22. tammikuuta 2015

Hyviä vointeja





Miellyttävää ja oikein, että on julkaistu kirja hyvinvointiaatteesta, joka siis ei ole aate. Media on kiinnittänyt asianmukaista huomiota. Viestillä on siivet, koska kolme johtavaa, nimeltä mainittua puoluejohtajaa saa kyytiä hyvinvoinnin tavoittelusta itseisarvona.

Tarjoan puuttuvaa palikkaa tuohon ajatustapaan. Asia on ajankohtainen, koska erinäisiä kiväärimiehiä näyttäisi ryhdistävän aatteellisuus. Vihjaus koskee islamia. Länsi eli Eurooppa ja Amerikka satelliitteineen siivilöi sampanjaansa.

Kamaripalvelijat katosivat. ”Jeeves” kaatui Sommen taistelussa 1916. Bertie Wooster muutti Amerikkaan, joka oli jo silloin hullujen paratiisi.

Henkivartijat menestyvät. Yleisen hyvinvoinnin vartijoita palkataan kymmeniä tuhansia viikossa. Teollisuusvartijoista ei ole enää niin väliksi.

Kun väitetään kaiketi aivan oikein, että vauraimmat ihmiset eivät todellisuudessa oikein välitä, näiden ihmisten yllyttäminen asioihin, joita ”pitäisi” tehdä, ei taida onnistua. Pitäisi edistää edistystä ja syödä proteiinia. Niin pitäisi.

Tolkuton lihominen ja mieletön juoksuharjoittelu ovat yksi ja sama asia, keskittymistä omaan itseen. Saavutetaanko eri tiloja, kuten esimerkiksi 130 kilon paino tai hyvin harjoitettu ruumis ja kiitettävät elämäntavat, omia aikojaan valumalla vai tietoisilla ponnistuksilla, ei taida vaikuttaa asiaan.

Todellinen esikuva, esimerkiksi koiria syövä susi tai hangella hipsuttava ilves, ei noudata mitään aatteellista suuntaa ja syö mitä saa.

Ei sillä, juokseminen on hieno ajatus. Ilmeisesti ihmisen luut ja lihakset, hapensaanti ja aineenvaihdunta ovat muotoutuneet sellaiseen normaaliin elämäntapaan, että juostaan kaksi kertaa vuodessa porukalla täältä Kalahariin ja takaisin. Koska välissä on vesiä, laji nimeksi sopisi diathlon.

Hyvin voimakkaan vaikutukseen minun tekivät usean tutkimusmatkailijan yhtäpitävät kertomukset entisen Venäjän Lapin kolttasaamelaisista, joita pidettiin surkean alkukantaisena väkenä. Poikkeus oli tunnetusti V. Tanner, jonka mahdottoman hieno Ihmismaantieteellisiä tutkimuksia tuli toistakymmentä vuotta sitten viimein suomeksi (tämän uranuurtajan kirjat ilmestyivät enimmäkseen ruotsiksi tai ranskaksi ja niinpä ne puuttuvat aika johdonmukaisesti Lappi-aineistoista).

Erään kerran matkailija oli pannut silmälasit päähänsä. Ensin naiset ja sitten koko siita sätkivät hetken kuluttua maassa kauhuissaan, kuin kaatumataudin kohtauksessa. Se se oli arktista hysteriaa.

Toisin kuin Viimeisen mohikaanin ihailijat ja Jack Londonia kiittävät luulevat, niin sanottu primitiivinen ihminen ei mitenkään välttämättä ollut itsehallinnan tai mielentyyneyden perikuva. Kysymyksessä ei ole pelkkä pakoonjuoksemisgeeni, joka toimii hyvin myös meissä, jotka sanomme joskus itseämme kulttuuri-ihmisiksi.

Hysteria, tai haluaisin sanoa paniikki, on aina mukana. Freud ja hänen opettajansa eivät sittenkään olleet niin väärässä selvitellessään tuota ”hysteriaa”.

Luulisi että tämä sitaatti on mainoksesta, jolla etsitään puoluejohtajia, TV-persoonallisuuksia ja taitelijoita:

”Hysterialle pidettiin alttiina tiettyä luonnetyyppiä, jolle ovat ominaisia lapsenomainen itsekeskeisyys, suggestioalttius, teatraalinen käytös, mielikuvituksen rikkaus ja taipumus dramaattisuuteen.” (Wikipedia).

