6. tammikuuta 2015

Hanki ja jää





Kun sain laajan ja vaikean patenttiartikkelin käsistäni, olen entistä innostuneemmin koonnut Lappia ja Pohjoista koskevia kirjoituksia ja kuvia. Ei mene monta viikkoa ennen kuin Rovaniemen kirjastot saavat taas kyytiä. Lisäksi voi olla, että kunhan kykenen tutkimuksillani selvittämään, mille päiville pääsiäinen osuu tänä vuonna, olisi laittauduttava Lontooseen ja Cambridgeen.

Neljä tai viisi tuhatta vuotta sitten Sahara oli vihreä. Nyt tiedetään se suuri joki, joka purkautui Niilin suuntaisena Välimereen. Tiettävästi Australiassa on syvällä maan alla maailman suurin ”järvi”, makean veden säiliö. Afrikassa on ehkä hyvin runsaasti fossiilista pohjavettä.

Sekä reaalisosialismi että irreaalisosialismi perustelivat väitteitään sivuuttamalla ympäristön. Sana ”maa” tarkoitti viljelysmaata. Maanomistus oli kaksisataa vuotta suuri riidan aihe, vaikka ei maata voi omistaa.

Sukupolveni suuri erehdys oli teologia, se tietty poliittinen yhteiskuntaoppi, jossa tosiasioita johdettiin sanoista. Ennen oli sanottu ”Jumalan tahto”, ja sitten sanottiin ”tuotantosuhteet” tai ”riisto”.

Sellainen ajattelutapa on olemassa, että tosiasioista johdetaan sanoja. Katselen pohjoista ja uskon, että kasvit, eläimet ja muut ihmiset siirtyvät sinne, missä on mahdollisuus säilyä hengissä, ainakin jonkin aikaa.

Vuosikymmeniä opetin omaa luuloani, että kehityksen polttopiste vaelsi hitaasti Lähi-Idän jokilaaksoista Välimeren pohjoisrannalle ja siitä sille seudulle, jossa EU:n hallintorakennukset nyt sijaitsevat eli Pariisin – Lontoon akselille. Yhä ajatellaan, että seuraavaksi kehitys menee Kiinaan, elleivät sikäläiset tikahdu sitä ennen omiin myrkkyihinsä.

Yritys ymmärtää paleoklimatologiaa on vaikea, koska niin suuri osa kirjallisuudesta on viritetty ympäristönmuutoksen ja kasvihuoneilmiön ympärille. Samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten ajattelun tukijaloiksi riittivät sellaisetkin käsitteet kuin ”herra” ja ”työläinen”, nyt on ”päästöt” tai ”fossiilinen polttoaine”.

Erehdys on niin helppo osoittaa nyt. Lineaarinen ekstrapolaatio ei toimi historian selittämisessä. Tuo matematiikan termi tarkoittaa ”yhdistä pisteet ja keksi jatko itse”. Maapalloa ajatellen idea olisi, että ainakin lähitulevaisuus voitaisiin arvioida lähimenneisyyden tosiasioista.

Lähitulevaisuus on kuitenkin yhtä laskematon kuin öljyn hinta. Ainakaan minä en osaa sanoa, miten vuodet 1918 ja 1939 johtivat vuoteen 2015 ja erittäin vakaaksi kuvattuun valtioon.

Jääkausien ja niiden välisen ajan lämpövaihtelujen suuri syy on maapallon akselin vaappuminen ja planeetan kiertoradan muutokset. Niitä on laskettu jo aika kauan, ja kun nyt on runsaasti tuloksia jääkairauksista ja merenpohjan kerrostumista, tietokonemallit viittaavat aivan hurjiinkin ilmastonmuutoksiin. Ehkä maanviljely ja ehkä ihmislajin valtava runsastuminen liittyy hurjaan lämpöpiikkiin. Jopa Islannissa ja Grönlannissa keskilämpöätila ehkä nousi noin tuhat vuotta sitten jopa kymmenellä astella. Jos näin on, keskiaika ja rutto-pandemia eivät juuri muita selityksiä kaipaa. Ja tämän ajatuksen esittävät nyt järjestöjen (NASA) ja yliopistojen edustajat.

