19. tammikuuta 2013

Hvorostovsky






Tulin kymmenen minuuttia sitten konsertista, joka oli itse asiassa show. Paikka oli Finlandia-talon iso sali. Se oli loppuunmyyty. Erittäin huomattava osa yleisöstä tuntui puhuvan venäjää äidinkielenään. Eikä Hvorostovsky ole tietääkseni ennen konsertoinut Suomessa. Nyt hän kuuluu olevan matkalla laulamaan Pietariin ja Moskovaan.

Ohjelmisto oli mietitty varman päälle eli yleisöltä ei odotettuj sen suurempaa asiantuntemusta. Verdiä – myös Rigoletton ”Cortigiani vil eazza dannata”, Wagnerilta tietysti Wolframin laulu iltatähdelle, sopivasti venäläistä ja ylimääräisinä ”Mustat silmät” ja vieläpä ”O sole mio”.

Aurinkoisessa laulaja vetäisi mielestäni kappaleen lopulla A:n, ellei se sitten ollut kaksiviivainen C, joka olisi baritonilta aikamoista. Ehkä se oli A. Ei sattunut äänirautaa mukaan.

Tunsin saaneeni vähintäänkin täyden vastineen rahoilleni. On aina mielenkiintoista kuulla, miten suuren laulajan ääni on vähän rasittunut eikä soi ja hehku niin kuin odottaisi. Näin kävi ensimmäisissä numeroissa, joista tosin Bellini esitettiin miellyttävällä bel canto –tyylillä. Mutta tauon jälkeen ääni oli auki niin ettei kenenkään tarvitse kysyä, miksi johtavat oopperatalot ja lukemattomat levyn ostajat tungeksivat tämän nimen ympärillä – varsinkin kun H. on kylmän rauhallisesti levyttänyt sekä slaavilaisia romansseja että sota-ajan lauluja ihan nyt kuitenkaan iskelmään menemättä.

Hvoro on selkeästi lyyrinen baritoni, joka on Verdiä laulaessaan omalla alueellaan. Silloin vapisevat vuoret, kun hän esiintyy tai levyttää yhdessä Gergyevin kanssa (Rimsky-Korskakov). Läpimurtonsa hän teki Evgeni Oneginissa.

Sellaistakin on alan lehdissä arvailtu, että hän haluaisi vielä vetää kaikki baritonin lajit. Sellasitakin on kuultu maailmassa, että baritoni laskeutuu basson fakkiin.

Jäin miettimään, onko tällaista kansankonserttia kuultuaan varaa nirsoilla. Tulin siihen tulokseen, että ei ole. Emme kuulleet mitään todella vaikeaa emmekä musiikillisesti säväyttävää. Entä sitten?

Vaikka ylipitkät fraasit ja siis hurja hengitystekniikka ja eräät muut keinot toivat mieleen sirkustemput, sirkustakin voi tehdä kahdella tavalla, huonosti tai hyvin, ja tässä oltiin korkean osaamisen alueella.

Ehkä senkin voisi lisätä, että oopperat ovat monille hitaita ja outoja ja oopperatalot pelottavia paikkoja. Miksi ei siis myös tuolta alueelta ”kevyttä klassista”?

Joskus on tullut sanotuksi, että sopiva keino aloittaa oopperaharrastus on kuunnella Parsifal kahtena peräkkäisenä päivänä, tai sitten Tristan ja Isolde. Se on tietysti julmaa ja ajattelematonta pilaa, koska molemmat ovat jopa Wagnerin oopperoiksi todella pitkiä, ja ellei kuuntelija löydä flow-tilaa, saattaa tulla äitiä ikävä.

Siis tällaista. Säestävä sinfoniaorkesteri oli juuri sitä mitä odotettiinkin, kansainvälisesti ajatellen keskinkertainen eli silloin tällöin epätäsmällinen, mutta jousisto oli hyvä (etenkin verrattuna vaskiin).




21 kommenttia:

  1. Hvorostovsky esiintyi joskus -90 luvun lopussa Kohtalon voimassa Savonlinnassa aivan upeasti, ja muutamaa vuotta myöhemmin oopperatalossa Helsingissä piti laulumatinean l. konsertin. Eli on käynyt ennenkin.
    C:kin häneltä irtoaa tarvittaessa. Ja taidan kuulua niihin, joihin tuo hurja hengitys oheistemppuineen vetoaa, jo kohta viisikymmentä vuotta. Kaikki alkoi Callasista, minulle.

    VastaaPoista
  2. YouTubessa on pätkiä, jossa H. esittää juuri niitä sota-ajan lauluja konsertissa eikä katsojilla jää silmät kuiviksi. Semmoinen on arvokasta.

    Minulla ensimmäinen ooppera joka kolahti, oli Bulevardilla joskus 80-luvun alkupuolella esitetty Onegin. Se jotenkin ei ole niin pönötystä kuin joku Wagner jota pitää olla ottavinaan vakavasti. Seuraava taas oli samoihin aikoihin tv-stä tullut Cosi Fan Tutte, jossa oli nuori Bartoli, ja kaikilla esiintyjillä oli silminnähden hauskaa.

