30. heinäkuuta 2013

Samaa uudestaan





Eilen kirjoitin Urpo Kankaan tervetulleesta esiintymisestä televisiossa sähköisen viestinnän ongelmia koskevissa asioissa.

Vaikka suoria kysymyksiä ei juuri tullut, minulla on itselläni tarve hiukan täsmentää. Asia on näet tärkeä.

Lainsäädäntöä on muutettu vuonna 2011. Tärkeä ja keskeinen mutta valitettavasti vihkiytymättömälle hiukan mystiseksi jää Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (7.8.2009/617).

Ehkä keskeisin verkkolinkki on viestintäviraston www.viestintavirasto.fi Se sisältää monia hyödyllisiä ja eräitä välttämättömiä tietoja.

Pankkitilin tunnusluku tai tunnusluvut ja avainluku on sellainen vahva tunnistautuminen, joka riittää jopa velkasitoumusten tekemiseen.Viestintävirasto on listannut verkkoon hyväksytyt pankit ja eräät muut varmenteiden antajat.

Sähköinen allekirjoitus voi toteutua pankin välittämän tunnistamisen ohella, mutta myös erillisen firman varmenne kelpaa. Vanha tuttu PKI eli julkisen avaimen salausjärjestelmä on toiminnassa.

Valtiovallan epäonnistumisesta sähköisesti luettavissa olevan henkilökortin lanseeraamisessa noteerattiin lehdistössä laajasti. Toistan varmuuden vuoksi, että hanke epäonnistui, ja valtio siirtyi hyvin viisaasti suosimaan etenkin pankkien järjestelmiä. Miksi ei olisi siirtynyt? Ne ovat välttämättömiä yrityksille ja melkein kaikille yksityisille, ja niitä käytettäessä vastuu siirtyy useissa tilanteissa käyttäjältä pankille.

Kuten eilen sanoin, testamentin tekeminen ei onnistu sähköisesti. Kiinteistön kaupasta on nyt maakaaressa uudet määräykset. Niiden mukaan myyjä, ostaja ja julkinen kaupanvahvistaja voivat yhteistoimin saada aikaan sähköisesti pätevän kauppakirjan.

Korostan että en tunne tilannetta riittävän hyvin. Lukijan tulee ymmärtää, etten ole ollut kentällä toimiva juristi vuosikymmeniin. Näiden tunnistautumiskysymysten kanssa on ollut menneinä vuosina paljonkin työtä, mutta neuvoa kannattaa kysyä sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat oikeasti työssään tekemisissä näin asioiden kanssa.

Esimerkiksi lain nyt noteeraama kiinteistönkauppa, lainhuuto ja kiinnitys sähköisesti toteutettuina näyttävät olevan tällä hetkellä keskeneräisiä. En tiedä, miten pahasti ne ovat kesken. Jokainen kiinteistönvälittäjä ja pankin neuvonta osaa antaa toimintaohjeen.

Haluan vain kiinnittää huomiotanne asiaan, ja minulta sopii odottaa niin sanottuja yleisluonteisia näkökohtia.

Niinpä esitän ansaintamalli S-ryhmälle eli osuuskaupoille. Kun teillä on nyt pankki ja yhteistyö vakuutusyhtiön kanssa, yrittäkää nyt saada aikaan kattava verkko asiointipisteitä, joissa halukkaita autettaisiin asioinnissa.

Eikö kannattaisi miettiä jopa osuustoiminta-aatteen alkuaikojen mallin elvyttämistä. Järjestäkää te kursseja digitaaliseen kuiluun putoaville.

Niitä jotka oppisivat perusasioinnin tietoverkossa, voi olla kolmannes tai jopa puolet ihmisiä, joilla on kaikki edellytykset. Heitä ei ole opetettu ja monilla ei ole verkkoyhteyttä eikä varaa sellaisen hankkimiseen. Suurelle osuustoimintaliikkeelle nettikioski ilmaisena tai vaikka sitten S-jäsenetuna ei ole mikään ongelma. Sekään ei ole kovin vaikeaa, että ainakin suuremmissa myymälöissä koulutetaan työntekijöitä muiden tehtävien ohella antamaan apua ongelmissa, joita tietysti ilmenee.

