11. syyskuuta 2014

Parodia tuomioistuimessa

Jarla, Fingerpori


EU-tuomioistuimen suuri jaosto antoi pyydetyn tulkinnan hollantilaiselle tuomioistuimelle parodiasta (C‑201/13).

Joku kiirehti jo ymmärtämään sen väärin. Ei edes Yhdysvalloissa vakavissaan ajatella, että parodia olisi alkuperäinen eikä jälkiperäinen teos.

Pyydän anteeksi sopimatonta kielenkäyttöä. Tekijänoikeutta koskevassa kirjoituksessa sitä ei voi välttää. ”Alkuperäinen” on kauan sitten vakiintunut termi, vaikka oikeastaan pitäisi sanoa ”omaperäinen”. Kumpaakaan sanaa ei ole lakitekstissä. Pykälässä oleva verbi ”luoda” teos sisältää tämän vaatimuksen. Tätä on seikkaperäisesti perusteltua lakitekstiä laadittaessa. Valitettavasti siihen aikaan käytettiin sanaa ”omalaatuisuus” (TekijäL 3 § 2), joka taitaa nykyisin tarkoittaa samaa kuin omituinen. Ruotsin ”egenart” on jo selvempi, omansa lajinen.

Tuomioistuin on joutunut taiteilemaan lausunnossaan niin ettei ”moraalisista oikeuksista” puhuta. Monissa maissa, etenkin Ranskassa ja vuosisadan myös pohjoismaissa nuo oikeudet ovat olleet laissa. Niihin kuuluu vääristelykielto. Suomessa tällaista juttua olisi luultavasti ajettu juuri tekijää loukkaavaan vääristelyyn vedoten.

Hollantilainen pilapiirtäjä oli pannut vuosikymmenten takaisen sarjakuvahahmon viskomaan ylevästä rahaa maahanmuuttajan näköisille hahmoille. Viesti oli, että tuo hahmo, jonka kerrotaan muistuttavan Gentin kaupungin pormestaria, paiskoo veronmaksajien rahoja rodullisesti epäilyttäville henkilöille.

Alkuperäisen sarjakuvan tekijä pahastui varsinkin siitä, että hänen hahmonsa liitettiin tuollaiseen asiaan ja ajatteluun. Ja juuri sen tuomitsemista piirtäjä vaati.

Kun asiassa on kysymys EU-direktiivin soveltamisesta, tulkintaa pyydettiin EU:n tuomioistuimelta, ja olennaista tässä ratkaisussa onkin, että ”parodia” on ymmärrettävä EU:n lainsäädännön tavalla, mahdollisia kansallisia vivahteita miettimättä. Tämä on jatkuvasti, myös jopa patenttijutuissa, varsinainen ongelma. Voiko Suomen tai Hollannin tuomioistuin seurata kansallista perinnettä vai onko sen haettava johdatusta Unionista.

Eräät asiat ovat ilman muuta kansallisia, kuten suurin osa rikosoikeudesta. On turha kysellä Euroopasta, mikä on murhan ja tapon ero ja kuinka tulkitaan tahallisuus. Suuri osa prosessioikeutta jää lopullisesti kansallisten sääntöjen varaan – mutta silti hyvin vaikeita kysymyksiä on syntynyt muun muassa itseään vastaan todistamisesta ja eräistä todisteista.

Mielenkiintoista ja merkillepantavaa, että sanalle ”parodia” on nyt vakiintunut uusi, kovin virheellinen merkitys. Esitetystä lyhyestä kuvauksesta käy jo ilmi, ettei tuollaista suomessa sanottaisi parodiaksi, vaan satiiriksi. Parodia on ivamukaelma, kuten Jarlan Mustanaamio-jutut. Mahtavan pääkalloistuimen vihjaaminen vessanpytyksi on ainakin minun mielestäni huvittavaa. En taida olla ainoa, joka on hyvin pienenä miettinyt, miten Mustis, Teräsmies ja Batman tekevät niissä kamppeissa tarpeensa.

Satiirista on televisiossa usein esimerkkejä. Enemmän tai vähemmän tunnettuja poliitikkoja muistuttavat hahmot törmäilevät ja puhuvat mahdottomia.