    "Nykymusiikkiin" tutustuminen muuten sopii aloittaa Ahon Hyönteiselämää-oopperasta - en tosin tiedä onko sitä millään tallenteella. Sen jotkut sanoitukset tulevat vieläkin mieleen, ja siinä on koskettavat viimeiset sanat "Kunhan kaalia riittää"

    AW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuun kolahtavat kaikki oopperat..
      Jokaisen oopperaesityksen kohdalla ihmettelen, miksi veronmaksajien pitää
      tukea jokaikistä oopperassakäyntiä yli sadalla eurolla.
      Ei voi olla pelkkä sattuma, että tuota tukea nauttivat kuuluvat keskimäärin
      ylempiin tuloluokkiin.
      Sinänsä minulla ei oopperaa vastaan ole mitään, mutta sitä harrastavat voisivat itse maksaa hupinsa

      Poista
    2. Jos tuettaisiin enemmän, olisi se per esitys ja per kuulija vähemmän: Kiinteät kulut ovat korkeat, joten vähenevä rahoitus on jo vähentänyt esitysten määrää. Esitysten myyntiaste on Töölönlahdella ollut varsin korkea.

      Töölönlahdella yleisö ei ole minusta lainkaan leimallisesti yläluokkaista millään mittarilla. Toki syrjäytyneet niukan euron eläjät ovat harvinaisia, mutta lähes määritelmällisesti niin lienee kaiken ylimääräisen harrastamisen parissa, eivät he taida täyttää jäähallejakaan.

      Poista
    3. Hönölle: se on vähän kuin tuo laivanrakennus, näet jos sen tappiollisena toimintana lopettaa, niin jonkin ajan kuluttua taito on kadonnut ja näivettynyt. Uudelleenaloitus on hankalaa... ehkä kannattaa pitää hengissä taloudellisesti heikkolaatuista asiaa, jos sillä olisi jokin korkeampi arvo ja tavoite kuin tuottaa taloudellista voittoa.

      Onko ooppera siinä määrin arvoton taidemuoto, että sen kannattaa kuolla pois? Eihän se missään maassa pysyisi hengissä pelkästään yleisörahoituksella, ei Suomi ole tässä poikkeus.

      Poista
    4. Dmitri Hvorostovski esiintyi Helsingissä ensimmäisen kerran Kansallisoopperan päänäyttämöllä vuonna 2002, olin siellä ja seuraavankerran Finladia talossa 2004 olin siellä myös sekä 2013
      Finlandia talossa ja viimeisen kerran2015 myös Filnandia talossa. Hän on ehdoton suosikkini ei vain loistavan laulutaitonsa vaan myös komean ulkonäkönsä vuoksi. Oopperalasulajan pitää olla myöskin kaunis katsella, kunten hän on valkeine hiuksineen ja hurmaavinen hymyineen. Koskahan saamme taas nähdä hänet Helsingissä. Ikuinen ihailija.

      Poista
    5. Dmitri Hvorostovski venäläine n maailmankuulu baritoni. esiintyi ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 2002 Kansallisoopperan päänäyttämöllä. Komea ulkomuoto ja lostava laulaja. Olen käynyt Helsingissä kaikissa hänen konserteissaan ja saanut nimikirjoituksen hurmaavan hymyn kera. Kaikkiaan hän on esiintynyt Helsingissäö 4 kertaa-. Toivottavasgti tulee vieläkin. Ikuinen ihailija Anja.

      Poista
  3. No mutta hyvä - korvat auki Terijoen itäisemmällekin talousalueelle. Liiterissä kuultu dissidenttejäkin. Rostropovits, Mullova jne. Mutta myös Gilelsiä, Kagania, joka syntyi Sahalinin saarella. Meidän on vaikea elää vailla näitä ääniä.

    VastaaPoista
  4. Kylläpä sitä nyt nirsoillaan... niin kylttyrellistä että oikein...

    VastaaPoista
  5. Näistä Kemppisen taidenautinnoista kun lukee täällä (66ast33min pohj), tulee mieleen äsken HS:ssa ollut Ilkka Malmbergin (Posion hehtaari) sananselitys korkeakulttuurin partahilta.

    Mie olin eilen Lapin Alueteatterin ensi-illassa, jossa yksi roolihenkilöistä oli saanut nimen Prisma ja hänet loppuratkaisun yhteydessä todettiin laitetun vauvana kassiin, joka oli kirkkaan vihreä ja jonka molemmissa kyljissä oli prisma.

    Turha kai sanoa, että ensi-ilta perustui samaan tekstiin, joka 1986 Ryhmäteatterin esittämänä oli ratkiriemukas tykitys, mutta 2013 Rovaniemellä kadotti kaiken, mitä kirjoittaja näytelmällä aikoinaan tavoitteli.

    "Tärkeintä on olla Aito"

    (Oscar Wilde, Irlanti: kuoli varsin nuorena jouduttuaan brittiylimystön vastaisten mielipiteidensä takia kahdeksi vuodeksi hyvin pahamaineiseen vankilaan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oscar Wilde kuoli Pariisissa 46-vuotiaana korvatulehduksen aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen.

      Poista
    2. Vankilaan Wilde muuten joutui homoseksuaalisuutensa takia, ainakin epäsuorasti.

      Poista
    3. Rikosnimike oli tietääkseni "gross indecency".

      Poista
  6. Hvorostovskin suurimmat lahjat minusta ovat materiaali (ääni) ja notkeus sen käytössä. Wolframin olisi pitänyt lohkeilla jylhemmin, mutta Verdissä, napolilaisissa ym taituruus oli paikallaan. Rubinsteinin aaria oli itselleni suurin elämys, muut olivatkin levyiltä (hyvin myös Spotifyissa) tutumpaa.

    Hvorostovski lauloi useampanakin kesänä Mikkelin musiikkijuhlilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehtaan väittää,että Boris Shtokolovin jälkeen Hvoro kuulostaa aika kevyeltä etenkin venäläisten romanssien tulkitsijana.youtube.com boris shtokolov ya vac liubil

      Poista
  7. Linkki ihailemaani aariaan:

    http://open.spotify.com/track/24HZuZkF1wRRf1Ele7JuFn

    Linkki laulajan tuoreeseen haastatteluun (Janne Koskinen:

    http://areena.yle.fi/tv/1805074

    VastaaPoista
  8. Kesällä 2001 ostin Savonlinnassa lipun oopperaan Rigoletto (19.7.2001). Paikalliset mieslaulajat ovat perinteisesti repimässä lippuja sillalla ja eräältä heistä kysyin onko näkynyt ylimääräisiä lippuja liikenteessä. Hän vinkkasi sivummalla seisovaan henkilöön ja ostin lipun. Onneksi olin siististi pukeutunut sillä paikka oli aitiossa Dmitri Hvorostovskyn vaimon vieressä. Menin tietenkin viime minuutilla paikalleni ja huomasin heti, että nyt kannattaa small tookata. Dmitrin vaimo sanoi mm. jännittävänsä aivan mahdottomasti miehensä esitystä.

    Elämys. VIP-lippuun kuului tauolla tietenkin tarjoilu. Joskus onnistaa.

    Alla netistä löytämäni haastattelun pätkä Dmitri Hvorostovskyn Rigolettoon liittyen: http://www.webring.org/l/rd?ring=voicering;id=1;url=http%3A%2F%2Fwebspace.webring.com%2Fpeople%2Fjo%2Fonegin_new%2Fprince.html

    ON: You did the role first in December 2000 at the Novaya Opera in Moscow.

    DH: That was my first try. It was directed by the Finnish stage director Ralph Långbacka, who worked very much in the classical tradition. He worked very, very well with me. I sang a couple of performances in Moscow in this production, in the Novaya Opera. This theater is small [700 seats] but acoustically very unpleasant. It is very dry, which kills all the advantage of singing in a theater this size. Then I participated in the same production in the Savonlinna Festival in Finland. The house was three, four, five times bigger, I guess, than the one in Moscow. It's huge, but acoustically it is beautiful. Very natural -- a real medieval castle in the middle of the lakes.

    VastaaPoista
  9. Kiitos, että kirjoitit Dmitri H:n konsertista.Paikallaolleena ja ei niin musiikkisivistyneenä nautin joka sekunnista. Orkesteri oli jotenkin erityisen läsnäoleva ja ilonsa näyttävä. Odotan mielenkiinnolla, huomioiko mitättömäksi kääntyvä Hesarin kulttuuritoimitus ollenkaan tätä maaiilmantähden käyntiä.
    Helena

    VastaaPoista
  10. Hvoro lienee maineensa arvoinen,mutta tahtoisin muistuttaa bassosta nimeltä Boris Shtokolov (1930-200?),joka toimi Mariinski-teatterin ykkösbassona 30 vuoden ajan. you.tube.com boris shtokolov ya bac ljubil.Teksti Pushkinin,käytännössä pyhää kamaa venäläisille.Tuttavani sellisti,joka hanskaa kielen hyvin ja tuntee muutenkin Venäjää,totesi:"Late! Jos pystyt siteeraamaan edes puolet tästä tekstistä ja tunnet laulun,niin sulle tarjotaan ainakin yksi ruhtinaallinen illallinen." terv Lauri Huuskonen,Manse

    VastaaPoista
  11. Lauri Huuskonen viitannee tähän:

    http://youtu.be/4T5n38OWn1Q

    VastaaPoista
  12. Along with the stories about celebrities and other things, you will find many different stories about regular people and
    people who have made the news for many different reasons.
    Talking of the walking dead, congratulations to Hugh Hefner, who is getting married at age 84 to
    24-year-old beauty Crystal Harris. She married singer Mark Anthony in2005 and released her next album called Rebirth.


    my webpage; latest celeb news

    VastaaPoista