10. huhtikuuta 2014

Tunnustaa väriä



Miksi punaiset ovat punaisia?

Viimeistään Pariisin kommunardikapinasta 1871 punaiset liput ovat kuuluneet marssivalle työväelle, mutta on niitä muillakin. Niitä on kalastajilla ja maanteiden ja rautateiden ylläpitäjillä. Kliinisissä kokeissa keltainen on nyt voittanut; ennen ajateltiin, että punainen herättää eniten huomiota. Kuninkaallisia ajatellen se on vallan väri, ehkä samasta syytä.

Ranskan vallankumous oli kolmivärinen – tunnus oli trikolori eli sininen, punainen ja valkea. Mielenkiintoista kyllä, syntyvä Pohjois-Amerikka omaksui samat värit. Suomen lipusta punainen valitettavasti puuttuu. Vaakunassa se on hallitseva. Ja kyllä valtion lippua kaavailtiin punaiseksikin, kunnes se mielipide voitti, että tuo viittasi enemmän Suomen kuninkaaseen ja ruotsinkielisyyteen, ja muun muassa Pietarin pursiseuran ja Venäjän keisarillisen laivaston värit voittivat. Siihen toimeen palkattu runoilija keksi sopivasti, että värimme symboloisivat taivasta ja hankea, luultavasti siis ilman aurinkoa ja kuuta.

Värien ja niiden merkityksen oppi oli heraldiikka, siis vaakunat ja vaakunakuviot. Keskiajan guelfit ja ghibelliinit lahtasivat toisiaan loputtomasti. Myöhemmän ajan oppikoululaiset joutuivat joskus kokeissa selittämään, mistä vihat. Kukaan ei osannut, eivät myöskään Mantere ja Sarva, oppikirjan kirjoittajat (ja kouluhallituksen virkamiehet). Nasu kakara arvasi – kaupalliset ja lyhytnäköiset sotilaalliset syyt.

Englannin Ruusujen sota tukeutui kertomusten mukaan sekin heraldiikkaan. Yorkin suku käytti merkkinään valkoista ruusua ja Lancasterin punaista. Tämä merkkinä käyttäminen ja mainio nimitys Ruusujen sodat ovat molemmat myöhemmin keksittyjä.

Eiliseen kirjoitukseen tuli erinomainen kommentti. Mieleen palautettiin ”grisaille”, ajoittain suosittu yksi- tai kaksivärinen piirros. Sen rinnalla tunnetaan ”brunaille”, jossa valöörinä on sepia. Niitä tehtiin sekä luonnoksina että harvakseltaan valmiina töinä. Kommenteissa viitattiin myös piirustuksiin ja grafiikkaan. Odottelemani viittaus veistoksiin jäi puuttumaan.

Veistokset ovat ”mustavalkoisia” eli vailla väritystä. Mielenkiintoisesti ajoittaisia otteluita käydään juuri mustavalkoisuuden kysymyksestä, esittävyydestä. Todellisuutta on esitetty aina pelkällä viivalla. Väritys on käsitetty välillä todenmukaiseksi. Tätä nykyä kenties ajatellaan taas, että väritelevision, tietokoneen tai kameran näytön esittämä kuva olisi toisinto todellisuudesta.

Sitä ne eivät ole. Jos panette äijän ja häntä esittävän valokuvan vierekkäin, värien ero osoittautuu suureksi. Jos teette saman kokeilun, kun kohteena on maisema, huomaatte todeksi väitteen digitaalisen kuvan muovisesta tai karamellin mieleen tuovasta värityksestä.

Tuolla patsasperinteellä on historiansa. Taidehistorian uranuurtaja Winckelmann tunnetusti messusi räkä poskella antiikin uljaasta valkoisuudesta. Hän oli ollut onnellisen kauan kuolleena, kun fysikaalinen tutkimus osoitti, että patsaat – myös Ateenan Akropolis – olivat olleet maalattuja, ja sen perusteella, mikä on selvitetty värityksestä, näky on ollut meidän makumme mukaan kammottavan räikeä, jotain samaa kuin nykyajan huvipuistoissa ja puuhamaissa.