Kielissä näyttäisi olevan ero. Periaatteessa parodia jäljittelee ivallisesti teosta, satiiri maailmaa. Satiireista kuuluisimpia on Swiftin Gulliver. Sitä vanhempi ja tehokkaampi on Rabelais’n Gargantua – Pantagruel, joissa pappien tietämättömyys ja juristien suoltama hölynpöly ovat jatkuvasti kohteina.

Ironia lienee kuin verbi, siis parodian ja satiirin ase. Tarkoitus taas voi olla vain naurattaa ja saattaa naurunalaiseksi tai sitten kuten Swiftillä olevien olojen tekeminen kyseenalaisiksi.

Luullakseni tuo parodian ja satiirin ero on englannissa häilyvämpi. Syvällä Euroopassa ainakin musiikissa parodia tarkoittaa joskus mitä tahansa jäljitelmää, ilman vitsikkyyttä. Gardinerin uudessa Bach-kirjassa selvitetään laajasti Bachin ”parodioita” eli esimerkiksi tapaa napata kokonaisia jaksoja maallisista kantaateista kirkollisiin.

Nämä asiat eivät ole herrojen kotkotuksia. Esimerkiksi käänteishuumori ei ole vain Kalle Päätalon korostus, vaan aivan arkipäivää ja usein ystävällisyyden osoitus. Ja jostain syystä hakuteoksissa unohdetaan suuria satiirikkoja mainittaessa itsestään selvien Huovisen ja Paasilinnan yhteydestä suurin, Pentti Haanpää. (Tosin myös Kivi käyttää sekä satiiria että parodiaa paljon.)



13 kommenttia:

  1. Maailman parhaat pöksyt, mitäs siihen sitten sanot.

    Iikka

    VastaaPoista
  2. "Suomessa tällaista juttua olisi luultavasti ajettu juuri tekijää loukkaavaan vääristelyyn vedoten."

    Suomessa Pelastakaa pedofiilit -juttua ajettiin ihan vain normaaleihin tekijänoikeuksiin vedoten. Itse tehdyssä sivustossa ei kahdenkaan oikeusasteen mukaan teoskynnys ylittynyt. Meillä on oikeasti aika paskat tuomioistuimet. Repikää siitä huumoria. Tai ette voi koska joistain asioista ei saa huumorin kautta keskustella. Eikös se sananvapauden määritelmäkin mene jotenkin niin?

    Poliisikin on itse toimimisen sijaan ohjannut ihmisiä jakamaan lapsipornoa Pelastakaa lapset -järjestölle ja parodia osoitti selvästi, miksi niiden jakaminen tuntemattomille ihmisille ei ole välttämättä kauhean hyvä idea. Se on toki myös lainvastaista, mutta ketäpä semmoiset pikkuseikat kiinnostaisivat.

    VastaaPoista
  3. Siis sovellettuna ohjaaja Timo Vuorensolaan:

    Star Wreck: In the Pirkinning on parodia Star Treckistä ja Babylon 5:stä.
    Iron Sky on satiiri natseista (ja Sarah Palinista).

    M

    VastaaPoista
  4. "Kun asiassa on kysymys EU-direktiivin soveltamisesta, tulkintaa pyydettiin EU:n tuomioistuimelta, ja olennaista tässä ratkaisussa onkin, että ”parodia” on ymmärrettävä EU:n lainsäädännön tavalla, mahdollisia kansallisia vivahteita miettimättä. Tämä on jatkuvasti, myös jopa patenttijutuissa, varsinainen ongelma. Voiko Suomen tai Hollannin tuomioistuin seurata kansallista perinnettä vai onko sen haettava johdatusta Unionista."
    Sellaiselle henkilölle kuin minä, joka päivittäin joutuu seuraamaan EU:n yhteisölainsäädännön tekemistä, tämä on jatkuva ongelma. Monesti epäilen, että juridiset käsitteet tarkoittavat jäsenmaiden asiantuntijoille hyvinkin eri asioita, vaikka sana olisikin sama. Siviilioikeus on hyvä esimerkki.

