30. kesäkuuta 2014

Korva



Tulin miettineeksi, miksi korva on niin korvan näköinen. Äänen maailmassa sensaatiomaisesti se sekä kerää värähtelyn ja ohjaa sen korvakäytävään, että hajottaa sitä korvalehden muodoilla elimiä suojaten.

Sen jälkeen miettiessäni Mozartia yritin ymmärtää, miten on mahdollista, että muutkin kuin puhtaat siniaallot vaikuttavat meistä muun muassa säveliltä. En millään keksinyt.

Asia osoittautui mutkikkaaksi. Jos joku keksisi nyt korvan, hänet ohjattaisiin lääkehoitoon. Eikö olekin hullunkurista ja naurettavaa, että on kaikenlaisia pieniä luita välittämässä ääntä eli molekyylien liikettä kalvoille ja siitä eteenpäin aivoihin.

Verkossa esiintyvä hinnoiltaan erittäin kallis OpenLearn Open University sattuu tarjoamaan näytteeksi veloituksetta noin satasivuisen, kaaviokuvin varustetun johdannon ”Hearing”, jossa käsitellään anatomiaa, fysiologiaa ja hieman yleisemminkin aistimista. Artikkeli kannattaa lukea hitaasti ja tarkasti. Siinä myös myönnetään, että moni asia on arvoitus ja että eräistä lainalaisuuksista on saatu vihiä vasta viime aikoina, vaikka kuulemista on tutkittu ja pohdittu iät ajat.

Myös filosofit – Wittgenstein esimerkiksi – ovat saattaneet itsensä ja lukijansa hämmennyksiin pohtimalla näköä – miksi ja millaisen perustein sanomme jonkin olevan esimerkiksi punainen. Fyysikoista Feynman selvittelee tätä samaa ongelmaa isossa oppikirjassaan.

Silti näkeminen tuntuu olevan vielä suurempi arvoitus kuin kuuleminen.

Se nyt kuitenkin pitää paikkansa, että ihminen erottaa korvan simpukan eräiden karvojen vetyatomin levyisen (sadan nanometrin) liikahduksen. Kuulo on muutenkin tarkka. Logaritmisella desibeliasteikolla nolla on ei ääntä ja 1 – 3 on pienokaisen hengitys muutaman metrin päässä. Kipukynnys on 140 dB, ja sitten rupeaa tulemaan verta korvista, kuten rajuimman musiikin ystävät kuulemma tietävät.

Voimakkuus eli äänenpaine ei toistu suoraan aistimuksena, ja värähtelyn taajuus vaikuttaa koettuun voimakkuuteen.

Nämä ovat niitä helppoja asioita. Kun mennään käsittämättömän pienten kanavien läpi ja ryhdytään selvittämään, miten mekaaninen liike muuttuu sähkökemiallisiksi ilmiöiksi eli siirtyy varsinaiseen hermostoon Cortin elimessä, sitten asia alkaa mennä mutkikkaaksi.

Aivoissa on kytkentöjä kuin maailmankaikkeudessa tähtiä. Vai oliko se linnunratajärjestelmässä? Ehkä se ei ole tärkeää, koska määrästä on vain oletuksia, ja lisäksi molemmissa maailmankaikkeuksissa, ympärillämme olevassa ja meissä itsessämme sijaitsevassa, uutta syntyy ja vanhaa kuolee koko ajan. Jotkut taudit johtuvat siitä, etteivät elimistömme tappajasolut pääse toimimaan kunnolla. Ja korvissa asuu kuulon lisäksi tasapaino, kolmessa kaarikäytävässä.

Kun siis näppään äänirautaa, joka kerran toisensa jälkeen antaa saman taajuuden, joka minun ja muiden mielestä on sävel A, tämän yksityisen toimituksen yhteydessä on – sanokaamme – triljoona ilmiötä, kuten liikahdusta, ionisoitumista, napaisuuden vaihtumista, jännitteen lisääntymistä tai laskemista, ja tapahtuma on termin matemaattisessa merkityksessä kompleksinen.

