16. helmikuuta 2014

Kenraali Tiede



Kuvan näyttämä Neil Shubinin kirja on samaa erittäin korkeaa tasoa kuin esimerkiksi Matti Ridleyn useat kirjat, eikä se ole suunnatonta käännytystyötä, kuten esimerkiksi Richard Dawkinsin tai Stephen Jay Gouldin eräät teokset. Tuo käännytys on sinänsä hyvin hyödyllistä. Myös meillä Suomessa on jopa tämän blogin kommenteissa ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi kehitysbiologia on perusteeton uskomusjärjestelmä.

Esimerkiksi Amazonin lukija-arvioista löytyy mallikappaleita ihmisistä, jotka vailla tietoja ja perehtyneisyyttä huomaavat heti kohtalokkaita virheitä eri luonnontieteiden päättelyketjuissa ja arvelevat yleisemminkin tietävänsä, ettei tutkijoihin voi luottaa.

Se tieto ei oikein uppoa luonnontieteiden perusteiden (”Kenraali Tiede” eli siis General Science) silmäilijöihin, ettei tiede ole oikeassa. Ihmiset ovat toimissaan ja valinnoissaan jälkikäteen arvioiden oikeassa tai väärässä. Näillä käsitteillä ei ole sopivaa sijaa tieteessä. Shubinin kirjan yksi keskeinen teema, nimittäin että kallioperän aineksesta voidaan selvittää muinaisia elollisia olioita ja kiveen tallentuneista jäämistä muun ohella ilmakehän kaasuja miljardeja vuosia sitten, ei ole totta tai valetta, vaan päätelmä.

Shubin toteutti henkilökohtaisen toiveeni. Yleistajuisia tiedekirjoja rasittaa joskus kapea-alaisuus. Tämä kirjoittaja selvittää kallioperän avulla maapallon ja maailmankaikkeuden kohtaloita tukeutuen kemiaan, fysiikkaan ja biologiaan yhdessä ja erikseen. Juuri niin on tehty myös tutkimuksessa kaksi-kolmekymmentä vuotta. Kirjoittaja on myös riittävän fiksu esitelläkseen pelottomasti kysymyksiä, jotka ujostuttavat maallikkoja, kuten mistä maapallon vesi on peräisin. Keskeinen osa vastausta on että asia ei ole selvä. Mukana on kuitenkin hyvä yhteenveto hapen ja siis ilmaksi nimittämämme kaasuseoksen historiasta.

Luultavasti koulujärjestelmämme ja mielenlaatumme edellyttää nykyisin juuri tällaisia kirjoja. Esimerkiksi taannoin esittelemäni uusi suomalainen kirja sienistä oli yliopiston tenttikirjatasoa ja siten edellyttää hyvää lukiotasoisen biologian ja kemian tuntemista. Jo termejä on paljon. On tarpeen tietää paremmin kuin ristisanatehtävän ratkaisija, mitä tarkoitetaan sanoilla ”solu” tai ”molekyyli”. Tuollaiset asiat selviävät käytännössä kenelle tahansa vaivannäöllä, mutta kirjailijan (ja kustantajan) ei pidä luottaa sellaisiin lukijoihin. Shubin ja muut opettelevat siis kirjoittamaan lukijoille, joilla ei ole sanottavia taustatietoja, ja se on kuulkaa vaikea taito.

Hyvin hitaasti olen muuttamassa peruspilkallista asennettani Valittuihin Paloihin. En nuorempana julkaisuja halveksiessani ottanut huomioon, että myös kunnanlääkärit ja kauhavalaiset asianajajat tarvitsivat kertomuksia tieteestä: heillä oli nimittäin todella kädet täynnä elättäessään ja kouluttaessaan seuraavaa sukupolvea, kuten minua.

