Kuvan näyttämä Neil Shubinin kirja on samaa erittäin korkeaa
tasoa kuin esimerkiksi Matti Ridleyn useat kirjat, eikä se ole suunnatonta
käännytystyötä, kuten esimerkiksi Richard Dawkinsin tai Stephen Jay Gouldin
eräät teokset. Tuo käännytys on sinänsä hyvin hyödyllistä. Myös meillä Suomessa
on jopa tämän blogin kommenteissa ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi
kehitysbiologia on perusteeton uskomusjärjestelmä.
Esimerkiksi Amazonin lukija-arvioista löytyy mallikappaleita
ihmisistä, jotka vailla tietoja ja perehtyneisyyttä huomaavat heti
kohtalokkaita virheitä eri luonnontieteiden päättelyketjuissa ja arvelevat
yleisemminkin tietävänsä, ettei tutkijoihin voi luottaa.
Se tieto ei oikein uppoa luonnontieteiden perusteiden (”Kenraali
Tiede” eli siis General Science) silmäilijöihin, ettei tiede ole oikeassa.
Ihmiset ovat toimissaan ja valinnoissaan jälkikäteen arvioiden oikeassa tai
väärässä. Näillä käsitteillä ei ole sopivaa sijaa tieteessä. Shubinin kirjan
yksi keskeinen teema, nimittäin että kallioperän aineksesta voidaan selvittää
muinaisia elollisia olioita ja kiveen tallentuneista jäämistä muun ohella
ilmakehän kaasuja miljardeja vuosia sitten, ei ole totta tai valetta, vaan
päätelmä.
Shubin toteutti henkilökohtaisen toiveeni. Yleistajuisia
tiedekirjoja rasittaa joskus kapea-alaisuus. Tämä kirjoittaja selvittää
kallioperän avulla maapallon ja maailmankaikkeuden kohtaloita tukeutuen
kemiaan, fysiikkaan ja biologiaan yhdessä ja erikseen. Juuri niin on tehty myös
tutkimuksessa kaksi-kolmekymmentä vuotta. Kirjoittaja on myös riittävän fiksu
esitelläkseen pelottomasti kysymyksiä, jotka ujostuttavat maallikkoja, kuten
mistä maapallon vesi on peräisin. Keskeinen osa vastausta on että asia ei ole
selvä. Mukana on kuitenkin hyvä yhteenveto hapen ja siis ilmaksi nimittämämme
kaasuseoksen historiasta.
Luultavasti koulujärjestelmämme ja mielenlaatumme edellyttää
nykyisin juuri tällaisia kirjoja. Esimerkiksi taannoin esittelemäni uusi suomalainen
kirja sienistä oli yliopiston tenttikirjatasoa ja siten edellyttää hyvää
lukiotasoisen biologian ja kemian tuntemista. Jo termejä on paljon. On tarpeen
tietää paremmin kuin ristisanatehtävän ratkaisija, mitä tarkoitetaan sanoilla ”solu”
tai ”molekyyli”. Tuollaiset asiat selviävät käytännössä kenelle tahansa
vaivannäöllä, mutta kirjailijan (ja kustantajan) ei pidä luottaa sellaisiin
lukijoihin. Shubin ja muut opettelevat siis kirjoittamaan lukijoille, joilla ei
ole sanottavia taustatietoja, ja se on kuulkaa vaikea taito.
Hyvin hitaasti olen muuttamassa peruspilkallista asennettani
Valittuihin Paloihin. En nuorempana julkaisuja halveksiessani ottanut huomioon,
että myös kunnanlääkärit ja kauhavalaiset asianajajat tarvitsivat kertomuksia
tieteestä: heillä oli nimittäin todella kädet täynnä elättäessään ja
kouluttaessaan seuraavaa sukupolvea, kuten minua.
Vaikka tuollainen henkilö olisi halunnut omaksua esimerkiksi
latinan kielen approbatur-kurssin, joka on mielestäni sivistyksen huippu (kun
taas syventävät opinnot tuosta kielestä ovat erikoistietoa, jota ilman voi
hyvin olla), heillä ei olisi ollut kerta kaikkiaan aikaa eikä varoja käyttää
sitä paria tuntia illassa muutaman kuukauden ajan, jonka hanke olisi vienyt. Ei
olisi riittänyt soppaan lihaa. Turhien tietojen keräily oli mahdollista omalle
sukupolvelleni. Siksi pintatiedon vähättely eli snobismi oli sekä aiheetonta
että julmaa.
Lukija voi korvata tuon latinan muulla oppiaineella.
Suosittelisin lukion pitkää matematiikkaa. Kurssi on välttämätön. Laskemaan
oppii laskemalla, ja ymmärrys tulee sitten perässä.
Tässä ja nyt ehdotan kuitenkin vakavissani, että jättäisimme
väliin jotain muuta – ehdotan juustohöylän kohteeksi pakonomaista liikuntaa – ja
osallistuisimme kukin kohdaltamme elämänikäiseen kokkikilpailuun: miten
muhennan maailmankuvaani.
Aineistosta ei ole pulaa. Itse suosin kirjoja, mutta viime
päivinäkin mainitut yliopistojen järjestämät verkkokurssit ovat erinomainen
vaihtoehto.
Huomattuani Shubinin kirjan kiirehdin hankkimaan sen
Kindlenä (for PC) ja luin heti. Sitten totesin että se oli jo tullut suomeksi,
mutta verkko ei osoittanut mainittavia kirjaesittelyjä (paitsi HS "yksi vuoden 2013 parhaista kirjoista"). Sen vuoksi tuli hoppu
kirjoittaa: juuri tämä kirja sopii Sinulle. (Seuraavaksi on vuorossa Pääbon
Neanderthal-kirja.)
Nämäkin kaksi itsekeskeistä perustelua kannattaa muistaa:
voi koko ajan etsiä isoja tietoja, siis mielellään tosiasioita ja niihin
perustuvia argumenttiketjuja, joita ei ole lainkaan tiennyt ja jotka saattavat
vaikuttaa muuhun elämään. Esimerkiksi tuo edellä mainittu liikunta voi muuttua
pakkotoiminnasta päämääriin tähtääväksi ponnisteluksi. Ja toiseksi tekee hiukan
kipeää mutta ennen pitkää todella hyvää penkoa omia ”varmoja” käsityksiään
silläkin uhalla että ajautuu suuriin uhrauksiin. Se on suuri uhraus, että
joutuu tietoisesti luopumaan tutuimmista ja rakkaimmista eli käytännössä
typerimmistä ennakkoluuloistaan.
ISBN 9789525985139
Onhan se jokseenkin käsittämätöntä että jotkut hörhöt uskovat maapallon olevan vain korkeintaan 9000v vanha. Mm. Sarah Palin teki poliittisen itsemurhan kertomalla uskovansa edelliseen. Sen jälkeen hän ei enää ollut uskottava varapresidenttiehdokas. Jossain se raja menee umpiuskovaisessa Amerikassakin..
VastaaPoistaKiitos jälleen kirjavinkeistä!
VastaaPoistaPitääpä panna mieleen Neil Shubinin Universumi sisällämme (The Universum Within).
Rakkaimpia kirjojani on meribiologi Rachel Carsonin Meren ihmeet (The Sea Around Us, 1951), jonka teoria meren synnystä on päätähuimaava, mutta miten pätevä se lienee nykytiedon valossa? Herman Melvillen tasoista merikirjallisuutta kuitenkin. Kirjojen alkukielisillä nimillä on keskinäinen yhteys, varmaankin tahaton.
Dawkinsin "käännytys" johtunee siitä että kielialueella jolla hän toimii, mainitsemiesi kommentaattoreiden vyöry on niin paljon suurempi kuin meillä täällä, jossa erilaisille "kriitikoille" (vapaavalintaisella etuliitteellä) kuitenkin pääasiassa naureskellaan. Mutta kyllä esimerkiksi "The Ancestor's Tale" avaa genetiikan ja evoluution mekanismit aika upealla tavalla.
