19. kesäkuuta 2014

Anteeksi, asiaa



Teillä on tänään parempaakin tekemistä ja huomenna.

Siksi kirjoitus, joka on täyttä asiaa, tekijänoikeutta. U.S. 7h Circuit Court ratkaisi jutun No. 14-1128 Klinger vs. Conan Doyle State Ltd., 16.6.2014. Kysymys oli tekijänoikeudesta keksittyyn sankariin. Tuohon asiaan piiloutuvat arvoitukset ovat käyneet voimilleni vuosikymmeniä. Kirjoittaessani viimeksi kirjaa näistä asioista (”Digitaaliongelma”) löysin vastauksia, joita pidin välttävinä. Ei niitä vastankaan ole väitetty. Ja kysymykseni liittyy hyvin läheisesti parodian ja satiirin sallittavuuteen tai kiellettävyyteen.

Myös U.S.A.:ssa järjestelmät on sekoitettu pahanpäiväisesti pidentämällä tekijänoikeuden suoja-aikaa monta kertaa ja aina sotkuisesti. Heillähän oli 1970-luvulle järkevä sääntö. Suoja oli 28 vuotta teoksen ilmestymisestä ja se oli rekisteröitävissä. Sen pystyi uudistamaan kerran. Siten 56 vuoden kuluttua oikeus oli mennyt eli teos oli ”public domainissa” eli tekijänoikeus rauenneena kenen tahansa käytettävissä.

Nykyisin heillä on sama 70 vuotta tekijän kuolemasta, ja pidennystä 90 vuoteen on kovastikin harkittu.

Korostan tieteen ja taiteen vapautta voimakkaammin kuin jotkut kollegani. Olen tiukasti sitä mieltä, että 50 vuotta tekijän kuolemasta olisi riittänyt oikein hyvin. Vaadin lisäksi ”orpoteosten” käyttäjille vapauksia; rehellisesti tekijää etsinyt käyttäjä ei saisi joutua kiipeliin, ja muutenkin hyvässä uskossa eli kaikessa viattomuudessa tehdyt tekijänoikeusrikkomukset olisi sovitettava pienellä rahalla. Tekisin poikkeuksen moraalisissa oikeuksissa. Teosta ei ylimalkaan saisi julkistaa väärällä tekijän nimellä eikä ketään saisi mollata omilla kirjoituksillaan, paitsi Himmleriä.

Voimassa olevan lain mukaan noin 10 Sherlock Holmes –juttua on vielä tekijänoikeuden suojaamia, koska ne on julkaistu 1923 – 1927. Conan Doyle kaatoi kuppinsa 1930 ja on siis Suomessa ja Suomen lain mukaan vapaa.

Tällainen Klinger kirjoitti jatkoa Sherlock Holmesiin. Tekijänoikeus on myös siinä mielessä hassussa mallissa, että ainakin elokuva- ja televisioyhteys maksavat palkkioita myös vapaista teoksista ja sellaisista, joita tekijänoikeus ei suojaa, kuten ns. formaateista. Ne ovat pakottaneet toisensa sellaiseen, yleensä kiristämällä toisiaan.

Eikä Klinger suostunut maksamaan sitä 5 000 dollaria, jonka Conan Doylen oikeudenomistajat olisivat välttämättä tarvinneet. Eikä hänen kustantajansa uskaltanut kokeilla kepillä jäätä. Joten kirjoittaja pani vireille ns. vahvistuskanteen pyytäen, että tuomioistuin toteaisi sankarit, Holmesin ja Watsonin, vapaiksi tekijänoikeuksista.

Oikeudenomistajat väittivät etenkin että Holmesin ja Watsonin hahmot tulevat täyteläisiksi vasta noissa viimeisissä teksteissä. Käy ilmi, että Holmes sittenkin alkaa pitää koirista ja että Watson on ollut kahdesti naimisissa. Siten tekijänoikeus näihin sankareihin on alkanut vanhentua vasta viimeisistä teksteistä alkaen.

Ajatus on terveen järjen vastainen. Tuomari huolestuu sellaisesta – onko todella näin ja miten sen perustelee.

Tuomarina on ollut R. Posner, maailman toiseksi kuuluisin tuomari -tekijänoikeuden asiantuntija. (Kuuluisin on R. Jacobs). En ole oikein Posnerin ihailija. Hän on minun makuuni puoliksi liian fiksu (too smart by half). Hänen panoksensa tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden talouden yhteen saumaamisessa, mm. yhdessä D. Landesin kanssa kirjoittamansa teos (The Economic Structure of Intellectual Property Law) on täysin välttämätöntä luettavaa kaikille alan juristeille.