Mekanismi on se, että parhaiten voi se, joka seisoo helteessä ja tuiskussa Rautatieaseman ovella tarjoamassa ostettavaksi Vartiotornia. Itsensä unohtava ihminen ei ole taipuvainen paniikkiin. Vaikka hänelle huutaisi: tuli on irti, juokse pakoon, hän vastaa kuin tamperelainen: ai mää?

Paniikki on eräänlainen parannuskeino. Kun maitohapot laskevat ja henki alkaa taas kulkea, olo on parempi. Ihminen on ollut poissa itsestään. Tämä on urheilun ja muun väkivaltaviihteen suosion yksi, syvästi lääketieteellinen syy.




9 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus. Parempi kuin hyvä. Ehkä paras.
    Miten määritellä ihmisiä. Sen kun tietäisi tarpeeksi hyvin, tekisi mieli olla hiljaa. Muuten tulee helposti määritelleeksi itsensä. Ja ainakin minä - mikä vastenmielinen sana - löysin itseni tästä tekstistä.

    VastaaPoista
  2. Niin, nämä hyvinvointiaatteen agitaattorit.
    Katselin Talvisota- elokuvan kolmannen osan ja sovittelin katsomaani repaleisiin 70-vuotiaan muistoihin 40-luvulta. Niinkin vähäiset muistot, ja niinkin paljon pinnassa nykyään, joulut ja juhannukset, eräätkin pelot ja paniikit.
    Turha puhe, tämäkin, nolottaa. Jotakin etsii mihin tarttuisi, tyytyisi, sanaan, ajatukseen, puheeseen.

    VastaaPoista
  3. Kuva taitaa olla Charcot'n hysteria-hoitojen aloittelemisesta Pariisista. Mm. Axel Munthen Huvila meren rannalla-kirjan lääkäri oli Charcot'n lääkäriharjoittelijana, vaikkei sitten psykiatriksi ruvennutkaan. Freud oli ainakin kylässä Charcot'n luona ellei peräti myös lääkäriharjoittelijana.

    Joka tapauksessa yksi asioista mihin Freud kiinnitti huomionsa oli sitten hysteria. Charcot piti sairaalassaan näyttelyjä, joissa mm. kuvan nainen hysterisoi.

    VastaaPoista
  4. Hyvinvointia:

    80% amerikkalaisista on mieltä, että kuluttajien tiedoksi tulisi merkitä pakkauksiin, jos ruoka sisältää DNA:ta, kertoo Washington Post. Pekka Puska kannattaa.

    VastaaPoista
  5. "La Grande Hystérie" lienee länsimaista kadonnut, ja lääkkeinä olivat tasa-arvo, koulutus, uusi moraalikäsitys ja seksuaalisuuden hyväksyminen terveenä ja kauniina asiana.

    VastaaPoista
  6. En ollut aikoinaan erityisen suggestioaltis, kun lopetin (esiintymisjännitys)hypnoterapian syystä, että miespsykologin kynänrapina maksukuitteja kirjoittaessa suggestioiden aikana häiritsi hypnoosiin vaipumista niin paljon, että pakenin vastaanotolta suorastaan paniikin vallassa. En kestänyt moista moraalittomuutta. Terapia jäi onneksi lopullisesti kesken.

    VastaaPoista
  7. Kuvat eivät oikein vastaa mielikuvaani
    hysteriasta. Tai ehkä ilmeet ja asennot seurasivat nopeastikin toistaan?

    VastaaPoista
  8. "Paniikki on eräänlainen parannuskeino."
    Itse aiheutettu kehon paniikki (hätätila) auttaa moneen vaivaan. Eryksimakhos (Pidot 185d) neuvoo käyttämään kehon paniikkia (hengityksen pidättäminen, kurlaaminen, aivastus) hikan eli nikotuksen lopettamisessa. Ja samasta hätäännyksestä on kyse myös säikähdyksessä. - Aivastuksen saa muuten aikaan myös kitalakea kielen kärjellä kutittamalla.
    Paniikissa keho on myös kun kiuas kihahtaa, lihakset rentoutuvat kun elimistö ei ehdi aatella toisarvoisia vaan keskittyy hengissä pysymiseen.

    VastaaPoista
  9. Avantouinti. Siinä kaikki.

    VastaaPoista