VastaaPoistaAW
Jaa, että jossain päin maailmaa ei ole vielä täysin sorruttu luonnon uskontoihin. Jotain teorioitten kehnoudesta kertoo tuo Dawkinsin "evankelisointi" ympäri maailmaa. Uskonsotahan siinä on miehellä menossa. Harmi vaan kun kyse pitäisi olla tieteestä. Luulisi että jos tuote on hyvä niin se kauppaa itse itsensä. Meillä on töissä pari tällaista kivenkovaa evo/ateistia jotka julistavat oikeaa oppia kuin kunnon lestadiolaiset ennen. Jumalasta ei kukaan kahvihuoneessa julista, evoluutiosta kyllä. Vähän kun toista kaveria härnäsin niin ilmeni että tyyppi uskoo että avaruudessa on elämää. Kun kysyin että uskot sitten "vihreisiin miehiin" mutta olet varma ettei Jumalaa ole olemassa, mikä logiikka tuossa on. Kaveri pillastu niin että meinasi käydä jo kiinni.
PoistaOn ne tulenarkoja nuo uskonasiat. Ei saa enää politiikalla tuollaisia reaktioita aikaan. Vaikuttaa että evoluutioteoria on kuolinkorinoissaan, no teoriaa muutetaan aina sen verran että saadaan pidettyä naturalismi hengissä. Filosofiassa riittää polkuja.
"Luulisi että jos tuote on hyvä niin se kauppaa itse itsensä."
PoistaTieteellinen ajattelu ei ole ihmiselle luontaista, vaan se pitää opettaa. Tieteellinen metodi on luotukin oikeastaan juuri siksi, jotta inhimilliset pelot, himot ja argumentointivirheet eivät vaikuttaisi tuloksiin.
Uskonto sen sijaan kauppaa itsensä, ei siksi, koska se edustaisi totuutta, vaan koska se on vuosituhansien meemievoluution aikana löytänyt ihmisten napit, joista kannattaa painella. Se on löytänyt toimivat kepit ja porkkanat.
Meemihän on sikäli hauska ilmiö, koska sehän on pelkkä suhteellisen huonosti argumentoitu hypoteesi, jonka kehittäjä, eli itse suuri päällikkö, one of those BRIGHTS: Richard Dawkins ei omaan maailmankatsomukseensa hyväksy kuin empiirisillä kokeilla testattuja luonnontieteellisiä totuuksia eikä mitään hypoteeseja, paitsi tämän omansa on sitten ristiriitaisesti kaiketi hyväksynyt.
PoistaEi meemiteoriaa tarvitse kokeilla todistaa, kun havainnot riittävät. Sehän on vain sana, joka kuvaa ilmiötä, jonka muutenkin näemme joka puolella: Ajatukset kopioituvat. Samalla ne kuitenkin muuntuvat ja osa muunnoksista kopioituu muita tehokkaammin. Seurauksena on ajatusten evoluutio.
PoistaItse asiassa memetiikan "tieteenala" ei ole onnistunut tuottamaan mitään varsinaista tutkimusohjelmaa sosiologian tai aatehistorian avulla. Dawkins itsekin on joutunut ottamaan Dennettin mukaan muutaman askeleen taaksepäin varhaisesta meemi/geeni-yhtäläisyyksiin liittyvästä optimismistaan. Meemi ei tuo kulttuurihistorijoitsijalle varsinaisesti mitään uutta. Dawkinsin varsinainen päämäärä oli selittää uskonnot meemien avulla hänen omalle maailmankatsomukselle edullisella tavalla. Tuloksena on tietenkin pahimmanlaatuinen kehäpäättely. Omia aivoituksiaan hän pitää kaiketi memetiikan ulkopuolella olevina ilmiöinä.
Poista"Meemi ei tuo kulttuurihistorijoitsijalle varsinaisesti mitään uutta."
PoistaAivan. Se on vain sana sille, minkä havaitsemme muutenkin: ajatusten evoluutio on joillain tavoilla analoginen geenien evoluution kanssa.
