14. heinäkuuta 2012

Paloportaat


Ei Herlin ottanut kuuleviin korviinsa, kun kerran sanoin, että nykymaailmassa tehdas ja kokoonpanolinja voisi olla toimivampi tornina kuin hallina. Taito temppuilla painovoimalla on ainakin hissitehtaalla hyppysissä, ja energian talteenotto kehittyy jatkuvasti.

Tämä kaikki käväisi mielessä, kun Tekniikan Maailman kanssa samassa paketissa oli kauheanmoinen asuntomessuluettelo kuin viestinä siitä, mihin ei ainakaan pidä mennä.

Mieleeni kumminkin tuli, että täytyisi laittaa taloon paloportaat. Nämä nykyiset vaikuttavat oikein komeilta. Kun taloni on yksikerroksinen ja pudottautumiskorkeus ikkunasta maahan on yksi metri, paloportaat voisivat tuoda pikantin lisän.

Romanttinen suhde paloportaisiin johtuu ehkä siitä, että ensimmäinen lapsuudenkotini, ”Nurmen puupää”, oli varustettu oikeilla paloportailla, jotka siis olivat lapsuuteni puolapuut. Arvattavasti kaikki 49 serkkuani ovat kukin vuorollaan kiivenneet niitä tikkaita jyrkistä kielloista huolimatta peltikatolle asti. Enoni tiettävästi jäädyttivät peltikaton peffamäeksi, ottaen erityisesti huomioon, että peltikatossa on kätevä pokaus räystäslinjan suuntaisena niin että siihen vauhti pysähtyy sopivasti. Toivottavasti. Pudotuskorkeus olisi ollut kuutisen metriä. Nykyisten määräysten mukaan kai omakotitaloihinkin täytyy laittaa systeemit seinälle, jos pudotuskorkeus on 3 metriä.

Toinen romantiikan syy on New York. Tulin syvästi tietoiseksi siitä valtavasta paloportaiden määrästä elokuvasta ”West Side Story” ja sen jälkeen lukemattomista kirjoista, joista päätellen sosiaalisen kanssakäymisen keskeinen osa tapahtui paloportaita käyttäen. Ja ne ovat moni paikoin sitä laskettavaa mallia, etteivät rosvot pääse kiipeämään suoraan kadulta.

Voin olla väärässä, mutta uskoni mukaan ainakin koko 1800-luvun ja osan seuraavaa vuosisataa Amerikan kerrostalot olivat I-palkkirakenteisia, ja maan terästehtaiden valmistama palkki kesti heikonlaisesti kuumuutta lommahtamatta. Mutta tänäkin päivänä paloportaiden suunnaton määrä on yksi New Yorkin hämmästyttäviä piirteitä – samoin kuin Central Parkin valtava suuruus.

Niin ettei kai se ole kumma, että minäkin haluaisin omat paloportaat?

Kerrostalon edeltäjä torni lienee ollut vain sotilaallinen järjestely. Esimerkiksi Bolognassa ja tietysti San Giminianossa on kyllä mahtavia asuintorneja, joista osa on painunut vinoon. Rahamiehet niissä asuivat, koska aarrekirstun puolustaminen erilaisia rosvoja vastaan loputtomissa, epätasaisissa kierreportaissa oli kustannustehokasta.

Sekä Suomeen että Tampereelle nyt suunnitellut ”pilvenpiirtäjät” saattavat olla hyväkin ajatus. Kyllä maar kiinteistötekniikka tulee kerrosalan neliömetriä kohti merkittäväksi halvemmaksi, kun kerroksia on päällekkäin kymmeniä.

Olen tuntenut ihmisiä, joihin korkean paikan kammo iskee jo keittiön tikkaille kiivetessä. Hiukan varoittaisin näistä hyvin korkeista taloista. Niissä nimenomaan Amerikassa juosseena olen joutunut huomaamaan, että joitakin suomalaisia vetää vakavaksi, etenkin jos ikkunat ulottuvat kerroksissa lattianrajaan asti.