Joltain osin tietämämme ilmiöt, esimerkiksi se, miten maamyyrä kuulee reippaasti ihmiseltä aistimatta jääviä matalia värähdyksiä ja lepakko korkeita, ovat laskettavuuden ongelmien takana. Kun koko kuva alkoi paljastua, oli saman tien selvää, että tuota ei laske kukaan eikä missään ajassa. Eräissä asioissa ongelma on ennallaan. Kaikki maailmankaikkeuden silikoni ja maailmankaikkeuden olemassaolon jäljellä oleva aika eivät riitä tietokoneillemme tuollaisiin laskutoimituksiin.

Siis jos A-sävelen kuulemista jäljittelevä laitteisto kyettäisiin teknisesti valmistamaan, piirustusten laatimiseen ja rakennustyöhön menisi kuitenkin ziljoona vuotta ja maailmankaikkeuden kaikki materia, antimateria kenties mukaan luettuna.

Entä Mozart? Yksinkertainenkin kolmisointu on aikamoinen sarja kolmen sävelen ja niiden ylä-äänten vaikutusta. Helppo koejärjestely osoittaa, että ylä-äänten leikkaaminen tai niiden painottuminen eri tavoin muuttaa havaintoa eli kuuloaistimusta.

Tähän mennessä harjoitetulle länsimaiselle kulttuurille ei keksi parempaa tunnusta kuin kolmisointu. Sillä ei ole tavatonta merkitystä, mikä on säveltaso eli ”puhtaus”. Sillä on merkitystä, että ihmiset oppivat kuulemaan samanlaiseksi tarkoitetun samanlaisena eli hallitsemaan fysiikkaansa ja kemiaansa.

Mikään avoin yliopisto ei tietääkseni ole uskaltanut ryhtyä järjestelmällisesti pohtimaan, mitä on sanottava kielestä, jota pidetään korkeakulttuurien kulmakivenä. Kieli on puheen eli äänen tuottamista ja aistimista. Kirjoitus on kovin myöhäinen päähänpisto.

Siitäkään ei ole kehuttavaa tietoa, miksi ääni on niin lähellä tunne-elämän ilmiöitä. Katsoin jalkapallo-ottelua. ”Fiilis” on melkein pelkkää ääntä. Äänen kuulijoita, höystönä sinänsä hiukan yhdentekevää liikkuvaa kuvaa, oli ainakin satoja miljoonia, meillä melkein miljoona.

Suomessakin ihmiset kokoontuvat taas kymmenin tuhansin kuuntelemaan soittoa ja puhetta (saarnoja). Jokin niissä vaikuttaa suoraan ja syvästi. Juuri kuten Mozart tarkoitti, keski- ja sisäkorvasta luultavasti mitään tietämättä.

Itse nouse junaan. Tulee muutaman päivän katko näihin kirjoituksiin. En mene vannomaan, ettei viikkokin.

Yllä on kirjoittajan muotokuva, metsään lahonnut saksankielinen silta kuivan kurun yli. Schutzwall, Tankavaara (kuvasi Jussi Toppari).



13 kommenttia:

  1. Pieni tarkennus, Jukka: koska desibeliasteikko on logaritminen, arvo "0 dB" tarkoittaa, että äänenpainetaso on vertailuarvon (20 mikropascalia) suuruinen. Täysin äänetön tilanne on oikeastaan mahdoton. Kun äänenpaine lähenee nollaa, desibeliarvo lähestyy miinus ääretöntä.

    Desibelilukeman nerokkuus on siinä, että vertailuarvo on suunnilleen kuulokynnyksellä tai vähän sen alapuolella, joten nolla vastaa inhimillisesti katsoen äänetöntä tilannetta.

    VastaaPoista
  2. Onhan tämäkin jotain, että noin 30 aakkosella ja näköaistilla luodaan kokonaiset universumit inehmon tietoisuuteen...

    Ja Jukka parahin, tarkoittanet tuolla ylempänä piitä kun kirjoitat silikonista. Suomeksi pii, enklanniksi silicon.

    Vaan Hyvää Reissua, Kirjoittamisiin!

    VastaaPoista
  3. Toisaalta silikonilla ei lasketa kuin kahteen.
    Puolijohteissa käytetään piitä. Kolmannessa kotimaisessa ero sanan lopun E:n varassa.

