30. marraskuuta 2014

Ei kärpäsellekään pahaa





Pohjoisen antologiaan etsin juuri nyt hyvää esimerkkikirjaa hyönteisistä. Korkean pohjoisen avainilmiö näet on räkkä, hyönteisten kesäinen paljous.

Tiistaina olen Kiilopäällä. Olen etukäteen hiukan vöyhääntynyt kaamoksen näkemisestä. Täytyy ehkä jäädä istuskelemaan paikalliseen matkustajakotiin, koska auringoton aika alkaa Ivalon lentokentällä 4.12. Tai sitten ottaa auto ja ajaa lenkki Utsjoen suuntaan. Siellä kaamos alkoi tasan eilen. Alkukesän yöttömään yöhön olen perehtynyt syvällisesti. Silloin yhtenäkin kesänä siellä Sodankylän Moskuvaarassa metsää istutettiin yöaikaan, koska yötä ei ollut.

Räkkä oli tullut tutuksi jo kauan ennen. Olen muistavinani tuon tunteen Nattastunturin ja Kopsusjärven seudun soilta: ei voi olla totta! Samoilta päiviltä on peräisin muistikuva, jota ei voi enää uudentaa, Posoaapa. Se on kuulkaa näky, taivaanrannan taakse ulottuva mustaruskea suo, jolla ei moni männyntarri nouse.

Houkutus elää edelleen, varsinainen tundra eli oman maamme tuntumassa Finnmarksvidda on oma sielunmaisemani. Ollaan ehkä vähän näköisiäkin. Ikuinen koleus ja tuuli, eikä mikään kasva puolta kyynärää korkeammaksi. Tuota tunturiylänköä kohtaa pohjoisen teillä Norjaan jatkaessa moniaalla.

Kalojen ja lintujen kannalta juuri tuo hyönteispaljous on perusehto. Olen nähnyt joskus läheltäkin, miltä se sellainen perho näyttää, jolla lohia ongitaan. Hauska sana, mutta ruotsiksi ja englanniksi se on ”kärpänen” tai muu höntiäinen. Verkko tietää, että Suomesta ensimmäinen ihminen oli käynyt opettelemassa sidontataitoa Englannista 1875. Kirjallisuudesta tiedämme, että ongenkoukku oli ainakin kolttasaamelaisille tavoittamattoman kallis kapine vielä klassikkokirjoittajiemme kulkiessa Kolttain mailla.

Nousulohi ei kai niin ihmeitä syö, mutta hyönteisten toukat ovat joessa ja järvissä ja krilli merissä perusravintoa. Vastaavasti kukkaiskasvit ovat täysin hyönteispölytyksen varassa ja linnut puolestaan pistelevät hyönteisiä.

Tähtiin tavoittamisen sijasta nyt on meneillään tunkeutuminen mikroskooppiseen maailmaan. Kielemme ja keskeiset asenteemme olemme muovanneet ”näkyvän maailman” mittakaavaan. Samaan aikaan kuin muukin BBC:n nimellä kulkeva luontodokumenttien vyöry tulivat kusiaiselokuvat. Parhaat niistä ovat aivan järkyttävän hienoja, mutta en ole vieläkään välittänyt selvittää tarkemmin, millaisia lääketieteen ja sotilaiden tarpeisiin kehitettyjä linssejä ja endoskooppeja oikein käytetään, kun muurahaispesien ja termiittikekojen sisältä säkkipimeästä saadaan hienoa, kummallisen syvyystarkkaa kuvaa.

Maanviljelysmaailman asenteet taitavat istua tiukassa. Näkisin mielelläni lisää dokumentteja huonekärpäsistä, erilaisista syöpäläisistä ja erilaisista hyttysistä. Kun täälläpäin ei taida edes olla navetoita ja tunkioita, muistikuvat alkavat olla vanhoja.

Hyvä kysymys: mihin noita kiusankappaleita tarvitaan? Mikä on niiden biotooppi? Entä elinympäristö (habitat)? Tehtävä ekologisessa järjestelmässä?