Pitäisin totena sitä ajatusta, että rakennusteknisesti mielipuolisen vaikeat goottilaiset katedraalit, joita alettiin 1100-luvulla yhtäkkiä rakentaa, kertovat merkittävän paljon keskiajan hengestä ja siis meidänkin perimästämme. En nyt uskalla sanoa, miten päin se meni ajallisesti, mutta katedraali on kivestä rakennettua tiedettä, ja toisaalta taas ainakin Akvinolaisen Summa Teologiae on oleellisesti samanlainen suoritus kuin vaikkapa Chartres’n katedraali. Saint Chapelle taas kertoo kiven ja lasin yhdistelmänä eurooppalaisen tarinan musiikista ja runoudesta. Tämä perinteisen Euroopan mykistävimpiin kuuluva luomus, joka rinnalla Pariisin Notre Dame vaikuttaa englantilaiselta rautatieasemalta, on niin lähellä ja tavoitettavissa, Citén saarella sekin.

Sitä voi sitten otatella mielihalujensa mukaan, kytkeytyykö laajalle levinnyt legenda taivaaseen ulottuvasta tornista, meillä useimmiten Baabelin eli Babylonian torniksi mainitusta, juuri jokilaaksojen kulttuurien ja Egyptin suurenmoiseen kivirakentamisen tapaan ja etenkin sitä huomattavasti vanhempaan vaiheeseen, jonka todisteita ovat Malta, Carnac ja Stonehenge. Tarinat kuitekin ovat varoittavia. Jumalat ovat kateellisia.

19 kommenttia:

  1. Teemalta tuli parin vuoden sisällä film noir Phantom Lady (1944), jonka IMDB-tiedoissa oli maninta elokuvassakin esiintyvästä New Yorkin katuelämästä: ennen ilmastointia, kadut ja paloportaat olivat kuulemma hyvin yleisiä yöllisten kohtaamisten maisemia, kun sisällä ei viihtynyt.

    VastaaPoista
  2. Bobby Peru unauthorizedlauantaina, 14 heinäkuuta, 2012

    Haaveillessakin kannattaa myös Kemppisen muistaa Anton Pavlovitshin viisaat sanat:

    Jos ensimmäisessä näytöksessä suomalaiseen taloon asennetaan West Side Story-tyyppiset paloportaat, viimeistään kolmannessa näytöksessä talon asukkaat joutuvat käyttämään niitä,aamutakissaan, yllätettynä ja huohottaen, osakesalkkua ja perhevalokuva-albumia kainalossaan kantaen, punaisen kukon jo lipoessa heidän takatukkaansa ja kuumuuden korventaessa myös alhaalla valmiudessa olevan pelastushenkilökunnan huolestuneet kasvot punertaviksi kuin heinäkuisen mökillä grillattavan kabanossin kylki.

    VastaaPoista
  3. Kun tuo ajatus tehdastornista tuli mainittua, en malta olla kommentoimatta kertomalla kuinka itse olen jo pitkkään ihmetellyt, miksi lehmiä viljellään maaseudulla navetoissa kun niitä voisi viljellä siellä missä kuluttajatkin elikkä siis kaupungeissa torninavetoissa samassa korttelissa kuin teurastomo ja jatkojalostamot.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin.

      Mielenkiintoinen ajatus. Olisiko avainsana kuitenkin tontin hinta sekä kuljetettavan viher- sekä korsirehun logistiikkapulma?

      Kerrostorninavetta teurastamoineen pasilassa olisi vinkeä ja toimivakin ehkä jos myös pihatolle olisi helppokäyttöiset lehmähissit. AIV sekä heinäpaalit tulisivat sitten junilla joskin maanomistajat jotka rehua tuottaisivat, joutuisivat logistiikan vuoksi ehkä eri asemaan kuin nyt.

