17. joulukuuta 2013

Helsinkiin!




Tarkoituksena joululahjojen hankkiminen suunnittelen nyt matkailua Helsinkiin. Vallitsevassa tilanteessa on Espoo, etenkin Tapiola, tarjonnut minulle tarpeeksi suurkaupunkia. Siellä voi myös tarkastella tuhoutuneen kulttuurin jäännöksiä. Vaikka en ehtinyt seudulle juurtua, minulla oli osoite seudulla muutaman vuoden ajan keväästä 1964. Olosuhteet seudulla ovat suuresti muuttuneet. Metron rakennustyömaa taitaa niin sanoaksemme tuhota kaiken.

Nuoremmilta sisaruksilta, jotka oppivat nopeasti maalaispitäjän tavoilta Tapiolan kouluissa, olen kysellyt, josko he ovat rypeneet nykyisen hotellin takana olevan altaan paikalla hiekkakuopan lammikossa. Selviä vastauksia olen jäänyt vaille.

Minulle Tapiola oli sosialismin muistomerkki, ja sosialismi oli iloinen asia. Työväenaate ei tosin seudulla kukoistanut, mutta rakennuspaikkoja oli suunniteltu suuremminkin, eikä minun tietääkseni tienoilla ollut kansanvihollisten itselleen rakennuttamia palatseja. Ne olivat moottoritien eteläpuolella, missä sukulaiseni ovat sittemmin asuneet, niin Elias kuin muutkin.

Istuimme illalla tovin keskustelemassa kvanttikenttädynamiikasta suhteutettuna erityisesti peruskoulussa annettavaan opetukseen. Käskin kysellä, ovatko fysiikan opettajat selvillä siitä, miksi valon nopeus on nykyisen teorian mukaan absoluuttinen. Keskustelukumppanini muisteli ihmetelleensä asiaa kovasti koulupäivinään. Kun kappale liikkuu, sen massa lisääntyy, ja kun nopeus lähenee valon nopeutta, massa lähentyy ääretöntä. Valon nopeuden tavoittaminen edellyttäisi energiaa enemmän kuin maailmankaikkeudessa on käytettävissä.

Tätä saa miettiä kaksikymmentä vuotta, kunnes muistaa Feynmanin erästä toista asiaa koskevan lauseen – ne jotka katsovat ymmärtävänsä tämän, ovat ymmärtäneet tämän väärin. Ajattelimme, että peruskoulun opettajiksi valmistuville voisi myös opettaa, että sanalla ”teoria” on useita merkityksiä, joista osa on keskenään ristiriitaisia. Joskus teorialla tarkoitetaan hypoteesia. Tavallisemmin teorialla tarkoitetaan yleistystä, jonka pitävyyttä testataan kokeilemalla siitä johtuvia hypoteeseja. Tässäkin blogissa vierailee kommentoija, joka toistelee, että Darwinin lajien kehitys on ”vain teoria”. Luultavasti hän tarkoittaa, ettei se ole uskottava. Biologit tarkoittavat, että se on uskottava (ja hyvin laajasti todistettu, mutta muu kuin eksakti tiede ei tietenkään tunne lopullista, kumoamatonta todistusta). Se on teoria eli teoreettinen laki, että jos auto ajaa seinään, se menee lyttyyn, ja kuljettaja samoin. Asiaa on lupa kokeilla, vaikka parempi voisi olla uskoa kokeilematta.

Tämä epäasiallinen polveke on kirjoitettu sillaksi mainokseen – Kimmo Pietiläinen on jatkanut Feynmanin teosten suomentamista. Nämä uudet, joilla on hauskat nimet (Laskette varmaan leikkiä Mr. Feynman)) ja Kraussin ”Kvanttimies” ovat äärimmäisen suositeltavia joululahjoja. Niitä myydään mm. Helsingissä. Toisin kuin kuuluisin luentosarja (The Feynman Lectures on Physics) nämä kirjat eivät edellytä lukijalta mainittavia matematiikan taitoja, joista Hawking kuuluu esittäneen oman teoriansa, nimittäin että jokainen kirjaan painettu matemaattinen kaava pudottaa lukijamäärän puoleen.