Ei sillä, myös huolellisesti alkuperäiseen väritykseen palautetut maalaukset ovat muidenkin kuin minun mielestäni ikään kuin pahasti värisokean taiteilijan tuotteita. Jopa osa renessanssin ihaillusta hämystä on valitettavasti analysoitu, jolloin on havaittu, että kysymyksessä onkin pelkkä paska, lisättynä noella.

Liimaan tämän kirjoituksen kuvaksi guelfien ja ghibelliinien kannattajien vaakunat. Siinä on se punainen ja siinä on Sveitsi / Punainen risti eli värien kääntäminen. Helppoa ja käytännöllistä. Juuri sama ajatus on käytössä television takia jalkapallossa ja jääkiekossa. Joukkueella on oltava kaksi erilaista paitaa, mielellään samoin värein.

Punaista politiikkaa selventääkseni kävin läpi verkosta ja painetuista lähteistä punakaartilaisten kuvia. Niin on, että punaiset käsivarsinauhat ja ruusukkeet eivät erotu mustavalkoisista valokuvista.

Mietiskelyni taustalla on elokuvasta jo kirjoihin levinnyt uusi suuntaus. Robertsin kelpo kirja Zhukovista (”Stalin’s General”) on varustettu asiallisella kansikuvalla. Voittoisien Liittouneiden marsalkat lämpsivät Brandenburger Torilla. Mustavalkoinen kuva on väritetty osittain Photoshopilla. Zhukovin kunniamerkkinauha, koppalakin nauha ja housujen reväärit ovat punaiset, vaikka kuva on muuten värejä vailla.

Luultavasti suurilevikkisen kirjan kannen tekijät osaavat ammattinsa. Tunsin lukkarinrakkautta. Blogikirjani kansikuva tehdään näillä näkymin kahdella värillä, aloitteestani. – Vaakunaa minulla ei ole.




28 kommenttia:

  1. Vanhaan aikaan punainen oli kallis väri, joten on myös sikäli ymmärrettävää, että siitä tuli suuren prestiisin väri. Ja pakkaahan verikin olemaan punaista - ellei satu olemaan siniverinen.

    VastaaPoista
  2. Hoc habet! Kuni puukon päässä. Mikä onkaan punaisen jälkikuvan väri?
    Jaa juu, Campari saa värinsä sellaisista punkeista, purppurakangas oli kalleinta, ihminen erottaa marjat varvikosta, punainen on alunperin "poikien väri", onpa hilpeää koodekkia kun ahkerasti hämmentää ja vispaa, vielä; kirsikanpunainen teräs on parahultaisen kuuma eräisiin taontatekniikoihin ja pajan tulee olla hämärä että se näkyy.

    Huijui jos saa pink slipin!

    Ehdotan vapaaehtoiselle uhkarohkealle heraldikolle Kemppisen vaakunaan puntaria! Se veitsilaakeroitu tasapainovaaka on kenttäkelvoton, kertakaikkiaan. Menkää myymään kultainen taskukello tuuliselle kauppakujalle, yllytän ymmärtämään ettei safiirilaakerointi ole punnitsijan kädentaidon voittava.

    Viileä punainen on mieluisin väri, minulle. Komein valtiovaakunamme on jäänmurtajiemme keulassa. Silti ja sittenkin, ainoa väri joka merellä
    Näkyy on valkoinen.

    Kiitokset, hattua koreasti kohottaen, verrattoman hilpeä jutun juuri.
    I. H.

    VastaaPoista
  3. Itse asiassa punaisen tarina alkaa öttiäisestä nimeltä kermes. Se elää tammessa ja on pikkulapsen kynnen kokoinen. Kun se liiskataan saadaan punaista väriä, joka alunalla puretetaan kiinni kankaaseen. Kermes oli euroopan väri-käsiteollisuuden punaisen perusta. Tarina jatkuu Amerikalla, kun väli-Amerikasta löydettiin pikkuinen kokenillielukka. Siitä lähti oikein kaunista karmiininpunaista, parempaa kuin kermeksestä. Kokinelli oli espanjalaisten kauppasalaisuus aina 1700-luvulle asti. Kokinellivärjäys oli sekä kaunista että kallista, ja siksi englantilaisen jalkaväen punaiset takit kun Cornelius Drebbel keksi tavan käyttää kokinellia (esi)teollisessa mittakaavassa. Punainen sotisopa piilotti vuotavan veren, ajateltiin.

