9. heinäkuuta 2012

Väenvalta


Kuten otsikko osoittaa, ”väki” tarkoitti ennen voimaa, ja saisi tarkoittaa edelleen.

Tilastokeskus lausuu:

Vuotuinen väestönkasvu vaihteli 1-2 prosentin välillä aina 1900-luvun alkuun saakka. Tosin muutamina poikkeuksellisina sota- ja katovuosina väestönkasvu saattoi olla negatiivinen eli väestön määrä väheni. 1970-luvulla väestönkasvu putosi alle puolen prosentin, jossa se on pysynyt aina näihin päiviin asti. Tällä hetkellä Suomen väestönkasvu on maailman hitaimpia ja on ollut viime vuodet 0,2 prosenttia.

Suuret ikäluokat tarkoittaa vuosina 1945 - 1949 syntyneitä. Katselkaa tuota jutun kuvaa, joka on pohjattoman mielenkiintoinen. Noin vuosina syntyi kaksi kertaa enemmän lapsia kuin 70-luvun alusta alkaen. Viime vuonna alle yksivuotiaita oli 60 000.

Tavanomainen ykkösselitys on ehkäisy, mutta se ei mielestäni riitä. Luullakseni selityksen malli on sama kuin tuon New Yorkin henkirikollisuuden. Vaikuttavia syitä tiedetään ainakin sata, mutta kukaan ei osaa selvittää niiden suhteellista painoa eli miten paljon mikäkin seikka on merkinnyt.

Tällä hetkellä väestönkasvun hitauteen vaikuttaa vahvasti kuolevuuden väheneminen. Luku olisi siis vielä pahempi ilman sitä seitsemää vuotta, joka suomalaisten miesten ikään on tullut lisää alle 20 vuodessa.

Elinajan odote tarkoittaa vuosien määrää, jonka tänään syntyvä ihminen keskimäärin eläisi, jos kuolleisuus säilyisi tämän päivän tasolla. Suomessa naisten elinajan odote on 83 vuotta ja miesten 77. Venäjällä, vertailun vuoksi, miesten lukema on 61 vuotta.

Eilinen kirjoitus jätti auki keskeisen kysymyksen: mihin me kaikenkarvaisia hampuuseja tarvitsemme. Eikö olisi viisainta koota tuo 15 % tai 5 % vuotavaan lotjaan ja upottaa heidät Suomenlahteen, sikäli kuin ympäristömääräykset sallivat.

Tunteenomaiset ja eettisiin postulaatteihin perustuvat väitteet eivät yleensä oikein vakuuta. Yritän karttaa niitä.

Miksi Tuntemattoman sotilaan miehet alkoivat loksautella konepistoolin liikkuvia eteen, kun eversti Karjula raivosi konekiväärien hylkäämisestä ja turhasta haavoittuneiden kanniskelusta? Olisivat varmaan laskeneet läpi, mutta tilanne muuttui.

Jopa saksalaiset sotilaat alkoivat horjua, kun sateli käskyjä taistella ja kuolla.

Myös meidän yhteiskuntamme käytäntö on, että haavoittuneet kannetaan mukana, vaikka se käy voimille. Ellei näin tehtäisi, tulevat haavoittuneet juoksisivat heti lepikkoon eivätkä missään tapauksessa kantaisi painavia paareja, koska nyt he tietäisivät miten heille käy, jos sattuu pahasti.

Ihminen on sellainen kapine, että pienikin toivon kipinä auttaa. Lähes kaikkien huoneisiin hirttäytyneiden kynsien alta löytyy tapettia.

Epätoivo on suurimman itsekeskeisyyden tila.

Me olemme ainakin tässä vaiheessa hävittäneet tehokkaita jaksamisen keinoja ja tuoneet tilalle sellaisia, joista ei ole apua. Eräs keino oli heikompien hoivaaminen ja tukeminen. Se on aika pahasti ”ulkoistettu” eli esineellistetty. Aivan liian harvoin kerrotaan, miten valtava voiman lähde on lapsen tai vanhuksen hoitaminen ja siis varma tieto siitä, että itse on kerrankin hyödyksi.