Helsingistä olen nyt selvittänyt, että pika-ajuri, joita on hyvä joukko yli 800, veloittavat kyydistä kuomuttomassa ajoneuvossa 1:75 / ½ tuntia, ja tarvittaessa voi käyttää hyväkseen automaattiseksi järjestettyä käymälöihin pääsyä pudottamalla kymmenpennisen koneeseen.

Aion varoa Esplanadinpuistossa tungeksivia kengänkiillottajia, sanomalehtipoikia sekä hedelmän kaupustelijoita, jotka kiusallisten kärpästen tavoin ahdistelevat.  ”Siellä kulkee virastossa kiusaantunut virkamies raitista ilmaa hengittämässä ja työmies ilottoman työpäivän päätyttyä iloaan pitämässä jonkun punaposkisen palvelijattaren seurassa j. n. e.” Sivuutan kaupungin suurimman yksityistalon, joka on Grönqvistin kivimuuri, koska se ”jättää ulkoasuun nähden paljo toivomisen varaa” ja siirryn kauppatorille, koska Helsinkiin saapuneen matkustajan ei koskaan pitäisi jättää käymättä torilla sen kauppa-aikana. Torin reunassa on myös Seurahuone, jossa on mahdollisuus osallistua yleisön suuresti suosimiin helppotajuisiin konsertteihin.

Jäin lueksimaan Etelä-Suomalaisen osakunnan 1910 toimittamaa, I.K. Inhan huonosti painetuilla kuvilla varustettua Helsingin opasta, kun panin merkille, että siinä oli joitakin tietoja minua kiinnostavista Töölön järvestä ja Sörnäisten järvestä ynnä purosesta, joka oli juossut iloisesti Hietalahteen, kunnes sen paikalle rakennettiin katu, jonka nimeksi pantiin lopullisesti ja painokkaasti Bulevardi.

Lieneekö muita kaupunkeja, joissa on Bulevardi ja Esplanadi? Siis Katu ja Katu. Nykyisen itärajan takana Lapissa on tunnetusti Järvijärvijärvijärvi eli Jaurujärviozerosee, kuten kartta ilmaisee asian.

Töölön järvi on nykyinen Pasilan ratapiha ja Sörnäisten järvi puolestaan se tasava teollisuusalue, josta alkaa Vallila. Seudun tönöt lienevät olleet todella vähäpätöisiä. Viimeksi kuluneiden yli 500 vuoden aikana kovin moni ei ole asettunut Helsinkiin vapaaehtoisesti. Opaskirjankaan mukaan siellä ei ole muuta nähtävää kuin Kappelin Esplanadin päässä oleva suihkukaivo veistoksineen.

Osakuntalaisuudesta huolimatta helsinkiläistä isänmaallisuutta ei löydä. Tarkoitan siis paikallisylpeyttä. Omana elinaikanani helsinkiläisiä on maaseudulla varmuuden vuoksi piesty tavattaessa, koska heitä on pidetty leuhkoina ja leventelyyn taipuvaisina. Myös heidän on tiedetty levittävän turmelusta todelliseen Suomeen.


Panen tämänkin asian suurten ikäluokkien syyksi. Etutöölöläisyys syntyi ennen sotia, ja sen profeetta oli Mika Waltari (Isästä poikaan, Surun ja ilon kaupunki jne.) mutta helsinkiläisyys näyttäisi olevan myöhempää perua. Kulttuurin muutos näkyisi siten Matti Kassilan elokuvissa – suotta kiitetystä ”Elokuusta” (Ruovesi, Kautun kanava) Komisario Palmuihin, joista sikisi ehkä vahingossa väistyvän Helsingin korkea veisu. 