    VastaaPoista
  4. Ihmettelin lapsena naapurin lasten korvien pumpulituppoja. Heidän isänsä oli seurakunnan kanttori-urkuri. Musiikki oli perheessä tärkeällä sijalla. "Absoluuttista sävelkorvaa" piti kuulemma suojella. Olivat kieltämättä perineet isänsä soittotaidon mm. viulunsoitossa.

    Elin lapsuuteni ylioppilaaksi asti kansakoulurakennuksessa. Sen juhlasali oli pienellä paikkakunnalla yleisesti käytetty kokoontumistila. Huoneeni seinä oli 1800-luvun perua (talo on maakunnan vanhin maalaiskansakoulu) hirsirakenteinen. Kuulin sen läpi kaikki koulun musiikki- ym. tapahtumat valveilla ja nukkuessa...
    Olenkin usein pohtinut, mikä vaikutus sillä on ollut mieleeni. Kuulo on tärkeä aisti, joten vaikutus lienee ollut merkittävä.

    Ilmankos kanttorin lapset suojasivat korviaan pumpulilla.

    VastaaPoista
  5. Olen ennenkin ihmetellyt äänen - siis musiikin - voimaa. Vaikka ihminen olisi millainen anarkistirähjääjä tahansa, joka ei välitä mistään mitään ja näyttää keskisormea kaikelle kulttuurille ja ihmistavoille, niin eikähön vain hänkin kaltaisineen pistä rokkibändiä pystyyn ja suhtaudu rämpyttämiseensä vakavammin kuin elämään.

    Kuitenkin ääni on vain molekyylien aaltoliikettä väliaineessa, ilmassa tai nesteessä. Kulkeeko korvasta suorin reitti alitajuntaamme?

    VastaaPoista
  6. Virasta päästyään Tarja Halonen liittyi Kallion seurakunnan jäseneksi, koska "jokin suurempi on uraani suunnitellut". Vastaavasti Jutta Urpilainen huokailee, että "niin käy kuin käy".
    Keskustassa aletaan jännittää pysyykö kannettu vesi kaivossa, eli satoiko Nokian huumassa puolueen päälle mannaa taivaasta? Häkäpönttöautoilija on varmuuden vuoksi vaihtanut sähköautoon kuultuaan epäilyksen että Suuri kielensoittaja olisi hänet keksinyt osoittaakseen että uskonto ei ole tässä maassa oopiumia pelkästään kansalle.
    Kv-järjestöissä on ammattikunta joka hengittää kansainvälisyyttä, nimittäin simultaanitulkit, Stubb on yksi heistä. Eri asia on ymmärtää kansan paikallista luonnetta, eikä sitä voi vaihtaa.
    Italiassa, jossa keskustavasemmistolainen Demokraattinen puolue sai äänistä 40%, sanotaan hallitukseen pyrkijöistä ensiksi torpattavan ne jotka väittävät pilven reunalla istuvan jonkun tyypin, jolla on ihmisjärkeä parempaa tietoa elävien ihmisten olosuhteiden järjestämisestä.

    Kun teologia astuu politiikkaan, vastuu siirtyy kuulijalle.

    VastaaPoista
  7. Olen tutkinut tätä korva-asiaa itse syntetisaattorilla ja tietokoneella, koska olen halunnut simuloida 3D-ääniefektejä.

    Korvan ulkomuoto pään ja olkapään kanssa muodostaa ääntä suodattavan/vahvistavan elimen. Vähän kuin ekvalisaattori (jonka pylvälillä tiettyjä äänialoja korostetaan ja toisia vaimennetaan) ja tästä ekvalisaattorin profilista se pystyy 3D-tasoiseen äänensuunnan erotteluun (vaikka toinen korva olisi kuuro, kokeilkaa vaan toinen korva tukossa silmät kiinni niin kuulette sormien sivelyn korvan lähellä tulee ko se ylhäältä vai alhaalta jne).

    Jos kuulokkeilla tulevaan ääneen tekee kuopan 4kHz tai 6KHz ( en muista enää tarkkaan mihin) kohdalle niin korva+aivot luulee että ääni tulee takaasi. Onnistuin myös nostamaan ääntä ilmaan ja alaskin mutten eteen, ainakaan kunnolla. Eteen-illuusio on jostain syystä vaikeaa (ellei mahdoton?) saada-aikaan, tätä ei saa edes binauraaliset äänitteet, ei ainakaan minulla.

