7. elokuuta 2014

Vesi





Golf-virta on Yhdysvaltojen ja Naton lahja Euroopalle,  todellinen Pohjois-Atlantin liitto. Siperian rannan kuvista näkee, millaista täällä muuten olisi.

”Ilmastonmuutos” on sopiva kiivailun aihe, koska harva vaivautuu edes miettimään, mistä on kysymys. Sana ”ilmasto” yhdistää monta ilmiöryhmää, joista eräät ovat hyvin vaikeita laskea. Mutta iskulauseena – me täällä järvinemme ja entisine soinemme olemme jääkauden lapsia.

Viittaus koskee siis viimeisintä jäätiköitymistä, jota saa sanoa Veiksel-jääkaudeksi. Se alkoi antaa periksi pari kymmentä tuhatta vuotta sitten.

Vesi, erityisesti makea vesi on kaiken elämän ehto maapallolla. Jää, erityisesti arktinen jää, on uskomaton suolanpuhdistamo. Jäästä sulaa ja pilvistä sataa (suhteellisen) makeaa vettä. Jokin osa siitä on kauan pohjavetenä. Suuri osa palaa kiertoon. Suolaisen veden ikävä puoli on tunnettu. Sitä ei voi juoda eikä sillä voi kastella.

Maapallon vesistä 2,5  prosenttia on makeaa eli vähäsuolaista. Ehkä 2 prosenttia näistä vesistä on jäänä ja lumena. Lopusta suurin osa on Afrikan järvissä ja Baikalissa, jota Venäjä näyttäisi nyt tarmokkaasti tuhoavan. Tuskin siellä kuitenkaan päästään Neuvostoliiton saavutuksiin. Kuvassa (Wikipedia) on Aral-järvi 1989 (vasemmalla) ja 2008 (oikealla). Jos joku haluaisi kuvituskuvan ”reaalisosialismi”, ehkä tämä kelpaisi?

Nälviminen on hiukan tyhmää. Tiettävästi Kreikka ja Portugali kärsivät vakavasta pohjaveden vähenemisestä, ja varsinkin Espanja on ruiskuttanut makean vetensä tomaateille ja golfkentille. Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan raivonnut tapa käsitellä kaikkea taloutena ja uskotella, että raha on hyvä mittari, ovat vieneet huomionvinoon. Makea vesi on niukkuustuote. Makea vesi ja Golf-virta, jonka elämään veden suolaisuus ja siis tiheys – paino – vaikuttaa paljon, ovat Pohjoismaiden tulevaisuus.

Vesimäärältään Vänern on maapallon 27. Edellä ovat Laatokka ja Ääninen. Saimaakin sijoittuu.

Historian yleisesityksiin on tullut lopuksi ”ympäristö”. Hätäinen lukija erehtyy luulemaan, että kysymys olisi sittisontiaisten suojelusta. Kysymys on muun muassa siitä, miksi pronssi- ja rautakauden korkeakulttuurit rapautuivat ja painopiste siirtyi pitkiksi ajoiksi Pohjanmeren rannoille. Kysymys vedestä ja kastelusta on eritäin selvästi myös Kiinan historian avain. Riisi viljelyn kohteena oli kummallinen keksintö. Kiinalaisten vesi-insinööritaidot olivat 1500-luvulla, jolloin siellä tapahtui vaikeasti selitettävä seisahdus, jotain aivan muuta ja paljon suurenmoisempaa kuin Euroopassa.

Oppikirjoissa mainitut ruuti, paperi ja seteliraha eivät merkinneet niin suuria verrattuna sulkuportteihin ja niihin tarvittaviin pumppuihin. Ensin niitä oli rakenneltu pikkuruisina riisipelloille. Aikojen kuluttua maassa oli uskomaton kanavajärjestelmä, jonka turvin vesistöjä voitiin kulkea ylävirtaan.

Egyptin historia on suoraviivainen. Joki virtasi pohjoiseen, vallitsevat tuulet puhalsivat etelään. Jokilaaksojen kulttuurit, vanhoissa kirjoissa Kaksoisvirtojen maat, kukoistivat ja sitten suolaantuivat ja liettyivät. Myyttien paratiisina tai Eedenin yrttitarhana muistaman alueen muuttuminen nykyisen Irakin kaltaiseksi hiekkavainioksi on makean veden historian lyhyt kurssi.

Seuduilla joilla ruis ja vehnä tulivat ensin käyttöön niin että kehitettiin korjuun kestäviä, jyviä karistamattomia lajikkeita, eivät ole enää viljelymaita.

Saksan nykyinen suuruus on merkittävästi Reinin perkaamisen ja koko Pohjois-Saksan kuivattamisen ansiota. Ukrainan sodan keskeinen tausta on joet – ”mustanmullan alueet” vetivät puoleensa jo hunneja, avaareja, madjaareja ja tietenkin mongoleja.  Nyt ne näyttäisivät vetävän puoleensa moskoviitteja.

Maanteitten ja ilmakäytävien historiallinen merkitys on osittain kielteinen. Jokien ja järvien vertaaminen valtimoihin tai itseensä vereen ei ole liioittelua. Merkitys ei ole 1900-luvun hengessä suora käyttö – vettä pulloon ja kaupoille. Ilmaston laatu ja maaperän kosteus ovat paljon suurempia ja pitkäkestoisempia asioita.

Tässä mielessä tämän hetken peräkylät, tämäkin järvenranta metsäpitäjässä, on innostava näky ja luottamusta herättävä tulevaisuuden tekijä. Nuoruudestaan huolimatta Suomen tasavalta on tosin saanut aikaan paljon. Kemi- ja Oulujoen rakentamisen traagisin uhri ei ollut merilohi, vaan vesi. Vanhentuneen ajatuksen mukaan vapaata ja villiä vettä ei voinut oikeastaan omistaa, vaan sen sai käyttöönsä ahnein, kuten Kemiyhtiö tai valtio. Tekoallas ei ole lainkaan sama asia kuin järvi. Ja mitä teollisuuden energiaan tulee, ehkäpä todellakin lastemme ja heidän lastensa polttoaine on vesi, siis veden vety.

Yhteyttä selvään kauppatavaraan eli metsään ei oikein hahmotettu. Siinä missä sotasaksalaisten väitetään pelänneen metsiä, suomalaiset ovat pelänneet soita juurikaan käsittämättä niiden tähdellistä merkitystä ekosysteemissä. ”Ekosysteemi” ei ole koliseva muotisana. Ekosysteemi on luonnon moottori. Sen ytimessä on fotosynteesi eli yhteyttäminen, jossa energia tulee auringosta ja materiaali on hiilidioksidia ja – vettä. Tuloksena on glukoosia ja happea.

Hauska kasku systeemien oikullisuudesta liittyy muuten veden tiheyteen ja viime kädessä kemiaan. Vesi on painavampaa nesteenä kuin jäänä. Ellei näin olisi, elämä maapallolla olisi luultavasti ollut kelvoton yritys. Kun seuraavan kerran tuijotatte sinänsä arveluttavia jääpaloja juomassanne, omistakaa yksi kiitollinen ajatus sille tosiasialle, että jää kelluu. Ellei se kelluisi, emme kelluisi mekään.

20 kommenttia:

  1. Aral-järvi on oiva kuva reaalisosialismista. Olisiko sitten mahdollisesti itsestään kuivannut Mead-tekojärvi kuva USA-realismista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenkkien järvi on siis tekojärvi. Neuvostoliitto onnistui tässäkin asiassa moninverroin suuremmin ja mahtavammin.

      Poista
  2. Tulkoot hurttina aromiltaan, mahtuvat multaan tänne.. Tämä kommenttina nato-keskusteluun. Omin voimin ja ruotsin kanssa, Natossa meidän herrat innostuisivat liikaa heiluttamaan häntäänsä eikä siitä hyvää seuraisi

    VastaaPoista
  3. Tämähän vasta oli mielenkiintoinen.
    Luen uudestaan.

    VastaaPoista
  4. Aivan typerää siis hoilottaa: Oi jospa Suomen järvet viinaksi muuttuis...

    VastaaPoista
  5. Joo ens talvena kasvihuonekasvit on kalliimmat. Sen se teki.

    I. H.

    VastaaPoista
  6. Vetyauton pakoputkesta tulee vetta; kaiketi makeaa jarvivetta vaan ei suolaista merivetta!

    VastaaPoista
  7. Ilmastonmuutos on tietenkin vakava asia, mutta on minua vuosien mittaan hieman huvittanut tietäväisten povaama merenpinnan 7 metrin nousu muutamassa vuodessa pohjoisnavan jäätikön sulamisesen takia.

    Jos katsotaan todellakin jääkauden perspektiivistä, niin viimeiset 2 tuhatta vuotta merenpinta on ollut suunnilleen samalla korkeudella. Maanpinta sen sijaan on noussut metritolkulla mm. meillä.

    Milloinkohan makeasta vedestä tulee öljyyn verrattava rikkauden lähde?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tankkilaivaa piirrellään, vartoo nyvvähän, tähnä kukkan kaikkeen repeä!


      ..vahtia valtiolaivaa, onko muutama panna siihen?

      I. H.

      Poista
  8. "HS- Kuvakooste: Eläimet suojautuvat helteeltä lojumalla ja läähättämällä... merileguaani kaksikko venyttää kaulaansa viilentyäkseen Galapagos-saarella Ecuadorissa. "

    Kurt Vonnegutin Galapagos kirjasta, jonka suomentajaa en nyt muista, jäi hataraan mieleeni väite että merileguaanit lämmittelevät laavakalliolla , ruokailtuaan viileässä meressä. Onko Vonnegutin tieto vanhentunutta ?

    VastaaPoista
  9. Matti Wuoren Faustin unesta: "Olemme nyt saavuttamassa, ja ehkä jo saavuttaneetkin vaiheen, jossa täyttä päätä tuhoamme omia luonnonehtojamme. Keinotekoisten tarpeiden hetkellinen korviketyydytys ja siihen perustuva talouden ja kulutuksen ahne pirunnyrkki ei voi olla herättämättä kauhunsekaista inhoa myöhempien aikojen historijoitsijoissa, jos sellaiseen ylellisyyteen kuin historiaan on muutaman sukupolven kuluttua enää varaakaan. Oman aikamme historia on hämärämiesten tekoa, kertakäyttötavaraa."

    Paluuta ei ole sehän lukee jokaisen valtion jokavuotisessa budjettikirjassakin; talouskasvua on saatava keinolla millä hyvänsä.

    Korjaamattomia ovat jälkemme siis jo nyt. Wuori-vainaa kirjoitti tuon huomionsa 1995 monen muun samansuuntaisen huomion joukkoon. Eräs toinenkin suomalainen, paljon parjattu, nyt jo vanha mies on kirskuvin hampain puhunut ja kirjoittanut vuosikymmeniä omia havaintojaan ihmislajin käyttäytymisen aiheuttavasta ekosysteemin nurjahtamisuhkasta (ja osittain jo toteutuneista), mutta häntäkin on ilkuttu vain isoin otsikoin paneutumatta niiden ajatusten lähtökohtiin ja todistemateriaaliin jotka kirjoistaan kyllä löytyvät.

    Nythän kaikki on joka tapauksessa myöhäistä vaikka Valtaoja kuinka muuta tähdistä ennustaisi.

    Arvostetun professori Kemppisenkin kirjoitukset, ja viime vuosikymmenistä lähtien kaikkien pelkät kirjoitukset, puheet ja ilmastokonferenssit ilman tekoja, vaikka täsmällisiä ja aiheen parissa oikeaanosuvia olisivatkin, ovat vain jälkikirjoituksia ihmisen itselleen ja koko elonkehälle kaivaman haudan partaalla.

    Lopuksi: tuo sitsontiaisen esille ottaminen vähättelevässä aksentissa rypistää blogikolumnia kuin Sauli Niinistön iltapuvun rusettia lausuntonsa tupajumeista.

    Sitsontiainen lailla kimalaisen ja mehiläisen on ollut eräs tärkeimmistä mönkijöistä lehmänläjissä kautta vuosimiljoonien. Siitä puhuminen ja kirjoittaminen täytyy siis toimittaa kunnioittaen ja jos tyhjänaikaista vertauskuvaa tarvitsee, niin ottaa vaikka sen sijalle mopopojan joka ei koskaan ole luonnonkierrolle ollut tarpeellinen olio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos olisin nuorempi mies, saattaisin olla kovastikin eri mieltä tästä ehtoopuolen pessimismistä.

      Yksi asia kuitenkin lohduttaa. Ei Äiti Maalla mitään hätää ole. Ihmiset ja kaikki heidän aikaansaannoksensa maan ohuessa pintakerroksessa ovat vain kuin jokin pieni syhelmä Äiti Maan kasvoilla. Niitä tulee ja menee - kaikenalaista jääkautta ja pientä sukupuuttoa sattuu tuolloin tällöin.

      Mutta Äiti Maa se vain jatkaa kulkuaan läpi (melko) tyhjän avaruuden, kuin ei mitään. Sittisontiasten rooli saattaa kasvaa, jos ihmisen rooli jossakin vaiheessa vähenee. Äiti Maalla on hyvää aikaa vielä miljardeja vuosia kunnes aurinko sen aikanaan nielaisee.

      Hupaisaa tässä ilmaston "muutoksessa" on se, että 17 vuoteen ilmasto ei ole lämmennyt, vaikka ilmakehään on pumpattu suuret määrät hiilidioksidia ja ilmastomallinen mukaan sen pitäisi jo ehdottomasti näkyä. Jekuttaako joku meitä suuruudenhulluja ja itseämme kaiken keskipisteenä pitäviä tärkeilijöitä?

      Poista
    2. http://yle.fi/uutiset/ilmastotutkija_jos_metaani_vapautuu_ilmakehaan_niin_peli_on_pelattu/6317948

      Poista

  10. Kuinkakohan pari leivänpalaa ja kahvimukillinen panoksina rykäsen tuotokseksi tätä tekstiä ja funtsimista ? Että mikä virus ja elektromagneettikenttä meikäpoikaa rassaakaan.Pitäisi tilata aika oma- vai kunnan- vai työterveys- tai erikois-.No joka tapauksessa itseäni paremmalta asianiajajalta.

    Blogi pyörittää asiaa ja mieltä.Jos sanoisin vain akanvirrasta, tuosta neljännesvuosisadasta uusrahaa joka muutti psykokentät ja pelastaa Suomen metsät.UPM menee myyntiin Wallenbergeille jahka Antti Rinne keksii perustelut.Hankkeen työnimi on jo Stora Enso Kymmene Yhtyneeet oyab, oikeasti Stora ltd.Joka ei viittaa isoon vaan on iso -ja pitkä sieltä Kopparbergilta alkaen.Miten sellainen kuparisuoni ei ehdy.Ylituotantovaiheessa 30-vuotisen sodan jälkeen tekivät aikansa varastoon kunnes tuotteistivat ne Rahaksi,plootuiksi.Ja niin päin pois.Huijareita nuo rantasuomalaisten esi-isät(kin).

