1. lokakuuta 2012

Rosvot (kirj. Schiller)




 Nyt kysyttiin iltapäivälehdessä samaa, mistä rähisin tässä blogissa 23.11.2008. Kysymys oli, millä oikeudellisella perusteella kunnat, esimerkiksi kirjastot, ovat läänittäneet myöhästymismaksut perintäyhtiö Lindexille, jolle kenenkään ei tarvitse selittää, miten kolikot nyhdetään ja piilotetaan asiaankuulumattomilta, kuten verottajalta.

Arvaan että sadassa kunnassa todetaan tänään, että järjestelmä on aivan oikea ja veronmaksajien edun mukainen. Sitä se ei ole.

Toinen pitkäaikainen suosikkini Björn Wahlroos pääsi uutisiin yhteydessä, jota joku sivullinen pitäisi ikävänä. Hänen arveltiin olevan rasite Nordean maineelle. Ja pankit ilmoittavat hallitukselle ja eduskunnalle, että jos nyt tehdään niille epämiellyttäviä verolakeja, ne lähtevät maasta pois.

Jutun kuvassa Schiller esittelee rosvokonsernin taseita ystävilleen kehottaen kiinnittämään erikoista huomiota konsernitukeen.

Joitakin vuosikymmeniä Schillerin jälkeen syntyi uusi ajattelutapa, jolla oli kannattajia vielä hiljan, myös tässä maassa.

Pankit oli sosialisoitava.

Arvioitiin, sinänsä aivan oikein, että käytettävissä olevilla suurilla pääomilla ja yhteisymmärryksessä muiden pääomapiirien kanssa etenkin liikepankit riistävät itselleen kovalla työllä hankitun lisäarvon ja viime kädessä pyörittävät valtakuntaa niin kuin lystäävät.

Onko joukossamme ketään, joka ottaen huomioon eurooppalaisten ja amerikkalaisten pankkien erikoiset saavutukset  viime aikoina, menisi väittämään tätä Marxin ja Engelsin piirtämään kuvaa vääräksi?

Muistan oikein hyvin, miten Matti Virkkunen, hänen valpas kannattajansa Raimo Ilaskivi ja erinäiset muut toistelivat Paasikiven jostain kopsimaa ajatusta yhteiskunnan verenkierrosta, joka oli pankkien varassa. Sanassa ei ole lyöntivirhettä. Puhe oli veren, ei veron kierrosta.

Mutta sitten tuli doping! On hiukan kohtuutonta, että osittain samat ihmiset, kuten Esko Aho, joutuivat toteamaan, että sekä vertauskuvallista verta (rahaa) että suonissa lorottavaa verta oli paranneltu erilaisilla huoltoasemilla ja niiden takahuoneissa.

Dopingissa on se pieni ongelma, että sen kiihkeä harjoittaja saattaa kuolla ottamiinsa aineisiin. Tämä voi olla hyväkin ratkaisu. Huolestuttavampaa on, että väärennetty ”veri” näyttää voivan saastuttaa talousjärjestelmän.

Suomessa finanssivalvonta aloitti aika vaatimattomasti. Tunsin ja tiesin niitä ihmisiä, silloin 1990-luvun alussa. Nyt tilanne on aivan toinen. Mutta taloudellista anti-doping-toimikuntaa ei ole olemassa.

Kysymys lienee sitten siitä, ettei sääntöjen ja yhteisten sopimusten vastaista toimintaa edes haluta panna kuriin. Pankit ryhtyvät paimentolaisiksi. Rosvon ja paimentolaisen ero onkin usein näkökulmakysymys.

Nyt liityn niihin, jotka odottavat kunnallisvaaleista suuria muutoksia.

Schillerin Rosvojen päähenkilöt, veljekset Karl ja Franz, edustavat vakiintuneen tulkinnan mukaan toisaalta älhyä ja vapaususkoa, toisaalta kylmää laskelmointia ja pyrkimuystä vallantäyteyteen. Yhteen törmäävät järki ja tunne.

Kirjoitin eilen aivan eri asian yhteydessä, että pelkkä järki ja pelkkä tunne ovat tuomittuja ontumaan. Aikuisen pankkiirin päämäärän pitäisi olla henkinen eheytyminen eli kokonaisuuden muodostaminen eri suuntiin vetävistä voimista. Noinkohan tuota päivää nähdään?