    Korvan ulkomuoto kuitenkin viittaisi, että se on erityisen tarkasti keskittynyt tarkkaamaaan edestä tulevia korkeampia ääniä (myrkyllinen käärme ? Vihollisenjalan tekemä oksan risaus ja kuiskaukset?) vahvistaen. Ehkä siksi myöskin sitä on vaikea simuloida.

    M


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos alkaisin levitellä tuttavapiirissäni sellaista sanomaa, ettei ole mitään kuvia enempää kuin musiikkiakaan, vaan molemmat ovat vain aivojemme mielteitä, jotka syntyvät näkö- ja kuulohermojen toisen pään reseptorien ärsyttämisestä, minuun kohdistuisi hämmästynyttä epäilyä.

      Toisen korvan kuulon menetys vie suuntakuulon kokonaan, kaikki vieraat äänet tuntuvat tulevan kuulevalta puolelta. Kuulotutkimuksessa äänen johtuminen pään läpi kompensoidaan kuulevaan syötetyllä kohinalla. Kun voimakkuus nostetaan huippuun, ääntä ei kuulu mutta kipu alkaa tuntua.

      Poista
  8. Korvaa harhauttava melko täydellinen 3D ukonilma:
    http://www.youtube.com/watch?v=YlOJr1csOR4

    Käy myös rauhoittavaan nukuttamiseen monelle, ainakin se sade..

    VastaaPoista
  9. Onko kuluttajalainsäädännön mukaista myydä ns. huippukuulotorvia sellaisille, jotka eivät enää kuule koko kuulotorvien äänialaa? Eli siis yli 40-vuotiaille, joilla osa korkeammista äänitaajuuksista on jo leikkautunut pois. Teh internets antaa hakukoneella muutaman sivun, joissa omaa kuuloaluettaan voi testata. Esim: http://www.phys.unsw.edu.au/jw/hearing.html

    VastaaPoista
  10. Mozartin ihailu on ymmärrettävää sen poptehokkaan yksinkertaisuuden takia - mutta realiteettihan on se, että hän on vain Bachin samettisen urkuriviitan hipelöijä penkin alla.

    Pappa-Bach loi universumin ja Moz'art kerkesi käymään muutamalla sen eksoplaneetalla.

    Mozart törmäsi Bachin sattumalta.
    Heavy pappa Bach ei ollut nuotteina leikittelevien eliittihovien suosiossa ja Mozart oli vierailulla jossakin saksalaisessa kaupungissa ja käväisi kirkossa. Hän sananmukaisesti putosi polvilleen kun kuuli kuoron harjoittelevan Bachia. Mozart maksoi kuorolle jotta nämä esittäisivät kaikki Bachin nuotit, joita kuoron johtajalla oli. Mozart makasi kirkon lattialla kun syntyi uudestaan Bachia kuunnellen.

    Bachiahan ei pysty selittämään ihmiselle, jolla ei ole tarpeeksi korkeita musikaalisia lahjoja mutta yksikään tietokone ei pysty matkimaan Bachia vaikka Bach on matemaattisesti, emotionaalisesti ja harmonisesti täydellisintä musiikkia tällä planeetalla. Aivan kaikki mitä kuulet radiosta on pappa Bachin hartioilla.

    Bachin myriadisessa ekspressiossa nimenmaan on se mystisen emotionaalinen osuus, jota fuugaohjelmat eivät pysty matkimaan mutta sen sijaan algoritmit pystyvät tuottamaan hyvin mozartmaista popmozart-musiikkia aika helposti.

    Bach oppi soittamaan ennen nuottien lukemista ja mielestäni ei ole muuta väylää ultrahyväksi muusikoksi kuin osata soittaa ennen nuottien rajaavaa ja kahlitsevaa oppimista.

    VastaaPoista
  11. The Mozart effect in patients suffering from tinnitus. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23025336)
    Mozartin pianosonaatti k 448 kuukauden ajan kuunneltuna tunti päivässä helpotti tinnitusta. Ainakin miellyttävää lääkettä, kuunnellaan sitä nyt päivittäin ja lääkeriippuvuutta alkaa syntyä. RV.

    VastaaPoista