15. kesäkuuta 2013

Tuomi ja syreeni





Joku hyväkäs, Runeberg tai Topelius, kirjoitti kai oikein runon ”tuomen ja syreenin välillä”. Ainakin joku muu on kirjoittanut noin, koska myös YouTube tuntee laulun, jossa lauletaan samaa asiaa. Ja laulu kai kuuluu Lundin yliopiston perinteisiin. Ilmaisu tarkoittaa kesän heleintä aikaa.

Eilisestä valokuva-aiheesta saanen sanoa, että oikein pisti vihaksi, kun en saanut samaan kuvaan tämän kevään erikoisuutta. Tuomi, syreeni ja vielä pihlaja kukkivat samanaikaisesti. Ja juhannusruusu tuli pari päivää tuomen mentyä.

Tällaista en muista aikaisemmilta kesiltä. Sen tiedän, ettei pihlajaa pidä tuoda sisään. Sen haju huoneissa on tympeä. Eikä tuomea. Sen tuoksu on niin vahva. Syreeni sopii maljakkoon. Syreenejä saa käytännöllisesti naapurin pensaasta. (Tämä oli ns. kevennys; on niitä omastakin takaa.)

Rhododendron kuului samaan joukkoon ja kukkii ihmeesti. Itse kasvi kasvi aiheutti minulle aikoinaan pettymyksen. Nimi on eksoottinen, kuin salaperäinen. No, se on kreikkaa ja tarkoittaa punaista kukkaa. Alussa on sama sana kuin Rhodoksen nimessä, punainen. Ei muuten Kyproskaan niin jännittävä ole kuin pienenä luuli – nimi tarkoittaa kuparia.

Lupiinia en ottaisi sisään. Syitä voi kysyä vaikka T. Soinilta. Minua jotenkin ärsyttää, että sellaiset aggressiiviset vieraslajikkeet tulevat ja valloittavat maan. Tunteeni ei lienny, vaikka tiedän, että espanjansiruetanan, jättiputkien, minkin ja supin lisäksi seurassamme on vaikka mitkä määrät maahanmuuttajia, kuten esimerkiksi kurjenmiekka ja vanajansalava. En tarkistanut asiaa mistään, mutta epäilemättä piilipuu eli hopeapaju, jonka Aulangolla kesähuvilan rakennuttanut Standertskiöld toi muotiin, on näitä samoja ulkomaan ihmeitä. Niitä kai nimitetään viljelykarkulaisiksi. Sellainen olisi mielelläni itsekin.

Viime kädessä tulokkaisiin olisi luettava myös kuusi. Se tuli tänne ilman jäsenkirjaa ja passia Venäjältä viimeisimmän jääkauden jälkeen, vähän toisten perässä.

Kuusi on monikäyttöinen puu. Siitä valmistetaan sulfaattiselluloosaa ja tikkuviinaa. Kuusen oksaan on myös käytännöllinen hirttäytyä, kunhan valitsee tarpeeksi tukevan. Tuon ajattelemattoman teon tehneet eivät varmaan tule ajatelleeksi karsikkokuusia, joihin oli tapana ripustaa kaikenlaista, myös lihan puolta. Piha- ja kotikuusemme kukaties heijastelevat tätä tuhatvuotista perinnettä. On minullakin sellainen. Ilman koristeita.

Asetin itselleni kysymyksen, joka osoittautui liian vaikeaksi. Miksi kasvit ovat vihreitä?

Sekä taidemaalarit että valokuvaajat tietävät, miten epätoivoisen vaikea väri vihreä on. Ei tarvitse paljon erehtyä, kun saa syntymään suorastaan kaameita sävyjä. Yleiskieli on viisas. Kun ihminen on vihreä, hänestä ei vielä ole paljon mihinkään. Joku voi olla vihreä kateudesta. Pahoinvoiva on kasvoiltaan vihreä. Ja erikseen tunnetaan myrkynvihreä.

Jos jätämme ulkopoliittisista syistä mainitsematta ryssänsinisen, sininen aiheuttaa sanana melkein pelkästään lempeitä mielikuvia. Se on taivaan ja veden väri. Siitä en ole selvillä, miksi venäjässä on siniselle kaksi nimeä ja klassisessa kreikassa ei yhtään. (’Glaux’ kännetään joskus siniseksi mutta samalla mainitaan, että se olisi viinin väri.)

Luultavasti sinisyys ja vihreys liittyvät maailman vanhimpiin eliöihin, sinilevään ja arkkibakteereihin, ja nähtävästi lehtivihreä eli klorofylli on kehittynyt niistä. Vihreä olisi siis tekemisissä elämän synnyn kanssa.

Viisaan tietosanakirjan (Wikipedia) mukaan lehtien vihreyden syytä ei ole toistaiseksi saatu selville. Valon talteen ottamisen kannalta vihreä on huono valinta. Silti valon ja hiilidioksiidin muuttaminen hapeksi ja sokereiksi on selvä käännekohta maapallon historiassa.

Tietosanakirja mainitsee, että mustat lehdet olisivat paljon energiatehokkaimpia. Kasvit eivät liene kuitenkaan EU:n määräysvallassa, joten direktiiviä asiasta on turha odottaa.

Haihatteluun taipuvaisen mielenlaatuni vuoksi mietin, että kun elävän luonnon keskeinen olotila on säälimätön taistelu aina ja kaikkialla ja kaikesta (ja siis lajinvalinta), kukaties kasvit ovat niin kieroja, että tällaisen alkukesän vihreän sadat sävyt viestittävät kasvien keinoista hienosäätää virityksensä valolle. Meille näkyvä väri on se, mitä kasvi heijastaa pois eli millaisten elektronien meininkiä määrätyn energian omaava sähkömagneettinen säteily kiihdyttää. Itse olen samaa mieltä kuin Lorca: kukaan ei syö appelsiinia täysikuun paisteessa – on oikein purra vihreää ja jäistä hedelmää!

24 kommenttia:

  1. Tiesittekö että sana perse tarkoitaa englannin kielessä erästä sinisen sävyä?

    Nyt tiedätte

    VastaaPoista
  2. Rhododendron merkitsee tarkkaan ottaen 'ruusupuuta': ῥόδον on 'ruusu' ja δένδρον 'puu' (vrt. dendrokronologia). Ἐρυθρός olisi sitten 'punainen' ja ἄνθος 'kukka' (vrt. antologia).

    VastaaPoista
  3. Muuten olen kuullut, että syreeninkin toi alunperin joku ranskalaisuuteen taipuvainen herrasmies Suomenlinnaan, josta se sitten on levinnyt ympäri Suomen. Siis tämän maailman tulokas sekin, kuten me kaikki muutkin.

    VastaaPoista
  4. Mulla oli joskus 12 osmankäämiä isossa lasipullossa seisomassa huoneen nurkalla. Yks, kaks päivänä ne pamahtivat tapeteille. Sellaista pientä untuvaa löytyi 1,5 metrin korkeudelta ja parin metrin leveydeltä. Tapetti jotain kohokuvioista antiikkia, josta tuo siitesaastanukka ei millään lähtenyt pois.

    Ja lainaus kahdelta runoilijalta:

    "Syreenit hiljaiset kesä-yössä, kuulkaa:
    minusta herkkää, heleää nyt luulkaa,
    en liene korppikotka alla taivaan,
    ma itseäin vain ihmiseksi raivaan.
    Jos suljen silmäni ja kuuntelen,
    soi vielä linnunlaulu kultasuinen,
    ja loistossansa tuomi toukokuinen
    jäi sydämeeni, sinne juurtuen."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin,

      Viime helmikuussa hiihtelin Sepänkylän-Gesterbyn välisellä aukealla ja hangella oli hiljattain poksahtaneita osmankäämejä. Onkohan niin että ne vaativat pitkän kuivan kauden ennen kuin mossahtavat? Luulisi että talvi on huono aika roiskia uuden elämän alkuja, hangella ei paljoa ravintoa ole moneen kuukauteen. Mutta säilyväthän ne varmaan pitkään ja noin lentävät laajemmalle alueelle. Kuva tässä: http://1.bp.blogspot.com/-xIhTIP490uE/US-bnXjOmCI/AAAAAAAADqE/0noFkNuux8U/s1600/DSCF0654.JPG

      Poista

  5. Kedot työntävät koiranputkea. Ne leviävät juuristansa maanalaisena verkostona. Niille eivät niittyvillat ja muu totuttu kauneus mitään mahda. Perhoset ja mehiläiset ovat nekin kutakuinkin kadonneet. Punkkeja saatiin sijalle ja voihan koiranputkea syödä vaikka ikuisuuksiin. Uskoisin että keittokirjaherrat Valiossa jo bioteknikoivat tästä kotimaista rehusoijakehitettä navettoihin ja ravinnevarianttia marketteihin.

    Brändinimen keksikin itse Linné. Anthriscus sylvesteris. Käännös Uuden aikakauden Pelastaja, siis työnimi Tekesiä ja akatemiarahoitusta varten. Vuoden 2017 Käännöstalon juhlissa ensimaisteluun sitten Aaltoyliopiston ao. osasto tieteilee kielevämmän.

    Standertskjöldin Kaukas oli kova kilpailija Herman Saastamoisen kanssa lankarullien sorvaamisessa ja kehräämöpuolien. Sitten muovi voitti molemmat. Kaukas oli UPM:n ydintä. Lienee liikahtanut lat.Amerikaan tai am.Aasiaan. Hengissä kuitenkin ja sen pikkuosakkaina Globaalirahastojen feodaaliMBA:itten ohella Suomen sukuja, niitä kahtakymmentä. Jotka perustivat feodaalilakinsa Suomeen 1918. Siis sen lakihengen jota tänään Wall Streetillä kutsutaan "can do" , = voipi tehdä (joutumatta poseen).

    Tuon Standertsjöldin siskolikka nai William Ruthin. Olivatko puhemiehinä Hackman Viipuri ja Wahl Varkaus, en mene sanomaan, mutta nämä herrat kuitenkin Ruthin palkkasivat isolle Kymijoelle ja Päijänteelle oraganisoimaan tukkien toimittamista Kotkaan, jollaisen aikoivat perustaa.

    Kapteeni Ruth oli Helsingin Junkkarikoulusta eikä siis Haminasta josta tuo Standertskjöld -varustelu-upseeri töpinästä, joka söi kuormasta kuten Aulangolta voisi hoksata. Ruth kaappasi lankonsa kanssa melkein koko jokivarren. Inkeroisten sen ent. Tampellan paperiteollisuuden perusti Standertsjöld ja Karhulan kaikkineen Ruth. Hän pystytti paitsi hiomon ja sahan, myös lasitehtaan ja konepajan. Ne tulivat menestymään hänen kuoltuansakin kun Walter Antinpoika ja Mairenisä Ahlström ne osti inflaatiorahalla. Mies kuoli vain viiskymppisenä 30-luvun alussa. -Sukukin siitä ruotsalaistui vaikka Harry Gullichsen koki elää sosiaalidemokraatiksi ja Maire ranskaksi.

    Tämän Ruthin keskeisiä avuja Hackmanin ja Wahlin pito-pestuupöydässä oli suomenkielen haastaminen metsienmiesten kanssa. Ruth kävi ankaria oikeusriitoja maa-metsä-kalastus-koski asioissa perinteisten hyödyntäjien kanssa, niiden vapaiden suomalaisten talonpoikien kanssa siis. Vasta vuoden 1918 jälkeen tehdas/pankki valloittajat saivat privilegiot ja "can do" tuomarivalta sysäsi vanhakantaiset marisijat sivuun.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyinen korkeimman oikeuden talo (P. Espa 3) oli Stdertskiöldin kaupunkiasunto. Valtio otti sen everstin kuoltua perintöveroista erikoislaatuisen järjestelyn tuloksena.

      Kuuluu olleen lihava poikamies tämä Hugo S. - Samaan sukuun kuului hyvä laulaja Carola, joka oli yksi nuoruusvuosieni suurista ihastelun kohteista. Kun sitten jouduin tekemisiin jonkin lakiasian kanssa, oikein polviin koski ja heikotti.

      Poista
    2. Nyt vähän kouraisi, Jukat, enkä tiedä sydäntäkö vai sielua, kun kukaan ei ole vielä näyttänyt sielun sijaintipaikkaa. Sydän on melko keskellä, paitsi, että sen yksi liepake kuulemma suuntautuu vasemmalle.

      Alle nimimerkkinsä kirjoittaneen nenämuistissa on se sama villimieskaupunki suuren Saimaan järven etelärannalla. Hurmaava paikka! Ennen sen kärryteiden valleja komistivat monilajiset apilat ja muut luonnonkukat. Alsikenapila se punertava, tuoksui. Kimalaiset siunasivat maailman ja ihmisen tasapainoa. assign. nimimerkki "kamala-reijo-nyt-runoilu-seis!"

      Poista
  6. Ad Omnia:

    katsokaa

    Kasvimaailman mahti (How to Grow a Planet) - BBC
    http://areena.yle.fi/tv/1910404

    tänään puolilta päivin, Osa 2/3 huommenna.

    VastaaPoista
  7. Pieni huomautus vain, notta kuusesta valmistetaan sulfiittiselluloosaa.

    VastaaPoista
  8. Musta lehti varmaan kuumenisi liikaa, yhteyttämisellä lienee optimilämpönsä (20-30 Celsiusta kai keskimäärin).

    Osmankäämi on suihkutettava hiuslakalla, jos tuo sisään.

    Venäjän синий, голубой ja лазурь ovat kolme sanaa sinuselle - venäjän etymologinen sanakirja on lainassa, mutta käyttö oli kai niin, että ensimmäinen on vaikka meri, toinen juuri taivas ja kolmas sanammuksisesti lasuurikiven väri, tulee ikoni minulle jo sanasta mieleen.

    Minusta eksoottisen kielen snan eksotiikka kasvas siitä, jos se tarkoittaa jotain ymmärrettävää. Rakkaan käsi on vain käsi, mutta juuri hänen, yksisarvisen sarvesta en niin ihastuisi.

    VastaaPoista
  9. Puista se, että 5.500-3.000 eKr Suomern levinneen kuusen myöhäisyyttä korostaa, että (nykyisen jääkauden viimeisimmän glasiaalivaiheen jälkeen) ns, jaloja lehtipuita (tammea, jalavaa, lehmusta ja saarnea sekä pähkinäpensasta) oli runsaasti jo 8.000 eKr.

    VastaaPoista
  10. Lapsuuteni Savossa (ainakin Pullikan >Kellomäen< piskuisessa kylässä) kutsuttiin syreeniä sireeniksi.

    Kaveri (53 v.) soitti Kittilästä eilen ja kertoi, ettei kukaan vanhempikaan muista, että hilla olisi kukkinut (ja on nyt jo "nauravana", eli supulla) jo toukokuun puolella ja että pihlajallakin alkaa kukinnot olla jo ohitse. Hallaa tosin oli kovasti viime viikolla kairassa esiintynyt.

    Sama täällä Kajaanissa, että "kaikki kukkii nopeasti..."; uusia pottuja saan minäkin juhannuspöytään omalta kasvimaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat runoilijatkin sanioneet sireeniksi:

      "Oi katso, sireenit on puhjenneet!
      Nyt hymyy joka pensas lumottuna,
      ne verhoo herkkä, armas sinipuna,
      ja kimaltelee kasteen kyyneleet.

      Oi runsautta kukkaisterttujen!
      Kuin läpitunkemina onnen täyden
      ne hengittävät hennon tuulen käyden,
      valossa tummuen ja himmeten."

      Saima Harmaja: Sateen jälkeen


      "Näen illassa kukkivan sireenien.
      Hyvin kaukaa soittoa soi.
      Olen sairas ja niin kovin onnellinen-
      sitä tuskin käsittää voi."
      Kaarlo Sarkia: Ilta

      Poista
  11. http://www.saunalahti.fi/arimat/orkideavalot/

    Tosiaan, kasvit hyödyntävät lehtivihreällään maksimaalisesti auringonvaloa.

    VastaaPoista
  12. Lapissa kasvaa yksi alppiruusulaji ja muistan, että Utsjoen esintymä löytyi aika myöhään.
    Helenius, O. 1948:
    Lapin alppiruusu (Rhododendron lapponicum) Inarin Lapista.
    Luonnon Tutkija 52:127.

    Suopursu on muuten alppiruusujen sukulaiskasvi.

    Osmankäämi ei ole omankaan kokemuksen mukaan hyvä maljakkokasvi. Voisi ehkä kestää jos sen ensin käsittelisi kevyesti jollkin sopivalla spraylla, lakan tapaisella tai muulla sitovalla aineella, mutta en ole kokeillut.

    VastaaPoista
  13. Värilukemiseksi suosittelen Victoria Finlayn kirjaa Colours, jossa käydään läpi paletin ja kirjon taustoja ja syntyjä syviä.

    http://www.amazon.co.uk/Colour-Travels-Paintbox-Victoria-Finlay/dp/0340733292

    Vihreän osalta se alkaa tarinalla mi sen -posliinista ja se väristä, jatkuu celadonin ja napoleonin myrkyttämisen historialla ja siirtyy sitten, mutta lukekaa itse.

    Mitä tulee lehtien vihreään; "Chlorophyll gives plants their green colour. There are other pigments in the leaves too, such as xanthophylls (yellows) and carotenoids (yellows, oranges and reds). These pigments are also used in photosynthesis but occur in lesser quantities than the green chlorophyll. The combinations of the different pigments make different shades of green.

    Now the reason that plants look green is that they are trying to obtain energy from the sun using a particular part of the light spectrum, mainly the red and infra red wavelengths. If you remember from your physics classes the colour you see is the colour that is reflected from the object, the other colours are absorbed. So in the case of green plants, the green wavelength is reflected and all the other colours, especially reds and blues, are absorbed to drive the energy cycle in the plants.

    Chlorophyll does best in the red (around 670 nm) and blue (around 500 nm) areas of the spectrum. That's why many plants have the additional pigments (xanthophylls and carotenoids) called accessory pigments that feed light energy to chlorophyll "a" from light. Chlorophyll is almost useless in the green part of the spectrum, and doesn't absorb that colour. That is why most plants are green. .."

    http://www.biology-online.org/biology-forum/about675.html

    VastaaPoista
  14. Joskus takavuosina tuli vastaan viehättävä ruotsalaisilmaisu ”mellan hägg och syrén”. Joustava aikamitta, jonka sisältö on ihana, kaikille tuttu. En ollut suomalaispuolella tavannut tällaista ajan rajausta. On kuitenkin havahduttava, että ennättää huomata kauneudet. Hyvä sanonta alkukesän muistuttajaksi.

    Ruotsissa ilmaisun kerrotaan tulleen suutarin sällien loma-ajasta. Ehkä suutari itse otti vapaata, kun työsesonki oli hiljaisimmillaan ja pani apurit pakolliselle lomalleen. Ja joku suutari kenties laittoi lapun luukulle, että liike on kiinni ”mellan hägg och syrén.

    VastaaPoista
  15. Arkkieliöt eivät ole bakteereita."Sinilevä" l.syanobakteeri taas on.

    VastaaPoista
  16. En tiedä kuka toi tänne mitäkin pensaita ja pehkuja ja minkä takia. Mutta hyvä että niin. Paitsi se joka tänne toi Timo Soinin, saisi viedä sen takaisin.

    VastaaPoista
  17. Pelkkää ihastusta toivat lupiinit tänään pikkuristeyksessä Pohjois-Pohjanmaalla

    VastaaPoista
  18. http://www.youtube.com/watch?v=ILg3023tRkM

    Tämähän on parasta. Siis lauluna. Mutta tuosta mimiikasta... en... ole... aivan yhtä vakuuttunut.

    VastaaPoista
  19. "Myrkynvihreästä" eli "torakanmyrkynvihreästä" sen verran, että tiemmä nimitys johtuu kupariarseniitin väristä. Itselläni on tapana nimittää tiettyä lähes taivaansinistä väriä "kiteisen kuparisulfaatin" väriksi.

    VastaaPoista