12. heinäkuuta 2014

Laulumarkkinoilla





Tangomarkkinoiden kuningas laulaa liikaa suustaan. Heti kuulee, mitä hän on oppinut – paljon – ja se on virhe.

Yksi juridiikan petoksista on useista käytännön syistä keksitty valhe, että olisi olemassa jokin ”esitys”. Laulaja on luova taiteilija. Hän luo teoksen laulamalla sen.

Jonas Kaufmann sanoo juuri tätä NYRB:issä julkaistussa, YouTube –ottein tähditetyssä haastattelussaan:


YouTubessa ihastuin tavattomasti luultavasti La Scalan harjoituksissa, tai kuka tietää vaikka esityksessä taltioituun ”Lohengrinin” otteeseen. Kaufmann laulaa farkuissa ja t-paidassa ja niinpä lumous on täydellinen. Laulaja on niin uskottava, syvästi uskonnollinen ritari houremaailmassa.

Senkin hän sanoo. Ooppera on hankala, pönäkkä taide. Vaikka kuulijat olisivat valmiiksi pitkästyneitä, silti he huomaavat, ellei laulaja ole tosissaan. Ja laulajan on tavoitettava suuri naiivius uskoakseen itse typeriin tarinoihin ja pureksittuihin säveliin. Kun tämä tapahtuu, opit ja opettelut unohtuvat. Kuulijaa vähän järkyttää, että kaikki tuntuu tulevan täydestä sydämestä.

Laulaja korostaa näyttelemistä tavalla, josta tulee heti mieleen, että hän on hyvin sisällä Stanislavskin perinteessä. Ei saa teeskennellä. Ei saa jäljitellä.

Ennen en ollut ensimmäisenä jonottamassa lippuja Verdin ”Don Carlokseen”. Luonnollisesti tiesin, että se on Verdin oopperoista hienoin ja siten koko tuon taiteen lajin huipulla. Olin nähnyt ja kuullut sen useitakin kertoja Helsingissä ja Savonlinnassa ja yleensä miettinyt, miten täältä pääsee pois ja milloin.

Muuan esitys muutti kaiken. Se onkin niin mielettömän vaikea teos. Se ei toimi ollenkaan, ellei se toimi täydellisesti.

Kenellä tahansa on mahdollisuus todeta tämä YouTubesta. Kaufmann ja Hvorostovsky laulavat yhdessä pitkät pätkät Carlosia konserttiversiona eli frakissa orkesterin sisällä. Jo on.

Näitä herroja, joita aiheellisesti pidetään tämän maailmanajan huippuina, on muuten erittäin paljon verkossa, ilmaiseksi. Jo on.

Niille jotka työn, levon tai sairauden vuoksi tai muuten vain eivät perusta laulavista miehistä tai ainakaan erilaisiin pelleasuihin sonnustautuneista, haluaisin vakuuttaa, että vuonna 1969 syntyneenäkin Kaufmann mahtuisi Saksan jalkapallon maajoukkueen avauskokoonpanoon.

Vaikka Jari Litmanen sanoi televisiossa niin paljon aivan kohdalleen, korvaani ei sattunut, että Saksan taituruuteen kuului Brasilia-ottelussa myös pelaaminen täydestä sydämestä, jollaista juuri Saksalta ei ole odotettu.

Tunne ja tunteella vastaaminen tulee silloin, kun tekniikka on jo täydellinen. Mestarillisia suorituksia seuraa aina sydänalaansa painellen. Televisiourheilun katsojat, yli miljardi ihmistä, ovat hiukan huonommassa asemassa kuin oopperan, liedin tai kirkkokantaatin yleisöt.

Ainakin oman kokemukseni mukaan urheilussa kilpailu tai ottelu on ainutlaatuinen. Toistettuna tallenteelta se on jo menettänyt olennaisimpansa. Katsojalta katoaa tunne ”nyt”, siis ainutkertaisuuden kokemus, se joka vallitsi Brasilia-ottelussa. Tiedämme kyllä Virenin kympit ja ne muut klassikot – mutta eikö olisi hiukan erikoista, jos joku juuttuisi katsomaan niitä monta kertaa vuodessa vuodesta toiseen niin kuin ”Don Carlosia” - sata vuotta ja yli?

Siirtymä oopperasta jalkapalloon ei ole tässä pelkkää kirjoittajan kurittomuuttani. Jossain pöytäseurassa tuli puheeksi taide, ja yritin selittää ”representaatiota” eli miten jokin on muutakin kuin mitä se näennäisesti on, ja lisäksi monille ihmisille samankaltaista. Ajattelin sitten, että eräissä tilanteissa ja tietyllä korkealla tasolla jalkapallo on taidetta. Baletti olisi lähisukulainen?

Ennen pitkää ne huomaavat sen itsekin ja alkavat konsultoida psykologien ja tietokone-eksperttien (Big Data) ohella ohjaajia ja kapellimestareita.

Ehkä ne ovat jo tehneet sen. Salonen ja Saraste eivät ainakaan hätkähtäisi lähteä mukaan eivätkä jäisi jalattomiksi.