Uskottavaa, suoraa vastausta ei ole osunut silmiin. Arvaus on peräisin evoluutiobiologian piiristä, etenkin solun evoluutiosta, jota juuri nyt yritetään availla myös pienemmästä päästä eli molekyylien suunnasta. Hauska muuten tavata vanhoja tuttuja. Kolibakteeri on eri syistä tutkijoiden suosikki. Se näyttäisi olevan sellainen tehdas tai tehdasyhteisö, ettei ihminen ole saanut syntymään mitään vertailun kestävää.

Sekä kasveilla että eläimillä osuminen eräiden hyönteisten tielle voi laukaista allergian tai allergian tyyppisen reaktion, ja siinä on kysymys muun ohella immuunijärjestelmän vasta-aineista.

Koska proteiinien ja entsyymien maailmassa on samankaltaisia säännönmukaisuuksia kuin ihmisten ja porojen kesken ja koska virus on eräässä mielessä loinen siinä kuin kurmukärpänenkin, on syytä epäillä, että siellä on toinen, hyvin organisoitunut järjestelmä.

On kysytty, miksi Eurooppa on pärjännyt hyvin tällä tuulisella niemellä, mutta vastaukset ovat yleensä epätyydyttäviä. Osa mikrobeista kuolee talvella. Se on hyvä vastauksen osa. Miksi täällä asuttiin kivikaudella kylmyydessä syöpäläis- ja hyönteislaumojen keskellä, vaikka etelämpänä olisi ollut lämmin?

Ehdotan vastausta, täällä säilyi hengissä. Sanotaan varhaisten ihmisten liikkuneen ravinnon perässä. Kai he liikkuivat myös vahinkoja pakoon, ja yksi esimerkki olisi tautien leviäminen. Vastaus voi löytyä fossiilien immuunijärjestelmästä. Siinä tulisi mukana vastaus Lapista – miksi asutus menestyi mannerjään pohjoisimmalla reunalla. Se vastaus olisi tyyppiä räkkä. – Ajattelen, että tuo olisi yllättävä ajatus.

17 kommenttia:

  1. Sen kun trollaatte, mutta kansa ei ole tyhmä. Raha ei ole tuon Naton väärti. Jospa maailmanpankki ja rahasokeat jallitettaisiin nurkkaan: äänestettäisiin Vihreitä, vaadittaisiin veronkiertoestolaki, lakoista puhumattakaan. Ihmisille kunnon palkka! Samat mahdollisuudet! Meidän nuoria ei maailmalle laiteta tykinruuaksi! Kansa on kyllästynyt näihin ainaisiin venkoiluihin. Siksi äänestimme tasa-arvoista avioliittolakia - orjuudenaika on ohi! Ihmiset ovat yhdenvertaisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai kunnon palkka kaikille.

      Mutta mistä rahat? Kuka taikka ketkä sen kunnon palkan maksaisivat?

      Taitaa sittenkin mennä niin, että ahneet liikemiehet rikastuakseen investoivat tuotantovälineisiin ja palkkaavat työntekijöitä nylppäämään liikeideoitaan hyödykkeiksi, joita sitten myydään markkinoilla.

      Jeesuskin vaati pääomalle tuottoa - mm kertomus leivisköistä. Jopa osakeyhtiölakimme on laadittu Jeesuksen opetuksien hengessä. Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

      Julkistalous saa elantonsa ykstyistalouspuolen aikaansaannoksista ja onnistumisista. Yksityistalouspuoli tarvitsee kunnollisia kannusteita ja vakaata toimintaympäristöä, jotta pääoma pystyisi takomaan voittoa Suomessa. Pääoman sijoittajat ovat niin kettumaista väkeä, että katsovat ja laskevat tarkkaan mihin maahan kannattaa investoida. Silti tulee aina välillä virheinvestointeja ja siitä kärsimme me kaikki.