34 kommenttia:

  1. Minusta kuvassa ovat poliitikot koolla ja Kiviniemi pitää hiljaista puhetta sijoitusrahastolaista sekä suomalaisten pörssiyritysten hallintarekisteröinnin avaamista suomalaisille sijoittajille.
    Tämähän on loistavaa, sillä ei tarvitse maksaa veroja.

    Jos finassivalvonta aloitti "aika vaatimattomasti", niin samantasoista sen toiminta on tähän päivään asti ollut.
    Valvottavat rahoittavat valvojaa.
    Montako rikosilmoitusta FiVa on poliisille tehnyt ja montako seuraamusmaksua väärinkäytöksistä FiVa on langettanut? Hah, hah ja haa. Muutama rikosilmoitus ja onko yhtään seuraamusmaksua langetettu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tämän runkkarin kanssa samoilla linjoilla. Finanssivalvonta vaikuttaa lähinnä pankkien suojeluskuntajärjestöltä.

      Poista
  2. Mitahan epaselvaa on jutun alussa mainituissa kunnan oikeudellisissa perusteissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä olisi kyllä kiva kuulla.
      Onko vain kyse siitä, ettei yksityisten pitäisi saada ryöstövelkoa ihmisiltä pikkusummia julkishallinnon tuella?

      Poista
  3. Kun professorilla on noin katkerat nakemykset, ja kaiketi kokemukset, pankeista, eiko kannataisi kayttaa enemman pikavippifirmoja tai panttilainaamoa?

    VastaaPoista
  4. Onko bloggarin mielestä mitään ongelmaa siinä, että ADT Seppälä jeesustelee mediassa dopingista ?
    Löytyyhän miehen taustasta tällaista:

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336927608.html

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288335560472.html

    VastaaPoista
  5. Suomalaiset pankit ovat toimineet ihan hyvin ja tehtävänsä mukaisesti. Ovat siis jakaneet rahaa oikealla korolla. Se taas on kierrättänyt yhteiskunnan verta, että on saatu vaikkapa asuntoja rakennettua ja ostettua. Pankit ovat ok.

    No, jaa, onhan sitten ollut noita typeryspankkeja. Ne eivät kuitenkaan ole ryöstäneet kenenkään omaisuuksia vaan tuhonneet niitä. Valtiot ovat niitä sitten pelastelleet epäreiluin ehdoin. Mutta eivät ne rikastumaan kuitenkaan ole päässeet vaan tavallista huonommin on mennyt.

    Anteeksi nyt vain, mutta oletko varmasti ymmärtänyt pankkien keskeisimmät tehtävät ja niiden onnistumisen oikein?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Typerykset typeryspankeissa ottivat isot palkkiot muiden rahojen tuhoamisesta ja jopa pelasivat asiakkaiden isjoitusten epäonnistumista vastaan. Joku voisi kutsua sitä ryöstämiseksi.

      Poista
  6. Hyvä kirjoitus taas. Kiitokset.

    Etelä-Amerikassa on tiettävästi jossakin voimassa laki, joka panee pankkien johdon vastuuseen koko omaisuudellaan kupruista ja liiasta riskinotosta. Myös taannehtivasti.

    Eivät pankinjohtajat sieltä ole loppuneet, mutta kuprut ovat.

    Se, että Osuuspankki lähtee Suomesta, jos sitä verotetaan enemmän kuin Nordeaa täällä, on selvä. Muuten lähtevät OP:n asiakkaat.

    Samalla tavalla selvää on se, että Rautaruukkille rikkidirektiivi edustaa voimakasta hallituksen ohjausta kerätä kampeensa ja muuttaa jonnekin muualle. Ruukkin tj. Sakari Tamminen todisti tästä väkevin sanoin MTV3:n uutisissa (mutta jostakin syystä ei Ylen puolella).

    Ks. ykkösuutinen oheisen linkin takana (heti ärsyttävien mainosten jälkeen):

    http://www.katsomo.fi/?progId=143685

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Se, että Osuuspankki lähtee Suomesta, jos sitä verotetaan enemmän kuin Nordeaa täällä, on selvä. Muuten lähtevät OP:n asiakkaat."

      Minä taas lähden, jos muuttavat. En tiedä minne lähden, mutta OP:n kannalta sillä ei liene niin väliä.

      Ongelma on nyt kuitenkin ihan selvä: Yritysverotuksessa on ulkomailta käsin toimivan yrityksen tai konsernin mentävä reikä. Vastaava reikä löytyy myös noiden palkollisiin liittyen.
      Ei pitäisi olla kauhean vaikea korjata.

      Poista
  7. Mutta mitäs ajattella tästä: Virossa ruotsalaispankit perivät maksuja miljoonasta eri asiasta jotka Ruotsissa itsessä ovat täysin maksuvapaita. Virossa SEB ja Swedbank (ynnä muutkin) vaativat rahaa jo jos mulle tule ajatus siitä rahasta, minkä olen niihin tallettanut. Ja jos ei tulee ajatusta, niin peritään maksu siitä, että mulla on mahdollista ajatella siitä rahasta. Toinen maksu on hieman pienempi kuin ensimmäinen ja pankki vaatii sellaisesta inhimillisyydestä erityistä tunnustusta. Pankeilla on Virossa jäänyt ainoastaan yksi askel vielä: miten saisi virallisesti tehdä pankin velallisiksi myös ne, joiden raha ei ole pankissa ollenkaan

    VastaaPoista
  8. Ehdotan Lindex'in tilalle Lindorff'ia.

    VastaaPoista
  9. Tässäpä mielenkiintoinen linkki:
    http://www.theatlantic.com/business/archive/2012/09/the-case-for-abolishing-patents-yes-all-of-them/262913/#

    mitäpä jos lakkauttaisimme patentit?

    VastaaPoista
  10. Niin monen elämäntehtävä on nykyään rahan laskeminen. Voiko surullisempaa kohtaloa olla?

    VastaaPoista
  11. Perintäyhtiö on Lindorff jtkn.

    VastaaPoista
  12. "ajatusta yhteiskunnan verenkierrosta, joka oli pankkien varassa."

    On ehkä nuoremmille lukijoille syytä mainita, että tämä kuvaa aika 1980-luvulle saakka, jolloin pääomakäyhässä Suomessa pankit rahoittivat liiketoimintaa, esimerkiksi suuret metsä- ja metallikonsernit olivat lainarahoituksen eikä osakepääoman varassa. Silloiset KOP ja SYP käyttivät suurta taloudellista valtaa.

    Sitten 1980-luvun lopusta lähtien pankit luopuivat tuosta klassisesta "rahakaupasta" ja siirtyivät ensin myymään valuuttalainoja ja sitten erilaisia johdannaisia. Tuon spekulatiivisen johdannaiskaupan myötä pankkien kasvu monenkertaistui, mutta pankkitoiminta irtautui reaalitaloudesta. Pankeista tuli yhteiskunnalle vahingollinen rosvojoukko: eilisen MOT-ohjelman mukaan esim. libor-koron manipulointi 0,1 prosentilla tuottaa 500 miljardin voitot.

    Kauppa se on joka kannattaa, mutta rosvous kannattaa paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MOT-ohjelman luku libor-koron manipuloinnin tuottamasta voitosta on tuulesta temmattu luku. Kyseistä korkomanipulaatiota koskevat tutkimukset eivät liene niin pitkällä, että mitään luotettavia lukuja voitaisiin esittää. Ohjelmassa annettiin ymmärtää asuntovelallisten kärsineen manipulaatiosta, vaikka niin ei suoranaisesti väitettykään.Ohjelman esimerkkitapauksissa liboria yritettiin ja ehkä onnistuttiinkin manipuloimaan alaspäin. Jos libor on ollut pankkien myöntämien lainojen viitekorkona, on se pienentänyt pankkien korkotuloja. Jos vastaavasti on menetelty euriborin osalta, seuraukset ovat vastaavanlaisia. Sen vuoksi ei tunnu hyvältä toimituspolitiikalta antaa ymmärtää asuntovelallisten kärsineen asiasta. Näytöä oli vain siitä, että yksi pankki on voinut hyötyä johdannaiskaupasta liborin
      manipuloinnin avulla.

