16. marraskuuta 2012

Suksi… Åreen





En tiedä muista verkkokirjoittajista, mutta itse yritän harjoittaa köydenpunontaa (repslageri). Lauseet eivät aina tarkoita ihan sitä miltä näyttää. Silloin jokainen voi lukea niistä mitä haluaa.

Esimerkiksi tässä isänmaassa, jossa kukaan ei halua edes kuunnella selostustani, että Pitkänsillan kyljessä olevat pommin jäljet eivät ole toisen maailmansodan pommituksista (kuten Snellmanin patsaan jalustan), vaan saksalaiset ne ampuivat tykillä vuonna 18 nykyisen eduskuntatalon paikalta, siis olisi merkittäviä paikkoja ja historiallista syvyyttä.

Niinpä kirjoittaessani Bergenin radasta ajattelen koko ajan Karoliinien kuolemanmarssia 1719. Kuudesta tuhannesta maailman karaistuneimmasta sotilaasta, jotka olivat siis suomalaisia, paleltui Norjan tunturiin yli puolet.

Tarinat ovat sydäntä särkeviä, mutta sitä jää kyllä myös miettimään, että mikä tappoi miehet, jotka olivat selvinneet pariinkin kertaan Venäjän talvesta samoissa varusteissa.

Kuolemanmarssi päättyi nykyisen Åren hiihtokeskuksen lähettyville. Lähtö oli Trondheimin seudulla. Reitti polveili läheltä tuota rautatietä. Mutta sitä ei silloin ollut olemassa, eikä karoliineilla ollut myöskään pujottelusuksia eikä vähälumisen talven vuoksi suksia lainkaan.

Tunturiylängöllä esiintyy suhteellisen usein kahtakin hirmumyrskyn tyyppiä. Toinen muistuttaa fön-tuulia. Solavirtaus on, kuten jokainen Helsingin Postikadulla palellut tietää, fysikaalinen ilmiö. Kun virtauskanavan poikkileikkaus pienenee, virtausnopeus kasvaa. Ilmiö on sangen tuttu kaikille pikkupojille.

Kun tuulen voima on sellainen, ettei paikallaan tahdo pysyä edes polvillaan, ja samanaikaisesti pakkasta on yli 20 astetta, ei siinä pysy hengissä.

Karoliinien reitti kai hiihdetään joka vuosi vähän samaan tapaan kuin ruotsalaisilla on Vasa-hiihto (Vasaloppet) samalla reitillä, jota Kustaa Vaasa, silloin vielä Kustaa Eerikinpoika vain, hiihteli onnistuneesti poliittisia vastustajiaan pakoon. Tiedossani ei ole, että Norjan hiihtoa olisi kohdannut samanlainen myrsky.

Köli-vuoristo on outo paikka. En tiedä syytä, mutta se on ollut ”aina” asuttu. Sieltä löytyy esihistoriallisia jäänteitä. Saagoista käy ilmi, että tuhat vuotta sitten se oli yksi selitys Norjan eräänlaiselle suurvalta-asemalle. Pahimmatkin rantarosvot olivat vuorilla kuin herran kukkarossa.

Ehkä tuo pitkä perinne selittää myös sen, että norjalaiset (oman sukupolveni edustajat) ovat joskus niin harmittavaisia ihmisiä. Saksan toteuttama valloitus 1941 oli heille suuri häpeä. Tosin he panivat vastaan tosissaan ja upottivat urhoollisesti sen verran paljon saksalaisten kalustoa, että Saksalla ei todellisuudessa ollut sen jälkeen mahdollisuutta yrittää maihinnousua Englantiin.

Isäni istui ollessaan partiopoikien Jamboreen yhtenä johtajana Norjassa sikäläisen aateveljensä kanssa eräänä iltana kai nauttimassa laimeaa grogia. Herrat muistelivat nuoruuden päiviään, kuten asiaan kuuluu.

Jossain vaiheessa isäni oli maininnut siitä saksalaisten raskasvesitehtaan tuhoamisesta, joka oli kaikin puolin kiitettävä sotatoimi ja saattoi todella laimentaa saksalaisten mielenkiintoa ydinaseen kehittämiseen. Paikka oli saman vuorijonon Telemarkin tunturissa.

Britit olivat yrittäneet kommandoiskua aikaisemmin ja menettäneet kaikki miehensä. Norjalaiset itse onnistuivat räjäyttämään tehtaan 1943 ja Saksaan evakuoitavan laitteiston ja raskaan veden 1944. Vetäjä oli molemmissa kohteissa sama mies.

Tämän isäni sanoi nuotiolla tienneensä ja maininneensa. Keskustelukumppanin vastaus oli ytimekäs. ”Totta. Minä sen tein.” – Nimi kai siis oli Knut Haukelid. Elokuvassa häntä esitti Kirk Douglas.

13 kommenttia:

  1. Liekö samainen Knut Haugeland ollut yhtenä esikuvana norjalaisen elokuvan Max Manus henkilögalleriassa. Oli muuten erinomainen elokuva, joka alkoi kohtauksella Suomen Talvisodasta.

    VastaaPoista
  2. Lähemmin noista aktioista vaikkapa osoitteessa:
    http://no.wikipedia.org/wiki/Vemork-aksjonen.f

    Kampen om tungtvannet (1948) on jännittävä ja autenttinen. Uskomattomia tekoja.
    The Heroes of Telemark (1965) on täyttä p****a. Suorastaan piinallista katsottavaa kun tuntee taustan.

    Rjukanin [ryykan] kaupungista läytyy lisätietoa:
    http://no.wikipedia.org/wiki/Rjukan

    Muuten - Haukelid (haukka-rinne)[häykkelii]


    VastaaPoista

  3. Eihän tätäkään leffaa ole Manuunissa tahi Filmtownissa. Vika ei ole yrittäjien, hehän jatkavat survivaliaan möhlökarkkikatteillakin. Kummaa juttua tuo osaamiseen patistelu -tämä kilpailukyky sun muu. Olisi ankaraa kulttuuria edes tarjolla ! Kohtahan tämä sormeilemani netti-nörtti-googleacademy yms. tuo minunkin primitivismi-sijalleni saatavuus/tavoitettavuus kehille mitä kovinta kamaa kuten jo nyt John Merrimanin historialuennot Yalesta -ilmaiseksi. Eli ei ole mistään tekijänoikeuksista kiinni.Ne voidaan joukko-ostaa. Joukkorahoitusta käytti muuten Eero Erkko kun lehden perusti. Ilmankos se lakkautettiin -rahankerjuuta ihan selvästi moinen osakemerkintä Evliin jonottamatta.

    Finlandiahiihdosta meni hohto kun vaikein osuus lasku hyppyrimäkien rinteen vierusta alas maalin suoraviivaistettiin. Olisiko nostettava tähtäin tunturihiihtoon ? Mitähän tuo Haukkarinne tarkoittanee ? Tuskin näillä lumilla tuntureilla on haukkametsästetty ? Arabioihin kyllä alettiin toimittaa haukkoja mm.lumivalkeata sorttia ristiretkiläisten nähdessä kysyntää. Ja oliko se metsästystä koskaan, vaiko ylimysten urheilu-soturi-eetoksen ilmentymää ?

    Nythän seemiläisissä roduissa on taas liikettä tulvittaa, tai usuttaa jenkit sijastaan Hawkhävittämään yksi raskasvesiprojekti Persiasta. Saa nähdä jos iltaan eletään. -Miten olisi sellainen rasismi kuin humanismi,erottuminen muusta galaksikunnasta kun kerran satuttiin synnyinpoksahtamaan. Tai ihan hullua,mitä eilen kuulin kun fillaroin Paavalin kirje korinttilaisille korvien tukkeena. Että vähäpätöisten on suuruus ja älyniekkojen häpeä ja surkeus.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  4. Tiedoksi blogistille: "Hiidenkivessä" 5/2012 Tapani Niemisen hauska artikkeli: "Lapinhulluus ei ole sairaus vaan lääke". Mainitaan myös K Kemppinen.

    VastaaPoista
  5. Olemme aikoinaan "suksineet" Åreen kaksikin kertaa. Mukava matkakohde, mutta ympäristö kärsinyt turismista. Kerran jatkoimme sieltä matkaa Storlienin raja-aseman kautta Trondheimiin. Storlieninkin tunturimaastot oli hiihtoturismi aiemmin tärvellyt. Jäi erityisesti mieleen surkea ateria Storlienin rautatieaseman remppaisessa ravintolassa. Radiouutisista kuulimme aterioidessamme, että Suomessa oli monta varusmiestä hukkunut Saimaaseen Taipalsaarella (jossa itsekin olin ollut
    taisteluharjoituksissa) panssariauton mukana. Karoliinien kohtaloa tuli seudulla retkeillessä sikälikin pohdittua. Reitti Storlienistä jokilaaksoja pitkin Trondheimiin oli tosi hieno ja kaupunki itsessään näkemisen arvoinen.

    VastaaPoista
  6. Maailmanpolitiikan arkipäivää: Netanjahu tapatti Hamasin sotilasjohtajan ja sai palestiinalaiset innostumaan rakettien ammuskeluun. Tässä kuussa käsitellään Palestiinan aseman vahvistamista YK:ssa. Ei kai tuommoisille terroristeille mitään puhevaltaa voi antaa!

    Taktikkoa ihailee Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  7. Wehrmachtin fyysikko Diebner: ...saksalaisen raskaan veden tuotannon eliminointi Norjassa oli suurin syy siihen, ettemme saaneet aikaan itsenäisesti toimivaa atomireaktoria ennen sodan päättymistä.”

    Haukelidin kommandoryhmä räjäytti lautan, jolla lastia yritettiin kuljettaa Saksaan osana tehtaan siirtämistä turvaan iskuilta. Kaksikymmentäkuusi 53:sta lautalla matkustaneista kuoli 20.2. 1944 Tinnsjön järvellä. Uhrien (paikallisia matkustavaisia) määrä yritettiin minimoida siten, että raskasvesitehtaan (Norska Hydro Rjukanissa) kuljetusinsinööri valitsi kuljetuspäiväksi sunnuntain). Tämä lienee klassinen esimerkki, kun filosofit pohtivat ”uhrin moraalia”.

    Pommi ilmeisesti ei olisi ehtinyt valmistua ennen sodan loppua, vaikka raskasvesilasti ei olisi painunutkaan järven pohjaan, mutta kukapa tuolloin tiesi milloin sota loppuu ja kuinka lähellä pommin valmistuminen oli.
    (pasanen)

    VastaaPoista
  8. Hyvin tuo Knut Haukelid sopii tähän Guilloun uuteen kirjasarjaan. Suvussa näkyy olleen tunnelien ja raiteiden rakentajia, Knutkin kävi hakemassa oppinsa aikansa huippupaikoista, Dresdenistä ja Berliinistä.

    Eiköhän yksi serkku rakenna tulevassa kirjassa tuota laitosta saksalaissympatioineen, toinen vastarintamiehenä tuhoaa laitoksen....

    VastaaPoista
  9. Tekijänoikeuksista sitä että näin hiljan erään videoteoksen jossa taiteilija lauloi Sinatran muukalaisia yössä noin puolen minuutin verran. Onko tässä rikottu tekijän oikeuslakia ? Asiasta tuli kiistaa taiteilijan kanssa. Hän oli sitä mieltä että ei ja minä sitä mieltä että kyllä oli. Kuinka on ? Kumpi kanta on oikea ?

    VastaaPoista
  10. Muistelisin lukeneeni (Halstilta?) että saksalaisten tykit olivat Töölönlahden toisella puolella sokeritehtaan tontilla - mutta voi olla että sieltä ammuttiin lähinnä työväentaloa, patterinpaikkoja oli tietenkin useampia.

    En tunne karoliinien marssin reittiä seurailevaa hiihtotapahtumaa, mutta olen kyllä noussut Renasta tunturin yli ja laskenut Lillehammeriin kolmen ja puolen kilon reppu selässäni. Paino symbolisoi reilun vuoden ikäistä poikalasta ja tulevaa kuningasta jonka kaksi uskollista birkebeineriä kuljetti turvaan kruununtavoittelijoiden käsistä joskus 1200-luvulla.

    VastaaPoista
  11. Isä kertoi että saksalaiset ampuivat myös laivoista Kruunuvuoren selältä. Laivoista kai ne Päävartion ja Borgströmin tupakkatehtaan rei'ittäneet kranaatitkin olivat.

    AW

    VastaaPoista
  12. Tarkkuutta Kemppinen: "Saksan toteuttama valloitus 1941 oli heille suuri häpeä."


    Varmaankin tuo Saksan 1940, vain 3 viikkoa Talvisodan päätyttyä, suorittama miehitys oli Norjalle häpeä vuonna 1941.

    Oikeasti Saksa siis miehitti Norjan 1940 keväällä.

    VastaaPoista
  13. Tuossa kirjassa asiasta kerrotaan.

    Sönsteby Gunnar Vastarintamies n:o 24 - Norjan salainen rintama
    Gummerus, 1962, 273 s., 1. painos

    VastaaPoista