Vaikka tuollainen henkilö olisi halunnut omaksua esimerkiksi latinan kielen approbatur-kurssin, joka on mielestäni sivistyksen huippu (kun taas syventävät opinnot tuosta kielestä ovat erikoistietoa, jota ilman voi hyvin olla), heillä ei olisi ollut kerta kaikkiaan aikaa eikä varoja käyttää sitä paria tuntia illassa muutaman kuukauden ajan, jonka hanke olisi vienyt. Ei olisi riittänyt soppaan lihaa. Turhien tietojen keräily oli mahdollista omalle sukupolvelleni. Siksi pintatiedon vähättely eli snobismi oli sekä aiheetonta että julmaa.

Lukija voi korvata tuon latinan muulla oppiaineella. Suosittelisin lukion pitkää matematiikkaa. Kurssi on välttämätön. Laskemaan oppii laskemalla, ja ymmärrys tulee sitten perässä.

Tässä ja nyt ehdotan kuitenkin vakavissani, että jättäisimme väliin jotain muuta – ehdotan juustohöylän kohteeksi pakonomaista liikuntaa – ja osallistuisimme kukin kohdaltamme elämänikäiseen kokkikilpailuun: miten muhennan maailmankuvaani.

Aineistosta ei ole pulaa. Itse suosin kirjoja, mutta viime päivinäkin mainitut yliopistojen järjestämät verkkokurssit ovat erinomainen vaihtoehto.

Huomattuani Shubinin kirjan kiirehdin hankkimaan sen Kindlenä (for PC) ja luin heti. Sitten totesin että se oli jo tullut suomeksi, mutta verkko ei osoittanut mainittavia kirjaesittelyjä (paitsi HS "yksi vuoden 2013 parhaista kirjoista"). Sen vuoksi tuli hoppu kirjoittaa: juuri tämä kirja sopii Sinulle. (Seuraavaksi on vuorossa Pääbon Neanderthal-kirja.)


Nämäkin kaksi itsekeskeistä perustelua kannattaa muistaa: voi koko ajan etsiä isoja tietoja, siis mielellään tosiasioita ja niihin perustuvia argumenttiketjuja, joita ei ole lainkaan tiennyt ja jotka saattavat vaikuttaa muuhun elämään. Esimerkiksi tuo edellä mainittu liikunta voi muuttua pakkotoiminnasta päämääriin tähtääväksi ponnisteluksi. Ja toiseksi tekee hiukan kipeää mutta ennen pitkää todella hyvää penkoa omia ”varmoja” käsityksiään silläkin uhalla että ajautuu suuriin uhrauksiin. Se on suuri uhraus, että joutuu tietoisesti luopumaan tutuimmista ja rakkaimmista eli käytännössä typerimmistä ennakkoluuloistaan.

ISBN 9789525985139

36 kommenttia:

  1. Onhan se jokseenkin käsittämätöntä että jotkut hörhöt uskovat maapallon olevan vain korkeintaan 9000v vanha. Mm. Sarah Palin teki poliittisen itsemurhan kertomalla uskovansa edelliseen. Sen jälkeen hän ei enää ollut uskottava varapresidenttiehdokas. Jossain se raja menee umpiuskovaisessa Amerikassakin..

    VastaaPoista
  2. Kiitos jälleen kirjavinkeistä!

    Pitääpä panna mieleen Neil Shubinin Universumi sisällämme (The Universum Within).

    Rakkaimpia kirjojani on meribiologi Rachel Carsonin Meren ihmeet (The Sea Around Us, 1951), jonka teoria meren synnystä on päätähuimaava, mutta miten pätevä se lienee nykytiedon valossa? Herman Melvillen tasoista merikirjallisuutta kuitenkin. Kirjojen alkukielisillä nimillä on keskinäinen yhteys, varmaankin tahaton.

    VastaaPoista
  3. Dawkinsin "käännytys" johtunee siitä että kielialueella jolla hän toimii, mainitsemiesi kommentaattoreiden vyöry on niin paljon suurempi kuin meillä täällä, jossa erilaisille "kriitikoille" (vapaavalintaisella etuliitteellä) kuitenkin pääasiassa naureskellaan. Mutta kyllä esimerkiksi "The Ancestor's Tale" avaa genetiikan ja evoluution mekanismit aika upealla tavalla.