    VastaaPoista
  5. Asiaan mitààn kuulumatta: Nyt se tuli, Jukan kaipaama àlyvessa. http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288736659166.html

    VastaaPoista
  6. Rabelais'sta tulee kyllä mieleen hänen pistämätön määritelmä ihmisen eri puolista. Ihminen näet on jaettavissa henkeen, ruumiiseen sekä omaisuuteen ja näiden hyvinvoinnista pitävät vastaavassa järjestysessä huolta papit, lääkärit ja lakimiehet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rabelaisista (ja Molierista oppineita naisia,porvari aatelismiehenä) käy muistamien Paavo Haavikkon asenne eleganssin yhtä perusaksiomaa."Parodia on käynyt mahdottomaksi.He tekevät sen itse".

      Ruotsissa pitävät vaalit Attendon merkeissä. Uusimpia tuotteistuksia ja verorahojen itsellelorutuksia on "maahan yksinsaapuvien lasten huoltaminen". Jessus tätä ihmisoikeusklusterin ulottuvuutta! -kai lähtömaata myöten. Joitakin variaatioita muistamme Amerikan siirtolaisuuden ajoilta esimerkiksi Bremenistä.Tuontiviljaa maahan -ja korjuukonepiirustuksia tuhoamaan Preussin maataloustyöpaikat,jengi painukoot Preerioille voimaperäistämään ko.megatrendiä. Ja kukako kytki lenkit toisiinsa,pankkiraha.

      Vapaakoulut eli että isä saa kunnalta verojaan takaisin jos panee lapsensa yksityiskouluun tuli Carl Bildtin pääministerikautena 1992 eivätkä demarit pakittaneet,lisäsivätpä näidenkin rahoitusta muun kasvatuskoulutuksen lisäpanostamisen ohessa.Nyt niissä on kymmenin tuhansin oppilaita siis perus- ja lukiokoulua suorittamassa.Yksi komea konkurssi on nähty ja diskuteerausta pidetään.Näitä vapaakouluja perheet kohottavat myös lukukausimaksuilla ja meininki on useimmiten iloista eli kehittävää kasvattavaa.Siis edes osalle ikäluokkaa, mikä pitää tulevaisuutta auki massoillekin.Itse toivon seuraavassa inkarnaatiossa pääseväni vuoroon eli syntyväni ihmiseksi.

      Tätä armonvuotta odotellessa tulee lueskelluksi.Tämmöisen Attendon Mehiläisen Terveystalon viehätys harvalukuisille omistajille kuten Varmalle Nordealle ja liikkeiden johtajille on fyrkka.Kulukuri Saneeraus Hintojen korotus on bakatellia. Hienostunut korkohyrrä raha-akrobatiaa ja -juridikkaa,on mm. perustaa Luxenburgiin omistajataholle toinen yhtiö.Se lainaa tuollaisella 15 prosentilla Attendolle ja imee voitot sinne Junckersin off-shoreen,paratiisisaareen keskellä Eurooppaa.

      Mistäkö se Luxenburgfirma nostaa Attendolle lainattavat rahat,2-4 prosentilla ja nyt jo nollalla? Varmasta ns.repona ja Nordeasta Suomen asuntokaupojen paisuttamista talletuksista. Ja (2) ihan vaan Nordeasta vaikka panemalla varta vasten pankkitaseeseen uusia numeroita pystyviivan kahtapuolen. Attendon nostama velka vasemmalle ja Nordean oma "velkakirjaohjelma" oikealle. Se on pakkokäypää interbank-markkinoilla tai jos vastapuoli (=toinen pankki) nikottelee,tulee finanssikriisi kuten viimeksi USA:ssa 2008.

