17. joulukuuta 2014

Kuusen filosofia



Houreissaan sitä mietiskelee kaikenlaista. Sain puoliksi päättelemällä, puoliksi arvaamalla selville, mitä isäni mietiskeli viimeisinä aikoinaan. ”Mietiskelen” oli hänen oma sanavalintansa ja hänelle sen verran erikoinen, että se tarttui mieleen.

Viime aikoina tuo sana on tullut hyvin lähelle ”meditaatiota”. Sen sijaan ”kontemplaatio” ei ole nyt muodissa. Meditaatio tähtää tietoisuuden tilaan tai sen muuttamiseen. Kontemplaatio on temppeliin (con-templum) siirtymistä mietiskelyn keinoin.

Alan olla valmis kysymään kollegoilta tai entisiltä oppilailta, miten joulukuusen pinta-alan voisi laskea. Kysymys aurinkokennoista askarruttaa hiukan. Tänä vuonna pimeys on ollut poikkeuksellisen lempeä paitsi ehkä tänään, kun sulake palaa kerran toisensa jälkeen ja sähköurakoitsijani moittii muita kiireitään. Tulee jotenkin perverssi olo, kun käy kylpyhuoneessa taskulampun kanssa.

Ainoa aurinkokennon yhdessä kellossani, ja sitäkin on parempi pitää ikkunalaudalla kuin ranteessa. Tahtoo pysähtyä. Rauhallisissa kotioloissa kelloni ei ole Rolex, koska sellaista minulla ei ole ja jos olisi, veisin sen kipin kapin panttilainakonttoriin. Mondainen rautatiekellolle ole löytänyt parhaan käytön asentamalla sen aitoa Bilteman juottotelinettä käyttäen pöydälle. Kova juttu on Timex ranteessa. Omani on luksusversio, joka näyttää nyt maksavan kokonaista 55 euroa.

Sellainen rannekello on tarpeellinen tavara, josta näkee silmälaseja päähän panematta totinen asia, aivan täsmällisesti, kauanko kuorsaus kesti.

Isäni kulki vielä vuodepotilaana vanhoja vaelluspolkujaan kuin sukkajalka intiaani. Katseesta ja ilmeistä osasi melkein nähdä reitin. Kyllä häntä vielä yli 90-vuotiaana veti Lupukkapäälle Sieltä on sään salliessa Saariselän hienoimmat näköalat. Vasanlyömäpää on sekin hyvä. Sokosti on tietysti huono, koska sieltä ei näe Sokostia. Mielestäni hän kerran sanoi ”Rupisuolijärvet”. Nimi löytyy kartalta hyvin läheltä kohtaa, jossa Suomu laskee Luttoon.

Opettelin ja unohdin Lapin kynttiläkuusten sukupuun. Ehkä se on Siperiankuusi. Kirjoissani ja hakuteoksissani Suomessakin esiintyviä kusia on ainakin 50 lajia, mutta taksonomian tietoni ovat huonot. Miten puiden lajit määritetään? Minun silmissäni ne ovat yksilöitä. Huovinen kirjoitti ”puukansasta”, ja se oli hyvin kirjoitettu.

Yksi syvästi kontemplatiivinen tapa viettää joulua olisi ottaa tuoli alleen ja paperi ja kynä. Ensin haluaisin laskea, kuinka monta oksaa joulukuusessa on, toisaalta suoraan rungosta lähteviä ja sitten oksasta kasvavia ja niin edelleen. Pitäisikö niistä piirtää kaaviokuva?

Mikä on hako? Mikä on havu? Hakoja tuodaan porraspäähän. Havuilla peitellään kukkia tai koristellaan paikkoja hautajaisissa, ennen myös muissa juhlissa. Sen tiedon ehkä löytäisikin, paljonko yhdessä kuusessa on keskimäärin neulasia, mutta varma on aina varmaa. Lievä epäily kyllä on, että integroinniksi saattaa mennä. Hieman suurempi epäily on, että neulasia on enemmän kuin miljoona, ehkä huomattavasti enemmän. Neulasen sekunnissa laskien miljoonaan menisi 11 päivää ja 13 tuntia ja minuutit päälle.

Seuraavaksi törmättäisiin ”fraktaaleihin”. Ilman mikroskooppiakin tiedämme, että neulanen on pinnaltaan epätasainen ja siinä on huokosia. Myös poikkileikkaus on hiukan erikoinen. Neulasen pinta-ala…?

Ehkä tässä vaiheessa on viisainta jäädä odottamaan, että esimerkiksi kiinalaiset ottavat kokeillakseen esimerkiksi Tiibetissä kokonaan valokennoista valmistettua joulukuusta. Kuvittelisin että auringonvalon keräyskyky olisi järkyttävä.

Kuvitelmaa tuen vertaamalla ribozomeihin ja DNA:han. Tuo solun osa ja molekyyliketju tiettävästi toteuttavat hyvin vaikean matemaattisen ongelman ratkaisun eli sen kysymyksen, miten hyvin pieneen tilaan saadaan pakatuksi hyvin tehokkaasti ”nauhaa”. Tavallisen kuolevaisen on syytä kiertää optimointitehtävät kaukaa. Ei kannata edes kuunnella, jos joku haluaa selittää ”kauppamatkustajan ongelman”. Siis mikä on lyhin sellainen reitti, joka kulkee mahdollisimman nopeasti USA:n kaikkien osavaltioiden kautta niin ettei missään osavaltiossa käydä kahta kertaa.

Tämä tuli mieleeni, kun tutkin tarkemmin verkosta löytyvää Autoilijan tiekarttaa 1928 ja siirryin sitten Fonectan karttasivulle miettimään, miten kaikki Suomen valtatiet ajetaan päästä päähän. Menin pyörälle päästäni päähäni.


Mutta neulasettoman ja kuorettoman kuusen kaksoiskappaleen valmistaminen puusta olisi sekin melkein toivottoman suuri projekti – kunnes 3 D-tulostus on vaivattomasti käytössä. 

20 kommenttia:

  1. Niin,


    Minulla on thaimaalainen muovikuusi ja tuntuu että siinä on enemmän neulasten jäljitelmiä kuin oikeassa kuusessa neulasia. Ja mitä tulee tarkkaan absoluuttiseen oikeaan tietoon niin se lienee riippuvainen kärsivällisyydestä. Hyvä esimerkki on järven rantaviivan pituus. Oikean mitan saa helposti ilmakuvasta laskemalla mutta aina vaan oikeamman saa kun lähtee itse mittaamaan mittanauhan kanssa järveä kiertäen. Hyvä hetki on silloin kun järvi on jäätynyt mutta ei ole vielä lunta. Jos vesirajassa on kiviä puoliksi vedessä, niidenkin kehän pituus on puoliksi rantaviivaa.

    VastaaPoista
  2. En tiedä onko reaktio asiaan kuuluva, mutta tämän blogin filosofinen ihmettely alkoi juuri tässä kohtaa naurattaa kovasti. Tuo puun yksilöluonne on taas vakava ja syvä havainto. Kiitos taas kerran!

    VastaaPoista
  3. Jukka hyvä, hako on mielenkiintoinen termi. Meillä täällä Hämeen syrämmessä on mm. Hakovuori, eli sellainen linnavuori, jonka vierellä oli samankaltainen nimeltään Linnavuori, joskin uusi kolmostie sen jyräsi se alleen. Sitten on Hakoinen, joka on linnavuosi ja sen vieressä kartano eli Hakoisten kartano eli Haaga. Sanovat, että Hakoinen olisi vanhempi nimi ja Haaga sellainen ruotsalainen uudisnimi.

    Mitäs rohvessori tuumii asiasta? Yhteinen ystävämme Litzenin Veikko aina toisti, että nimet ovat tärkeitä, niihin pitää kiinnittää enemmän huomiota kuin on tehty.

    VastaaPoista
  4. Väkisin tulee mieleen, että nyt on raitis blogisti ottanut muutaman näkäräisen ja sitten ryhtynyt kirjoitamaan mitä mieleen pulpahtaa.

    VastaaPoista
  5. Jahas, kuvasta päätellen blogisti näyttää haaveilevan ylennyksestä noin niinkun synttäripäivän kunniaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osuit arkaan kohtaan. Vuosikymmeniä olen haaveillut ylennyksestä korpraaliksi. Kerran sitä kyselinkin yhdeltä tasavallan presidentiltä. Ei tipu. Nuo kauluslaatat otin kuvaksi havureunuksen takia. Marsalkalla näyttää olevan tammenlehvät.

      Poista
    2. Meidän suvussa korkein sotilaallinen saavutus on dokumentoitu isokokoisella korealla todistuksella, annettu 1904, jossa kehutaan kovasti isoisääni jolla oli korkea jefreitterin arvo ja joka siis siirtyi siviiliin kun sotaväki lopetettiin.

      AW

      Poista
    3. Mielenkiintoiset kauluslaatat olet kuvaan löytänyt. Näyttäisivät ihan kadettikoulun laatoilta, jotka eivät ole todellakaan tavallisimmasta päästä.

      Ennen nuo kuusenhavut olivat kovaa tavaraa: niitä saivat käyttää vain upseerit. Nyt havut kuuluvat kauluslaatoissa myös kaikille kanta- ja reservialiupseereille. "Havuttomia" laattoja pitävät vain varusmiehet (jotka eivät laatoin varustettuja univormuja käytä), reservin miehistö, erikoisupseerit, sotilasvirkamiehet ja sotilaspapit.

      Poista
    4. TP:lle kuuluvat vasta upseeriylennykset.

      Poista
    5. Kyllä olisi komiaa, jos blogisti pääsisi samaan sotilasarvoon kuin Adolf Hitlerin! Kansanvillitsijöitä kumpikin.

      Poista
  6. http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

    havu
    tav. mon. (vars. katkaistu) tuore havupuun oksa, hako. Kuusen-, männynhavu. Taittaa havuja portaiden eteen.

    hako
    1. katkaistu havupuun oksa (neulasineen), havu. Kuusen-, männynhako. Nukkua haoilla.
    2. lieko (1).

    lieko
    1. veteen kaatunut, vettynyt puu, hako.
    2. jälkiosana eräiden liekokasvien nimissä. Katin-, riidenlieko.

    VastaaPoista
  7. Neulaset:
    Antaa kuusen itse laskea ne neulasensa alas pitämällä sitä äärimmäisen kuumassa ja kuivassa ne 11 päivää. Kerätyt neulaset sekotetaan mahdollisimman homogeeniseksi sitten punnitaan 10 kpl apteekkivaa'alla x g ja koko kasan y g ja laskee siitä montako oli n=10*y/x.

    Optinen tapa, a) laskee yhden pienen oksanhaaran neulaset käsin yksitellen. b)laskee näiden pikkuoksien määrän per runko-oksa c)laskee tai arvioi runko-oksien määrän per runkometri d)arvioi puun korkeuden. Tällä "tikapuumenetelmällä" saanee ihan kohtalaisen hyvän arvion. Tällä tavalla kerran puutarhakiikussa sain arvioitua lehtikuusen neulaset. Paljon oli..

    Kauppamatkustaja
    Hän pistää nupin neulat karttaan ja kuvittelee ympärille suuren saippuakuplan josta imee ilmoja pois. Se tiivistyy siksak-kuvioksi neulojen ympärille. Ei täydellinen mutta heuristisen hyvä arvaus joka riittää käytännössä useimpiin tapauksiin.

    M

    VastaaPoista
  8. "Mutta neulasettoman ja kuorettoman kuusen kaksoiskappaleen valmistaminen puusta olisi sekin melkein toivottoman suuri projekti – kunnes 3 D-tulostus on vaivattomasti käytössä."

    Miksi pitäisi puusta puunkopio valmistaa? Miksi täytyy edes haaveilla vaivattomasta 3 D-tulostuksesta? Minkä sillä enää "pelastaa"? Aloillaan löhöttämisen autuudenko? Ihmisen pitäisi lakata keksimästä uusia leikkivälineitä kun entisistä jo kaatopaikat ja "kierrätyskeskukset" pullistelevat eikä kohta jalansijaa maankamaralla löydä "ainutlaatuisiin" keksintöihin kompastumatta.