40 kommenttia:

  1. Jenkit luonnollisesti kutsuvat blogissa esiintynyttä järveä nimellä "Lake Jaurujärviozerosee".

    VastaaPoista
  2. Holmes valitsee kyytineuvokseen dogcartin tai hansomen aina tarpeen tai saatavuuden mukaan, ehkä säätilakin vaikuttaa päätökseen. Istujan rintamasuunta voi olla menosuuntaan tai poikittain ja vastakkain matkakumppanin kera. Jutustelu käy silloin sujuvammin. Ajurit ovat sivuosassa, luokkayhteiskunnassa kun ajellaan.
    Kuka se lauloikaan "Helsinkiin, Helsinkiin, kultaiseen kaupunkiin!" ?

    Vislaa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista

  3. Monen sortin kiihoketta sai blogisti turbottua tämänpäiväiseenkin. Sveaborgin tykit suunnattiin länteen. Komentokieli vaihtui venäjäksi ja upseereille oli hyvä rakentaa myös kaupunki. Se Längsman joka vuosikymmeniä myöhemmin seikkaili Snellmanin kanssa Saksanmaallla ja maksoi tuopit, aloitti vähittäiskauppiaana, virkakunnan puotipuksuna hallituskonseljin perheille ja Aleksanterin yliopiston väelle.

    Helsinki tehtiin käskystä ja käskijöille. Kun se ei syntynyt kaupungiksi luonnostaan kuten Rauma Viipuri tai Turku, ei se ole kaupungiksi kehittynytkään. Onpahan vain laajentanut järkiperänsä kaavailut yli Suomenmaan.Ne Klinikat, valistuneen itsevaltiuden sekä teko että ajatus, besservisseeraavat tänään Tekesseinä ja Innopolleina Ison Tieteen suo ME ssa. Nokkelaa, heh !

    Tampere syntyi ja kehittyi ajan paineesta ja markinaohjautuvasta työstä. Siellä maistuu urbaanilta vaikka sen voittava teollisuus onkin hävinnyt. Kustaa III ja Aleksanteri I tekivät Tammerforsista vai mikä Hälläpyörä kait oikeammalta nimeltään, vapaakauppa-alueen kuin Deng Kiinassa, eikä muuta tarvittukaan kun tarmo purskahti esiin.

    Tapiola suunniteltiin luontoon ja kesäasuttaviksi huviloiksi. Kaava kiepsahti ympäri kun isonevaa palkkkarahaa kiinnitettiin maalliseen eli näihin talviasuttaviin kesämökkeihin. Ja vielä sitä rahaa pursui yli. Keksittiin irrottaa Tapiola Aravasta ja iskettiinkin kaksi kärpästä kertalaakista. Väki vaihtui keskiluokaksi ja Kodinvaihtosanomat lakkasi olemasta irvokas vitsi. Paavi pani äsken paremman. Tuon hokeman että rikkaiden pöydiltä varisee kyllä huononmillekin työtä ja toimeentuloa, muljautti Vatikaanin fransiskaani että joo "viinilasin täyttyessä valuisi kyllä reunojen ylikin -mutta kun suurensivat lasinsa".