10 kommenttia:


  1. Hidasverisiä valkolaisia ja etelänvilkkaita mustalaisia yhdistää tango.Mikä muu? Vieraus omassa maassaan. Vieraus on kulttuurista,sielullista.Geenit jäävät aina toiseksi kun ihmisistä on puhe.Niin,ihmiset kuten Leena Palotie ja Kari Alitalo osaavat jopa parannella geenejä.Sitten vain sekaan hyväätahtoa ja kaikki hyvin ihmisten kesken.

    On niin hieno blogi etten kehtaisi omiani,mutta silti.Futista oli viikolla muuallakin kuin telkkarissa.Fillaroin Käpylän kentille hakemaan real thing kosketusta ja siipihän hipaisi.Ovat sitten uljaita nuo nuorisovalmentajat ja erotuomarit ja makkara/jäätelö/limukka kojujen pystyttäjät. Ikimuistoinen on eräs Pirkkolan maastojuoksu lähtöpaikka ja -valmistelu. Äidit sinkut ,isättömät kuitenkin tulivat ympäristön omakodeistaan.Hommaa organisoivat eli innostuneita lapsosia lähtöviivalle talkoilivat paku+putkimiehet empaattisimmin ja hienovaraisimmin ja luontevammin kuin missään etikettijäykistelyparketilla ikinä voisi kuvitella tapaavansa. -Taas väärin,elokuvissahan näkee ulkomaille saakka,missä kylien sydämellisyys on hengissä sivilisaation monimutkaistumisen jälkeenkin.(Luen juuri Kyläraittien kuningasta,kilpailuhenkisyyden ylistystä ja voittajien heräämistä vastuunkantoon by Kaarle Halme.)

    Elokuvissa on muutakin.Obama viittasi Departed leffaan kiukutellessan kongressin säreyteymistä tukkanuottasille.Leffa lähtee kuvalla Bostonista osavaltion Kongressin eli neuvonpitotalon kultaisesta kupolikatosta,City on the Hill,On kaupunki tuolla. Niin,malttaakseni lopettaa mainitsen että viime tiistaina Wall Street Journal tuli ilmestyneeksi 125 vuotta. Ensimmäinen pääkirjoitus kävi läpi lehden missiota.Sen sanottiin dikotomisoituvan vastapariin "vapaus" tehdä minkä hyväkseen näkee ja "yhdenvertaisuus" eli huononpansa mielenpahoittamisen välttäminen. Lyhyessä artikkelissa mainittiin kolmasti (3) Ronald Reagan.Olisiko aika alkaa ymmärtää miksi.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  2. Mainiota tekstiä taas kerran. Tämän parempaa asiaviihdettä ei blogimaailmasta taida löytyä.

    VastaaPoista
  3. Mikä mahtaa olla blogistin laulutaito? Käykö hän karaokessa tai yhteislauluilloissa? Hän kirjoittelee juopoista ja viinasta vaikkei itse juo. Esiintyykö laulamisen kohdalla samanlainen puute?

    VastaaPoista
  4. Suun liioittellut liikkeet on vaihe, jota ei kai käy kiertäminen, vielä Timo Mustakallio -kilpailun muttei esimerkiksi Cardiffin finaalissa sitä esiintyy. Kaufmann, joka esitti eilen Turussa peräti neljä ylimääräistä, on tietysti päässyt yli tällaisista maneereista, tosin hänellä on tietty hyvin erikoinen ilme säästeliäästi käyttämälleen "kovaa ja korkealta"-vaihteelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kim Borg käytti nimitystä "turpavoimistelu" kouluttaessaan televisiotunnilla erästä suomalaista sopraanoa. Laulajattaren ilmeestä päätellen oppi meni kerrasta perille.

      Huviksensa hyräeli Kunnaksen Ilkka

      Poista
  5. Musiikissa soitto ja laulutaito ovat tärkeitä, mutta viimekädessä toissijaisia verrattuna melodiaan joka on musiikin ydin. Paraskaan laulaja ei pysty puhaltamaan henkeä olemattomaan sävelmään. Ihmiset puhuvat "mielilaulajistaan"tarkoittaen todellisuudessa laulajaa joka on osannut valita äänelleen ja taidoilleen sopivan ohjelmiston.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MEGillä on pointti. Klassisessa lauluissakin on tärkeää valita tyylilaji (vrt esimerkiksi Topi Lehtipuu vs Rolando Vilazon ns vanhassa musiikissa, istuu edelliselle muttei - herkullisuudestaan huolimatta - oikein jälkimmäiselle) ja sitten tarkempi ohjelmisto. Mutta ydinohjelmisto oopperassa, Liedissä ja vanhassakin on sen verran fokusoitunutta, että vertailua tismalleen samassa musiikissa on todella helppo tehdä.

      Poista
  6. Mmh, niin. Kim Borgin laulukoulun mukaan sellainen turpajumppa ei hyödytä.
    Yliveto ohjelmasarja, uusiksi saataviin laskettava.

    I. H.

    VastaaPoista

  7. Antti Rokkahan poistui vahvuudesta päivälleen 70 vuotta vuotta sitten. Mitä muuta Iltalehti kertoo? Tietysti sen minkä Kristian Smeds kertasi että Rokan testamentti Jalovaarelle pantiin täytäntöön.Hyvinvointivaltio toteutettiin vaikka sitten hyvinvoinnin kustannuksella.Smeds ampuukin hajalle nämä haloset ja lenitat.Myös mennerheimnäköisupseeri nakkaa pistoolinsa ja riisuu vyönsä samaan roihuun.

    Tilalle tuli Kansainvälinen rahanväärennösaika.Sitä alkaa 2014 kampata kukas muu kuin Fransisus joka jo ensimmäisten paperirahojen ilmaantuessa Assisin kaupunkiin haistoi niistä synnin.-Lukemalla tästä voisi Pisaylioppilaskin tietää,mutta minulle asia selvisi Pauli Annalalta tai Kai Sadinniemeltä,teologeilta ensimmäisten kirjoitusten hengessä -ja relevantti traditionsa kai ihmislajin alkuhämäristä luolista kumahtelevaa.

    Ihan lyhyesti Vatikaanista tänään ja väärästä Kansainvälisrahasta. Kuka muka on säästänyt kun euromaa lainasi aurinkorantainfraan lentokenttistä pizzaekspressiin. Ei tietenkään kukaan.
    Raha väärennettiin kuten KOP oli väärentänyt SEB:in jäljissä,se Credit Mobiliereta matkien ja Assignaatti Marseillessia hyräillen.Ja koko ve(a)ijariketju sydänkeskiajan kapinallisten Assissa polttamien puupainolaattojen haisuja väreileviin sieraimiinsa nuuhkien,rahan kiihottava haju.Siksi vääräkin kelpaa,vahingon kiertää.

    Euroja kirjoitettiin tyhjästä kiertämällä venetsialaista metallista kirjanpitoa.Hopean sijasta painoväri kelpasi ja sitähän riitti.Valetta koko touhu mutta reaalimaailmaa rakentavaa.Harald James sotkun setvimiseksi -jotta päästäisiin uuteen- ehdottaa että pannaan Rikkaistolle kertavero uusista vippaskonstiperäisistä omaisuuksistaan ja että maksetaan tuotolla pois valtionvelan saamamiehet,ne tulevat perijäsukupolvet siis.Tämä Princetonin jne. H.James on aikamme suuremmoisimpia älypäitä,ilmaiseksi googlesta.

    Ylletullutta en aikonut kirjoittaa vaan kertoa kun sain luetuksi huikeaan loppuunsa Kyläraittien kuninkaan.Nyt lyhkäisesti.Perinnöttä jäävä nuorempi veli nousee raittioikeuden toteuttajaksi ja kyläkurin pitäjäksi mm.naimaikäisten naisten oikeuksien puolustajaksi.Vuosikymmenten edetessä isännät saavat Pietarista tukea vallesmannien säätymieltymyksiä vastaan.Kirjoista aletaan nähdä muutakin kuin kansia pappiloissa.Isännät rikastuvat siinä missä puunrungot kasvavat.Esikoinen toimittaa veljiään kouluihin,saadaan Edelbergin kilpakumppaniksi aitosuomalaisia.

    Näissä messiaanisissa tunnelmissa suomalaisen lakimieskunnan syntyjä ja uutta Suomea ounastellen päättyy Kaarlo Halmeen strikti dokumentoiva vavahduttava kuvaus 1800-luvun alkupuolen Satakunnasta,sen koiliskulmilta. Viimeisillä sivuilla sitten loikataan Itsenäisyyden aikaan. Se on myös Länkkäri ennen länkkäreitä,agraariyhteisön itseorganisoitumisen kuvaus,vallesmannin tihutöitten raikas esiinpano -ja huokuneeko myös suuren päällikön (Laikan Otto "romaanissa") kaipuuta muistiesikuvina Napoleon III (3.) modernisti, ja Bismarck uudistaja vaikka sitten juutalaisten keralla jos muut kursailevat.Sitten näitä Isoja saatiinkin.Mussolini nousi juuri tienavaajksi kun kirja ilmestyi 20-luvun alussa.Lenin Trotski vielä soti valkokenraaleita vastaan.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  8. No,
    Belgialaisethan ovat jo toteuttaneet jalkapallo oopperan, myös Suomessa, jossa urheilukatsomon intensiivisyyttä rinnastetaan teatterikokemukseen. Ja olihan oopperakin alunperin koko rahvaan huvia, vailla sivistysvaatimusta.

    Molemmat, urheilu ja ooppera, edustavat ”sosiaalista aktia” jossa on hyvä näyttäytyä. Jalkapallomatsia edeltävä studiokeskustelu ”fostissimoineen” edustaa samantapaista elitismiä, todellista taiteen tuntemista kuin oopperan lämpiökeskustelut. Onpa Eero Huovisen mielestä Jumalanpalveluksen messukin kuin kiehtovaa oopperaa.

    VastaaPoista