      Manipulointi on tietenkin väärin, mutta mediankin tulisi toimia asiapohjalla. MOT:n blogikirjoituksessa toimittaja ei puhukaan mitään asuntovelallisista, vaan sanoo pankkien hyötyneen manipulaatiosta johdannaiskaupoissa. Kärsijöitä sanotaan olevan tuhansia tai jopa miljoonia. Kärsijöiden vähimmäismäärä tuntuu aika pieneltä, jos samalla uskotaan pankkien käärineen jopa 500 miljardin suuruiset voitot. Olen vain nimeksi perehtyneet talousasioihin, mutta voitoista ohjelmassa puhuneen lausumat tuntuivat "matemaattisesta" näkökulmasta erikoisilta. Esimerkiksi vertailu maailman bruttokansantuotteeseen tuntuu asiaan kuulumattomalta, se ei ainakaan edistä asian ymmärtämistä

      Poista
  13. Saisikos Kemppinen julkaista kirjan blogistaan:

    http://blogbooker.com/blogger.php

    Tai sitten julkistaan blogin tiedot xlm:nä jonnekin pilvipalveluun, josta itse voisi blogbookerin kautta vääntää pdf-tiedoston ja lueskella vaikkapa iPadista vapaahetkinään mitä vuosien varrella on tapahtunut.

    VastaaPoista
  14. Vasta 1980-luvulla investoinnit vapautuivat pankinjohtajien Mauno Koiviston(SP/STS), Mika Tiivolan(SYP) sekä Matti Virkkusen(KOP) peukaloiden alta.

    Minusta on surullista, että vasemmistopoliitikot ivaavat Osuuspankkiryhmän hätähuudolle. Oman pankkitoimintansa vasemmisto ajoi karille, mutta KOP:in kapitalistit antoivat tästä huolimatta sievoisen pesämunan STS:n omistajasäätiölle.

    Tuomioja kertoon 1980-luvun pamfletissa, kuinka vasemmistopuolue vapautti säästäjäomistajat STS:n omistustaakasta.

    http://www.palkansaajasaatio.fi/esittely.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matti Virkkunen toimi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana vuoteen 1975 asti ja kuoli pois v. 1980.

      Virkkusen peukalo ei siis ollut enää 1980-luvulla pankkitoiminnassa mukana.

      Osuuspankkiryhmä on todellinen mafiapesä. Näyttöä on.

      Poista
    2. Matti Virkkunen toimi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana vuoteen 1975 asti ja kuoli pois v. 1980.

      Virkkusen peukalo ei siis ollut enää 1980-luvulla pankkitoiminnassa mukana.

      Osuuspankkiryhmä on todellinen mafiapesä. Näyttöä on.

      Poista
  15. Erikoista, että pankeista puhuttaessa ei koskaan mainita niitä pankkeja, jotka eivät menneet eivätkä mene mukaan johdannaishölmöilyihin, joista saa tarvittaessa asuntolainan ja joissa palvelut eivät maksa mitään. Eivätkä ne koskaan, missään tilanteessa muuta pois Suomesta.
    Tarkoitan koivunlehtipankkeja, entisiä Osuuskassoja, jotka voivat hyvin ja menestyvät. Muistan ajan, jolloin kotikaupunkini pieni osuuskassa teki vuodessa suuremman voiton kuin KOP.
    Suosikaamme kotimaista, suosikamme paikallista! Miksi kantaisimme rahamme jonkun Wahlroosin tilille veroparatiisiin kun voimme säästöillämme ja lainakoroillamme auttaa kotiseutuamme menestymään?

    VastaaPoista
  16. Hm. Lindex on naisten alusvaatekauppa, muun muassa. Kai siellä jotain muutakin myydään, mutta vain naisille, käsittääkseni.

    Lisäksi se on ruotsalainen kauppa, vaikka en tiedä onko isäntämaalla enää mitään merkitystä nykyään. Minä olen maksanut kirjastosakkoni, ne muutamat eurot, käteisinä kolikoina kirjaston kassaan. Mihinkähän ne niitä käyttävät sitten?