      Latovainiossa on suurnavetta jonka rehuhuolto hoituu pääosin sitä ympäröivien peltojen sekä läänin rehutehtaiden tuotteiden avulla. Iso pihatto on myös kiinteä osa navettakompleksia. Tässä vanha artikkeli, lehmiä on nykyisin paljon enemmän.

      http://www.pellervo.fi/maatila/mp3_07/sorkkatulehdukseen.htm

      Poista
    2. Ehkä siksi, että lehmien pääravintona on edelleen paikallisesti tuotettu heinärehu, jota tarvitaan massana ja tilavuutena paljon enemmän lehmään sisään, kuin mitä maitoa saadaan ulos.
      Myös tuotannon sivutuote, eli lehmänlanta ja -kusi kuljetetaan takaisin pellolle, ja sitäkin tulee ulos aika paljon.
      Vähemmän kuljetettavaa eli halvempaa.

      Poista
    3. Lehmiä ei viljellä missään

      Poista
    4. Tässä vuosien varrella lehmille on syötetty koemielessä mm. selluloosaa, johon oli kustu tms., muurahaishapolla maustettua ruohoa ja viimeisin, oikein tuotantoon päässyt ape oli lajitoveri kuivattuna liha-luu -jauhona. Kätevästi tiivistettynä pelleteiksi tai väkirehujauheena.

      Poista
    5. "ja energian talteenotto kehittyy jatkuvasti."
      (Blogivaeltaja)

      Poista
    6. Jaa että lehmiä viljellään? No viljelläänhän viinaakin. Ja viljaa istutetaan.

      Poista
  4. Kappeleita ja katedraaleja sivuten kannattaa lukea Yrjänä Levannon Täydellinen torso - kirjoituksia kuvataiteesta.

    VastaaPoista
  5. Totta. Torini on kallistuu ja on jo liekeissä. Mutta missä ovat paloportaat ?

    VastaaPoista
  6. Siinä kaksvitosen ikäisenä Kustaa Eerikinpoika Vaasa pantiin vakuudeksi viiden muun kanssa jotta Kristian 2. uskaltaisi poiketa Tukholmassa Unioni asiassa. Ja mitä sitten seurasikaan !

    Juuristaan kasvaneet miehet Rouenissa eivät varusta kotikulmiaan viitotuksella "Pariisiin" . Minäkin vahingossa sain vastoin luontoani ripauksen tästä toisten sivistyksestä, kun en tahtonut löytää tienalkua Rouenista Pariisiin. Siksak ajeluni heitti minut viimein Pariisin kulmille, mutta St Denisiin. Sieltä talorykelmän keskeltä löytyi St Denisin katedraali,kuningashautakatedraali,mm. Ryövätty Vallankumousvirvoitukseen kun aika oli otollinen. No, se oli ikään kuin ensimmäinen näitä goottilaisia. Miksi niitä bygattiin ? Selitystynkäni juontuu kummastuksestani tätä hempeämielisyysevoluutiota kohtaan. Ajattelisin että kun sukujen aikapojat mittelivät voimiaan aseet kalskaten ja hevoset höyryten, niin vähemmät veljet piispoina ja pappeina pitivät puoliaan omilla ihmeteoillaan. Yksi oli naisettomuus vai mikä selibaatti se onkaan. Yksi oli sotalinnat varjoonsa jättäneet herranhuoneet -joita väki rakensi ja tulos voitti haarniskaurosten aikaansaannokset. (Sen Vaasan "uskonpuhdistus" sitten perusti rovastisuvut, peruutti hengellisyyden ja jätti sen anti-selibaatin ainoaksi iloksemme, ja ehkä vähän muutakin luonnonlapsisuutta jota kohta taas kirmataan Lontoossa.)

    Tohon Baabeliinkin tökkäisin sormeni. Minusta se nousee vasta-ajatukseksi harmonian ja järkiperäisen levollisuuden itsestäänselvää ideaalia vastaan. Että eripura ja kilpailu on hyvästä luomistyötä jatkettaessa, sen lepopäivän jälkeen jumalankuvien toimesta. Ja ovatkin ihmiset jatkaneet, kiihtyvästi. 2007-08 ajettiin seinään. Sumaan rysähti ensin ilkuttuaan eurokin 2010. Sitten se luovuus vähän herpaantui. Tulipaloa on sammutettu väärin, palomuurien pystyttämiseen on revitty palokaistoja -kai jotta ei jäisi tulenruokaa. Sopii tietysti tänä CDS-kautena joka keksi huippukseen tulostaa kopioita konkurssivakuutuksista, joilla vakuutuskorvausta sataisi nokkelien laariin, kun oma firma pantaisiin nurin. Näin teki mm. John Paulson miljardeja (kumppaneina mm. Goldman Sachs ja Deutsche).

    Pankin taseen kumpikin kaksi saraketta ovat aina yhtä pitkät eli euroiset, vaikka oikeasti poskellaankin. Kuinka pelastua, jos lupauspuoli (tallettajille yms.) olisikin isompi kuin vakuudet eli varat eli saamiset velallisilta ja arvopaperistetut saamispalat esim.Kampin tai Kämpin sarjamyynneistä -porukan kesken ja bonuksia kerta kerralta ryystäen ? Tästä on Espanjassa kyse.

    Pitäisi muuttaa siellä oikealla puolella velkaa (paitsi ei talletuksia) osakepääomaksi, swapata debetiä equityksi alan kielellä,baabelin sekamelskalla. Sitten vihdoinkin uskoa hintatason pudonneen koti- ja kaupparakennusten osalta. Vetää yli saamiseuroja (taseen vasen). Ja vetää yli taseen oikealta euroja juuri äsken swapaten nostetusta osakepääomasta (pankin velka yleisöllehän oli samassa yhteydessä jo pienentynyt, muutettu osakepääomaksi.) Tase olisi tasan ja hötö veks.

    Tätä menettelyä, IMF:n normaalisaneerausta, ehdottaa nimimies Hans-Werner Sinn (Baijeri ja IFO-opinsauna), turhaan. Miksi turhaan ? Espanjan pankeissa on omistajina Ilmarisia ja Varmoja kautta Euroopan. Niiden tappiot kompromenttoisivat teknoraattieeliitin muidenkin kuin Persujen silmissä. Siksi ajetaan putkeen ensiksi paikallisten katalonialaisten pankeilleen ,sadoille, lainaamien rahojen kuitaamista pois. Siis ennen (väistämättömäksi töpeksittyä) osakepääomanirhausta. --Tästä voivat omistukset jopa virvotakin aikaa saattaen kun kutistuneet pankit voivat alkaa taas -toimia pankkeina, eivätkä vain jatkaa muumioina joiksi ne on -pelastettu.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän nuo goottiarkkitehtuutin tuotteet olleet lisääntyneen keskusvallan symboleja? Edesmennyt professori Veikko Lítzen tosin hienosti käytti suomenkieltä teorioidessaan. Katedraaleissa yhtyivät maa ja ilma eli koko maailma. Näin voidaan yhdistaan maallinen valta ja hengellinen valta ja saadaan siis upea katedraali.

      Poista
  7. Nuo kuvan ilmastointilaatikot ovat vastine suomalaisille jääpuikoille.
    Jostain luin 120 ihmisen kuolevan vuosittain USA:ssa ilmastointilaatikoiden irrotessa kiinnikkeistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi Suomessa ei niin montaa kuole jääpuikkoihin. Mutta hyvä murha-ase se olisi, sulaisi jäjettömiin.

      Poista
    2. Mentiin kommenteissa paloportaista lehmien kasvatuksen kautta jääpuikkoihin. Jääpuikkomurhaaja jäi kiinni. En muista ratkasiko tapauksen Poirot, Marple, Holmes vai joku muu..

      Poista
  8. "Sekä Suomeen että Tampereelle" ;
    hyvin sanottu.......B-))

    VastaaPoista
  9. Jukka Sjöstedtin kommentti pelasti sitten taas tämänkin oudon blogijutun - puoliksi!

    VastaaPoista
  10. Mekaniikka ja vektorit ovat insinööreillä hanskassa ja rakentaa voidaan melkein mitä vain viitsitään. 60-luvun tietokoneilla jo voitiin Kuussakin käydä. Hoh hoijaa. Samaa kuvitellaan taloudessa. Että keinottelu olisi fiksua. Että omatunto olisi vahanaikainen ja kohtuus heikkoutta.

    VastaaPoista