Ette ehkä usko, mutta se menee niin, että yhteiskunta kestää parhaimmiston (15 %) menetyksen, mutta huonoimmiston (15 %) menetyksestä se murtuu.


41 kommenttia:

  1. Jos epätoivo on suurimman itsekeskeisyyden tila, ei meille, ihmispolot, muuta toivoa jää kuin toisemme.

    (Muurahaiset ja Korppikotkat nimittäin eivät meidän hyvinvoinnistamme ole huolestuneet. Heillä on tärkeämpääkin tekemistä. Meistä he ajattelevat vain että "ohoh, onpa tuossa iso potentiaaalinen ruoka-annos. Mutta ikävä kyllä, tallustelee vielä omilla jaloillaan.")

    VastaaPoista
  2. Liikkuvat eteen... eikos ne vedetä taakse, jos ampua meinataan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on astetta uhkaavampi ele, kun liikkuvia loksautellaan eteen kuin liikkuvien vetäminen taakse.

      Poista
    2. Toipila hyvä, selitapa konepistooliasi lisää...
      Eikos konepistoolista lahde luoti, jos loksauttaa reippaasti eteen?
      Tai jos ei ole riittavan voimakas "isku", niin pitää vetää
      liikkuvat taakse , jotta pääsee ampumaan.
      Minun konepistoolini ampui, jos löi tukin perän maahan, sai olla
      tarkkana ettei oma henki lähtenyt!

      Poista
  3. Yhteiskunnan murtuminen...

    Eipä taida tämä yhteiskunnan murtuminen olla kiinni parhaimmiston tai huonoimmiston menetyksestä. Nouvostoliitosta löytyy aikoja, kun reilusti yli 15% huonoimmistoa menetettiin tai kun reilusti yli 15% parhaimmistoa mentettiin. Neukkula mustui kaiketi aivan muusta syystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaankin on nähtävissä niinkin, että Neuvostoliitto oli nimenomaan yhteiskunnan murtumisen seurausta, eikä itse mikään yhteiskunta sanan varsinaisessa merkityksessä niinkään.

      Poista
  4. Olikohan se "lepikkoon juoksemisen" syy haavoittuneitten kohtelu? Syyt taitavat olla paljon raadollisempia.

    Riviin palautettujen tai kenttä/sotaoikeudessa tuomittujen perusteluna en ole kuullut haavoittuneitten kohtelua tai muuta jaloa?? Ennemminkin joltain osin jätettiin kaverit pulaan, haavoittumaan ja kuolemaan, kun kantti petti ja pelko sai ylivallan. -- Lieneekö nain nyky-yhteiskunnassakin?

    VastaaPoista
  5. ‘Epätoivo on suurimman itsekeskeisyyden tila.’

    Jota jokainen uskonto yrittää ‘parantaa’ tarjoamalla vaihtoehdon epätoivolle.

    Epätoivo on kuitenkin meidän ainoa todellinen toivomme. Kaikki muu toivo on illusorista [vapaasti Kierkegaardilta].

    Niinpä kai itsekeskeisyyskin on meidän todellisin luontomme. Itsen rajat tai siihen liitetyt ‘alueet’ tosin vaihtelevat merkittävästi. Joku pyörii kirjaimellisesti vain oman etunsa ja napansa ympärillä, joku toinen taas sisällyttää itseensä koko ihmiskunnan. Toinen on kitkerä egoisti, toinen paremman maailman unelmissa elävä idealisti. Pidän kumpaakin tyyppiä melko sietämättömänä.

    VastaaPoista
  6. Koska meillä ei ole kansankielistä älymystöä, ei tunneta ison kirjan vanhan osan tekstejä, eikä osata edes pelätä.
    ”Minun suuttumukseni tulvii ylitsesi, minä tyhjennän kaiken vihani sinuun. Minä tuomitsen sinut vaelluksesi mukaan, käännän iljettävät tekosi sinua itseäsi vastaan.”

    VastaaPoista
  7. Eriomaista. Loppulause on upea kiteytys.

    Pari yksityiskohtaa vain:

    Myös se repii porukkaa rajusti, jos taisteluun osallistumattomia sivullisia ja itse kävelemään pystyviä pitää kantaa paareilla. Se, että näin ei tapahdu, on johtamiskysymys, joka tosin ei hoidu läpeensä estrogeenimarinoidussa ilmapiirissä ;)

    Toinen sivuhuomautus: Jos tämän lotja-tekstin olisi kirjoittanut veli Halla-aho, lynkkausporukat köysinippuineen olisivat jo liikkeellä ja huuto olisi hirmuinen. (Tässä yhteydessä tämä ei ole kauhean olennaista, mutta liittyy blogin yhteydessä aiemmin käytyyn laajaan sananvapauskeskusteluun. Kuka mitäkin saa sanoa.)

    Toivoisin vielä konkretiaa siihen, kuinka tuo 5 - 15 % palautetaan osaksi yhteiskuntaa. Se vastaus, että laajennetaan virkakoneistoa ja sen kanssa symbioosissa elävää "yksityistä" palvelutuotantoa edelleen ja annetaan pudokkaille vastikkeetonta rahaa, on väärä.

    - toivon siis jotakin fiksumpaa kuin vääriin taskuihin menevällä rahalla työntäminen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivo. Raha on jonkinmoinen korvike, mutta oikeasti pitäisi olla toivoa eli arvostusta eli mielekästä ja mielekkäästi palkattua työtä. Nyt sellaista ei ole.

      Oikeisto kuvitelee, että heikoin kansanosa kykenee vetämään itsensä pystyyn ja nousukiitoon saappaannyöreistä, vaikka se ei ole todistettavasti onnistunut suurimmalta osalta keski- tai yläluokkiakaan. Heillekin on kaikille tai ainakin melkein kaikille aikoinaan löytynyt joku pönkittämään tai kättä ojentamaan (ja varmasti löytyy vieläkin), mutta heikoimmathan eivät tuollaista tietenkään tarvitse.

      Poista
    2. No yksi puolihan tässä on, että työn tuottavuus ei taida olla oikeasti sillä viisiin monoliittinen asia, kuin minä se julkisessa keskustelussa yleensä esiintyy. Tarkoitan: kun tuloerot, tai ehkä vähemmän harhaanjohtavasti sanottuna omaisuuserot (tai jos ei muuta, ainakin ostovoimaerot) kasvavat, niin kuin ne kai ovat viimeisten vuosikymmenten ajan länsimaissa tehneet, työn tuottavuus siirtyy eräänlaisella yleishyödyllisyyden ja yksityishyödyllisyyden akselilla kohti tuota jälkimmäistä, eli yksityistä hyötyä. Tähän sisältyy ilman muuta yhtenä ulottuvuutena koko yhteiskunnan ja varsinkin julkisen sfäärin heikentäminen mahdollisuuksien mukaan työvoiman "kustannusten" alentamiseksi ja pääoman kasaantumisen tehostamiseksi.

      Tästä kait juontuu myös ilmeisesti varsinkin hyväosaisempien piirissä suosittu ajatus, että jokaisen on oltava ehdottomasti hyödyllinen, vaikka pahaa tekisi. Ongelma nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa onkin, että tämä ihmisen hyödyllisyyspakon ajatus resonoi aivan uudenlaisissa oloissa vähän kuin historiallisen sattuman kautta lutherilaisen "hallanpakottaman", sittemmin "halla-ahonpakottaman" työmoraalin kanssa.

      Tästä päättelystäni tavallaan, jos tähän saakka ainakin jossain määrin hyväksyt(te), seuraa se, että kommenttisi loppupään kysymys on muotoa "kuinka mielettömään (yhteisöä haittaavaan) työhön osallistumattomat voitaisiin paremmin saada mielettömän työn piiriin". Vastaus: ei mitenkään, koska pankit, konsultointifirmat, oikeusoppineet, poliitikot ja muut modernit "papit" ovat rahalla mitattavan tehokkuuden näkökulmasta suoraan riippuvaisia tiettyjen tahojen kärsimyksestä, tai ainakin ylipäätään jonkinlaisesta roolihierarkiasta. Asiaan ei ole "helppoa" ratkaisua jo senkään vuoksi, että retoriikka ja käsitteellinen todellisuus on aina ikään kuin per definitionem "kunnon ihmisten" puolella.

      Tämä liittyy eilisissä kommenteissa esiintyneeseen Kemppisen vastakysymykseen siitä, miten muka näen teidän täällä olevan meritokratiaharhan vallassa. No, mistäpä te oikeastaan edes luulette tietävänne, mikä on yhteiskunnan "paras" 15 prosenttia, ja mikä puolestaan "huonoin"? - ellette enemmän tai vähemmän tämän tietyn julkisen hypetyksen varassa, että kaikkien täytyy nimenomaan tuottaa, (ja vielä kyseenalaistamatta, kenelle tuotto lopulta kulkeutuu)?

      /jatkuu/

      Poista
    3. /jatkumo/ Tarkoitan, ihmisiä ei ehkä kuuluisi ensinkään pakottaa samalle akselille minkään asian suhteen. Minusta tuntuu, että ihmisyksilön motivaatio on aina eräänlaista omien emotionaalisten konfliktien ratkaisua, jonka yhtenä - kenties yleisimpänä, ja samalla banaaleimpana - erikoistapauksena on mammonan ja sosiaalisen arvostuksen haaliminen. Tai ei tämä ehkä mikään universalia ole, mutta taitaa se olla viimeisimpien muutaman tuhannen vuoden "universalia", kun ihmiset kasvavat pääsääntöisesti perheiksi nimitetyissä minilaumoissa, joissa ihmissuvun ryhmäpsykologiset ominaisuudet heijastuvat kasvattajien yksilöpsykologisten traumojen kautta ja aiheuttavat näin sen, että ihminen huonoimmassa - tai ehkä tavallaan myös parhaimmassa, mene ja tiedä - tapauksessa "setvii itseään" tavalla tai toisella lopun elämäänsä.

      Jos tämän viimeksi esittämäni kanssa pystyy pääsemään jotenkin samalle aaltopituudelle, ymmärtää, että tämmöisten ajatusten valossa nykyinen yhteiskunnan eetos näyttä olevan aika suoraa sukua fasismille. Siinä on lopulta oikeastaan vain kaksi sosiologista ryhmää: eliitti ja muut. Näistä "eliitti" on se ryhmä, joka on - kenties tiedostamattaan - nimenomaan psykologisesti hyväosainen - se on enemmän tai vähemmän riittävän lahjatonta käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ilmeisiä mielenhallinnan keinoja, kuten "työtä", "tehoa" ja sensellaista paskaa.

      Samalla se (siis eliitti) jyrisee, etteivät muutkaan saisi hukata yhteiskunnan (tosiasiassa: eliitin) "resursseja" käsittelemään ihmiselon koukeroita mutkan kautta. He siis tavallaan haluavat tuhota yhteiskunnan ja sivilisaation ja käyttää osaa väestä lakeijoinaan, ja pakottaa kaikki samaan intohimottomuuden muottiin. Esimerkiksi se, että nuoret äijät alkavat ampua sakkia silloin tällöin pyssyllä, menee näköjään hallittavissa olevan "riskin" piikkiin.

      Tätä kautta saattaa selittyä, miksi kunnon väki nimittää meitä muita aina tasapäistäen esimerkiksi "heikoiksi", vaikka yhteiskuntaan eri tavoin ja eriävissä määrin sopeutumattomien joukosta löytynee tosiasiassa - varsinkin meidän nuorempien osalta - enenevissä määrin kaikenlaiset ääripäät millä tahansa mittapuulla, ja ylipäätään kaikki jollakin tavalla kerrostuneet persoonat. Tavallaan just ne, jotka saattaa sotkea Cézannen (siis tyhjän tilan tajun) ja jalkapallon ihan tosissaan, vittuilematta.

      /Kihlakunnan Kreivi/

      Poista
    4. Konkreettinen ehdotus. Monta vuotta sitten työpaikallani ammattikorkeakoulussa kävi vieras Amerikasta, rehtori isosta yliopistosta. Hän kertoi koulun historiasta. Koulu oli perustettu heti toisen maailmansodan jälkeen kun suuret joukot nuoria miehiä palasi sodasta ilman muuta koulutusta kuin aseen käsittely. Siinä he olivatkin hyviä, sankareita jotka pelastivat maailman. Yliopisto ja kollege perustettiin heidän koulutustaan varten. Kysyin rehtorilta koulun perustamisen perimmäistä syytä, oliko yhteiskuntarauhan takaaminen vai sankarien palkitseminen tausta-ajatuksena. Vastaus tuli empimättä: sankarit ansaitsivat jotakin erinomaista. Niinpä koulu on edelleenkin suuri ja hyvin resursoitu. Se antaa nykyisinkin ilmaista ja laadukasta koulutusta asevoimissa palveleville.

      Mitä jos meillä päätettäisiin, että yhteiskuntarauhan säilymiseksi niille joita emme pidä sankareina tarjottaisiin sellaista koulutusta, johon he kykenevät. Voisihan sen ajatella niinkin päin, että ainakin osa heistä tulee olosuhteista, joissa he ilman omaa syytään ovat jääneet ilman koulutusta ja työpaikkaa ja ansaitsevat jotakin erinomaista - oman paikan yhteiskunnassa niinkuin me muutkin.

      Nyt se konkreettinen ehdotus: ketään ei jätetä. Asevelvollisille järjestetään kykyjensä mukaista koulutusta, ihan jokaiselle. Kuusi kuukautta auttaisi alkuun ihan mukavasti kunhan jatkoon ohjaaminen sitten tehdään viisaasti.

      Poista
  8. Toivo on edistyksen moottori, vaikka tuottaakin tuskaa ja uupumusta. Toivottomuus äärimmillään lienee onnenkaltainen seesteinen tila ennen kuolemaa, kuolemiseen valmistautumista. Turmiollisia ovat mielestäni nämä toivottomuuteen yllyttävät julkkisterapeutin viisaudet, vaikka ehkä lisäävätkin yksilön 'onnentilaa': Perille pääsee se joka pysähtyy
    Vahvuus löytyy heikkoudesta
    Jos etsit turvaa, elä vaarallisesti
    Saat sen mistä olet valmis luopumaan
    Mitä vähemmän teet, sitä enemmän saat aikaan
    Vain yksin voi olla yhdessä
    Vain yhdessä voi olla yksin
    Jos etsit ikuisuutta, elä tässä ja nyt.
    Kansan syvät rivit ovat yhteiskunnan substanssi. Jos ruokkii sen toivottomuutta, ovat seuraukset synkeät. Toivo löytyy, kun annetaan mahdollisuus onnistumisiin tekemisen kautta. Ja ne viimeiset saattavat olla joskus ensimmäisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo julkkisterapeutin ohjeet on tarkoitettu rikkaille, joiden elämää määrittelee raha. Voi olla ettei niitä ole suunnattu siten mutta soveltuvat kumminkin. Köyhille ne eivät toimi. Heillä ei ole rohkeuteen tarvittavia resursseja.

      Poista
  9. Ad Omnia: - "yksinhuoltaja" oin tekninen, tilastoissa käytetty otsikko.

    Kirjoitin huolellisesti, että en syyllistä.

    Tyypillinen termin käyttö on USA:n vankiloiden tilasto. Pohditaan afroamerikkalaisten yksinhuoltajaperheiden suunnatonta yliedustusta.

    Hyödyllistä keskustelua on vaikea käydä, elleivät keskukstelijat suostu siihen, että termit ja nimitykset ovat yleistyksiä, ja jokainen tietää poikkeuksia.

    VastaaPoista
  10. Vuonna 2005 työeläkelaki uudistettiin. Sovittiin elinaikakertoimesta. Vuonna 2011 eläkkeelle jääneeseen se puraisi ensimmäisen kerran pienentäen eläkettä. Sama meno jatkuu... Mitähän minulle jää ? Täytyypä tutustua asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä se teettää, kun ihmiset elävät vanhemmiksi kuin ennen ja "työiässä" olevat ikäluokat pienenvät. Meillä ei sentään kuolleille makseta eläkettä. Ja eläkkeensä ansainneet maksavat veronsa.

      Poista
  11. "Eräs keino oli heikompien hoivaaminen ja tukeminen. Se on aika pahasti ”ulkoistettu” eli esineellistetty. Aivan liian harvoin kerrotaan, miten valtava voiman lähde on lapsen tai vanhuksen hoitaminen ja siis varma tieto siitä, että itse on kerrankin hyödyksi."

    Toi ei ainakaan näy tilipussissa (eikä paljon ees mediassa)! Kaikki hoivaamisammatit ovat aliarvostettuja olleet aina, miksiköhän? Koska niitä tekevät (ovat tehneet) naiset ja naistenhan tekemiset ovat aina olleet vähä sitä sun tätä, eikö vain?

    Onneksi, tai no miten sen nyt sanoisi, ovat tulevaisuudessa sitten nämä pojat kotona hoivaamassa äitejään, kun aika heitä tulee hoivata...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli vanha sketsi mieleen televisiosta. Siinä tosi musta mies tulee hymyillen valkoisilla hampaillaan hoidettavan luo ja sanoo: minä vaihta vaippa ylihuomena,jos kerkitä.

      Poista
  12. Miten "kuolevuus" voisi vähentyä kun se on jokaisen kohdalla 100 %? Kuolleisuus taas on eri asia, vaihdellen eri aikoina eri väestöryhmien kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuolevuus on vuoden aikana kuolleiden lukumäärä tuhatta ihmistä kohti. Kuovuus on kuolleiden määrän suhteellinen osuus väestöstä, erityisesti ikän mukaan tarkasteltuna.

      Poista
    2. Ei ole. Tarkoitat selvästi kuolleisuutta (esim lapsikuolleisuus), mutta väärän termin käyttö on tälle blogille ominaista. Termien sotkeminen on nykyvirkamiehille tunnusomaista. Jopa tilastokeskus käyttää otsikkona kuolevuutta, mutta kuitenkin jatkossa käyttää sanaa kuolleisuus. Kielellisesti kyse on kuitenkin kahdesta eri asiasta.

      Poista
  13. Vertaus haavoittuneisiin ontuu tässä väestön kasvu asiassa. Nykyinen siviilien tilanne heikkojen osalta on täysin toisenlainen kuin sodassa haavoittuneiden ja niiden siirtäminen pois taistelualueelta. Sota tilannetta voi verrata auto-onnettomuuteen, jossa loukkaantuneita ei kukaan korjaaa pois ja ohikulkijat ajavat vain ohitse eivätkä välitä.

    Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että kansakunnan parhaimmisto on työtöntä, ekä löydä mistään palkka- tai omaehtoista työtä. Tälläistä porukkaa on jo pilvenpimein, ajattele nyt vaikkpa lentoemäntiä, tietoteknillistä tai tuotanto alan ihmisä jne. Suomessa ongelma ei ole nuoret, vaan ylipäänsä kyvykkäin porukka, jolle ei yksinkertaisesti löydy enää minkäänlaista tekemistä.

    Erilaisille rupusakille löytyy töitä, koska heillä on helppo teettää halvalla töitä. Tätä rupusakkia on helppo huijata tekemään puoli-ilmaiseksi ja työlainsäädännöstä piittaamatta erilaisia hommia.

    Ongelma on nyt siinä, että tätä rupusakkia on maapallo täynnä ja he tekevät kaiken työn huomattavasti edullisemmin ja joustavammin.

    Nyt on käynnissä globalisaatio ja maailmanlaajuinen kilpailutilannetta, joka vaikutta huomattavasti laajemmin kuin on osattu koskaan etukäteen ajatella.

    Suomi ei ole tällä hetkellä riittävän kilpailukykyinen valtio ja lisäksi se kaivaa omaa hautaansa poskettomalla määrällä erilaisia lakeja ja määräyksiä, joilla edeleen nostetaan kustannuksia maassa. Tähän asiaan tarvitaan erityinen muutos, jos Suomi ylipäätään aikoo selviytyä tulevista haasteista. Suomessa on liikaa lakeja ja määräyksiä, joita pitää ehdottomasti purkaa, jotta ylipäätään inhmillinen elämä voi palautua maahan. Suomen on aloitettava lainsäädännön ja rajoitusten perkaaminen ja hallinnon palkkojen laskeminen ensitilassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinka ihmeessä lentoemännät voivat kuulua maamme parhaimmistoon? Hehän vain tarjoilevat kahvia pientä käytävää edes takaisin kulkiessaan. Tuollaisen homman osaa apinakin ja virolaiset ilotytöt vieläkin paremmin.

      Jos nokialainen osaaminen laitettaisiin kilpasille vaikkapa intialaisen osaamisen kanssa, nokialaiset jäisivät toiseksi.

      Poista
    2. Totta. Ilman kilpailukykyistä vientiä, Suomessa on kohta vain kurjuutta ja hätää.

      Poista
    3. Ihan vaan selvyyden vuoksi huomatan, että minä ja kaima olemme eri henkilöitä.

      Poista
    4. Tapsa tiistai, 10 heinäkuu, 2012

      Ihan vaan selvyyden vuoksi huomautan, että minä ja kaima olemme eri henkilöitä.


      Tämän sivupersoonani jo tykönänsä huomasikin.

      Poista
  14. 70-luvun alussa suomalaiset siirtyivät synnyttämään esim. Ruotsiin.
    Ilkka Pasanen

    VastaaPoista
  15. Pari mielenkiintoista lisää:

    1) Suurin koskaan (missään) syntynyt kuukausi-ikäluokka on Suomessa syyskuussa 1945 syntyneet.
    Miksi? Siksi, että syyskuun rauhan ja kotiutuksen jälkeen ALKOt avattiin vasta itsenäisyyspäiväksi 1944, 40 viikkoa ennen syyskuuta 1945

    2) Kun kuolleisuustutkimuksissa, joita aivan äsken kunnittain (tosi hölmö temppu jakaa tässä asiassa maa kuntiin) julkaistiin, puhutaan varhentuneesta kuolemasta, sillä tarkoitetaan ennen 70-vuotispäivää tapahtuneesta kuolemisesta

    VastaaPoista
  16. Siksi me emme siis voi karkottaa romaanikerjäläisiämme! Tervetuloa kaikki mutakuonot ja muut maahanmuuttajat!

    VastaaPoista
  17. "Epätoivo on suurimman itsekeskeisyyden tila." Kuulosti hienolta äkkilukien.

    Mutta omalla elämänkokemuksellani täyttä puppua. Mistä syntyy epätoivo? Useimmiten kaiketi syvästä ja epäitsekkäästä huolesta toisesta ja toisista, tuhoisasta kehityksestä johon ei voi puuttua, vastuksista joiden voittaminen ei onnistu, vääjäämättömästä kohtalosta.
    Muistan vanhan katkismuksen opetuksia, miten emme saa sortua epäuskoon, epätoivoon ja muihin suuriin synteihin tms. Täyttä puppua sekin. Epäusko ja epätoivo ovat elävän, tuntevan, itseä enemmästä huolta kantavan kohtalonhetkiä ja kuormia. Vain horteeseen vaipuen niitä vältetään.

    Omahyväisyys on suurimman itsekeskeisyyden tila, väitän puolestani. Hyväosaisen umpihaudetta.

    VastaaPoista
  18. "Tavanomainen ykkösselitys on ehkäisy, mutta se ei mielestäni riitä"

    Itse selittäisin sitä kyllä sillä, että vaurauden lisääntyessä lapsien rajahyöty pienenee. Varmaa on ainoastaan se, että kaikissa maissa syntyvyys on pienentynyt, kun elintaso on kasvanut:

    http://www.economist.com/blogs/dailychart/2011/10/world-population

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia: kotityö ja siis kotona tehty hoitotyö eivät kuulu bruttoansantuotteeseen.

    Olen ajatellut kirjoittaa tästä "todellisen hyvinvoinnin mittaamisesta".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tehkää niin. Odotan mielenkiinnolla.

      Poista
    2. Tuohon bruttokansantuotteeseen.
      Ilmeisesti kuitenkin tekninen huoltotyö, esim. kansantalouden kannalta kuitenkin kustannuserän luonteinen lumenluonti, kasvattaa bruttokansantuotetta.
      Jos näin on, on Suomen bruttokansantuote laskettu väärin perustein ja todellisuus on numeroita karumpi, kuten voimme päätellä ostovoimavertailujen ja kansantuotteen välisestä ristiriidasta

      Poista
  20. Kemppinen alustaa hyvin, mutta kuka meitä näistä vaikeista asioista todella uskottavasti valistaisi?

    Hesari tutustutti viikonvaihteessa lukijat perintörikas Niklas Herliniin uutena Aatos Erkkona. Herlin on puolestaan Uudessa Suomessa kehunut Björn Wahlroosia omilla kyvyillään vaurastuneena tavallisen virkamiehen poikana.

    VastaaPoista
  21. kemppinen kiroitti: "Suuret ikäluokat tarkoittaa vuosina 1945 - 1949 syntyneitä. Katselkaa tuota jutun kuvaa, joka on pohjattoman mielenkiintoinen. Noin vuosina syntyi kaksi kertaa enemmän lapsia kuin 70-luvun alusta alkaen. Viime vuonna alle yksivuotiaita oli 60 000.

    Tavanomainen ykkösselitys on ehkäisy, mutta se ei mielestäni riitä. Luullakseni selityksen malli on sama kuin tuon New Yorkin henkirikollisuuden. Vaikuttavia syitä tiedetään ainakin sata, mutta kukaan ei osaa selvittää niiden suhteellista painoa eli miten paljon mikäkin seikka on merkinnyt."

    Kaari Utrio on muistaakseni esittänyt, että kun päättäjät olivat pääasiassa keski-ikäisiä miehiä, niin ei heille tullut edes mieleen, että kun naisten työssäkäynti (siis muualla kuin maataloudessa) lisääntyi eikä kunnollista päivähoitoa ollut vaan lapset täytyi jättää ties kenen huostaan, niin naiset eivät hankkineet enempää lapsia edes silloin kun olisivat halunneet.

    Luin kerran kirjan (nimi taisi olla Great expectations), jossa käsiteltiin USA:n baby boomia. Siellä se kesti vuoteen 1965, kun äidit saattoivat olla (tai oli pakko olla) kotona. Toisaalta lama-aikana oli tehty vain vähän lapsia. Kirjoittaja selitti, että silloin oli menty myöhään naimisiin ja opittu naimattomana ehkäisy ja sitä harrastettiin avioliitossakin, koska seuraukset "lisälapsista" olisivat olleet katastrofaaliset. Sodanjälkeisen vaurauden oloissa mentiin varhain naimisiin, ei opittu olemaan tarkka ehkäisyssä ja oli varaa "vahinkoihin", 3. ja 4. lapseen.

    Mutta USA:ssakin babyboomarit tekivät vähän lapsia. Kirjoittajan mukaan taustalla oli mm. se, että vanhemmat olivat elänneet lapsilleen, mutta lapset elivät aikuisina itselleen.

    Kirjoittaja kertoi vielä, että väestötieteilijät yllättyivät ensin "baby boomista" ja sitten siitä että se vain jatkui ja jatkui - ja lopuksi siitä, että se loppui. Siis he odottivat aina, että edellinen kehitys jatkuu tai ainakin, että sen perusteella voi ennustaa tulevaa. Mutta esim. koulutettujen naisten monilapsisuus ei vastannut mitään teoriaa.

    VastaaPoista
  22. Jäin eläkkeelle,koska eläkkeeni oli 150 euroa suurempi kuukaudessa kuin palkkani. Minulla olisi ollut halua työskennellä 68 vuotiaaksi saakka. Ensimmäisenä eläkepäivänäni kieltäydyttiin työvoimatoimistossa hyväksymästä vanhuuseläkeläisenä työnhakijaksi. Annettiin vain lupa käyttää toimiston tietokonepäätteitä työn etsimiseen. Synnyin 1946. Terveisiä Ihalaiselle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyttäydyit siis taloudellisesti itsekkäästi, ihan talouskirjojen mukaan, vaikka olisit halunnut käyttäytyä yhteisvastuullisesti. Usko pois, näin tekevät kaikki muutkin - oma etu ensin - ja siksi maailma on sellainen kuin on.

      Poista