    Espoon teatteri tuo vierailuseurueita ulkomailta ja maakunnista. Kohta se saa uuden ison talon -ihan kohta kun asuntojen rakennustoiminto näyttäytyy anti-sosiaaliselta Pankeissa, Eläkeyhtiöiden sponsoroimissa vuokra-kotiyhtiöissä, Ympäristöministeriöineen. Siihen loppuvat virkeät teatterivierailut ja alkaa kiinteistötoimi.Arvonsäilytys ja -lisäys toistorepliikkeinä.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  4. Älähdän kun kalikka kalahti...Evoluution uskottavuus. Ihmettelen Kemppistä, läpeensä sivistynyt mies jolla luulisi olevan tietoa ja ymmärrystä vaikka muille jakaa...niinkuin toki jakaakin, huutelee vain hurraata Darwinistisille filosofioille. Sillä paljoltihan siinä on filosofiaa. Minua ei haittaisi pätkän vertaa vaikka jo huomenna löydettäisiin täysin aukottomat todisteet evoluution puolesta. Totuus ei ilmeisesti pysty kaikkia vahingoittamaan. Mutta tuo evoluution pakkosyöttö minua ottaa turmelukseen. Ei tarvitse kauan katsoa "avaraa luontoa" kun juontaja käsikirjoittajan suulla huutaa uskollisuttaan evoluutiolle jo ensimmäisen minuutin aikana.Vähän niinkuin ennen tarjottiin Jumalaa ratkaisuksi, ei toki näin törkeästi.Ja kun jotain teoriaa tarjoillaan ikäänkuin faktana. Tuntuu jo että ei voi lukea uuden vessanpöntön asennusohjetta ilman että ei törmää evoluutio-sanaan. Ja onko eloton, ei ajatteleva aine alkanut aikojen alussa itsestään luoda ja synnyttänyt lopuksi elävän olennon ? Uskookohan Kemppinen tuohonkin ? Darwin oli kyllä sen verran teorioidensa lumouksessa että saattoi uskoakin. Joku viisas on muuten sanonut että kaikki mittaaminen perustuu virheeseen...tuota on pitänyt viime aikoina pohdiskella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä yrität syöttää evoluution korvikkeeksi ?

      Ettei vain "älykästä suunnittelua"

      Poista
    2. Huomiseen ei tarvitse odottaa – meillä on jo todisteet evoluutiosta. Ehkä paras tapa perehtyä aiheeseen on kirjojen avulla tai Youtubesta sopivia videoita katsomalla. Richard Dawkins on enemmän kotonaan evoluutiosta puhuessaan kuin uskontoa käsitellessään, ja esimerkiksi teos "Maailman hienoin esitys" (The Greatest Show on Earth) on suositeltava. Jokainen joka lukee sen ajatuksella, vakuuttuu, että evoluutio on totta.

      Jerry Coyne ei ole ehkä tyylikkäin esiintyjä, mutta hän antaa tässä esitelmässään mukavia esimerkkejä.

      Richard Dawkinsin Sokea kelloseppä -dokumentti 1980-luvulta.

      Paljon muutakin on.

      Poista
    3. Sehän se onkin uskottavaa että valkopartainen ukkeli kasasi kaiken viikossa.

      Poista
    4. Hönöhän laajentaa repertuaariaan!

      Poista
    5. "military intelligence?"
      Anon. 1. Vähän yli...
      Anon. 2. Miksi ei!
      Natsat kiiltää!
      t. Iikka

      Poista
    6. Kun tulee töllöstä ohjelma missä tutkitaan ihmisen käyttäytymistä niin eiköhän nämä klovnit painele ensimmäisenä eläintarhaan ihmettelemään apinoita, haloo, eikös ollutkaan tarkoitus tutkia ihmisen käyttäytymistä. Ilmeisesti ohjelman tarkoitus olikin pönkittää kehitysoppia. Yli sata vuotta vanhaa vouhkausta josta ei ole tullut sen valmiimpaa. Tietenkään ohjelma aika ei riitä asioitten kunnolliseen tutkimiseen niin päätetään ottaa "varman päälle" ja mennään kysymään neuvoa apinoilta. Jos evoluutio olisi niin totta kuin palavasilmäiset Dawkinsit väittävät sen olevan niin eihän siitä tarvitsisi väitellä. Vaan kun asioihin sotketaan uskonto ja ateismi niin tieteenteko häiriintyy.

      Poista
  5. Tämä on sanottu ennenkin, mutta fysiikan maailmaan paras lähtöpiste on lukion kurssien perusmekaniikka. Tai vaikka neljä laskutoimitusta jos nekin ovat hakusessa. Avaruuden kaareutumiset ja epätarkkuustulokset tulevat tältä pohjalta riittävän lukemisen jälkeen ilman minkäänlaista uskon hyppyä tai divergenttiä tajunnan laajentamista.

    Avaruudesta ja ihmeellisyyksistä on tietenkin kiva lukea, mutta oikeasti kaikki on vain koetulosten mallaamista matemaattisiin malleihin. Kaikki muu on väärinymmärrystä.

    Edelleen asiastani nolona käsiäni väännellen, koska arvostan ihmisten tiedonhalua, blogistia ja erityisesti kääntäjän hämmästyttäävä ahkeruutta, on pakko kertoa että lakkasin lukemasta Kimmo Pietiläisen käännöksiä kun tuntui siltä, että jokaisella sivulla on vähintään yksi paha käännösvirhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvostan suuresti Kimmo Pietiläisen ja hänen kustantamonsa tiedonjulkistamistyötä, mutta valitettavasti joudun olemaan samaa mieltä kommentoijan kanssa: lukemani Pietiläisen suomennokset ovat olleet poikkeuksetta juosten kustuja. "Laskette varmaan leikkiä" oli valitettavasti pakko jättää kesken, kun sen käännöskieli oli kaikin puolin niin huonoa tyyliä.

      Poista
  6. "Kimmo Pietiläinen on jatkanut Feynmanin teosten suomentamista. Nämä uudet, joilla on hauskat nimet (Laskette varmaan leikkiä Mr. Feynman)) ja Kraussin ”Kvanttimies” ovat ....." - "Laskette varmaan leikkiä" ei ole kovin uusi: ilmestynyt suomeksi vuonna 1997. Kvanttimies puolestaan ei ole Pietiläisen suomentama vaan Rami Rekolan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa vähän uudempaa Feynmanista:

      http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=329&ID_ASIAKAS=838726979

      Poista
    2. Rami Rekolan käännös on karmeata kielen raiskaamista, joka samalla hämärtää asiasisällön. Kääntäminen olisi paras jättää kielen ammattilaisille, ei fyysikoille!

      Poista
  7. Vertaansa vailla, kiitos! Itse en niin tiedä onko juuri helsinkiläisyydessä, sen töölöläisyyden kun jättää huomiotta, mitään erityistä piirrettä. Yli puolet seudun väestöstähän on ollut sotien jälkeisen ajan muualta kotoisin.
    Itsekin olen 50/60 töölöläissaaristolainen.

    I.H.

    VastaaPoista
  8. Riihimäellä on ihastuttava kadunnimi: "Maantie".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tampereella on Tipotie ja Nokialla Hakotie. Tampereella muutettiin Esplanadi Hämeenpuistoksi, eikä Ronganojan päälle rakennettu Bulevardia vaan Rongankatu. Nokialla oli aiemmin Järvenjärventie, mutta kun urbaani kukisti ruraalin, siitä tuli Alumiinitie.

      Poista
  9. Niin,

    Sinun lienee helppo valita oikea kirja joululahjaksi? Minä epäonnistun aina ja siksi käytänkin sitä vain lahjakortin kantotelineenä.

    VastaaPoista
  10. Jelsinki, vana venäläinen varuskuntakaupunki, jota tarvittiin hansakaupunki Tallinnan pariksi, Pietarin turvaksi.

    Venäläisyys on taittu kokonaan siivota kaupungin historista, vaikka veikkaa Inhan kuvissa vuodelta 1910 näkyvän aika monta tsaarin upseeria.

    VastaaPoista
  11. Pari huomiota esittäisin: "Esplanadi" ja "Bulevardi" tarkoittavat vähän erilaisia katuja. "Bulevardi" tarkoittaa periaatteessa linnoitusmuurin päällä olevaa tasannetta, jonne voi sijoittaa sopivia aseita vihulaisen päänmenoksi. "Esplanadi" on puolestaan muurin ulkopuolella oleva ampuma-ala, johon nämä aseet suunnataan. Vielä 1800-1900-lukujen vaihteessa termi "linnoitusesplanadi" oli kovin tärkeä. Venäjän sotalain mukaan rakentaminen linnoituksen ampuma-alalle eli linnoitusesplanadille oli kielletty ilman linnoituksen päällikön lupaa. Helsingissä Kaivopuisto oli osa Viaporin esplanadia, ja jäi tämän tähden rakentamatta. Myöhemmin ongelmaksi nousi se, että aseiden kantomatkan pidentyessä koko Helsingin kaupunki muodostui osaksi linnoitusesplanadia. Ongelmaa kierrettiin kuin kissa kuumaa puuroa 1880-luvulta alkaen. Niin sotaväki, kenraalikuvernööri kuin kaupunkikin pyrkivät välttämään selkeitä kannanottoja eikä asiaan saatu kunnolla selkoa koskaan.

    Valonnopeudesta huomauttaisin, että kysymyksesi on oudosti aseteltu. Ei valonnopeuden vakíoisuudelle tarvitse mitään syytä. Asia vain sattuu olemaan niin, että valonnopeus on kaikille havaitsijoille sama sen perusteella, mitä omat mittauksemme osoittavat hyvällä tarkkuudella. Tätä oletusta aksioomana käyttämällä voidaan sitten johtaa suhteellisuusteoria, joka sekin näyttäisi vastaavan havaintoja. Jos valonnopeus ei olisi vakio, ei esim. GPS todennäköisesti toimisi tai sitten maailma olisi todella paljon monimutkaisempi. Sen kysely, miksi valonnopeus on vakio, ei kuulu tiedemiehen palkkatyöhön. (Kotona, oman kammion rauhassa, sitä voi toki pohtia samassa yhteydessä Kolminaisuuden olemuksen ja Kristuksen kahden luonnon mysteerin kanssa. Tuloksia pohdinnasta tuskin tulee.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa jälleen kerran asiantunteva kommentti. Esplanadia ja bulevardia koskeva asia oli minulle uusi. Alustavasti lisään vain, että Housemanin Pariisin bulevarditkin on rakennettu entisten kaupunginmuurien päälle, ja kaupunginmuuri on tietenkin sotilaallinen varustus.

      Valon nopeus - juuri niin kuin sanot. Puhe oli peruskoululaisen ajatusmaailmasta ja tietenkin didaktiikasta eli miten innostaa nuorisoa. Aina hyvä keino on saada heidät ihmettelemään ja sitten nöyrästi vastata kysymyksiin.

      Yhteisestä sopimuksesta jätämme varmaan salaisuudeksi, että Kööpenhaminan konkordanssi on edelleen "työpaperi" ja tässä selvittämämme ongelmat ovat todellisuudessa kuitenkin aika syviä ja epätietoisuuden verhoamia.

      Poista
    2. Itse asiassa nämä katulaadut lienevät saaneet nimityksensä vasta kun linnoituksen osaset menettivät merkityksensä puolustushommassa ja porvariston kiesseille piti saada leveitä katulinjoja. Tällöin bollverkit ja planaadit otettiin yleiseen käyttöön. Niiden historia on kiinnostava ja pitääkin ryhtyä kaivelemaan sitä esiin. Ja taas mietin miksi esplanaadin alussa on tuo etelä-eurooppalainen lisäke "es" joka kertoo lainasanasta, ja miksi me taas lainaamme sitä..

      Poista
    3. Tosiaan, monet fysiikan teoriat mahdollistavat fysikaalisten ilmiöitten ja tapahtumien laskennan ja ennustamisen niin tarkasti kuin pystymme ne mittaamaan.

      Tämä ilmiöitten ennustaminen ei kuitenkaan kerro useinkaan ilmiöitten alkusyytä. Samalla tavoin usein sekoitetaan kausaliteetti ja korrelaatio keskenään ja intuitio johtaa usein harhaan, kun poistutaan käsin kosketeltavista ilmiöistä .

      Monesti hyvä ”selitys” asioitten oudolle nykytilalle on sama kuin evoluution ihmeille: jos asiat olisivat toisin, ei oliota/ihmisiä/maapalloa/maailmankaikkeutta olisi olemassa.

      Kuten Richard Feynman joskus sanoi: ”Tarkan teorian hinta on terveen järjen katoaminen. On hyväksyttävä hyvin kummallisia asioita jotta ymmärrämme miten luonto toimii tuttujen ilmiöitten taustalla”

      Poista
    4. Olen kanssasi samaa mieltä. Fysiikan pohjalla on aika paljon selvittämätöntä. Aaltofunktion tulkinnasta ja mittauksen vaikutuksesta sen romahtamiseen on lukuisia ymmärryksiä. Samoin yleisen suhteellisuusteorian hienommista piirteistä tulee paljon mielenkiintoista pohdittavaa.

      Näin käytännön fyysikkona, joka viettää aikaansa pääasiassa mesoskooppisten ilmiöiden piirissä, on joutunut tunnustamaan sen, ettei kyseisillä teoreettisilla ongelmilla ole mitään merkitystä päivittäiselle työlle. Kvanttimekaniikka, relativistinen tai epärelativistinen, toimii nätisti, ja ongelmat ovat numeeristen menetelmien epästabiiliudessa, eivät mallien filosofisissa yksityiskohdissa. Teoreettisten ongelmien pohdinta vaatisi monen vuoden lisäopinnot tarvittavasta matematiikasta ja malleista, ja sittenkin on kyseenalaista, olisinko riittävän luova niitä pohtimaan. Äärimmäisen epätodennäköistä on, että saisin aikaiseksi mitään järkevää. M-teoriat, säiemallit ja muut vastaavat eivät ole edistyneet kolmen viime vuosikymmenen aikana mihinkään.

      Sen sijaan säännöllisesti tapaa kollegoja (insinöörejä tai "käytännön" fyysikkoja), jotka ovat puutteellisten tietojen pohjalta kehittäneet ihan oman filosofisen mallinsa kaiken teoriaksi ja fiksautuneet siihen. Oman näkemykseni mukaan ilmiö ei poikkea vähimmässäkään määrin menneitten vuosisatojen "sapatinpyhittäjistä" ja muista kotikutoisista harhaoppineista. Jos alkaa pohtia liian paljon fysiikan taustalla olevia perusperiaatteita, on kovin suuressa riskissä mennä sekaisin. Tämän vuoksi rinnastin fysikaalisten perusperiaatteiden pohdinnan uskonnollisten esoteeristen ilmiöiden mietiskelyyn.

      Poista
  12. Eihän täällä vain halveerata rakasta Helsinkiäni? Helsingin vanhan keskustan kauneus pitää meidät Suomessa, meidät jotka emme omista mitään täällä emmekä muuallakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei halveerata. Vanha keskusta on yhteinen aarteemme - se Helsinki, jossa kukaan ei asu. No, todellisuudessa Kruunuhaka on nykyiselläänkin ihastuttavas alue.

      Poista
  13. Vai on se Skorfin eukko jälle tapettu? No, voi kauheeta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuva viittaa Waltariinja taustan kaupunkiperspektiiviin. Helsinkihän näyttelee Palmuissa hyvin keskeiestä roolia, vaikkei saanutkaan Jussia.

      Poista
  14. Päätie löytyy useasta kunnasta mutta Pääkatua ei ole. Sivukatuja, -teitä ja -kujia taisi olla ainakin Google Mapsin hakemistossa viisi kutakin.

    VastaaPoista
  15. Lainasin eilen kirjastosta Klingen Helsinki-nimisen teoksen. Paksu kirja. Siinä on lukemista joulunajaksi. Joulun jälkeen olen pääkaupungin historian ja kehityksen suhteen vähän viisaampi.