Vuonna 2011 84 prosentissa Suomen kodeista oli verkkoyhteys. Kasvuvauhti on ollut niin nopea, että tuo klassinen 88 % on varmaan nyt saavutettu. Valtio on luvannut laajakaistan joka kotiin. Se on kaunista, mutta ei ole mieltä luvata esimerkiksi kissaa joka kotiin, koska aina jotkut ovat allergisia tai suhtautuvat muista syistä ajatukseen tylysti.

Päällimmäisenä mielessäni ovat tilastot, joissa ”verkkolukutaito” on suhteutettu ikään. Muutoin täysin toimintakykyisten eläkeläisten osuus on naurettavan suuri. Tunne tietysti sellaisia ihmisiä. Heitä on myös lähisuvussa ja jotkut ovat epätavallisen taitavia, näppäriä ja hyväoppisia vieläkin. Mutta koneiden kanssa pelaaminen ei onnistu.

S-ryhmän ohella haluan potkia kirjastolaitosta – kunnankirjastoja. Tiedän että rahat hupenevat koko ajan ja asetelma on hankala. Mutta entä jos? Seisoin eilen melkein tunnin todellisen luonnonihmeen, Heikki Reenpään kanssa marketin käytävässä liha- ja kalahyllyn paikkeilla. Hän on 91-vuotias ja on siis näitä Otavan Reenpäitä. Olemme olleet eri tavoin tekemisissä vuodesta 1964. Päätimme näyttää mallia ja vehkeillä verkkoon kansalliskirjallisuutta ja etenkin sodanjälkeistä runoutta, jonka syntymisessä Heikin asema oli keskeinen. Kirjastojen rooli olisi keskeinen.

Olin innostunut ja hiukan liikuttunut. Vanha kirjankustantaja pohtimassa avoimin mielin rakastamansa alkuperäisen suomenkielisen kirjallisuuden levittämistä monille, nyt tietoverkon kautta, ja ilmaiseksi.

(Kuva viittaa tärkeään sitaattiin: älä polje kirjaa kuin sika, vaikka hänes' on vähän vika. - Agricola.)

22 kommenttia:

  1. Viestintävirasto-linkissä on virhe. Yks ääs veke ja taas toimii-

    VastaaPoista
  2. ".. Olin innostunut ja hiukan liikuttunut. Vanha kirjankustantaja pohtimassa avoimin mielin rakastamansa alkuperäisen suomenkielisen kirjallisuuden levittämistä monille, nyt tietoverkon kautta, ja ilmaiseksi. .."

    Pienten kielten ja kulttuurien selviytymisstrategia lienee juuri netissä -- se on nykyajan seurointalo. Tämän eteen pitää tehdä kaikki mahdollinen.

    VastaaPoista
  3. Minkälaista vehkeilyä ajattelitte harrastaa sodanjälkeisen runouden tekijänoikeuksien kanssa?

    MHI

    VastaaPoista
  4. Kärpäsestä on taas tehty tai ollaan tekemässä härkänen!

    VastaaPoista
  5. Voisiko olla järkeä käyttää keskustakirjastoon aiotut rahat tämänkaltaiseen hankkeeseen?

    VastaaPoista
  6. Miksi Viron ID-kortti onnistui?

    Kortti on pakollinen kaikille virolaisille sekä maassa pysyvästi asuville.

    Lisäksi Viron valtio aloitti puhtaalta pöydältä, rasitteena ei ollut vanhoja tietojärjestelmäkuppaajia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ID korttia ei ole vaikka ilmeisesti hankin sen kohta, koska...koska en tieda itsekään miksi. Olen kuullut, että sitä käytetään, mutta sen takana oleva Viron nykyinen entisistä kommunisteistä ja nuorista huijareista koostuva johto ei herätä pienintäkään luottamusta minussa. Esimerkiksi olen aika varma, että ID kortin avulla saatu viimeinen vaalitulos oli huijaus. Neljännes äänistä tuli netin kautta ja ne äänet "luettiin" parin hallituksen luottomiehen avulla eikä kukaan voinut jälkeenpäin tarkistaa mitään. Jo toista kertaa peräkkäin tuli nettiäänten tulos vasta muiten, tavallisten, JÄLKEEN vaikka opettajat ja muut tavalliset ihmiset jotka ovat vastuussa tavallisten äänten laskemisesta tekevät sitä käsin. Hallitus sanoo, että minun pitäisi uskoa, että nettiäänestystä ei manipuloida. Ei kelpaa minulle usko lurjuksiin. Olen tässä mielessä aika radikaali. En usko myös muuhunkaan ID kortin käytön vilpittömuuteen nykyisessä Virossa.

      Poista
    2. Ehkä Suomessa ei onnistu mikään IT-asioissa ja vastaavissa, kun meillä on ollut alan proffia á la Kemppinen...pelkkiä nollia.

      Poista
    3. Jep. Sähköinen äänestys - tapahtui se netin kautta tai ei - ei kykene samaan mihin paperiäänestys. Se ei täytä modernin äänestystavan kriteerejä. Se on turvaton.

      Poista
    4. Turpa rullalle ja rulla taskuun! Suomi ei kyke toteuttamaan sähköistä äänestystä, edes sitä!

      Poista
    5. Sähköisen äänestyksen kykenee melkein kuka tahansa toteuttamaan, mutta turvalliseksi, läpinäkyväksi ja salaiseksi ei sitä kukaan saa.
      Jos siitä halutaan läpinäkyvä, se ei joko ole salainen tai turvallinen.

      Jos taas se on salainen ja turvallinen, se ei ole läpinäkyvä: Maasta löytyy korkeintaan kourallinen ihmisiä, jotka kykenevät edes jollain varmuudella varmistumaan noista ominaisuuksista ja siltikin tarkistuksen jälkeen asiantila on helppo "korjata".

      Poista
  7. Minulle netti on ikkuna. Katson siitä ulos, mutta en paljon muuta tee sen kautta. Havaitsin joskus, että minulta vaatii liian paljon aivotoimintaa jos järjestän elämäni sen avulla. En ole mikään einsteini ja mun isot mutta jäykät aivot juuttuvat helposti netissä asioidessa. En kelpaa monille työpaikoille, koska se mun iso pää putoaa toimistossa liian äänekäästi pöydälle kun olen taas kerran yrittänyt netissä vakavaa toimintaa ja taas heti nukahtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle netti on kuin kallio johon minun pääni - pääksi pieni mutta kiveksi kohtuullisen kokoinen, ja kova - on pyörittänyt hiidenkirnun.

      Ps. Välillä aina ihmettelen.

      Poista
    2. Ikkunaankin täytyy joskus laittaa häikäysysuoja auringonvalon eteen ja verhot ohikulkevien katseilta suojautumiseksi. Netin kanssa suojautuminen vain monimutkaisempaa, liki mahdotonta.

      Muuten netti, tai mikä tahansa aikaa tyhjän edessä istumiseen vievä laite ei muuta saisi ollakaan kuin ikkuna, josta vilkaistaan kun tarve niin vaatii. Mutta se lienee myöhäistä nyt, kun kollektiivinen addiktioiden taso lähentelee kaikilla samaa.

      Poista
  8. S-ryhmästä näyttää vähitellen tulevan haja-asutusalueiden palveluverkon ainoa toivo. Sen infrastruktuuri huolehtii jo varsin kattavasti alueiden elintarvike- ja polttoainejakelusta, ja viime aikoina ovat mukaan tulleet myös päivittäiset pankkipalvelut. Ja eikös vain hiljattain uutisoitu S-ryhmän lähdöstä myös terveysbisnekseen ...

    Kun lukee tarkkaan HS:ssä julkaistua kahden Vihreän päättäjän kirjoitusta U-käännöksen tarpeellisuudesta, huomio kiinnittyy yhteen lauseeseen: "Kes­ki-Suo­mes­sa jo lä­hes 200 pe­rus­ter­vey­den­huol­lon ja eri­kois­sai­raan­hoi­don lää­kä­riä on al­le­kir­joit­ta­nut ad­res­sin, jos­sa vaa­di­taan kun­ta­koh­tai­sen ra­hoi­tus- ja jär­jes­tä­mis­vas­tuun si­jaan esi­mer­kik­si maa­kun­nal­lis­ta osuus­kun­ta­mal­lia."