      Minusta näistä olisi kiva tietää oikeasti,mutta jo tälläinen kirjaviisauskin tuntuu palkitsevalta jos totutummat viihdesarjat puuduttavat. Attendoa ja vapaakouluasiaa selvitetään upeasti "De svenska riskkapitalisterna" av Neurath ja Almgren.Tuoreimmat merkinnät kesäkuulta 2014.Vaalivalvojaisiin.Jukka Sjöstedt

      Poista
  7. Mitähän se EU-tuomioistuin oikein lausui?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1) Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 3 kohdan k alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä esiintyvä parodian käsite on unionin oikeuden itsenäinen käsite.
      2) Direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan k alakohtaa on tulkittava siten, että parodian keskeisinä tunnusmerkkeinä ovat se, että siinä yhtäältä viitataan olemassa olevaan teokseen mutta poiketaan siitä havaittavissa olevalla tavalla ja toisaalta se on huumorin tai pilailun ilmentymä. Kyseisessä säännöksessä tarkoitettuun parodian käsitteeseen ei sovelleta edellytyksiä, joiden mukaan parodialla on oltava sille ominainen alkuperäinen luonne sen lisäksi, että siinä poiketaan havaittavissa olevalla tavalla parodian kohteena olevasta alkuperäisestä teoksesta, se on voitava kohtuudella yhdistää muuhun henkilöön kuin alkuperäisen teoksen tekijään, sen kohteena on oltava alkuperäinen teos tai siinä on mainittava parodian kohteena olevan teoksen lähde.
      Direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan k alakohdassa tarkoitetun parodiaa koskevan poikkeuksen konkreettiseen tilanteeseen soveltamisessa on kuitenkin noudatettava oikeudenmukaista tasapainoa yhtäältä kyseisen direktiivin 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden etujen ja oikeuksien ja toisaalta suojatun teoksen käyttäjän, joka hyödyntää 5 artiklan 3 kohdan k alakohdassa tarkoitettua parodiaa koskevaa poikkeusta, ilmaisunvapauden välillä.
      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava pääasian kaikki olosuhteet huomioiden, noudatetaanko direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan k alakohdassa tarkoitetun parodiaa koskevan poikkeuksen soveltamisessa tätä oikeudenmukaista tasapainoa, jos pääasiassa kyseessä oleva piirros on edellä mainittujen parodian keskeisten tunnusmerkkien mukainen.

      Poista
    2. EU-tuomioistuin tekee parodiaa itse itsestään?? Aika liukkaalla pinnalla ollaan, kun tuomarit määrittelevät sitä, mikä on minkäkin sortin huumoria. Naurattaa.

      Mutta voi kohta itkettää, jos rapsuja alkaa tippua. Lähestytään Orwellin maailmaa tältäkin osin.

      Poista
    3. Ollaan jo. Toisessa kommentissa mainittu tehokkaasti organisoitu kansainvälinen sensuurijärjestö Tappakaa Lapset ry lähettää lehdistölle kannanottoja ("Lasta saa ja pitää suojella internetin vaaroilta") , joissa rinnastetaan sumeilematta lainvastainen materiaali ja huono maku, samassa lauseessa.

      Jos organisaatiolla ei ole muuta tarjottavanaan maailmalle kuin perinteisen yksiselitteisesti ja kiistattomasti määriteltävä "maku", niin pohjamutaa ruopataan aika syvältä.

      Tästä tulee mieleen sama ajatus kuin lukiessa näitä uutisia kuinka päiväkodissa suljetaan lapsia komeroon, teipataan tuoliin ja pannaan syömään omaan oksennustaan. Asialla täytyy olla ilman muuta psykologian ja kasvatuksen rautaiset Suomessa koulutetut ammattilaiset. Ei tavallinen pulliainen tuollaiseen pystyisi.

      Poista
  8. Suomeen tulisi perustaa hupailutuomioistuin.

    VastaaPoista
  9. Rikosoikeuden kansallisuus on hieman askarruttanut esimerkiksi Pistoriuksen oikeudenkäynnin yhteydessä.

    Euroopan unionissa henkirikoksista yleisin lienee tappo, josta luullakseni, asiantuntija en ole, monin paikoin saa kahdeksasta kahteentoista vuotta vankeutta.

    Eurooppalaiset englannin termit kääntyvät helposti suomeksi: homicide=surma; murder=murha; manslaughter=tappo; involuntary manslaughter=kuolemantuottamus.

    Mutta Etelä-Afrikassa näyttää olevan jokin hemmetin culpable homicide. Kai se sitten tarkoittaa, että tuomari miettii vielä tapon ja kuolemantuottamuksen välillä. Tai jotain.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista