16. kesäkuuta 2014

Kuikka


 (Kuva J.K. 15.6.2014)
Lapista on tavattu 10 000 vuotta vanhoja kuikan luita. Valitettavasti tähän tarvittavat tiedot lajin kehityksestä ovat riittämättömät, mutta hyvin luultavasti viimeisin jääkausi eli Veikselin jäätiköityminen ei aiheuttanut kuikalle ongelmia, vaikka sellaisillekin tekijöille kuin mammutille kävi kalpaten.

Mannerjään pohjoisella reunalla asui ihmisiä, joko sukulaisiamme tai sitten ei. Muutoin meikäläinen kulttuuri on kuikan näkökulmasta tilapäinen häiriö. Vastahan kivikirveitä alettiin väkertää näillä tuulisilla seuduilla jäätikön väistyessä eikä jousipyssykään taida olla 12 000 vuotta vanhempi keksintö edes kuohuvassa Etelässä.

Välillä näillä palstoilla vilahtelee kysymys, saako kulttuureja väittää toisia huonommaksi syyllistymättä sopimattomuuteen. Lähes sata vuotta vastaus oli selvä. Kulttuurit alkeellisimmista korkeimpiin ovat lähes ihanteellisia järjestelmiä fyysisen ympäristön selittämiseen ja sietämiseen.

Tuo vastaus on niin vakuuttava siksi että se ei selitä mitään. Siinä on pahasti kehäpäätelmän makua. Kulttuuri kai tarkoittaa selviytymisjärjestelmää ja sisältää yhteisöllisyyden käsitteen. Lisäksi tuo vapauttavalta tuntuva ajatus peittää alleen niin pahan determinismin, ettei sellaiseen kuitenkaan ole perustetta. Esimerkiksi jollekin populaatiolle – Afrikan osalle – vieras hygienian korottaminen ja lääkehoito olisi torjuttava kysymyksessä olevalle kulttuurille vieraana. Kuolkoot nälkään ja tauteihin!

Kulttuurintutkimukselle on ollut melkein ylivoimaista ottaa huomioon kulttuurien vuorovaikutus. Ne voivat esimerkiksi vahvistaa toisiaan tai tehdä toisensa tyhjäksi.

Mahdollisesti maantieteilijä Jared Diamond on puhunut näistä asioista painokkaimmin. ”Romaduksessa” on puhe kulttuurien kaatumisesta ja ”Maailma eiliseen saakka” hakee vastausta kysymykseen, mitä voimme oppia perinteisistä yhteiskunnista.

Asiat ovat niin polttavia ja siis monimutkaisia, ettei tee mieli ryhtyä keskustelemaan havainnoista suuntaan tai toiseen. Yleisenä markkinointiviestinä saa sanoa, että kun eräät suursuosikit, esimerkiksi F. Fukuyama, ovat mielestäni sokeita kanoja, jotka löytävät aika päättömän nokkimisensa aikana myös jyviä, Diamondin ajattelu on tosiasiapitoista ja mitä suurimmassa määrin perehtymisen arvoista.

”Tykit, taudit ja teräs” on käänteentekevä kirja, vaikkei pidäkään kaikin kohdin kutiaan. Kenellä on siihen tilaisuus, lukekoon alkuteoksen ”Guns, Germs and Steel”. Tällaisten kirjojen suomentaminen on sinänsä erittäin ansiokasta. Kirjamyynnin yleinen suuntaus vain näyttää nopeasti nitistäneet mahdollisuudet tuottaa huoliteltua, viimeisteltyä käännöskirjallisuutta, mikä täten varoituksena huomioon otettaneen.

Itse asiassa näin sellaista unta, että pitäisi joskus kokeilla Valittujen Palojen konstia väärentää kirjoja supistamalla ja silpomalla niitä. Jopa Friedellin ”Uuden ajan kulttuurihistoria” on edelleen yliveto ja riemukasta luettavaa – mutta laajoin osin niin metsässä, että siinä esitetyn luuleminen todeksi on kyllä paha erehdys. Kun tekijänoikeuskin on sammunut – natsien toiminnan vuoksi – miltä näyttäisi karsittu ja paranneltu versio Friedellistä?

Ajatus tuli mieleeni siitä, että klassinen tapaus on 1700-luvun E. Gibboni ”Rooman valtakunnan rappio ja tuho”.  Se on suunnattoman laaja yleisesitys, josta hyötyminen edellyttää niin laajoja erikoistietoja, että ne hankittuaan ei tuota teosta enää tarvitsekaan. Myös antiikkia koskevat asiat ovat tulleet kirjoitusten ja kaivausten myötä kohdittain aivan uuteen valoon. Ja Gibbonista on iät ajat julkaistu vakioituja versioita.

Loppujen lopuksi tässä kuikkaperheen ja sen alle viikon ikäisen pyllerö-palleron kehuksi tarkoitetun kirjoituksen kärki kääntyy tarkoitettuun suuntaan.