Mutta nyt tuomio on sekä suppea (vain 15 sivua), oikea että erinomaisesti perusteltu. Siinä on myös nimenomaan viitattu yleisön oikeuksiin.

Kehitelty sankari (James Bond on tunnetuin esimerkki) on muunnelma alkuperäisestä sankarista, ja sankari voi olla teoksen sisällä suojattu teos. Pekka Puupää on. Chaplinin kulkuri on. Uuno Turhapuro on. Siitä en ole varma, olisiko Tuntemattoman Kapteeni Lammio suojattu ”teos”, koska hän on henkilönä kaikkien sotakirjojen vakiohahmo. Saisinko kirjoittaa Lammion muistelmat 1950-luvulta? Sii ja soo.

Muunnelma on suojattu vain omaperäisin osin eli sikäli kuin se ylittää teoskynnyksen. ”Täyteläisempi” Holmes voi olla suojattu, mutta se ei muuta miksikään sitä, että vanhempi, kaavamaisempi Holmes on tekijänoikeudesta vapaa ja siis kenen tahansa käytettävissä.

Niin se on.


16 kommenttia:

  1. Sain viime vuonna lahjaksi "The complete stories of Sherlock Holmes" , jonka Wordsworth on koonnut alunperin "Strand Magazinessa" julkaistuista kuvitetuista kertomuksista. Kirjan myötä tuli myös Oxfordin sanakirja ja apuna oli myös Casselin taskusanasto, joilla hieman vanhahtava englanti avautui.
    Ihmettelin sitä, ettei koko 1408-sivuisessa teoksessa lainkaan mainita Adrian Conan Doylea, joka kuitenkin kirjoitti koko stoorin!
    Näin ne asiat selviävät.

    Kokkoa kokoaa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  2. Mietiskelen mahdoinko syyllistyä johonkin rikkeeseen kun joskus 1980-luvulla käänsin erään Pentti Haanpään novellin esperantoksi ja lähetin sen kirjeessä - muun tavanomaisen tekstin ohella - englantilaiselle esperantistituttavalleni. Tekstiä ei siis ollut mitenkään tarkoitus julkistaa vaan oli se luonteeltaan kuin yksityiskirje siis...Jälkeenpäin tajusin ettei Haanpään kuolemasta ollut vielä kulunut 70 vuotta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et - mutta jos käännöksesi olisi julkaistu (yleisölle), olisit rikkonut tekijänoikeuslakia. Hiuksia halkoen: näin on olettasen että käännöksesi saaja kuului lähipiiriisi. Yksityiseen käyttöönsä saa valmistaa kappaleita teoksesta (myös kääntää), mutta näin valmistettuja kappaleita ei saa levittää.

      Poista
  3. Miten siinä tuomiossa sitten oikein kävi? Tämä (pääasia) ei selvinny plokijutusta.

    VastaaPoista
  4. MInua on yksi tekijäoikeudellinen kysymys vaivannut noin 10 vuotta. Siis oli kirjailija joka kuoli parikymmentä vuotta sitten. Hän työskenteli 1970-luvulla neuvostolehdessä jota ei enää ole. Hänen työ lehdessä olivat pienet ajankohtaisesti mitättömät uutiset. Kenen on niiden uutisten tekijänoikeus nyt jos on jonkun? En ole osannut keneltäkään kysyä sitä.

    VastaaPoista
  5. Päätalotuntijana ehkä tietänetkin (muillekin vinkiksi) että Tampereen kaupunki pitää kirjailijaansa kunniassa: Keskustaan paraatipaikalle on tehty komea julkinen taideteos Päätalon muistolle! Satuinpa eilen vahingossa paikalle, kun teosta vihittiin... Hyvää Juhannusta ja kiitoksia taas mainioista kirjoituksista!

    VastaaPoista
  6. Anteeksi, en pysy tässä mukana:

    "Kehitelty sankari - - on muunnelma alkuperäisestä sankarista."