    VastaaPoista
  16. Energiaa olisi tarvinnut enemmän se neuvostoliittolainen traktori - Belarus - joka mönki Wahrenin pelloilla Forssassa 50-luvun loppupuolella. Kauppalan viisaista koottu lautakunta oli siellä nääs päättämässä mitkä viis traktoria kauppala pelloilleen tilaaa. Toisena kilpakumppanina oli Fiat. Koko kesän oli satanut, oli elokuun loppua, pelto oli pelkkää möykkyistä savea. Jos sinne eksyi kävelemään kumisaappaat jalassa, varmaan jäi kiinni. Niin jäi myös tuo venäläisten t-34 panssarivaunun painoinen Belaruskin. Roiski vaan savee ja upposi ihan kokonaan. Fiat oli taas niin pieni ja kevyt että sillä ajoi pitkin ja poikin niitä savisia sarkoja kuin.. heinäsirkka. Pakko se oli valita. (Koska sitä toista ei meinattu millään saada siitä pellosta edes irti. Kuskinkin täytyi kömpiä ikkunasta ulos.) Lautakunnan kommunistijäsenkin totesi että "kyllä tuo viiatti käytännössä on ketterä. Mutta onko se sitä samaa myös teoriassa?"

    VastaaPoista
  17. On Suomessa sellainenkin kunta kuin Merijärvi. Lappiin jos Oulun kautta matkustaa, joutuu sen ohi menemään.Tietysti nimelle on jokin muu merkitys kuin se että ei tiedetä ollaanko merta vai järveä? - Lumijoki on ehkä kaunein kunnannimi jonka tiedän. Se on myös merenrannalla Oulun eteläpuolella.

    VastaaPoista
  18. Linnunlaulu on itätöölössä, ellen erehdy? Täysikuulla merellä unohtaa.

    I.H.

    VastaaPoista
  19. Kas Kiinaa. Kuussa on sähköjänis.
    Jadejänis, nimeltään.

    I.H.

    VastaaPoista
  20. Minulla on kaksi opasta vanhaan Helsingforsiin. Ensiksi, 1895 Vägvisare i Finland, praktisk resehandbok sammanställd av Dr Augusta Ramsay (Turistföreningen i Finland), Sen saapumiskuvaus Helsingforsin asemalle on mieltäkiinnittävä. "Å stationen möta uppassare från flere hotell; väljes rum på något av dessa, kan man direkt begifva sig till hotellet och åt dettas ombud öfverlämna att uttaga baggaget; från Societetshuset och Hotell Kämp möta bekväma omnibussar."

    Toinen on I.K. Inhan "Suomen maisemien" (1909) Kesämatka Helsingissä ("Armon vuonna 1902"). "Etelä-Esplanadilla ovat nuoret niinipuut jo parin vuosikymmenen kuluessa niin varttuneet, että ne tarjoavat suojaa sekä päivänpaistetta että lyhyttä sateen ripaustakin vastaan."

    VastaaPoista
  21. Hönö, kiitos! Vaatii koneelta vähän, käytävä sellaisen luona silmäämässä.
    Feynmann oli myös y-a mutta "Et koskaan todella ymmärrä uutta teoriaa, totut vain siihen vähitellen." - joku patenttiukkeli, ei tule nimi mieleen.
    Lord Kelvinin mietelmiä pidän mainioina, varsinkin se tieteen ja ei-tieteen.

    VastaaPoista
  22. Taisi olla Muroleen kanava, ei Kautun.

    Pilkun....

    VastaaPoista
  23. Uskon sen olevan niin Tapaninpoika.
    Eräänlainen ylimaallinen raja jonka harvinaislaatuiset tiedemiehet ovat kaikki kokeneet. Usea on kertonut sen olevan heille luontaista lapsesta saakka, uskon niin minäkin kun ihmispoloa tutkin.
    Kaiken teorialle on sana.
    Se sana on usko.
    Ei pidä pelätä.
    Tutkitaan.
    Uskoa on.

    Taidetta on ehdottomasti.

    VastaaPoista