    AW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, että jossain päin maailmaa ei ole vielä täysin sorruttu luonnon uskontoihin. Jotain teorioitten kehnoudesta kertoo tuo Dawkinsin "evankelisointi" ympäri maailmaa. Uskonsotahan siinä on miehellä menossa. Harmi vaan kun kyse pitäisi olla tieteestä. Luulisi että jos tuote on hyvä niin se kauppaa itse itsensä. Meillä on töissä pari tällaista kivenkovaa evo/ateistia jotka julistavat oikeaa oppia kuin kunnon lestadiolaiset ennen. Jumalasta ei kukaan kahvihuoneessa julista, evoluutiosta kyllä. Vähän kun toista kaveria härnäsin niin ilmeni että tyyppi uskoo että avaruudessa on elämää. Kun kysyin että uskot sitten "vihreisiin miehiin" mutta olet varma ettei Jumalaa ole olemassa, mikä logiikka tuossa on. Kaveri pillastu niin että meinasi käydä jo kiinni.
      On ne tulenarkoja nuo uskonasiat. Ei saa enää politiikalla tuollaisia reaktioita aikaan. Vaikuttaa että evoluutioteoria on kuolinkorinoissaan, no teoriaa muutetaan aina sen verran että saadaan pidettyä naturalismi hengissä. Filosofiassa riittää polkuja.

      Poista
    2. "Luulisi että jos tuote on hyvä niin se kauppaa itse itsensä."

      Tieteellinen ajattelu ei ole ihmiselle luontaista, vaan se pitää opettaa. Tieteellinen metodi on luotukin oikeastaan juuri siksi, jotta inhimilliset pelot, himot ja argumentointivirheet eivät vaikuttaisi tuloksiin.

      Uskonto sen sijaan kauppaa itsensä, ei siksi, koska se edustaisi totuutta, vaan koska se on vuosituhansien meemievoluution aikana löytänyt ihmisten napit, joista kannattaa painella. Se on löytänyt toimivat kepit ja porkkanat.

      Poista
    3. Meemihän on sikäli hauska ilmiö, koska sehän on pelkkä suhteellisen huonosti argumentoitu hypoteesi, jonka kehittäjä, eli itse suuri päällikkö, one of those BRIGHTS: Richard Dawkins ei omaan maailmankatsomukseensa hyväksy kuin empiirisillä kokeilla testattuja luonnontieteellisiä totuuksia eikä mitään hypoteeseja, paitsi tämän omansa on sitten ristiriitaisesti kaiketi hyväksynyt.

      Poista
    4. Ei meemiteoriaa tarvitse kokeilla todistaa, kun havainnot riittävät. Sehän on vain sana, joka kuvaa ilmiötä, jonka muutenkin näemme joka puolella: Ajatukset kopioituvat. Samalla ne kuitenkin muuntuvat ja osa muunnoksista kopioituu muita tehokkaammin. Seurauksena on ajatusten evoluutio.

      Poista
    5. Itse asiassa memetiikan "tieteenala" ei ole onnistunut tuottamaan mitään varsinaista tutkimusohjelmaa sosiologian tai aatehistorian avulla. Dawkins itsekin on joutunut ottamaan Dennettin mukaan muutaman askeleen taaksepäin varhaisesta meemi/geeni-yhtäläisyyksiin liittyvästä optimismistaan. Meemi ei tuo kulttuurihistorijoitsijalle varsinaisesti mitään uutta. Dawkinsin varsinainen päämäärä oli selittää uskonnot meemien avulla hänen omalle maailmankatsomukselle edullisella tavalla. Tuloksena on tietenkin pahimmanlaatuinen kehäpäättely. Omia aivoituksiaan hän pitää kaiketi memetiikan ulkopuolella olevina ilmiöinä.

      Poista
    6. "Meemi ei tuo kulttuurihistorijoitsijalle varsinaisesti mitään uutta."

      Aivan. Se on vain sana sille, minkä havaitsemme muutenkin: ajatusten evoluutio on joillain tavoilla analoginen geenien evoluution kanssa.