    VastaaPoista
  17. http://actuspurunen.blogspot.fi/2012/10/kuuluu-vain-maa-ja-baa_3.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauno Rasaselle nyt jotain vinkkiä...
      Hallintarekisterin avaminen suomalaisille sijoittajille tarkoittaa ettei kukaan pysty seuraamaan poliitikkojen ja virkamiesten kytköksiä yrityksiin. Veronkierto helpottuu, yritystoiminnan avoimuus vähenee ja lisää korruptiota. Tätäkö sinä haluat?

      Krp arvostelee Finanssivalvontaa hampaattomuudesta ja antaa ymmärtää ettei korppi korpin nokkaa pure. KRP ei ole ainoa "instanssi" arvostelussaan.
      Eikö FiVa:a saa mielestäsi arvostella ja onko se toiminut mielestäsi täydellä teholla?

      Poista
    2. 1
      Minua kiinnostaa, JarMom, se, mitä sinä itse todella haluat ja edustat. Vaikutat ajoittain vähintäänkin fasistilta. Kommenttisi eivät ole sarkastisia, kuten väität, vaan pahantahtoista ilkkumista - vähän samaan tapaan kuin Ironmistressin mamu- ja islam-‘sarkasmit’. Kritiikissäkin pitäisi olla sekä tyyliä että makua.

      2
      Hallintarekisterin avaamissuunnitelmista [Puhallus 2.0] olen saanut tietoa mm. Esko Seppäseltä. Finanssivalvontaa puolestaan voi pitää pelkkänä vitsinä tai paremminkin demokraattisen järjestelmämme byrokraattisena mätäpaiseena. Näitten kahden puhalluksen rinnalla tähänastiset vaalirahoitussotkut ovat pikku juttuja. Mutta onhan toki peräti ovelaa jahdata median kanssa jotain Kanki-Kaikkosta ja kaikessa hiljaisuudessa kätkeä todella suuri raha hallintarekisterin ja finanssivalvonnan kaltaisten rahanpesuagentuurien harmaalle vyöhykkeelle. Näin toimii markkinatalous-'demokratia’.

      Poista
  18. Asia ei paljon vuosien saatossa ole muuttunut. Suosittelen Bertolt Brechtin "Kerjäläisromaanin" lukemista. Siellä se on jo sanottu. Kirja käsittelee mm. pankkitoimintaa 1800-1900 lukujen vaihteessa; silloin oli käynnissä buurisote Etelä-Afrikassa.
    Ja lopuksi lainaus, joka menee suurin piirtein:
    " Pankin ryöstäminen on vähäinen rikos verrattuna pankin perustamiseen".....

    VastaaPoista
  19. Ruotsissa on osattu ennenkin seillä Kardemumman kaupungissa oli Kolme iloista rosvoa (Astrid LIndgren):

    Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä.
    On kaikki kansa pötköllään,
    vain rosvot raataa työssä.
    Kun pakko on niin siepataan,
    ei tarpeetonta milloinkaan.
    Hei, rensselit selkähän, nassakat kourahan,
    Kasper ja Jesper ja Joonatan!



    Ja kun me käymme leipuriin, jo huomaa aivotonkin:
    vain leivän viemme, kaakun, niin,
    ja kaljapullon jonkin.
    No, piparkakun sirkaman
    voi joskus ottaa Joonatan:
    vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
    Kasper ja Jesper ja Joonatan.

    Näin se käy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme iloista rosvoa on norjalaisen Torbjörn Egnerin iloittelua lapsille. Aikuinen nauttii siitä lukiessaan ääneen!

      Taas lukemassa Kunnaksen Ilkka

      Poista
    2. Öh...Norjassa

      Öh...Thorbjörn Egner, ei Lindgren...

      Poista
  20. Sotien jälkeen aseet kätkettiin, mutta asenteet säilytettiin. Rintamajermujen pojat johtavat pankkikamareistaan suomalaisia yhä edestä ja ylhäältä, kansankielisen tajunnan muodostuksen ulkopuolelta.

    VastaaPoista
  21. Lukijat täällä kaipailevat.