    Det svenska näringslivets historia 1864 2014,riisuu alastomaksi.Sivuja 750,joista minulla edessäni vielä satakunta. 1864 alkoi vapaakauppa eli kapitalismi eli sekamelska, jota nyt vuorostaan Putin kokee sivistää.Suomikin mainitaan jonkun kerran.1980-luvun lopussa suomalaiset ostivat kovasti tehtaita Ruotsista,mm.Yrjö Pessi kemiaa ja konepajoja jotkut muut.Se oli vahvan markan väliaikaa ja heikon pään permanettiaikaa.

    Suomessa oli liikaa rahaa ennen näitä kasinovuosia tunnisti Bror Wahlroos.Postisäästöpankin pomoksi asetettu pikkulimppu myös kummasteli kun investointiraha ei kelvannut.Hän sitten keksi sirottaa sen Nykkiin,siis pieneläjien säästöt (=palkkapennosista tehtailijoilta/pankkiireilta eli liikepankkikapitalismista sen apulaitokseen,säästökassaan).

    SKOP ja Juhani Riikonen panivat mullin mallin nuoteista joita levittivät STS Koivisto,Sundqvist ja Gustaf Rosenlew kehitysyhtiöineen, robotiikkahankeineen kaikkineen.Geofysiikka iski.Markku Kuisma kuuli oivan kiteytyksen "Kahlittu raha,kansallinen kapitalismi" jonka pani juurevan KOP historiansa kanteen. Hyvä otsikko,ainakin minua lohdutti tietää että suomeksikin joku tiesi missä mennnään eikä vain venäjäksi ja ruotsiksi.Niinpä sitten itsekin englanniksi luettuani, nyt suomeksi jopa kirjoittelen,eikä ajankulu ole ihan absurdia.Vaikkei paljoa uuvu.

    Jonkun pitäisi reputtaa ja kertoa, ettei eläkesäätiön asia ole tuottaa ulkomailta 4 prosenttia kuin viktoriaanisessa Great Britanniassa,vaan panna raha Suomeen ja toivoa että se silti tuottaisi.Näin tekivat Tel-perustajaisät. Tätä kokivat jatkaa Sunkku ja Riikonen ja Rosenlew.Keitähän ne ay-bossit ovat nimiltään jotka perustivat Tallinnaan kommandiitteina työvoimanvuokrausfirmoja.Tai siis juristiensa kirjoissa ei mitään työvoiman vuokrausta vaan työtuntien myynniksi innovoitua palveluelinkeinotoimintaa. Näkisikö sen kesämökkien varustelutasosta ja postiluukun kyltistä?Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiäkkö nin mää jouduin vähän miettiin tätä. Kyä sää tän nin tarkkaan tiiät Jukka että ei o enää moneen aikaan ollu krapulaisia työpaikanpummaajia. Sitte se, että kun sää kirhjootat keskelä raittia. Sä oot aivan oikees! Mitäämmuutaku paksummat polsterit ja pitsipöksyt, tässä mitään tunteilla
      enää tee.

      Tää on aivammoro koko höskä. Tyällä et vaurastu, ainoo keino on tyrkkiä muita. Laske siinä kirkon kattoa.

      I. H.

      Poista
  11. Hyvä Ensio! Sitsontiainen on ahkera ja sympaattinen hajottaja, vaan älkäämme suotta paheksuko mopopoikaa. Hänessä on tulevaisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mopopojassa voisi olla tulevaisuus, mutta mopopojalla sitä ei ole.

      Poista
  12. Täkäläinen luonto, lajisto ja me olemme kotoisin Ukrainan ja Mustanmeren suunnalta. Olemme seurailleet Jääkauden vetäytyvän jäänreunan liikettä luodetta kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi viitannee ns. "Ukrainan refugioon" eli alueeseen, jonne jäänreunaa seurailevat metsästäjkansat, esi-isämme muiden joukossa, vetäytyivät jääkauden viimeisen kerran laajetessa ennen sulamistaan.

      Siinä mielessä totta.

      Poista