    VastaaPoista
  9. Latinan sanan templum ensimerkitys on taivaalla tai maanpinnalla oleva alue, jonka auguuri on sanallisesti tai sauvallaan määrännyt auspiiseja eli lintuenteitä varten. Sitten kun tämä alue rajattiin konkreettisesti ja vihittiin, saatiin pyhitetty maa-alue, mistä on lyhyt matka alueelle rakennetun 'pyhäkön' merkitykseen.

    Contemplārī tarkoittaa 'katsoa tarkkaan, tutkia katseellaan' (aluksi nimenomaan auguurien toiminnasta), mistä 'tarkastella mielessään, mietiskellä'.

    VastaaPoista
  10. Haanpään Kentässä ja kasarmissa marssiva sotamies lausuu manauksen. Se on voimakkain kirosana, jonka olen kuullut tai lukenut ihmisen suusta päässeen. " Tuhannen tuhatta tolpanväliä havupuita, ja joka neulasen nokassa perkele! "


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vienankarjalainen isäntä etsiskeli naskalia, suutahti ja löi nyrkillä polveensa, ja naskali löytyi yllättäen oman kouran sisästä. Lausahti väkevimmän tuntemani kirouksen: "Tulkah nelläkymmentätuhatta laivallastie saatanan perelehie!".

      Poista
  11. Yliopisto-lehti kannattaa lukea tarkkaan: tällä kertaa löytyi mm. Kemppisen blogi, jota tulee varmasti seurattua,onhan tuossa vanhojakin arkistossa. Artikkelin avainsanat olivat blogi,körttiläisyys (tässä päässä savolainen körttiläisyys) ja Lappi. Laitan kommenttini tähän, koska Kullervo K. oli isälleni Idoli ja sain (olisinko ollut 10v) häneltä luettavaksi "Sudenhampainen kaulanauha", sittemmin pääsin mukana sinne Sokostillekin. Kirja on kovin luetun näköisenä kirjahyllyssä,kuten muitakin K.K.:n kirjoja. Nyt olen kahlannut läpi toistakymmentä blogikirjoitusta ja muutamia kommentteja,voi vaan yhtyä erään kommentoijan toteamukseen, että välillä naurattaa - ja ääneen.

    VastaaPoista
  12. OIKAISU:sama anonyymi 19.12.2014 ihan hetki sitten: VOI EI - anteeksi, kyllä 66v. tyttären pitäisi muistaa että Sudenhampainen kaulanauha on Kokon kirja. Ehkäpä joku moderaattori sensuroi kommenttini. Vielä kerran pahoitteluni.

    VastaaPoista
  13. Tuo kuusen pinta-ala on tietysti mielenkiintoinen fraktaalinen ongelma. Epäilen kuitenkin että ihan aito fraktaali se ei sentään ole. Tai tietysti jos mennään ihan atomitasolle niin sittenhän sieltä häviää melkein kaikki.

    Mietin myös sitä että ei ehkä se fraktaalisuus ole valon keräämisen kannalta kovin olennainen. Kaikki valohan saadaan kerättyä jo kohtisuoraan valoa vastaan (tai miksei vinoonkin) asetetulle levylle. Vai onko sitten niin, että se fraktaalisuus on jotenkin olennaista yhteyttämisen kannalta? Ehkä niin.

    Ainakaan yleiselle kauppamatkustajan ongelmalle ei taida olla olemassa tyydyttävää ratkaisua. Aika vaatimattomallakin lukumäärällä päädytään tilanteeseen josta tietokone ei enää selviä kohtuullisessa ajassa.

    Ongelman ratkaisijalle on kuitenkin luvassa hyvä palkkio. Se on näitä Clay-instituutin miljoonan dollarin ongelmia.

    Viimeisin miljoonan dollarin mies oli venäläinen Grigori Perelman, mutta hän kieltäytyi moisesta lahjuksesta.

    Tiedä sitten onko ongelmalla matemaattisessa mielessä edes ratkaisua. Sellainenkin on mahdollista Gödelin epätäydellisyyslauseen nojalla.

    VastaaPoista