    VastaaPoista

  22. Schillerin näytelmän mukaan Verdi: Don Carlos vedettiin komeasti läpi perjantaina 19.10 Oopperatalossa. Pitkässä soitossa välillä huokailtiin väsyttävyyksiin tykkäämisasioita nyyrikin tyyliin, mutta sitten taas aatedraama syttyi. Aivan nerokas lavastekonkretia pani ensimmäisen puoliajan viime vartilla, ja oliko pitempikin, puun repeytymään juuriltaan, juurakon irvistämään pääkallona ja sotahevon kaviona, hehkumaan vielä polttorovion hiillosta. Ja sekalainen väki täräyttää kuoropauhauksia. Siinä oli sivilisaatiohistoriaa, nähdä kuulla. Mutta muuksi kuin fotoneiksi ja ääniaalloiksi muuntuakseen ne toki kysyvät käsitteitä -eli ihmismielen täydentymistä työtä tehden, olisi vain tankkauspisteita kuten sivistysyliopistoja, kansanopistoja.

    Parasta kuitenkin Helsingin oopperatalon kulmilla on jälkilöylyt. Tänäänkään ei Helsingin Sanomien kulttuurisivu petä. Totaalista ymmärtämättömyttä Verdiä ja Schilleriä ja 1800-luvun draivia kohtaan osoittaen kriitikko puhuu satuhaamuista ja fantasiakummituksista kun esitetään keskiajan vastauskonpuhdistus karmeana ihmistuhoamisena kuten Don Carlon tekijät asiansa tarkoittivat. Nykyhetken Helsinkiin
    Flanderin ja Brabbantin maakuntien kauppias- ja käsityöläisammattilaisten ylpeys ja omaitsellisyys-hinkuisuus, saadaan puvustamalla Flanderin karvahattulähetystö punkkaritukiksi. Tatuointeja ja lävistyksiä haistattamaan hovipiireille ei käytetty koskapa lähetystö tiesi voittavansa (Don Carloksenkin asialleen) aikaa myöten kuten kävikin. Tästä ei HS-kultivoitu tuoteselostaja mitään tiedä pahanilkeyttään/sivistymättömyyttään.

    Parjaukseen päästyäni jatkan alkusyksyn baletista. Kävivät Bostonista kylässä ja vieläpä Erkon säätiön sponssaamina. Hienoja ja ajatussisältöisiä raajalliseen pohjaavia
    henkisen todellisuuden avauksia tanssiliikuttiin ainakin kolmessa numerossa. Yhdessäkin sätkyteltiin bloomberg/reuters rahadataa -tyhjänä- hehkuvan näyttöpäätteen paahteessa. Tässä tiivistettiin Amerikan itärannikon älymystölle taiteen konkretialla ja mielenliikkeiden sysäämisen kautta Citigroupin pääjohtajan lausetta kesältä 2007.
    Mies joka vahti suur(imperiallistisen)pankkinsa kulkua kriisiylläriin saakka, sanoi että joka aamu on noustava tanssia pyörähtelemään, kun musiikki pelaa. Kun soittavat ei parane jäädä seinävierille. Saaliit on pyydettävä tai pelistä pois. No, jäähylle meni -ja on- koko hilpeä salonkiseurue. Mutta että asiaa, tätä Chunk Princen lauseen mieleennousemaa myöten ja tanssin värahtelyjen myötä, saa itse oivallella mitä ällinsä ja tietovaransa kullekin myötä antavat ! Se on kulttuuria ja taiteen lunastus tiedon ylimpänä sfäärinä ; johdannaisena lukuisista analyysipistoista ja faktaonginnoista.

    Bostonin baletin arviointi (HS) kuitattiin taidekriitikon toimesta viittaamatta (=ymmärtämättä) lainkaan esitettyihin asioihin ; elämäntapakritiikkiin joka iski säröjä hienojen yleisöjen omahyväisyyksiin -ja siten pitää luovaa epäuskoisuutta yllä. Leea Klemola Lappeenrannassa panee näyttämölle teatteritaiteen loppuparahduksen 2050 tekstimukaelmana vuoden 1789 alta. Tuo lohduttomus lohduttaa. Joudan pistäytymään, sen hyvän huvin maailmankammosta saa.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista