27. tammikuuta 2013

Mikrobiota





Tari Haahtela lähetti pari kirjoitusta. Hän on siirtynyt eläkkeelle Helsingin yliopiston astma- ja allergiasairauksien professorin virasta. Näyttäisi siltä, että tutkimukselle on nyt enemmän aikaa. Täytyy kysyä. Emme ole hetkeen tavanneet.

Artikkelit ovat tieteellisiä. En keksi hurjempaa uutisaihetta kuin yhden tutkimuksen otsikko ”Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated”. Paitsi ehkä toisen ingressi: ”Biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related”.

Mikrobiota on uusi sana. Se tarkoittaa ekosysteemin bakteereja ja muita mikro-organismeja- Ennen puhuttiin yleisesti florasta ja faunasta.

Bakteereja on ihmisessä muutama kilo ja maapallolla luultavasti jopa painossa laskettuna enemmän kuin kasveja ja eläimiä yhteensä. Niinpä mikrobiotan hiilivarat ovat suunnattomat.

Bakteeri kuulostaa taudinaiheuttajalta. Eräät bakterit aiheuttavat tauteja. Yleisesti voi sanoa, että ruuansulatuksesta alkaen esimerkiksi nisäkkäiden elämä on bakteerien varassa. Haahtela ja hänen tutkijakumppaninsa viittaavat hiukan häijyyn ajatukseen, joka vilahtelee nykyisin kirjallisuudessa. Kukaties olemassaolon tarkoitus on löytynyt. Muiden ohella ihmisen ”tarkoitus” on toimia bakteerien kasvualustana.

Mikrobiota tunnetaan hyvin huonosti. Arkkieliöt eli arkit (archaea) ovat ehkä 20 prosenttia maapallon biomassasta. Mitä ne tekevät ja mihin niitä tarvitaan, sitä ei oikein tiedetä. Nämä oliot löydettiin ja todettiin omnaksi eliöryhmäkseen paikoista, joissa minkään elämän ei pitäisi olla mahdollista, kuten vulkaanisista kuumista lähteistä.

Nyt otsikoidensuomennokset: ympäristön monimuotoisuus, ihmisen mikrobiota ja allergia liittyvä toisiinsa. – Monimuotoisuuden väistyminen ja tulehdustaudit ovat kaksi maapallonlaajuista megatrendiä, jotka saattavat liittyä toisiinsa.

Haahtela tuli yleisemmin tunnetuksi siedätyshoidon yhteydessä. Näissä uusissa kirjoituksissa asia muotoillaan näin: ”hygieniahypoteesi’” olettaa, että ympäristön monimuotoinen mikrobikanta suojelee allergiatyyppisiltä ja autoimmuunisairauksilta. Kirjoittajien esittämä ”biodiversiteettihypoteesi” kysyy, vaikuttaako mikrobien monimuotoisuuden vähentyminen (etenkin kaupungeissa) haitallisesti yleiseen terveydentilaan.

Tämä muotoilu on minun eikä tutkijoiden: olisiko kohtuullinen määrä ”likaa” terveellistä? Kääntäen: mahtaako innokas, erilaisin liuottimin ja myrkyin tehostettu puhtauden vaaliminen suorastaan haitallista terveydelle?

Siitä en tohdi sanoa yhtään mitään, mutta tämän hetken puheenaihe, kosteusvauriot ja hometalot, tuo minun mieleeni ajatuksen, että ennen kaikki talot olivat kosteita ja homeessa.

Haahtela on referoinut Suomen Karjalan ja Venäjän Karjalan allergia- ja hengitysteiden sairauksista selville saatua. Ero on, kuten tiedetään, kymmenkertainen, Suomen vahingoksi. Aineisto on kerätty ja analysoitu osana kansainvälisiä projekteja. Sama ilmiö on havaittu maahanmuuttajissa. He ovat aluksi terveempiä kuin kantaväestö, mutta pian ero katoaa.

Kirjoittajat sanovat epäilevänsä, että mainittujen sairauksien lisäksi eräät syöpäsairaudet ja depressio voivat liittyä ympäristön mikrobiotan geneettiseen runsauteen. Yleistyksenä: mitä enemmän ympärilläsi on vihreyttä – metsää – sitä paremmat ovat mahdollisuutesi. Ajatus on äkkiseltään outo. Mielenterveys ja bnakteerit, virukset ja arkkieliöt… Tarkemmin ajagtellen se ei ole lainkaan outo.

Epigeneettisiä liipaisimia lienee haettava ympäristötekijöistä. ”Jokin” voi laukaista sarjan perimässä olevia ”nukkuvia” tekijöitä ja tuo jokin voi olla terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä.  – Haahtela on kovan kansainvälisen luokan perhosharrastaja. Yhden kirjoituksen mukaan asiantuntija näkee perhosista – lajirunsaudesta – lähes yhdellä silmäyksellä ympäristön tilan. Suuri määrä esimerkiksi nokkosperhosia saattaa kertoa, että muuta perhoset ovat poissa. Ja se kertoo, että…

26 kommenttia:

  1. Minä ihmettelin pienenä poikana, miten norsu voi syödä puun oksia ja elää sillä. Sitten luin helppotajuisen kirjoituksen lehmän ruoansulatuksesta, siis helppotajuisemman kuin oli kansakoulussa esitetty, koska silloin en sitä vielä ymmärtänyt. Lehmä ei todellakaan käytä ravinnokseen heinää vaan lehmän neljässä mahassa heinää käsitellään kuin kemiallisessa tehtaassa ja jossakin vaiheessa se muuttuu sellaiseen muotoon, että lehmä voi käyttää sitä hyväkseen. Bakteereillakin on osuutensa. Kaiken kukkuraksi lehmä tuottaa maitoa! Ihminenkin pystyy tuottamaan maitoa, mutta ei pelkästä heinästä. Kemppinen on huolissaan perhosista, allergioista, homeista, ihan aiheellisesti. Minä pidän suurena ihmeenä sitä, että Suomessa vesistöt ovat yleisesti ottaen puhdistuneet. Ihminen on aika kyvykäs kunhan tiedostaa ongelman, mutta kieltää viimeiseen saakka epämiellyttävän tosiasian. Sille ei taida voida mitään. Homeongelma häviää kyllä, liian herkät ihmiset karsiutuvat pois, ellei muuta ratkaisua keksitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Painotuksesi on vielä vähän vinksallaan. Lehmän mahavärkin rinnastaminen kemialliseen tehtaaseen on kyllä samassa mielessä oikein kuin hapankaalin teon rinnastaminen kemialliseen prosessiin. Kyseessä on kuitenkin läpikotaisin biologinen tapahtumasarja. Ei ole patkääkään liioittelua sanoa, että lehmän ruokinta on ensisijaisesti pötsin bakteerien ja muiden yksisoluisten ruokintaa. Parhaiten sitä kuvastaa lehmän käyttäytyminen, kun se sattuu pääsemään vapaaksi ja sille tarjoutuu tilaisuus ahmia totuttua enemmän suun mukaista väkirehua. Lehmä syö, pötsin ph laskee niin paljon, että lähes neutraaliin ympäristöön tottunut pienliöstö kuolee, lehmä kuolee.
      Pötsin pieneliöstön koostumus muuttuu kyllä ravinnon mukana. Muutos on kuitenkin hidas, mistä johtuen kaikkien märehtijöiden ruokinnan muutosten tulee olla vähittäisiä.

      Poista
  2. "...että ennen kaikki talot olivat kosteita ja homeessa."

    Ei kai nyt ihan nainkaan. Vanha harmaa hirsirakennus tehtyna kivien paalle, on kylla tyypillisesti kuiva ja hengittava. Ei ole kosteutta eika hometta. Sitten ntulivat nama laatikkotalot ja vaarin tehdyt hoyrysulut jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan kun hirsirakennuksia yleisesti ottaen ei tehty "kivien päälle". Kivistä ladottu tai muurattu sokkeli oli harvinainen ennen 1800-luvun loppupuolta, "multapenkkiperustus" oli yleisempi. Perus-savupirtissä oli maalattia, osittain lankutettu. On näköharha, että ennen osattiin rakentaa paremmin. Talon kestoikä oli useimmiten 30 vuoden luokkaa, sitten tehtiin uusi käyttäen vanhasta hyväksi se mikä ei ollut ehtinyt lahota. Vanhoja rakennuksia on säilynyt niin vähän koska puretut olivat menneet käyttökelvottomiksi.

      Poista
    2. Anonyymi vei sanat suustani. Irti maasta rakennettu ja hyvin hengittävä hirsitalo on ikuinen, kunhan katto pidetään kunnossa. Ja sisäilmaltaan takuulla terve.

      Nämä muovilla pilatut homekoulut ja märkään saveen upotetut rivitalot ovat vasta myöhempien aikojen riemuvoittoja.

      Ja ne homeet ja myrkyt, joita me näissä "vihreissä" (homeenvihreissä) passiivitaloissa haudomme, eivät ole kesyjä. Niihin ei siedätyshoito pure, vaan ne ovat oikeita biomyrkkyjä, jotka tappavat sitkeimmänkin.

      Muuten olen valmis uskomaan, että sopivan tasoinen "paskoineen eläminen" ja ylihygienian välttämien on vain hyväksi ja torjuu allergioita.

      Poista
  3. Kun asuin vielä Tallinnassa, mulla oli siellä yks hyvä ystävä Sergei, venäläinen. Hän puhui mulle huonoa viroa ja minä yhtä huonoa venäjää hänelle takaisin. En ole häntä nyt pari vuotta tavannut, kun asun muualla. Tuolloin tapasimme vuosia aika usein, juotiin olutta, joskus viiniakin, enimmäkseen minun rahoilla. Sergei, näet, oli työtön ja rahaton, hän ei maksanut vuokraansakin, niin että hänet lopulta ajettiin pois sieltä kaupunkin asunnosta. Hän oli ollut verontarkastaja ja hänellä oli ollut pieni pallonmuotoinen nainen joka lähti, kun hän sai potkut. Potkut hän oli saanut siksi, että herra verontarkastaja oli nukkunut kännissä keskellä työpäivää Tallinnan vanhassa kaupunkissa kirjailijoiden liiton ja Niguliste kirkon välisellä viheriöllä. Nyt hän siis hän luki vaan kirjoja päivät pitkät. Ei romaaneja vaan ainoastaan historiaa ja filosofiaa, aina vaan parhaita kirjoja, venäjäksi, englanniksi ja jopa viroksi. Äly oli hirmuisen kova hänellä. Kun hän ei lukenut, hän kuunteli BBC World Service'iä seka Englannin Liigan jalkapallo-otteluita BBC Sportista. Ja nyt asiaan. Siis se Sergei, viisain ihminen jonka tiedän, ei pessyt itseään eikä asuntoaan melkein koskaan. Hänen pieni asunto, jossa tunteja istuimme oluen vieressä ja puhuimme kultuurista ja jalkapallosta, oli niin likainen, että siellä aivan varmasti olivat suurin numeroin edustettuina KAIKKI Viron bakteerit. Todella likainen. Kun Sergein kanssa menimme jonnekin linja-autolla, niin päät työntyivät kaikilla bussin lopusta alkuun, siis hajun vuoksi. Ja nyt se minkä halusin sanoa: Sergei ei ollut koskaan sairaana, paitsi yksi kerta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulantyöntäjä,

      en tiedä Sinusta tai Sergeistä mitään. Enkä niinollen ota kantaa väitteisiisi. Mutta nyt asiaan. Sinun suomenkielisi on fantastista, valtavasti iloa tuovaa. Tarkoitan, todella! Koska en muista olisinko koskaan lukenut näin terävänhauskaa suomenkielistä virkettä kuin "Hän oli ollut verontarkastaja ja hänellä oli ollut pieni pallonmuotoinen nainen joka lähti, kun hän sai potkut."

      Tarkoitan, todella. (Koska tämä voitaisiin käsittää myös niin että minä vittuilisin. Mutta sitä kun minä just nimenomaan en tee!)

      Poista
    2. Tegelikult jah ma arvan, et sind ei ole olemaski. Aga kuradi hienoo keelt kirjutad. Tuleb meelde Veijo Meri.

      Poista
    3. Samaa mieltä kuin Mikis! On ilo lukea Kuulantyöntäjän kommentteja. Älköön hän vain antako kenenkään "korjata" kieltään ja omaa erityistä tyyliään. Nyt siinä on todella ytyä.

      Poista
    4. Heheh, olen kyllä olemassa. Kiitos teille. Ja kiitos suomen kielelle, että se antaa jopa puoli- tai varttikieliselle kirjoittaa niin että huvitta :)
      Sergeikin on kyllä olemassa. Hän asuu nykyisin äitinsä kanssa, työskentelee kirjeenkantajana, ei haise.
      Veijo Meri oli hyvä arvaus. Jos todella pidätte tämmöisestä tekstistä, niin lukekaa Sergei (taas Sergei) Dovlatovia. Jos katsoin oikein, häneltä on suomennettu kaksi kirjaa: "Matkalaukku" ja "Meikäläiset". Molemmat ovat erittäin hienot kirjat ja jos on hyvin käännetty, niin nauru repeää varmasti

      Poista
  4. Allergiastakin voi näköjään parantua: itselleni kävi niin kärsittyäni heinä- ja koivuyliherkkyydesta viitisenkymmentä vuotta, kansakouluikäisestä lähtien. Koulunkäynti oli allergian takia keväisin tuskallista jatkuvan pärskimisen ja nenän vuotamisen takia. Opiskeluaikana sain siedätyspistoksia, jotka kuitenkin vain pahensivat koivuallergiaa. Entisajan antihistamiinipillereistä ei ollut apua, ne vain väsyttivät. Uudet lääkkeet ovat tepsiviä; en tiedä, ovatko turvallisia muiden lääkkeiden kanssa. Muutama vuosi sitten allergia yhtäkkiä vain lieveni ja on jäänyt keväisin ja kesäisin lähes tulematta. Toivoa siis on.

    VastaaPoista
  5. Elääkö siis paskassa terveys?

    Siisti koti on ankea asua.

    Näin lausui Pentti Linkola 80-vuotishaastattelussaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paremp vähä paskaa nurkis ko puhas helvetti.
      Meit evakkoi pittiit kantakirjasuomalaiset epäsiistein. Vaa tottaha tuo tais ollakkii. Reissus näätsie rähjääntyyp.

      Poista
  6. Sattumoisin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kirjoittaa tänään samasta asiasta kotikuntansa paikallislehdessä. Hän kertoo, että metsän ja terveyden yhteys on niin selvä, että Japanissa lääkärit määräävät potilailleen metsässäkävelykuureja. Kaksi tuntia viikossa alkaa jo vaikuttaa. Jopa sairaalan seinille ripustetut luontokuvat nopeuttavat paranemista.
    Tästä on helppo tehdä johtopäätös: kaavoituksella voi joko edistää tai heikentää kansanterveyttä. Betonikuutio, jonka ikkunasta näkyy toinen betonikuutio on terveydelle vaarallinen, lisää kansanterveystyön kustannuksia, ajaa ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle jne. Tavalliset kansalaiset ovat tienneet tämän aina. Yleinen toive-asumismuoto on hirsirakenteinen talo keskellä kaupunkia järven rannalla ison puutarhan keskellä. Itsekin asun juuri noin ja terveenä on pysytty.
    Kun vielä malttaa olla siivoamatta liian usein, ei tule allergioitakaan. En tunne ketään 60+ ihmistä, joka kärsisi pahoista allergioista. Heidän lapsenlapsensa kyllä joutuvat katsomaan tarkkaan, mitä suuhunsa panevat. Mutta niinpä he ovat kovin puhtaita. Heidän isovanhempansa sotkivat itsensä kunnolla kerran päivässä, mutta saunassa käytiin vain kerran viikossa. Kuten veli kuulitoukaja tuossa todistaa, lika suojelee sairauksilta.
    Mestari Kemppinen taisi nyt erehtyä hometalolausunnossaan. Aina 1960-luvulle asti osattiin tehdä taloja, joiden rakenteet tuulettuivat eikä hometta näkynyt. Kun keksittiin ruveta peittämään hengittäviä pintoja muovilla, vaikeudet alkoivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaukeudet alkoivat kun alettiin käydä suihkussa päivittäin ja rakentaa pesutilat ja saunat asunnon yhteyteen, kuivata pyykit sisällä jne. Jos asumisella ei sitä kosteutta tuoteta, ei sitä ole rakenteisiinkaan tiivistymään.

      Poista
  7. > Haahtela on kovan kansainvälisen luokan perhosharrastaja. Yhden kirjoituksen mukaan asiantuntija näkee perhosista – lajirunsaudesta – lähes yhdellä silmäyksellä ympäristön tilan. Suuri määrä esimerkiksi nokkosperhosia saattaa kertoa, että muuta perhoset ovat poissa. Ja se kertoo, että…

    Tästä muuten! Kun olin pieni, niin juuri nokkosperhosia tuntui olevan kauheasti. Viime aikoina niitä on minusta ollut jopa vähän, ei erityisesti enemmän kuin muita perhosia. Tietysti anekdotaalista tietoa, mutta olisi kuitenkin kiva tietää, onko tässä mitään taustalla.

    VastaaPoista
  8. Pitääkö kuulua vapaamuurareihin pärjätäkseen bisneksessä, asianajossa tai tuomarin viroissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä.

      Luulen että käsitykset tuosta järjestöstä ovat yleensä sekamelskaa, jossa on totta ja tarua sadan vuoden ajalta. Tiedän että 50 vuotta sitten järjestöön kuului nimekkäitä tuomareita.

      Jos joku kysyisi neuvoanki, neuvoisin liittymään harrastajateatteriin, jos haluaa hullutella.

      Poista
    2. Kiitos neuvosta. Mutta eikö Kullervo K. kuulunut järjestöön?

      Poista
  9. Loiset ja krooniset tulehdustaudit vähentävät allergisuutta, koska jos tunkeilijaa ei voi tappaa tai häätää, sitä on siedettävä. Huonoon hygieniaan liittyvää megatrendiä että madot, tubi, salmonella ym. alkaisivat lisääntyä ei kannata haikailla takaisin. Iloitaan allergioista.

    VastaaPoista
  10. Itse artikkeli täältä: http://www.pnas.org/content/109/21/8334.full

    "Abstract

    Rapidly declining biodiversity may be a contributing factor to another global megatrend—the rapidly increasing prevalence of allergies and other chronic inflammatory diseases among urban populations worldwide. According to the “biodiversity hypothesis,” reduced contact of people with natural environmental features and biodiversity may adversely affect the human commensal microbiota and its immunomodulatory capacity. Analyzing atopic sensitization (i.e., allergic disposition) in a random sample of adolescents living in a heterogeneous region of 100 × 150 km, we show that environmental biodiversity in the surroundings of the study subjects’ homes influenced the composition of the bacterial classes on their skin. Compared with healthy individuals, atopic individuals had lower environmental biodiversity in the surroundings of their homes and significantly lower generic diversity of gammaproteobacteria on their skin. The functional role of the Gram-negative gammaproteobacteria is supported by in vitro measurements of expression of IL-10, a key anti-inflammatory cytokine in immunologic tolerance, in peripheral blood mononuclear cells. In healthy, but not in atopic, individuals, IL-10 expression was positively correlated with the abundance of the gammaproteobacterial genus Acinetobacter on the skin. These results raise fundamental questions about the consequences of biodiversity loss for both allergic conditions and public health in general."

    "Commensal" tarkoittaa samassa pöydässä syövää.Sic!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ecology . (of an animal, plant, fungus, etc.) living with, on, or in another, without injury to either.

      Poista
  11. Kuvassa taitaa olla Korsikanritari, Papilio hospiton.

    VastaaPoista
  12. Mieleeni tulee keuhkopotilaat joita aikoinaan hoidettiin mäntymetsän keskellä olevissa sairaaloissa,kuinkahan paljon terveelisempää ilma siellä on. Pihkaa ainakin on käytetty kansanlääkinnässä jopa sisarelleni 50-luvulla kansanparantaja teki pihkasta ja muista ainesosista hatun joka paransi palaneen päänahkan. Naapurini paransi itsetekemällään pihkavoiteella miehensä säärihaavan ,seos oli pihkaa ja kermaa keitetty liedellä metallisessa purkin kannessa. Luonto on voimavara ja sitä pitäisi saada urbaaniin ympäristöön enemmän ja mielestäni juuri mäntyjä pitäisi lisätä ympäristöön ne ei vie talvella valoa ja ovat ikivihreitä ja tuovat viihtyisyyttä.

    VastaaPoista
  13. Talebin uusi kirja Antifragile myllyttää tätä ilmiötä pirteällä tavalla. Kumpa 1900-luvun teknokraatit olisivat asian ymmärtäneet.

    VastaaPoista