Vastaavasti voisi miettiä yleiseurooppalaisen 30-vuotisen sodan suhdetta ilmanalaan, joka oli usean tuhannen vuoden mittakaavassa aivan epätavallisen huono eli siis kylmä ja märkä. Ja täällä oli jollain tavalla opittu elämään, kun on lämmintä ja märkää.

Mutta paha tapamme istuu lujassa. Ilmaston muutokset johtuvat muka ulkoisista syistä kuten maapallon asennosta suhteessa aurinkoon ja auringonvaloon, tai ihmisistä, kuten teollisuuden ja kaupunkien päästöistä. Miksi joko tai?

Tuokaan tähtitieteellinen selitys ei ole tyydyttävä. Siihen liittyy vaikka kuinka paljon vaikeasti laskettavia systeemisiä eli tässä tapauksessa maapallon pinnalla vaikuttavia tekijöitä. On esimerkiksi mahdollista, että Pohjois-Amerikan suuren jääjärven murtautuminen valtamereen tapahtui niin äkillisesti, että se sekoitti vähäksi aikaa eli muutamiksi tuhansiksi vuosiksi merten virtaukset.

Kun historiallisen ajan suuret vaihtelut ovat eräin osin ilmeisiä, tämä on jälleen kerran Suomen historian alaa kuuluva kysymys, mikä on ”Suomi”, jonka historiaa pitäisi ymmärtää. Ja sivukysymys, joka päivä sanotaan että Venäjä on aina ollut ja on aina oleva naapurimme. Se nyt ei ole totta. Ympäristö, etenkin ilmasto, vaikutti Venäjään ehkä enemmän kuin muihin Euroopassa. Mikä sen sanoo, ettei itäinen naapurimme ole muutaman vuosikymmenen kuluttua esimerkiksi… Norja?

22 kommenttia:

  1. Kun ylittää Utsjoelta tai Inarin pohjoisoasta itärajan, saapuu Norjaan.

    Vanhaa Lappia: Olen vuosien kuluessa kerännyt Internetistä materiaalia länsikairasta:

    https://docs.google.com/document/d/1gEq65U61HKOkIjVtpln1AgseO_tuJr4lYrqSmws--bM/preview

    terv. Pekka Nykänen

    VastaaPoista
  2. >Sukupolveni suuri erehdys oli teologia, se tietty poliittinen yhteiskuntaoppi, jossa tosiasioita johdettiin sanoista. Ennen oli sanottu ”Jumalan tahto”, ja sitten sanottiin ”tuotantosuhteet” tai ”riisto”.

    Ja nykyään sanotaan "markkinat".

    MHI

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Markkinoiden näkymätön käsi on olemassa ja se on armoton. Ne, jotka eivät pärjää markkinoilla, kuolevat pois.

      Geodeettisen laitoksen emeritus professori ja ylijohtaja Juhani Kakkuri on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin "Mitä tapahtuu, jos mannerjäät sulavat?":

      http://www.tieteessatapahtuu.fi/017/kakkuri.htm

      Poista
    2. Sanotaan "leikkauslistat" ja "Juha Sipilä".

      Poista
  3. "Mutta paha tapamme istuu lujassa. Ilmaston muutokset johtuvat muka ulkoisista syistä kuten maapallon asennosta suhteessa aurinkoon ja auringonvaloon, tai ihmisistä, kuten teollisuuden ja kaupunkien päästöistä. Miksi joko tai?"

    Ei miksikään, mutta kukaan ei ole lähiaikoina huomannut yllättävää, fysikaaliseen todellisuuteen sopimatonta muutosta maapallon kallistuskulmassa, joten syytä nykyiseen ilmastonmuutokseen pitänee hakea ihmisten toiminnasta. Kallistuskulmista johtuvat muutokset olisivat hitaampia, koska kulmanmuutoksetkin ovat hitaita. Sama pätee aurinkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, mitä tapahtunee kallistus- tai kellistyskulmille, kun planeettamme sisukset imetään öljystä ontoksi (täyttyykö onkalot tarpeellisella pohjavedellä joka muuttuu käyttökelvottomaksi?) ja poltetaan se taivaalle savusaasteeksi, kaivellaan valtavia kaivosmonttuja joiden sisältö rahdataan paikasta toiseen (pallon toiselta puolelta toiselle) eikä kuljeteta sijaan mitään, jyystetään ja nyrhitään äitimaata säälittä puustoa ja soita säästelemättä (eroosio etenee), rakennetaan valtavia betonimöhkäleasujaimistoja yksille alueille joiden tarpeet on kaiveltu toisesta paikasta, padotaan (Kolmen rotkon pato), tai kuivatetaan (Aral) valtavia vesistöjä epätasaisesti, puhumattakaan toistemme tappamista varten kehiteltävistä ammuslatauksista jotka murentavat maapallon perustuksia...

      Tämän epätasapainon laskemiseksi eivät puntarin punnukset taida enää riittää.

      Poista
    2. Onko ilmasto muuttunut? Vasta meillä on usko, että se tulee muuttumaan. Ja hyviä perusteitakin tälle uskolle on.

      Tähän mennessä vasta ovat säät vaihdelleet. Ongelma tällä hetkellä on se, että vaikka ilman CO2-pitoisuudet ovat nousseet rajusti, maapallon pintalämpötilat eivät ole vielä nousseet siten kuin mallit ennustavat.

      Kiinnostuneet voivat lukea Eija-Riitta Korholan väitöskirjan, joka käsittelee sitä, miten eri tahot ja lobbausryhmittymät ilmastonmuutosta mm. politiikassa ja yleensä retoriikassaan hyväkseen käyttävät. Myös selvä uskonnollinen analogia löytyy (Mike Hulme). Tämä rakenne on sama monien eri uskontojen tarinoissa ja se on toistunut myös uskontojen ulkopuolella usein ennenkin (vaikkapa nyt "öljy loppuu", tai "hiljainen kevät" -muodossa):

      - alunperin elimme viattomuudessa Eedenin paratiisissa - Wanhassa Impiwaarassa vallinneet olot (tässä ilmasto) ovat ne ainoat oikeat
      - mutta nyt näemme ilmestyskirjan lopun aikojen ennusmerkit seinälle kirjoitettuna
      - seuraava vaihe on kontrollin ottaminen yli luonnon (Baabelin torni)
      - ja lopuksi suuri riemu ja juhla siitä, että on onnistuttu luomaan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa (huom.) maailmaan.

      Kannattaa lukea koko väitöskirja. Se katselee asiaa hyvin monipuolisesti ja kiihkottomasti. Eikä siis ollenkaan käsittele sitä, onko ilmastonmuutos totta vai. Ainoastaan sitä, miten ilmastonmuutosta eri tarkoituksissa analysoidaan, hyväksikäytetään ja miten sitä poliittisissa prosesseissa veivataan.

      Erinomainen ja ilman tieteellistä taustatietoa luettavissa oleva kirja, joka turhaan on koetettu vaieta pois.

      https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136507/Therisea.pdf?sequence=1

      Poista
    3. Matias, säteilypakote ja lämpötilat ovat muuttuneet eli se tarkoittaa myös ilmaston muuttumista. Järjestelmässä vain on aivan järjetön inertia eli muutos on jo tapahtunut ja tapahtuu edelleenkin. Se ei vain vielä kunnolla näy, mutta sääilmiöt antavat siitä jo viitteitä.

      Kaima, suosittelen tekemään muutamaa summittaista laskelmaa pumpatun öljyn massasta ja vertaamaan sitä maapallon kokonaismassaan. Jos se ei mielestäsi riitä, tutki hiilidioksidin massan jakautumista. Vertaa molempia muihin raaka-aineiden ja tavaroiden liikkeisiin. Huomioi sitten maan massan pyörimisinertia eli hyrräefekti ja mieti, kuinka järjettömän vähän tuon, toki suuren, massan liikuttelulla on merkitystä pyörimiskulmaan. Käytännössä pyörimiskulmaan vaikuttaa vain prekessio. Kaikki muut syyt olisivat ilmiselviä.
      Yötaivaalle muuten tähyää niin moni teleskooppi, että pyörimiskulman muutos olisi myös väkisinkin havaittu eikä semmoista voi salatakaan.

      Poista
  4. Olin täysin loppuun palanut ja menin kirjastoon etsimään vastausta mitä tehdä. Siellä tuli vastaan kirja, jonka oli kustantanut Hanki ja jää. Ajattelin, että nyt sitten hankitaan toimeentuloa ja jäädään. Huono vastaus. Olisi pitänyt lähteä.

    VastaaPoista
  5. Eikö tässä edelleenkin eletä edellisen jääkauden sulamisvaihetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä jäätä nyt niin paljon enää ollut jäljellä.
      Ja jos lähdet tuolle linjalle, niin ihan ensimmäiseksi saat keksiä, miksi ilmakehän hiilidioksidimäärän tuplaaminen ei normifysiikan vastaisesti vaikuttaisi lämpeämiseen.
      Mietitään vasta sitten niitä outoja ja epätodennäköisiä teorioita.

      Poista
    2. Kyllä vaan, kylmän viileä huomio. Jo lapsena Hailuodon edustalla ihmettelin joka kesä aina vain kauempana olevaa merta. Myöhemmin selvisi, ettei syy olekaan laskevassa merenpinnassa, vaan nousevassa maankamarassa. Ja maankamara nousi, koska siitä oli ihan hiljattain sulanut paksu jääkuori pois.

      Voi tosin olla niinkin, että sulamisvaihe vaihtuu jäätiköitymisvaiheeseen kesken maankuoren palautumisen. Eihän nämä lämpimät välikaudet ole keskinmäärin kestäneet kuin parikymmentä tuhatta vuotta.

      Poista
  6. Sukupolveni suuri erehdys oli teologia, se tietty poliittinen yhteiskuntaoppi, jossa tosiasioita johdettiin sanoista. Ennen oli sanottu ”Jumalan tahto”, ja sitten sanottiin ”tuotantosuhteet” tai ”riisto”.

    Tämä on vähän erikoinen tulkinta. Jos täytyisi pohtia jotakin tiedonalaa, jolla sanoista johdetaan tosiasioita, niin oikeustiede olisi tällainen. Yhteiskuntatieteissä taas nimenomaan tosiasioista johdetaan sanoja, koska sanoilla pyritään kuvaamaan todellisuutta. Esimerkiksi Marxille riisto on nimenomaan tekninen eikä moraalinen käsite - Marxin mukaan lisäarvo todella kuuluu kapitalistille. Tietysti myös deskriptiivisellä kuvauksella voidaan pyrkiä muuttamaan todellisuutta. Mutta tällöin sanojen muutosvoima on juuri niiden totuudellisuudessa tai ainakin osuvuudessa. Kuvaus puhuttelee tai ei puhuttele.

    Sellainen ajattelutapa on olemassa, että tosiasioista johdetaan sanoja.