      Poista
  4. Joo, tieteessähän ei ole mitään vikaa, oli sitten kreationisti, ID:n tai Darwinismin kannattaja tms. niin kaikki ovat varmaan samaa mieltä. Tiedettä olisi vain yritettävä tehdä ilman uskontoa avoimin mielin, eikä esim. ateismia saisi sotkea siihen niinkuin Dawkins tekee. Miehellä on jopa tv ohjelma missä käännytystyötä tehdään. Nostan kyllä hattua Matti Leisolalle joka on uskaltanut uida vastavirtaan ja laittaa uskottavuutensa peliin. Vastaväittäjiä miehelle ei tahdo löytyä mikä tietysti ihmetyttää, pilkkaajia kyllä on löytynyt. Olen ymmärtänyt että asiat menevät eteenpäin keskustelemalla. Vaikenemalla ja halpahintaisella pilkkamisella ei. On tietysti vaikea puolustaa evoluutiota ainakin ateismi mielessä. Kirkkohan yrittää peesata evoluutiota omalla versiollaan. Kerrotaan muuten sellaista että kun Darwin julkaisi lajien synnyn niin kirkon piiristä löytyi paljon iloisia pappeja. Josta tulikin mieleen Simpson elokuva ja se kohta missä lasikupu lasketaan Springfieldin päälle. Kun kupu on laskettu niin ihmiset kirkossa ottivat ja juoksivat kapakkaan ja ne jotka olivat kapakassa juoksivat kirkkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niille joilla on puurot ja vellit pahasti sekaisin,ei löydy helposti vastaväittäjiä

      Poista
    2. Vai olisiko kysymys jänistämisestä, menee pupu pöksyyn.

      Poista
    3. Senkin hönöttäjä

      Poista
  5. "kuvan näyttämä Neil Shubinin kirja on samaa erittäin korkeaa tasoa kuin esimerkiksi Matti Ridleyn useat kirjat, eikä se ole suunnatonta käännytystyötä, kuten esimerkiksi Richard Dawkinsin tai Stephen Jay Gouldin eräät teokset. Tuo käännytys on sinänsä hyvin hyödyllistä."

    Voisitko blogisti hyvä, kertoa mihin pitää käännyttää, filosofiksiko vai ? Vai syleiletkö vain arvon blogisti kommentillasi maailmaa ? Olen ollut luulossa että blogisti on ohittanut jo sen iän ja kehitysvaiheen. Dawkinsin kirjoja kun lukee niin ei välillä tiedä onko tekemisissä biologin vai uskonnollisen fundamentalistin kanssa. Minkä pastorin maailma tuossa Dawkinsissa menettääkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan oikein! Dawkins, Dennett, Hitchens (rauha hänen siel-eiku muistolleen) ja oliko Sam Harris sitten se neljäs "välkky". No joka tapauksessa nämä veijarit muistuttavat amerikkalaisia fundamenalistisaarnaajia enemmän kuin vakaumusten vastakkainasettelusta voisi päätellä. Sama habitus, ulosanti, oikeassaolemisen pakko, missio pelastaa maailma joltakin ym ym.Retoriikkakin on paikoitellen yhtä ala-arvoista. Esim Hitchensin känniörvellys:"Jumala ei ole suuri" sai Hesarin kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothilta ehdotuksen tulla palkituksi Skepsis ry:n huuhaa-palkinnolla, koska kirja on "täynnä epätieteellistä hölynpölyä uskonnosta". Valitettavasti vapaa-ajattelijoiksi itseään kutsuva ahdasmielinen pikku lahko ei tähän suostunut.

      Poista
  6. "Suosittelisin lukion pitkää matematiikkaa." Olen muuten kuullut että evoluutiota ei voi todistaa matemateettisesti. En tosin ymmärrä (vielä) mitä tuo tarkoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei luonnontieteessä mitään voi todistaa matemaattisesti, vain matematiikassa voi. Fysiikassa on matemaattisia laskukaavoja, joiden paikkansapitävyyttä on todennettu käytännön kokeilla.

      AW

      Poista
    2. Gödel, Gödel... ja epätäydellisyysteoria, joka todistaa, ettei matematiikkaa voi todistaa ristiriidattomaksi sen itsensä (eli matematiikan) avulla.

      Poista
  7. Tässä naapuri sanoi ettei evoluutiota voi todistaa matemaattisesti.
    So what, jos vaikka todella niin olisikin.
    Kyllä evoluutio todistaa itse itsensä. Ei tarvitse kuin pitää silmänsä auki.
    Heikot sortuu elon tiellä, jätkä sen kuin vie geeniperimäänsä eteenpäin.

    VastaaPoista
  8. Viime vuosina on suomennettu monia luomisoppia ja uskonnollisia käsityksiä kritisoivia teoksia, ja hyvä niin. Toisaalta tulee mieleen miksi terävien tieteilijöiden kannattaa ruoskia kuollutta hevosta, sen sijaan että keskittyisivät omaan alaansa, esim. Daniel Dennet tietoisuuden tutkimiseen.

    VastaaPoista
  9. "Vastaväittäjiä miehelle ei tahdo löytyä mikä tietysti ihmetyttää, pilkkaajia kyllä on löytynyt."

    Tähän on helppo vastata. Kukaan ei halua ruveta väittelemään noin perusasioista. Ei anneta hörhöille keskustelu-areenaa.

    Mutta esim. Paholaisen asianajaja on kovasti käynyt Leisolaa läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No miksei hän haasta Leisolaa keskustelemaan, olisi kiva kuunnella vaikka youtubesta ? Leisolahan tuskin kieltäytyy.

      Poista
    2. Leisolalle ei selvästikään haluta antaa suunvuoroa ja palstatilaa, jokuhan saattaisi huomata, että hän ei olekaan sellainen huuhaamies, miksi hänet on vuosikymmenien ajan haluttu julkisuudessa leimata.

      Poista
  10. Lukiessani tätä katselen samalla jotain monista dokumenteista Normandian maihinnoususta ja väkisinkin mieleeni hiipii ajatus, että kaikkien pohdintojen ja opiskelujen jälkeen jääkö meille lopulta käteen vaan se, että elämän tarkoitus on 42 ja pystymmekö sitten hyväksymään sen.

    VastaaPoista
  11. Kemppinen:"Ja toiseksi tekee hiukan kipeää mutta ennen pitkää todella hyvää penkoa omia ”varmoja” käsityksiään silläkin uhalla että ajautuu suuriin uhrauksiin."

    Olen ollut havaitsevinani yhden oudon seikan. Nimittäin, että fundamentalistisia kehitysopin arvostelijoita ei millään tahdo saada houkuteltua tiedemuseoihin ja luonnonhistorian näyttelyihin vierailemaan. Ehkä todisteet ja kääntymyksen mahdollisuus pelottaa liiaksi ? (Vai pelkäävätkö he että joku uskonyhteisönsä tuttu näkisi ja ilmiantaisi kerettiläisyydestä ? ;)

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "kääntymyksen pelko"

      Ne artikuloikin jo kuin kunnon uskovaiset ikään. Termistö on tuttua.

      Poista
    2. Tällainen pelko on omituinen.

      Jos olet itse uskonyhteisösi oppien vastaisesti jossakin epäillyttävässä paikassa ja joku uskovainen lähimmäisesi näkee sinut siellä, niin näethän sinä myös hänet siellä.

      Eikö se ole tasapeli vai mitä se on?

      Poista
  12. Pienenä löysin tädin vintiltä pölyisiä Valittuja Paloja, joukossa todella opettavaisia ja mielenkiintoisia juttuja esim. "Jussin korva", "Jussin sydän". Popularisoivat lääketiedettä kansalle. En ole koskaan katsonut nenänvartta pitkin tässä asiassa mutta poliittisia kyllä.

    M

    VastaaPoista
  13. http://www.iisc.ernet.in/~currsci/aug25/articles7.htm

    VastaaPoista
  14. Matti Leisolan kanssa ei yleensä jakseta väitellä, kuten ei jakseta väitellä niidenkään kanssa, jotka väittävät, että vedessä ei ole happea ja vetyä.

    Kreationistien perusväittämiä ovat:
    1. Elämän eri muodot eivät ole voineet kehittyä sattumalta.
    2. On olemassa niin monimutkaisia asioita, että ne eivät ole voineet kehittyä ilman suunnittelijaa.
    3. Luonnonvalintateoria ei ole tieteellinen, koska sitä ei voi kumota.

    Jokainen auttavasti sivistynyt vastaa:
    1. Eipä tietenkään. Luonnonvalinta on tärkeä sattumaa rajoittava tekijä.
    2. Ei ole löytynyt.
    3. Jo Darwin itse sanoi, että hänen teoriansa kumoutuisi heti, kun joku osoittaisi jonkin kohdan 2 tarkoittaman ilmiön.

    Matti Leisola ei ole mikä tahansa kreationisti vaan tunnustuksellinen luterilainen. Hän sanoo, että on hyviä järkisyitä pitää Raamattua aitona Jumalan ilmoituksena. Oletettavasti tämä on sitten hänen mielestään hyvä tieteellinen teoria, jonka kumoamista saisi yrittää. Mahtaisikohan mies uskoa, vaikka mitä sanottaisiin?

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  15. Mitenköhän Leisola osaa selittää Etelämantereen jäänpaksuuden? Se kun on helposti osoitettavissa vähintään 200 000v vanhaksi. Leisolan mukaan sen olisi pitänyt syntyä alle 10 000 vuodessa.

    Enpä olisi ikimaailmassa uskonut että Kemppisen lukijakunnassa on porukkaa jotka uskovat Leisolan satuihin. Jostain olen saanut päähäni että kommentoijat olisivat keskimääräistä fiksumpia. Mistähän tullut moinen olettamus..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan meitä moneksi varmaan myös Kemppisen lukijoita. Itse pitäisin toisena ääripäänä. fundamentalistikreationistiä, joka luulee tietävänsä kaiken oleellisen elämästä. Toisessa äripäässä on ateisti, joka on ihan varma ettei empiirisen luonnontieteen ulkopuolelta löydy mitään joka voisi edustaa "todellisuutta".Näitten toisiaan aika reippaasti muistuttavien ääripäiden välillä sompaillaan sitten me moni, joiden kokemusmaailmaa ei kaikilta osin ihmisjärki voi selitää, jolloin tilaa jää itselleen elämän mysteerille, pyhyydelle ym käsitteille, jotka ovat kokeneen aikamoisen inflaation.

      Poista
  16. "Laskemaan oppii laskemalla, ja ymmärrys tulee sitten perässä."

    No, voin todeta, että en oppinut ja ei ole ymmärrystä kuulunut. Voi, kun olisin käyttänyt tuonkin ajan vaikkapa kielten opiskeluun. Minusta matematiikka muistuttaa enemmän uskontoa kuin tiedettä. Uskon, että kaksi ynnä kaksi on neljä, koska voin todentaa asian vaikkapa pöydällä olevilla omenoilla, mutta uskoni esim. derivaatan olemassaoloon on horjunut aina. t. nimim. "Matemaattinen agnostikko"

    VastaaPoista
  17. Jos Jumala ammattitaitoa osoittavana opinnäytteenä (eli päättötyönä) on tehnyt tämän Maapallon, ja meidät ja muut elolliset, niin pelottaa kuvittellakin millaisia hänen "harjoitustyönsä" ovat olleet.

    VastaaPoista
  18. "Siksi pintatiedon vähättely eli snobismi oli sekä aiheetonta että julmaa."

    En kutsuisi tuollaista pintatiedoksi vaan yleissivistykseksi. Ja yleissivistys meidän aikoinamme tarvitaan, koska se auttaa kansalaisena hiukan ymmärtämään erikoistietämystä, jottemme ajaudu yhteiskuntaa yhteiskuntaan, jossa kukin asia kuuluu vain tuon alan erityisasiantuntijoille.

    VastaaPoista