    Victoria Finlay: Colour

    Punainen oli aikanaan sodanjumalien väri. Punainen sinänsä symboloi hengen taistelua (ei kylläkään itseään vastaan), josta papiston ja pyhimyksien punainen sekä punaiset initiaalit vanhoissa raamatuissa (ja ilmaisu Red-letter Day). Muutoin punainen risti, tai valkoinen risti punaisella taustalla on Pyhän Yrjön symboli, ja ristiretkien jälkeen vasta muussa kuin uskon käytössä. Keskiajalla laiva, joka levitti punaisen taisteluviirin, baucansin, ilmaisi taistelevansa voittoon tai tappioon asti. Jacquerie-kapinan punainen vapaudenlakki toi punaiselle poliittisen merkityksen ja osuuden trikolorissa.

    VastaaPoista
  4. Vanhat maalarit kunnioittivat Neitsyt Mariaa ja maalasivat viitan siniseksi, koska sininen väri oli arvokasta. Olisi mielenkiintoista kuulla eri väriaineiden hinnoista ja saatavuudesta, koska sekin varmaan on vaikuttanut niiden käyttöön. Ja kuinka värit ovat kestäneet aikaa? MIkä on haalistunut ja kadonnut.
    Meillä oli vuokrakesämökki, jossa oli ihanat, lähes valkoiset räsymatot. No, eihän lapsiperhe niitä saanut puhtaina pysymään ja niin otin matot kaupungin pesutupaan pestäväksi. Kastelessa matto alkoi vuotaa punaista, kuin verta. Pesin aikani ja vuoto väheni. Kysyin asiaa vuokranantajalta: ai joo, ne on ne haalistuneet punaraitaiset.
    Väri on muutakin kuin vain väri, se on tunne. Ja miten värit ovat muuttuneet maailmassa, jossa ennen on valaistu kynttilöillä ja nyt loisteputkilla. Miten tunteet ovat muuttuneet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen esiteollista aikaa ainoa kestävä sininen oli hienoksi jauhettua lasuurikiveä eli ultramariinia jota tuotiin kaukaa jostain keski-Aasiasta ja siksi kallista. Samalla tavoin se antiikissa arvostettu purppuraväri oli harvinaista ja saatiin kotiloista. Maavärit okra,umbra jne taas olivat yleisiä ja kestäviä - hienojakoista savea.

      Poista
  5. Punainen ja ruskea ovat veren ja väkivallan värit. Se tulee aina mieleen kommunismin punaisesta lipusta ja natsien ruskeapaidoista..

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruskeat paidat ovat kai oikeastaan sattumaa. Ensimmäiset olivat Saksan tarpeettomiksi käyneiden siirtomaajoukkojen jäljiltä ylijäämävarastosta ostettuja.

      Poista
  6. Kansakoulun opettajani piti sopimattomana Suomen lipun painamista lukukirjaan ruskeahkolla sävyllä. Ajattelin jo silloin: "Jaha."

    VastaaPoista
  7. Miksi patsaat olisivat jotenkin määritelmällisesti värittömiä? Eikö kolmas ulottuvuus itse asiassa lisää efektien määrää eikä vähennä?

    VastaaPoista
  8. Topelius ilmoittaa runossaan Finlands flagga (1863), että Suomen lipun värit ovat sininen ja valkoinen. "Vår sköna framtidsflagga" on valkoinen kuin lumi ja sininen kuin järvet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja asiasta kirjoiteltiin koko vuosisadan loppu. Koskenniemi teki ammattilaisen työtä siirtäessään Topeliuksen kielikuvan "Lippulauluun" (Siniristilippumme),

      Samainen V.A.K. kirjoitti - tämä on mielestäni yllättävää - Finlandia-hymnin Sibeliuksen olemassa olevaan melodiaan, jonka synty puolestaan on selvitetty perin juurin.

      Osoittaa muuten tiettyä taitamattomuutta ehdotella Finlandiaa kansallislauluksi. Jos on Maamme-laulu vaikea yhteislauluna ja menee aina pahasti pieleen, Finlandia olisi ihan mahdoton. Kaunis se on kuin mikä, kunhan legatolinjat pidetään.

      Poista
  9. "Ateenan Akropolis – olivat olleet maalattuja, ja sen perusteella, mikä on selvitetty värityksestä, näky on ollut meidän makumme mukaan kammottavan räikeä, jotain samaa kuin nykyajan huvipuistoissa ja puuhamaissa."

    Kuriositeettina mainittakoon, etttä niin olivat myös kuuluisat Kiinan ensimmäisen Keisarin terrakottasotilaat.

    VastaaPoista
  10. Eikös muinoin kallein väri ollut syvän sininen, Lapis Lazuli, kuparimineraalipohjainen väri, jota piti kärrätä Afganistanista saakka ?

    M

    VastaaPoista
  11. 'Mielenkiintoista kyllä, syntyvä Pohjois-Amerikka omaksui samat värit.'
    Tulevat tämän:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Grand_Union_Flag
    kautta tästä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Union_Jack

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Amerikkalaiset oilivat siis käytännöllisiä jo 1700-luvulla. Ensimmäinen lippu muodostui selvityksen mukaan jatkamalla Englannin lippua (Union Jack) raidoilla.

      Poista
    2. Raidat olivat mahdollisesti puolestaan peräisin Itä-Intian kauppakomppanian lipusta:

      https://en.wikipedia.org/wiki/East_India_Company#Flags

      Poista
  12. Kyllä poijjaat ootte eteviä!
    Kemppi avaa pelin väreillen ja sitten me kaikki kipin kapin kirmaamme koogleen päät "punaisina"! Ei vaiskaan... Yhteisömme toimii tarkoituksessaan ja sivistymme (minä ainakin!) yhteisöllisyydessä joka poika.
    Kempin tulevan kirjan kantta veikkaan mustavalkoiseksi, jossa kult. hist. vinkeä kuva pikku-Kempistä kotona Kauhavalla ja väriläiskänä on kultainen, parhaan blogin palkinto. Vaan me sallitaan, pelkkä ihminen on hänkin vaan!
    riuskin terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
  13. Hämmästyin kovasti Kanadassa, kun modernissakin hindutemppelissä patsaat oli maalattu hyvin kirkkailla väreillä aivan kuin Disney Worldin hahmot. Vanhoissa kulttuureissa käytetään kirkkaita värejä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Sri_Mariamman_Temple_Singapore_3_amk.jp

    Kiinalaisille kaikkialla maailmassa punainen väri on tärkeä osa omaa kulttuuria - poliittisesta kannasta riippumatta. Heillä on aivan oma värisymboliikkansa, joka kiinalaisten kanssa kauppaa käyvien pitäisi tuntea.

    http://www.illuminantpartners.com/2011/01/17/color/

    VastaaPoista

  14. Ristilippu ja leijonakin. Ristiretkien tuomisia.Pyhänmaan valtaamisen mentyä myttyyn tulivat temppeliherrat Jerusalemista Baltiaan. Suomeenkin piti, mutta ruotsit ehti ensin. No heillähän oli ratsukkonsa tai miekkansa pelissä jo noissa quelfien ja ghibelliinien käsirysyissä ja turnajaisissa.

    Olivat näet Normandiasta lähteneet valtaamaan Sisiliaa ja eteläistä saapasterää paaville ja pois saraseeneilta. Sitten Palermosta käsin hallittiin alkuun aika lailla keskitettyä valtiota, niin kuin Englannissakin 1066 jälkeen. (Ja Suomessa ja Ruotsissa kun Kustaa Vaasa ja poikansa tekivät byrokratiavaltakunnan eikä paikallishaltijasukujen autonomialäänejä.)

    No joo. Sitten pohjanmiesten veri haalenee ja Hohenstaufit tulevat Fredrik II ja Barbarossana Italiaa hamuamaan Alppien takaa. Siitä paavi kääntyy näitä vastaan kun heillä, Vatikaanilla on realistisena tähtäimena teokratia. Keisarit saavat köniinsä Italian porvareilta Firenzeltä ja muilta, jotka vaativat keisarilta ja lähialueidensa soturiruhtinailta autonomiaa ja ottavat. Alkaa renessanssi. Kaikeen länsinaapuri onkin sekaantunut ja nyt vielä jääkiekkoon.