Joo, tieteessähän ei ole mitään vikaa, oli sitten kreationisti, ID:n tai Darwinismin kannattaja tms. niin kaikki ovat varmaan samaa mieltä. Tiedettä olisi vain yritettävä tehdä ilman uskontoa avoimin mielin, eikä esim. ateismia saisi sotkea siihen niinkuin Dawkins tekee. Miehellä on jopa tv ohjelma missä käännytystyötä tehdään. Nostan kyllä hattua Matti Leisolalle joka on uskaltanut uida vastavirtaan ja laittaa uskottavuutensa peliin. Vastaväittäjiä miehelle ei tahdo löytyä mikä tietysti ihmetyttää, pilkkaajia kyllä on löytynyt. Olen ymmärtänyt että asiat menevät eteenpäin keskustelemalla. Vaikenemalla ja halpahintaisella pilkkamisella ei. On tietysti vaikea puolustaa evoluutiota ainakin ateismi mielessä. Kirkkohan yrittää peesata evoluutiota omalla versiollaan. Kerrotaan muuten sellaista että kun Darwin julkaisi lajien synnyn niin kirkon piiristä löytyi paljon iloisia pappeja. Josta tulikin mieleen Simpson elokuva ja se kohta missä lasikupu lasketaan Springfieldin päälle. Kun kupu on laskettu niin ihmiset kirkossa ottivat ja juoksivat kapakkaan ja ne jotka olivat kapakassa juoksivat kirkkoon.
VastaaPoistaNiille joilla on puurot ja vellit pahasti sekaisin,ei löydy helposti vastaväittäjiä
PoistaVai olisiko kysymys jänistämisestä, menee pupu pöksyyn.
PoistaSenkin hönöttäjä
Poista"kuvan näyttämä Neil Shubinin kirja on samaa erittäin korkeaa tasoa kuin esimerkiksi Matti Ridleyn useat kirjat, eikä se ole suunnatonta käännytystyötä, kuten esimerkiksi Richard Dawkinsin tai Stephen Jay Gouldin eräät teokset. Tuo käännytys on sinänsä hyvin hyödyllistä."
VastaaPoistaVoisitko blogisti hyvä, kertoa mihin pitää käännyttää, filosofiksiko vai ? Vai syleiletkö vain arvon blogisti kommentillasi maailmaa ? Olen ollut luulossa että blogisti on ohittanut jo sen iän ja kehitysvaiheen. Dawkinsin kirjoja kun lukee niin ei välillä tiedä onko tekemisissä biologin vai uskonnollisen fundamentalistin kanssa. Minkä pastorin maailma tuossa Dawkinsissa menettääkään.
Aivan oikein! Dawkins, Dennett, Hitchens (rauha hänen siel-eiku muistolleen) ja oliko Sam Harris sitten se neljäs "välkky". No joka tapauksessa nämä veijarit muistuttavat amerikkalaisia fundamenalistisaarnaajia enemmän kuin vakaumusten vastakkainasettelusta voisi päätellä. Sama habitus, ulosanti, oikeassaolemisen pakko, missio pelastaa maailma joltakin ym ym.Retoriikkakin on paikoitellen yhtä ala-arvoista. Esim Hitchensin känniörvellys:"Jumala ei ole suuri" sai Hesarin kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothilta ehdotuksen tulla palkituksi Skepsis ry:n huuhaa-palkinnolla, koska kirja on "täynnä epätieteellistä hölynpölyä uskonnosta". Valitettavasti vapaa-ajattelijoiksi itseään kutsuva ahdasmielinen pikku lahko ei tähän suostunut.
Poista"Suosittelisin lukion pitkää matematiikkaa." Olen muuten kuullut että evoluutiota ei voi todistaa matemateettisesti. En tosin ymmärrä (vielä) mitä tuo tarkoittaa.
VastaaPoistaEi luonnontieteessä mitään voi todistaa matemaattisesti, vain matematiikassa voi. Fysiikassa on matemaattisia laskukaavoja, joiden paikkansapitävyyttä on todennettu käytännön kokeilla.
PoistaAW
Gödel, Gödel... ja epätäydellisyysteoria, joka todistaa, ettei matematiikkaa voi todistaa ristiriidattomaksi sen itsensä (eli matematiikan) avulla.
PoistaTässä naapuri sanoi ettei evoluutiota voi todistaa matemaattisesti.
VastaaPoistaSo what, jos vaikka todella niin olisikin.
Kyllä evoluutio todistaa itse itsensä. Ei tarvitse kuin pitää silmänsä auki.
Heikot sortuu elon tiellä, jätkä sen kuin vie geeniperimäänsä eteenpäin.
Viime vuosina on suomennettu monia luomisoppia ja uskonnollisia käsityksiä kritisoivia teoksia, ja hyvä niin. Toisaalta tulee mieleen miksi terävien tieteilijöiden kannattaa ruoskia kuollutta hevosta, sen sijaan että keskittyisivät omaan alaansa, esim. Daniel Dennet tietoisuuden tutkimiseen.
VastaaPoista"Vastaväittäjiä miehelle ei tahdo löytyä mikä tietysti ihmetyttää, pilkkaajia kyllä on löytynyt."
VastaaPoistaTähän on helppo vastata. Kukaan ei halua ruveta väittelemään noin perusasioista. Ei anneta hörhöille keskustelu-areenaa.
Mutta esim. Paholaisen asianajaja on kovasti käynyt Leisolaa läpi.
No miksei hän haasta Leisolaa keskustelemaan, olisi kiva kuunnella vaikka youtubesta ? Leisolahan tuskin kieltäytyy.
PoistaLeisolalle ei selvästikään haluta antaa suunvuoroa ja palstatilaa, jokuhan saattaisi huomata, että hän ei olekaan sellainen huuhaamies, miksi hänet on vuosikymmenien ajan haluttu julkisuudessa leimata.
PoistaLukiessani tätä katselen samalla jotain monista dokumenteista Normandian maihinnoususta ja väkisinkin mieleeni hiipii ajatus, että kaikkien pohdintojen ja opiskelujen jälkeen jääkö meille lopulta käteen vaan se, että elämän tarkoitus on 42 ja pystymmekö sitten hyväksymään sen.
VastaaPoistaKemppinen:"Ja toiseksi tekee hiukan kipeää mutta ennen pitkää todella hyvää penkoa omia ”varmoja” käsityksiään silläkin uhalla että ajautuu suuriin uhrauksiin."
VastaaPoistaOlen ollut havaitsevinani yhden oudon seikan. Nimittäin, että fundamentalistisia kehitysopin arvostelijoita ei millään tahdo saada houkuteltua tiedemuseoihin ja luonnonhistorian näyttelyihin vierailemaan. Ehkä todisteet ja kääntymyksen mahdollisuus pelottaa liiaksi ? (Vai pelkäävätkö he että joku uskonyhteisönsä tuttu näkisi ja ilmiantaisi kerettiläisyydestä ? ;)
M
"kääntymyksen pelko"
PoistaNe artikuloikin jo kuin kunnon uskovaiset ikään. Termistö on tuttua.
Tällainen pelko on omituinen.
PoistaJos olet itse uskonyhteisösi oppien vastaisesti jossakin epäillyttävässä paikassa ja joku uskovainen lähimmäisesi näkee sinut siellä, niin näethän sinä myös hänet siellä.
Eikö se ole tasapeli vai mitä se on?
Pienenä löysin tädin vintiltä pölyisiä Valittuja Paloja, joukossa todella opettavaisia ja mielenkiintoisia juttuja esim. "Jussin korva", "Jussin sydän". Popularisoivat lääketiedettä kansalle. En ole koskaan katsonut nenänvartta pitkin tässä asiassa mutta poliittisia kyllä.
VastaaPoistaM
http://www.iisc.ernet.in/~currsci/aug25/articles7.htm
VastaaPoistaMatti Leisolan kanssa ei yleensä jakseta väitellä, kuten ei jakseta väitellä niidenkään kanssa, jotka väittävät, että vedessä ei ole happea ja vetyä.
VastaaPoistaKreationistien perusväittämiä ovat:
1. Elämän eri muodot eivät ole voineet kehittyä sattumalta.
2. On olemassa niin monimutkaisia asioita, että ne eivät ole voineet kehittyä ilman suunnittelijaa.
3. Luonnonvalintateoria ei ole tieteellinen, koska sitä ei voi kumota.
Jokainen auttavasti sivistynyt vastaa:
1. Eipä tietenkään. Luonnonvalinta on tärkeä sattumaa rajoittava tekijä.
2. Ei ole löytynyt.
3. Jo Darwin itse sanoi, että hänen teoriansa kumoutuisi heti, kun joku osoittaisi jonkin kohdan 2 tarkoittaman ilmiön.
Matti Leisola ei ole mikä tahansa kreationisti vaan tunnustuksellinen luterilainen. Hän sanoo, että on hyviä järkisyitä pitää Raamattua aitona Jumalan ilmoituksena. Oletettavasti tämä on sitten hänen mielestään hyvä tieteellinen teoria, jonka kumoamista saisi yrittää. Mahtaisikohan mies uskoa, vaikka mitä sanottaisiin?
vuorela, tampere
Mitenköhän Leisola osaa selittää Etelämantereen jäänpaksuuden? Se kun on helposti osoitettavissa vähintään 200 000v vanhaksi. Leisolan mukaan sen olisi pitänyt syntyä alle 10 000 vuodessa.
VastaaPoistaEnpä olisi ikimaailmassa uskonut että Kemppisen lukijakunnassa on porukkaa jotka uskovat Leisolan satuihin. Jostain olen saanut päähäni että kommentoijat olisivat keskimääräistä fiksumpia. Mistähän tullut moinen olettamus..
Onhan meitä moneksi varmaan myös Kemppisen lukijoita. Itse pitäisin toisena ääripäänä. fundamentalistikreationistiä, joka luulee tietävänsä kaiken oleellisen elämästä. Toisessa äripäässä on ateisti, joka on ihan varma ettei empiirisen luonnontieteen ulkopuolelta löydy mitään joka voisi edustaa "todellisuutta".Näitten toisiaan aika reippaasti muistuttavien ääripäiden välillä sompaillaan sitten me moni, joiden kokemusmaailmaa ei kaikilta osin ihmisjärki voi selitää, jolloin tilaa jää itselleen elämän mysteerille, pyhyydelle ym käsitteille, jotka ovat kokeneen aikamoisen inflaation.
Poista"Laskemaan oppii laskemalla, ja ymmärrys tulee sitten perässä."
VastaaPoistaNo, voin todeta, että en oppinut ja ei ole ymmärrystä kuulunut. Voi, kun olisin käyttänyt tuonkin ajan vaikkapa kielten opiskeluun. Minusta matematiikka muistuttaa enemmän uskontoa kuin tiedettä. Uskon, että kaksi ynnä kaksi on neljä, koska voin todentaa asian vaikkapa pöydällä olevilla omenoilla, mutta uskoni esim. derivaatan olemassaoloon on horjunut aina. t. nimim. "Matemaattinen agnostikko"
Jos Jumala ammattitaitoa osoittavana opinnäytteenä (eli päättötyönä) on tehnyt tämän Maapallon, ja meidät ja muut elolliset, niin pelottaa kuvittellakin millaisia hänen "harjoitustyönsä" ovat olleet.
VastaaPoistaTuo oli hyvä:)
Poista"Siksi pintatiedon vähättely eli snobismi oli sekä aiheetonta että julmaa."
VastaaPoistaEn kutsuisi tuollaista pintatiedoksi vaan yleissivistykseksi. Ja yleissivistys meidän aikoinamme tarvitaan, koska se auttaa kansalaisena hiukan ymmärtämään erikoistietämystä, jottemme ajaudu yhteiskuntaa yhteiskuntaan, jossa kukin asia kuuluu vain tuon alan erityisasiantuntijoille.