Kuikka on englanniksi ”loon”. Minulle tulee aina mieleen sanasta ”hupsu”, ”loony”, juuri kuikka. Johdos on virheellinen. Taustalla on tavallinen ja tuttu hullu, ”lunatic” eli kuun satuttama. Antiikissa arvioitiin, että varsinkin täysikuu välitti tuhoisia voimia, eikä tuo pelko ole vieläkään kuollut.

Varta vasten hupsuille toimitetut kirjat ovat valtavan hyödyllisiä. Olen toivottavasti kehuskellut usein muun muassa tietotekniikassa ja tietokoneohjelmissa erittäin hyödyllistä ”for Dummies” –sarjaa. Asiat on todella esitetty ”tyhmille” tähdentäen, mitä pitää tehdä, mitä ei saa tehdä ja mitä kannattaa tehdä. Jos ihminen joutuu taistelemaan esimerkiksi Photoshopin kanssa, hyöty tällaisesta on tuntuva.

Englantilaisessa maailmassa toimitetaan ja myydään opiskelijoille tarkoitettuja kirjasia, joissa on selostettu paksujen ja ikävien kirjojen sisältö sellaisin osin, että lukijalla on erinomaiset mahdollisuudet selvitä tentistä. Minun aikanani ikävistä ja tarpeettomista juridiikan aineista, kuten maa- ja vesioikeudesta kierteli tärppilistoja, joilla pärjäsi, koska professori M. viitsi vain harvoin laatia uusia tenttikysymyksiä ja siis kierrätti vanhoja.

Paras ja hyödyllisin tuollainen sarja oli joitakin vuosikymmeniä sitten julkaistu ”Bluffer’s Guides” eli puijaajan ohjeita.

Olen hiukan harkinnut, että tämäkin blogi voisi olla oikea paikka kirjoittaa viisikymmentä tai sata vinkkiä niille, jotka haluavat teeskennellä ymmärtävänsä esimerkiksi Bachin suurempia teoksia tai Mozartia mutta eivät viitsi ottaa asioista selvää.

Entäpä jos panisinkin toimeksi…? Sarjoille annetaan usein iskeviä nimiä. Toisiko ”Kemppiset kuikat” ikävästi mieleen sairaaloiden herrojen osastot?



17 kommenttia:

  1. Niin kauan kuin Wassermanin koe ei ole positiivinen, niin elämässä on toivoa.

    VastaaPoista
  2. "saako kulttuureja väittää toisia huonommaksi syyllistymättä sopimattomuuteen."

    Sellaisen väitteen objektiivinen lausuminen edelyttäisi, että olisi jokin ylikultuuri tai -arvo, jonka valossa tuota kultuuria arvioitaisiin. Esim. espanialaiset halveksivat ainoan oikean katolisen uskon valossa intiaanikultuurien ihmisuhreja.

    Jos taas oman kultuurin valossa arvotettaisiin toista kultuuria lausuttaisiin itsestäänselvyys: tuo kultuuri ei ole yhtä hyvä/samanlainen kuin meidän. Esimerkiksi suomalaisen kultuurin valossa islamilaisten naisten asema vaikuttaa huonommalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naisten asema islamilaisessa kultuurissa on sangen ongelmallinen a.D. 2014, kuten on myös Intian ja Kiinan tyttölasten asema, jota tuhoaaa oma 'kulttuuri' perustuen materialistiseen kastilaitokseen Intiassa ja yhden lapsen politiikkaan Kiinassa. Nämä ovat räikeimpiä esimerkkejä genderistisistä mahtikulttuureista, muitakin 'itsetuhoisia' toki on. Kuriositeettina kerrottakoon tämänpäiväinen uutinen Espanjasta, jossa abortit aioitaan kieltää uudestaan. Tietynlaista paluuta keskiajalle.

      Poista
    2. Islamilaisessa yhteisöissä--naiset PEITTÄEN PALJASTAVAT --- sieltä PUUTTUU "NAISRAUHA".
      Euroopassa --länsimaiset naiset PALJASTAEN PEITTÄVÄT = heillä jo IHMISOIKEUKSIIN kuuluu itsestäänselvänä " naisrauha"..
      Kyllähän löytyy niitä mittatikkuja analyysiin "millainen on hyvä yhteiskunta",. On lyhytnäköistä ajatusta, sanalla sanottuna tyhmyyttä ja lännessä taas kaukaa viisasta lähimmäisenrakkautta., toisen ihmisyyden kunnioittamista. luonnostaan olipa kyseessä nainen tai mies.

      Poista
  3. "”Tykit, taudit ja teräs” on käänteentekevä kirja"

    Itse suosittelisin myös perehtymään teokseen "Miksi maat kaatuvat". Se kytkee mielenkiintoisella tavalla taloudellisen menestyksen ja poliittiset instituutiot.

    Käännöksistä: se vaan on niin, että työssä käyvällä sekä 1970-luvun kieltenopetuksen ja huonon kielipään omaavaalla ei ole aikaa eikä jaksamista lukea edes popularisoitua tieteellistä tekstiä vieraalla kielellä. Siksi Terra Cognita on todellinen kultuuriteko. Sen vaihtoehto olisi jäädä henkiseen pimeyteen.

    Samasta syystä sitä, että suomalainen korkeakoulu tuottaa väitöskirjoja vierailla kielillä, tulisi rinnastaa maanpetokseen.

    VastaaPoista
  4. "Olen hiukan harkinnut, että tämäkin blogi voisi olla oikea paikka kirjoittaa viisikymmentä tai sata vinkkiä niille, jotka haluavat teeskennellä ymmärtävänsä esimerkiksi Bachin suurempia teoksia tai Mozartia .."

    Niin, mitä tarkoittaa että `ymmärtää´? Olli Mustonen sanoi, että voi vain mennä ja ottaa vastaan kuin lapsi luonnossa. Hyvä esim. rockjäbälle, jonkei tartte ees yrittää `ymmärtää´.

    Muuten hyvä avaus K:lta, keskellä, kun Persuslavia haluu puhua ja paasata vain jalkamiinoista.
    :D


    VastaaPoista
  5. Muinaissuomalainen otaksuttavasti olisi syönyt kuikanmunaomelettia. Nouvelle cuisine suosii kirkasta kuikkasoppaa. Sellaista soppaa valmistetaan suuressa padassa jonka pohjalle asetetaan kuikka ja painoksi neljä suurehkoa kiveä. Pata täytetään vedellä jonka annetaan kiehua reippaasti kunnes se on vajennut puoleen ja täytetään uudelleen, tätä toistetaan ja kokeillaan välillä kiviä, niiden pehmittyä on kuikka kypsä ja keitto kirkasta. Kivet saattavat saada kuikasta hivenen makua mutta juuri se on kuikkakeiton hienous.

    I. H.

    VastaaPoista
  6. Ilman muuta, ei kun toimeksi vaan, arvoisa Kemppinen! Jään mielenkiinnolla odottamaan kevyttä pintasivistystä, joka voi johtaa syvempään suhteeseen Bachin ja kumppaneiden parissa.

    VastaaPoista
  7. Ollessani parannettavana itäsuomalaisen yliopistosairaalan osastolla taannoisina vuosina, huonetoverini - jo itseäni varttuneemmassa iässä ja 17 lapsen isä - tuskitteli kuikan kanssa: - Kusta pitäs, mutta tyttölöihen iäniä kuuluu käytävältä,

    VastaaPoista
  8. Kannatetaan. Nimi voisi olla Kemppisen kemut Symposiumin (Pidot) kunniaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joutuisimmeko siis lukemaan Mozartin librettoja selkokielisinä?

      I. H.

      Poista
  9. Olet lukenut Doctorowin kirjan Loone Lake? Olen sattumoisin ollut Mainen jonkun järven rannalla yötä laavussa syyskesällä.

    Heräsin hirvittävään painajaismaiseen ääneen. Se kuulosti vanhanaikaisen mielisairaalan hourupäisimmän naisen aivan täydellisen kajahtaneelta (myös siis soinnillisesti) naurulta, jossa kuului vastalause minua kohtaan nyt ainakin. Kaksi muuta makuupussissa autuaasti nukkuvaa käskivät minun sulkea suuri suomalainen suuni ja mennä takaisin nukkumaan. Yritin selittää että pitää tilata ambulanssi.

    Ne sanoivat että Nonsense. It's a loone. This is a loone lake.

    Kuikka on samaa lintuperhettä, mutta eri laji. Jompikumpi on nimeltään immer cavis. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset linnut ovat harvoin samaa lajia. Poikkeuksena Pohjoisnapaa ympäröivat alueet, joissa on joitakin samoja eläimiä, myös lintuja, esim. lapinpöllö asustelee myös Alaskassa. Mutta niillä ei ole meidän arktista kuikkaa.

    VastaaPoista
  10. Kun tässä jatkumossa on ollut Lappi läsnä vahvasti ja nyt tämä kuikka, niin en kommenttilitaniassa jo esiintyvän kuikkaohjeen kannustamana mitenkään voi olla lisäämättä mukaan tätä:

    Laphin miehen kuikhakeitto

    Ammuthan yks kuikha. Otethan nelijä litraa puhasta vettä.
    Kiehautethan siinä kuikhaa kymmenen minuuttia.
    Heitethän vesi pois.
    Otethan kolome litraa puhasta vettä ja laitethan sinne kouralline heiniä.
    Kiehautethan siinä kuikhaa viisi minuttia.
    Heitethän vesi pois.
    Otethan sinistä, punasta taikka lehemän maitua kaks litraa.
    Kiehautethan siinä kuikhaa yks minutti.
    Heitethän maito pois.
    Otethan litra kirkasta hyvvää viinaa.
    Kiehautethan siinä kuikhaa kolome nelijä sekunttia.
    Heitethän kuikha pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. .. ja juuhan liemi kylymänä.
      Tuo selittää ne löytyneet luut.

      I. H.

      Poista
    2. "Heitethän kuikha pois."
      Ja liemi nautithan kylmänä.

      Poista
  11. Diamond on biologi, vaikka alkuperäisestä virastaan eläköidyttyään ottikin vastaan maantieteen professuurin.

    VastaaPoista
  12. Kuikka, nimeltään Eskelinen taisi olla jossain Huovisen jutussa.

    VastaaPoista