    Wahlroosin saavat kernaasti viedä. Tältä alkavat konstit käydä vähiin. Olihan se hienoa kun 2 prosentin asuntolainoista loihti Nordean osakkeille 20 prosentin voiton. Temppua jos kuka hämmästeli ja asiantilan kestävyyttä, niin kuulemma "pankeilla on keinonsa". Yksi olisi jos pidentää lainat ikuisiksi milloin asiakkaille tulisi vaikeuksia ja samallahan innostaisi vielä isompiin lainamääriin per linoleumineliö,juokseva vesi ja keskuslämmitys. Hätäapua jo tarjoaa hallitus parantelemalla asumistukea sijoitusasuntosijoittajille eli seuraavan kok.pj.kandidaatin Vapaavuoren neuvonantajaenkeleille.

    Niin, G 20 pankkireformi alkaa lyhentää laina-aikoja (=vähentää rahaa) ja kun Suomen matalakorkoisiksi mestaroituja (= takaus+kiinnitys+elinkautisperintä) asuntolainoja on huono arvopaperistaakaan edes Varmaan, niin Björnin strategialta petti pohja. Onnenkantamoisena if-vakuutus mm.Skandian US-Reagan veroetu osakelinkki-eläkevakuutuksin (Mandatum Life) ja omaksuttu ja sallittu tasejumppa tuo rahaa,oikeata ja fiktiivistä. Fiktiivinenkin pelikäypäistä ja finanssi-insidereiden paikallisrahaa. Salassa "kansalaisilta" kuin Juha Sipilän verorälssiys ja työpanososingot.

    Noista lainojen pidentämisistä. Kreikka nosti 3 mrd euroa Draghin takaamana alta 5 prosentin, eli lopetti eurokriisin Eu-vaaleja sotkemasta. Ralph Atkins kertoo Financial Timesissä, että Kreikan valtion lainakannan korko on alta 2 prosenttia eli Suomea alempi. Kuinka ? No valtaosin se ennen 2010 oli kasattu samalla Saksan euroborilla, mikä juuri oli euron idea. Kun sitten kovat vuodet kohtasivat isoa korkoa maksettiin vain juuri tuolloin uusittaviksi tulleista. Sitten koko määrä pidennettiin pelastuksissa, korkovolyymi levitettiin monikertaistetulle aikajanalle ! Tähän on tultu. Että Kreikan valtion lainakannan korko on Suomea alempi.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  15. Laulu vuodelta 1871 (olen kuullut Wahlroosin tätä laulavan IRL)

    C’est la lutte finale :
    Groupons-nous, et demain,
    L’Internationale
    Sera le genre humain

    Debout ! les damnés de la terre !
    Debout ! les forçats de la faim !
    La raison tonne en son cratère :
    C’est l’éruption de la fin.
    Du passé faisons table rase,
    Foule esclave, debout ! debout !
    Le monde va changer de base :
    Nous ne sommes rien, soyons tout !

    Il n’est pas de sauveurs suprêmes :
    Ni Dieu, ni César, ni tribun,
    Producteurs, sauvons-nous nous-mêmes !
    Décrétons le salut commun !

    Pour que le voleur rende gorge,
    Pour tirer l’esprit du cachot,
    Soufflons nous-mêmes notre forge,
    Battons le fer quand il est chaud !

    L’État comprime et la loi triche ;
    L’Impôt saigne le malheureux ;
    Nul devoir ne s’impose au riche ;
    Le droit du pauvre est un mot creux.
    C’est assez languir en tutelle,
    L’Égalité veut d’autres lois ;
    « Pas de droits sans devoirs, dit-elle
    « Égaux, pas de devoirs sans droits ! »

    Hideux dans leur apothéose,
    Les rois de la mine et du rail
    Ont-ils jamais fait autre chose
    Que dévaliser le travail ?
    Dans les coffres-forts de la bande
    Ce qu’il a créé s’est fondu
    En décrétant qu’on le lui rende
    Le peuple ne veut que son dû.

    Les Rois nous soûlaient de fumées,
    Paix entre nous, guerre aux tyrans !
    Appliquons la grève aux armées,
    Crosse en l’air, et rompons les rangs !
    S’ils s’obstinent, ces cannibales,
    À faire de nous des héros,
    Ils sauront bientôt que nos balles
    Sont pour nos propres généraux.

    Ouvriers, paysans, nous sommes
    Le grand parti des travailleurs ;
    La terre n’appartient qu’aux hommes,
    L’oisif ira loger ailleurs.
    Combien de nos chairs se repaissent !
    Mais, si les corbeaux, les vautours,
    Un de ces matins, disparaissent,
    Le soleil brillera toujours !

    C’est la lutte finale :
    Groupons-nous, et demain,
    L’Internationale
    Sera le genre humain


    Paris, juin 1871

    VastaaPoista
  16. "ja väriläiskänä on kultainen, parhaan blogin palkinto"

    Liekö Vihavaista pistänyt vihaksi Kemppisen palkinto, mutta kovan kirin hän on aloittanut. Parhaillaan kolmekin postausta päivässä eivätkä ne intelligentsiassa häviä Kemppisen musiikkiaiheisille kirjoituksille, joilla rahvas aina välillä karistetaan kintereiltä. Kylläpä meidän anonyymien passoo.

    VastaaPoista
  17. Ettei olisi peukalot helavyön alla tuppiroska punapäisine kauhavalaisineen vyöllä keikkumassa lierihattu päässä reiru miäs suuren kirjaston portailla ?
    Portaiden juurella kivikasasta erottuu heikosti "Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää."
    Taustalla velmuilee kivimiehiä visapuisine nuijineen valmiina kiveämään toria mestarin ohjeilla ja osoittamilla nappulakivillä, työmaan nimi on tietysti Hyvien Aikomusten Aukio. Malliltansa pyöreä kuin mamman padan pohja, kupera.
    Jollain kiireisellä on ollut aikaa tuhria kylttiin että:
    Tietokone on konevaltaa, etsikää Totuutta!

    Periaatteellisia kysymyksiä se kansikuva kumminkin herättää, arvaan varmaksi,
    herättää muttei vastaa, kysyy ja kiusaa kuin veikkausvoittajan henkilöys pientä kylää. Tuuli kieputtaa kyyhkysen perssulkaa ja korealaiset turistit ovat kaatua järkytyksestä ja onnesta soikeat mummot kutovat villaisia ranteenlämmittimiä hymyillen, hyräillen Kirottu Amsterdam...
    Tjaah, no, ei ehkä mahdu, realistisesti, muualle kuin mieleen.

    I. H.

    VastaaPoista
  18. Mustavalkoiset elokuvat ovat (mielestäni) Ainoita Oikeita Elokuvia!

    Tietysti sen takia kun näe ne semmoisina.

    VastaaPoista
  19. http://www.youtube.com/watch?v=kEZhCB8KdWw
    Uljas laulu, sinänsä.
    PT. frankofiili porvari

    VastaaPoista
  20. Pariisi 1871. En voi ihailla. Liian julmaa. Veri virtasi Pariisin katuojissa.

    VastaaPoista
  21. Jaa ettei vaakunaa... "Jolla ei vaakunaa, kantakoon leijonaa!" Tällä keinoin saatiin kuulemma joku kuvatus edustamaan Österlandia sen yhen onnettoman Erikssonin peijaisissa.

    VastaaPoista
  22. Rouvani hankki inntämiseni jälkeen maalaukseen Lontoon kautta tuubin Afganistanin lapis azul- sineä- jumalainen väri klassisena öljyvärinä . kodin seinämaalaukseen. Punaisesta: Frankkien jälkeläisten oriflamme oli punainen ja siinä oli se kultainen liekkikehrä ja baucans on sen simppeli köyhien versio - loppuun asti, veren ja elämän väri.

    VastaaPoista
  23. Gallen-K. oli muuten oppinut mies kun Suomen lipuksi suunnitteli aluksi Riian keskiaikaisen lipun. Punainen kenttä ja kultainen risti. Kalparitariston vaakuna.

    VastaaPoista