    Esimerkkeinä mainitaan Bond ja Puupää. Kuka esimerkiksi näissä on alkuperäinen sankari (Fleming, ks HBO-sarja tästä, Pakarinen?), mikä on muunnelma ja kenen tekemänä (Fleming, Pakarinen?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyypillisesti alkuperäisen tekijän (Ian Fleming - Ola Fogelberg) kehittelemä sankari verrattuna toisten luomiin, "samaa" sankaria käyttäviin teoksiin (myöhemmät Bond-elokuvat - Puupää-elokuvat).

      Tässä tapauksessa kysymys oli vanhemmista Holmes ja Watson jutuista verrattuna 1920-luvulla ilmestyneisiin, ja Conan Doylen kirjoittajat siis väittivät, että kun kymmenen Holmes ja Watson -juttua on tekijänoikeuden suojaamia, näitä hahmoja ei ylipäätään saa käyttää.

      Poista
    2. Kiitos selvennyksestä. Huomaan että sotkin Puupään Severi Suhoseen - molemmilla oli puheliaan suun lähellä muuta liiallista, Puupäällä hattu ja Suhosella haitari.

      Poista
  7. Mikä olikaan tuomio?
    Että löytyykö linkkiä tuomioon (vain 15 sivua)?

    VastaaPoista
  8. Linkki:
    http://media.ca7.uscourts.gov/cgi-bin/rssExec.pl?Submit=Display&Path=Y2014/D06-16/C:14-1128:J:Posner:aut:T:fnOp:N:1363624:S:0

    (Amerikkalaiset tapaukset löytyvät aina googlaamalla asianosaisten nimet ja tuomioistuimen nimi.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuo varmaan löytyy, mutta hyviin tapoihin kuulu linkata kaikkeen oleelliseen aineistoon etenkin, jos sitä näin paljon käsitellään. Ei liene mitään järkeä kaikkien kiinnostuneiden sitä lähteä erikseen etsimään, kun kirjoittajalla vieläpä oletettavasti on osoite tiedossa.

      Poista
  9. Ad Omnia: - hiukan teknistä, mutta "tuomio" oli, että Holmes ja Watson hahmoina lukuun ottamatta mainittuja kymmentä ovat kaikin puolin vapaita.

    Kukaan ei siis syyttänyt ketään, vaan hiukan poikkeuksellisesti henkilöhahmojen käyttämistä suunnitteleva pyysi ja sai tuomioistuimen ratkaisun, että Conan Doylen oikeudenomistajien vaatimukset palkkiosta olivat lakiin perustumattomia.

    VastaaPoista
  10. Kysyisin - tosin vaan retorisesti - että syyllistynkö "tahattomaan tuottamukselliseen laittomuuteen", jos kirjoitan jonkun jutun jonka kätken pöytälaatikkooni, ja omaiseni, jotka perivät minut, julkaisevat sen? (Vaikka kuolemastani ei ole kulunut 70 vuotta vaan 69 vuorokautta, vasta?)

    Nimimerkki: "toisaalta, mitäs minä neuvoilla mitään enää teen"

    VastaaPoista
  11. Mainitsit kyllä että tekijänoikeuden suoja-aikaa on pidennetty monta kertaa ja aina sotkuisesti, mutta jätit - tapasi mukaan, jos uskaltaa sanoa - tekstiisi aukon lukijan täytettäväksi. Niinpä olin hetken aikaa ymmälläni, sillä 1927 + 2 x 28 = 1983 ja 1930 + 70 = 2000, Onneksi Wikipedia auttaa aina: vuoden 1988 Copyright Term Extension Act "extended these terms to life of the author plus 70 years and for works of corporate authorship to 120 years after creation or 95 years after publication, whichever endpoint is earlier".

    Kuulantyöntäjän kysymys on muuten hyvä eli vastaus kiinnostaa minuakin. Tiedämme että esim. sinänsä persoonaton urheiluselostuskin on tekijänoikeuden suojaama, mutta tuommoiset pikku-uutiset tuskin täyttävät teoksen kriteereitä, Tai eivät ainakaan anonyymin toimittajan tekeminä, vaikka niistä voisi etenkin jälkeenpäin erottaa persoonallisen käsialan. Mutta entä jos niissä on lopussa nimikirjaimet ja toimittaja oli myös tunnettu kirjailija? Vai omistaako lehti tekijänoikeuden kaikkeen lehdessä painettuun (pl. sen johon se jo on jollakin)? Ja jos lehti on kuollut ja kuopattu ilman että oikeudet ovat siirtyneet? Juridiikka ei tosiaan ole tylsää...

    VastaaPoista