    Ior Bockin mukaan ruut –kieli eli ruotsin kieli, joka on kaikkien kielien alkumuoto, syntyi siten, että alkuihminen Sampo meni seitsemän vanhana saunasolmuun ja joi tässä solmussa spermaa omasta kyystään. Sperma meni aivoihin, ja kesti 20 vuotta, kunnes se muotoutui siellä valmiiksi äänteiksi. Nämä äänteet Sampo opetti siskolleen Ainolle, ja näin sai alkunsa inhimillinen kulttuuri. Näin ollen juuri sperman totuus lopulta takaa myös kielellisten konstruktioiden totuuden. Kysymys onkin eräänlaisesta onanistisesta leikistä, poikien kujeilusta, jota ei liene syytä uskoa kovin vakavasti. Mutta sitä voi aina yrittää ymmärtää, ja juuri tässä supermetaforisessa aspektissa on nähdäkseni Väinämöisen mytologian hermeneuttinen arvo – kysymys ei ole siitä, ovatko Ior Bockin tarinat ”totta” vai eivät, vaan siitä, minkä totuuden ne kertovat. Kysymys on eräänlaisesta dekonstruktiosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeustieteessä ne "tosiasiatkin" ovat sanoja. Kyseessä on oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien lauseiden järjestely, ei muuta. On siinäkin.

      Poista
  7. Minä en ikinä ole käynyt Lapissa, enkä mene. Väyrysen tukialuetta ja kylmää puhuria, jolta ei voi suojautua oikein millään. Vuoret vähäisiä, tuulet voimallisia ja porot purtuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin raakkuu etelän varis.

      Poista
    2. Mene pääsiäisenä tai vähän ennen pääsiäistä ja sukset mukaan. Lapinhulluus iskee takuuvarmasti.
      Muita herroja siellä on näkynyt mutta ei Väyrystä. Kerran Ylläksellä hiihteli Tarja Penansa kanssa. Tarjalla oli päässä pitkä lippis. Turvamiehet hiihtivät Tarjan latua edes takaisin ja niillä
      oli isohko vyölaukku sivulla.

      Poista
    3. Ei se ole Lapin hulluutta, turistit omissa päissään ja viinalekkereissään omat pöljyytensä ja pöljyydentunteensa sinne aina kantaneet ovat. Lappilaisten oma "hulluus" ei tartu. Eikä heihin etelän virukset. Rahat kyllä ossaavat typeriltä tunturissa töytäilijöiltä pois keritä. Kysykää vaikka Hullun Poron Päivikiltä.

      Poista
  8. Ja saarnataan yksityistämisestä, jokaisella on uskonsa, varakkaalla on sitäkin enemmän.

    VastaaPoista
  9. "tosiasioita johdettiin sanoista."

    Lieköhän tämä se suuri ihmisen traaginen erehdys, joka kulminoitui v 1917-53. Taiteellisesti sen kuvasi parhaiten Waltari Sinuhessaan, missä kaunis pyrkimys johti vain suurempaan kurjuuteen.

    VastaaPoista
  10. "Lineaarinen ekstrapolaatio ei toimi historian selittämisessä...miten vuodet 1918 ja 1939 johtivat vuoteen 2015 ja erittäin vakaaksi kuvattuun valtioon."

    Ensimmäinen virke on tosi: siinä on kysymys siitä, että historiassa ei ole kyse vain suorasta linjasta vaan siinä on muutoskohtia, joita ei voi etukäteen ennustaa (esim. internetin synty 1920-30-luvuilla.) Sen sijaan miten 1918 tai 1939 päästiin nyky-Suomen on JÄLKIKÄTEEN helppo nähdä, seurataan vain kausaaliketjuja, kuten laivan vanavettä. Se on mielenkiintoista ja hauskaa, mutta ei auta nykyisiä päättäjiä miettimään miten 2050 päästään mahdollisimman hyvään maailmaan.


    "n osaa sanoa, miten vuodet 1918 ja 1939 johtivat vuoteen 2015 ja erittäin vakaaksi kuvattuun valtioon.

    VastaaPoista
  11. Supertulivuori Yellolowstonen ja Napolinlahden malliin tiettävästi uinuu jossakin Norjan lounaisrannikolla, jos olen oikein ymmärtänyt. Koskahan purkautuu...

    VastaaPoista