      Poista
    2. Se tahtoo olla tuollainen alas vievä spiraali tuo markkinatalous: Mitä huonompia palkkoja maksat, sitä vähemmän ihmiset pystyvät ostamaan, ja sekin kiinalaista. Tässä pallotaloudessa ainoa mahdollisuus hyvään elämään on mahdottomuus itsessään, ostamalla kotimaista. Ei sitä "virtuaalikotimaista" vaan oikeaa, Suomessa tai missä nyt asummekin, tehtyä. Toivottavasti tämä pallotalous kiihdyttää nopeuttansa ja toisi kaikkien maiden kansalaisille samat elinehdot jolloin tuo teollisuuden ja työ siirtelemine maasta toiseen tulisi epätaloudelliseksi.
      Voi olla että me kaikki, muutamaa tuhatta miljardööriä lukuunottamatta, olisimme köyhempiä, mutta mahdollisuudet palkattuun työhön olisivat kuitenkin paremmat.Ilmaista työtähän, tehtäväksi, on aina ollut tarjolla yli oman tarpeen.
      Mitä tulee pohjoiseen, uskoisin suurimman syyn siellä olemiseen olleen, aikoinaan, köyhyyden tuoman turvan, ei ollut paljon otettavaa.

      Poista
    3. Matalapalkat eivät voi olla saman suuruisia kuin työttömyyspäiväraha esm. siivoojalla tai postinjakajalla tai esm. kassatyöntekijällä nyt ovat. Keskitulo 1600e/kk esm. hoivatyöstä on liian vähän. Elinkustannukset ovat kallistuneet viimevuosien aikana, mutta palkkatulot, siis keskituloisilla ovat pysyneet samoina. Hyväpalkkaisilta tulotasoa on laskettava. Ei voi olla niin, että työllä ei tule toimeen! Pomoilla on varaa ottaa työstään vähemmän. Vuokrat ovat karanneet törkeiksi. Jokin laki vuokrissakin pitäisi olla. Ihmiset tarvitsevat halvempia vuokra-asuntoja sekä reilun 2000e kuukausituloja (minimissään). On älytöntä, että toiselle maksetaan 6000e/kk ja toinen joutuu pärjäämään 1600e/kk. Elintasoindeksi on nykyään hemmetin korkea! Työttömänä on järkevämpää olla ja tuilla kuin, että maksat pienestä palkasta tilin tyhjäksi. Ehkä olisikin järkevää maksaa kansalaisrahaa 1000e/kk kaikille ja vapauttaa työvoimatoimistojen sossuista reilu puolet varhaiseläkkeelle. Vuokrat kohtuullisiksi ja kunnon palkka työstä. Tuloerot ovat jo liian suuret Suomessa, tämä ei ole oikein!

      Poista
    4. Mutta miten tämä liittyy hyönteisiin tai ongenkoukkuihin?

      Poista
    5. Ja tässä tämä vitsisivusto. Suosittelen! http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=169079

      Poista
    6. Kyllä se vaan valitettavasti on niin, että palkan suuruus määräytyy sen arvioidun hyödyn mukaan, minkä palkanmaksaja arvioi työpanoksesta tulevan. Jos 1600 kk-palkka tuntuu pieneltä lisätköön työpanoksensa arvoa, esim. lisäkoulutuksella, tai ryhtyköön yrittäjäksi itse kultaa vuolemaan.

      Poista
    7. Tervetuloa sairaalamaailmaan 3 - vuorotyöhön juoksemaan. Toki ihmishenget ovat mitättömän palkan arvoisia ja työ hyötynä olematon?! Vastuu on vain ihmishengistä. Aiemmin tein työtä putkeen, mutta nyt vastuuta on tullut jo sen verran( paljon!!!!), että vähemmät tuntimäärät ovat viisautta! Näissä iv-lääkkeissä on se haitta, että niitä ei voi hutiloiden antaa. Sama muussakin hoitotyössä. Kaikki koulutus on käyty! Tervetuloa kokeilemaan. En usko, että monikaan tästä souvista selviäisi. Perkele!

      Poista
    8. Blogistille terveisiä: olisi hyvätapaista jättää julkaisematta kommentit jotka eivät liity blogikirjoituksessa käsiteltävään aiheeseen mitenkään, vaan haluavat käyttää tilaisuuden huutaa mielipiteitään! esimerkiksi! Natosta! kapitalismista! tai muista! mieltä!!! kuohuttavista! aiheista huutomerkein!

      Poista
  2. Ehkä liikkuivat tauteja pakoon, mutta yhtä luultavasti välttivät vainolaista. Tiesivät, ettei jään rajalle räkkään hullukaan tulisi heidän perässään. Ötököiden kanssa oppi tulemaan toimeen miekkoja paremmin.

    VastaaPoista
  3. "ongenkoukku oli ainakin kolttasaamelaisille tavoittamattoman kallis kapine vielä klassikkokirjoittajiemme kulkiessa Kolttain mailla."

    Eivätkö todellakaan osanneet tehdä luusta tms? Muistan nähteeni jossain museossa kivikautisiakin koukkuja? Toiseksi luulisi jonkun kyläsepän osanneen tehdä niitä metallistakin.

    VastaaPoista
  4. "Miksi täällä asuttiin kivikaudella kylmyydessä syöpäläis- ja hyönteislaumojen keskellä, vaikka etelämpänä olisi ollut lämmin"

    Niin paljon kuin JK:n tyylikäs selitys mielyttääkin, pitäisi myös raadollista selitystä mahdollisena: suuremmat, vahvemmat ja runsaslukuisemmat kansat työnsivät meidät ugrit syrjäseuduille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ugrit! Eihän nyt toki, suomalaiset ei mitään ugreja ole. Samasta sukupuusta ugrit häippäisi omille teilleen aikojen alkuhämärissä ja ihan eri suuntaan kuin sätulevat suomalaiset!

      Poista
  5. Eivätkö saamelaiset kuten muutkin erämaiden ihmiset osanneet raudan keksimisen ja hyödyntämistehtailun alettua enää tehdä ongenkoukkuja puusta, luusta ja poronsarvista kuten vielä kivikauden kalastelija? Itse näin vielä lapsuudessani äitini isän (puuseppä) katajasta tekemiä ongenkoukkuja höyläpenkin lootassa.

    VastaaPoista
  6. Mitä tulee Euroopan asuttamiseen, niin siihenhän osallistui vain osa silloisesta nykyihmispopulaatiosta. (Valta)osa jäi Afrikkaan.

    Muutenkin kysymyksessä "miksi täällä asuttiin kivikaudella kylmyydessä jne" sekoittuu syy ja seuraus, ikään kuin Eurooppaan muutto olisi ollut jokin onnenpotku. Pikemminkin ihme oli se, että esi-isämme säilyivät täällä (ja matkalla tänne) hengissä.

    Saamelaiset sitten parikymmentä tuhatta vuotta myöhemmin asuttivat Skandinavian rannikot pohjoiseen asti siksi, että jää suli sieltä aiemmin kuin sisämaasta. He tulivat ravinnon perässä, samoin kuin me ugrit sitten myöhemmin sulavaa jäänreunaa seuraillen sisämaasta päin.

    VastaaPoista
  7. Ei se työntö, vaan se veto. Sulavan jäätikön jättömaa on ihan kuhissut kalaa, norppaa ja märehtijää, jotka ihmiseen tottumattomina ovat suorastaan tarjonneet päätään nuijan alle. Kadehtien eläydyn jonkun Väli/Mustanmeren rannoilta hoippuneen keräilijäjoukkion auvoon heidän kohdattuaan jonkun itekuolleen mammutin. "Tää on hieno paikka, tänne tullaan ens kesänäkin!".

    VastaaPoista
  8. Miten niin virus on loinen?

    VastaaPoista