    Siis oikeasti: osuuskuntamallia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnilla ei riitä rahaa lakisääteisiin tehtäviinsä (eivätkä tätä mitkään pakkoliitokset korjaa). Kenties osuuskuntamalli toimii paremmin. Sitä paitsi kyse voi olla kuntien osuuskunnasta vaikkapa Etelä-Karjalan sote:n malliin, tms.

      Poista
  9. [Maa (Kepu) Piiri (PerusS] Kunnallinen Terveystalo, jonka osakkaina adressin allekirjoittajat ovat...

    Tutkiva HS:n journalismi tekisi työtä, jos selvittäisi mitä adressissa oikein vaaditaan, eikä luottaisi poliitikkojen sanaan tai tulkintaan....

    VastaaPoista
  10. Vaikka vapaussota onnistui - Suomi itsenäistyi - oli se laillisuuden haaksirikko, Jukka Kemppistä siteeraten. Ja kostotoimenpiteet sitten siihen päälle. http://takkirauta.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  11. Missäs nyt
    Uniikki
    Sormenjälki
    *on*
    Kikatsih!

    Tervaakaan ei saada kahdesta puusta samanlaista, olisi sekin jotenkin normitettava että mille paanukatto saa tuoksua.

    Kaloihinkaan ei olisi pahitteeksi saada sarjanumeroa että kanamunakastikeen ja keittohauen yhteisvaikutusta ihmisen fysiognomiaan (onko oikein tuo?) päästäisiin reaaliajassa tutkimaan.
    Uskonko että näin tulee tapahtumaan ja äänestyskäyttäytymisineen saadaan tuo kiusallinen, kuriton ihmisen tahto järjestymään kaikkia seitsemää kuolemansyntiäkin tehokkaammin?

    Kirkk'hakkiset ovat ystävällisiä ja seurallisia lintuja. Kokoontuvat iltaisin "juoruamaan" päivän töistä, seuraava päivä mielessä.

    Ehdotan joskus muun hupsun ajanvietteen sijaan seuraleikkiä jossa on hoksattava
    vuorollaan kahdella samalla sanalla latinaksi nimetty eläin.
    Lynx lynx, Bubo Bubo, Lutra lutra ja voittajahan on toki enimmin vuorollaan muistava
    osallistuja.

    Viihteellistä, harmitonta ja täysin vaaratonta joten en kyllä ilkeä olla tässä kovin hyvä tai ryhdy lunttaamaan.

    Turvallisuudesta muistan julisteen. "Horjumaton usko turvallisuuteen on vaarallista."

    Pikku m e i lipide on lemmikkini ja kutsuu itseään nimellä *.. Minun mielipiteeni ei ole tärkeä...
    Harvennus on tuossa että saa sen huomion.
    Kun on sillä yksinomaan yksilöllisiä ystäviä niin käyttää tuohon joskus myös tätä *'.
    Koskaan en ole sitä tavannut kahdenkesken, yksityisesti, mahdottoman seurallinen luonteeltaan, luultavimmin. He kaikki surmaavat tavatessaan säälimättä, ensinäkemältä puolipisteet. Sota on sotaa. Olen ymmärtänyt että on valittava puolensa. Se on tietenkin yksilönvapauskysymys mutta kun katosi tuo selitysvelvollisuuskin laista niin ajattelinpa että onhan noita konstia.

    Yksityisajattelija


    VastaaPoista
  12. Olen päättänyt etten äänestä missään Euroviisu/Voice tms kilvoittelussa, missä ei julkaista äänestettyjä ÄÄNIÄ, ilmoitetaan vain prosenteissa, kuka on voittanut, toinen tai hylätty.

    Käsitän kyllä, että perussuomalaisen kateuden tähden äänimääriä ei julkaista. Osaisihan kolmasluokkalainenkin laskea, että 1 e/viesti/puhelu kerrottuna äänimäärällä näyttäisi, millä rahamäärällä puhelinoperaattorit ja tuotantoyhtiöt rikastuivatkaan.

    Mutta sitä en ymmärrä, että kun niitä äänimääriä ei julkaista, millä tavalla varmistetaan se voittajan voiton rehellisyys? Prosenttilasku kun on monelle nykynuorelle niin vaikeaa, muutkin kuin MN otaksutan fifty/sixty tulokseksi tasan 100 % , ihan kuin hampurilaismainoksessa....

    VastaaPoista