21. toukokuuta 2012

Liskomusiikkia I


Otsikko ei ole lyöntivirhe. En tarkoita diskoa, vaan liskoa. Nyt voin kirjoittaa tästä asiasta, jota olen kovasti seurannut. Kun varsinaista asiantuntemusta ei ole, olen vältellyt siihen kajoamista. Alan tutkimuksesta on silti kantautunut tietoa myös ”meidän puolelle”, sillä aivotutkimuksessa mallintaminen on selvää tietojenkäsittelytiedettä, ja kuvantaminen on lähellä. En tiedä tämän hetken summia, mutta lääketieteen ja biotieteiden teknologia oli muutama vuosi sitten dollareissa mitattuna sata kertaa suurempi bisnes kuin kuluttajaelektroniikka.

Nyt on siis mahdollista aikaisempien digitaalisten ”näppäilykuvien” sijasta toteuttaa tomografia (”viipalekuvaus”) tosiaikaisena. Tutkittavalle voidaan antaa lääkettä tai hänet voidaan altistaa ärsykkeille ja seurata myös kuvana, mitä hänen aivoissaan tapahtuu.

Tulokset ovat kohdittain hälyttäviä.  Alan perusteet järkkyvät. Aivojen eri osissa on keskuksia, kuten puhetta tuottava lohko, mutta ne eivät toimi itsenäisinä osina, vaan suunnattomina verkkoina. Aivot eivät muistuta vähimmässäkään määrin tietokonetta. Ne ovat paljon monimutkaisemmat kuin kukaan olisi tohtinut kuvitella vielä muutamia vuosia sitten. Ne ovat myös täynnä yllätyksiä.

Hiljan palautimme erään ystävän kanssa mieleen Oliver Sachsin esimerkin urkurista, jolla oli tavattoman paha muistisairaus. Hänen lyhytmuistinsa oli jotain 10 minuuttia. Kaikki muu katosi mielestä. Vaimonsa hän jollain tavalla tunsi, mutta siinä melkein kaikki.

Tuossa tilassa hän soitti urkuja ja pianoa, hyvin. Kun hänelle lyötiin nuotit eteen, hän entisenä ammattimuusikkona soitti virheettömästi nuoteista. Kun koe toistettiin vähän ajan kuluttua, kävi ilmi, että hän oli oppinut viimeksi soittamastaan eli soitti paremmin. Tämä on tietenkin jokseenkin käsittämätöntä ihmiseltä, joka ei välttämättä löydä kotonaan kylpyhuoneesta keittiöön.
Viime viikolla RSO:n konserttilähetyksen väliajalla esitettiin professori Minna Huotilaisen esitelmä. Hän on kognitiotieteen tutkija ja kuuluu Helsingin yliopiston monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikköön.

Aivokuoren suuri merkitys musiikissa on ollut selvä ja jonkin aikaa. Nyt tiedetään, että ammattimuusikolla eräät aivokuoren osat ovat voimakkaasti laajentuneita eli niiden tilavuus on keskimääräistä selvästi suurempi. Ammattimuusikolla on muista enemmän aivokapasiteettia esimerkiksi vieraiden kielten tai virkkaamisen opetteluun, kirjoittaa Huotilainen.

Mielimusiikin kuunteleminen kuitenkin vaikuttaa liskonaivoihin eli syviin aivojen osiin, samoihin jotka säätelevät pulssia, hengitystä ja vastaavia toimintoja. Vaikutus on tyypillisesti erittäin nopea ja vahva. Samat aivojen osat toimivat esimerkiksi ihmisen säikähtäessä.

”Mielimusiikki” on ymmärrettävä kirjaimellisesti. Se voi olla siis yhtä hyvin diskojytää kuin Pendereckiä. Vaikutustapoja on ainakin kaksi. Toinen on ”sivistynyt” eli aivokuoren kautta tapahtuva. Siihen liittyy ”liskonaivojen” vaikutus, joka kiertää kognitiivisen kontrollin.

Koska mielimusiikki todennäköisesti (Huotilainen sanoo ”varmasti”) vaikuttaa erittäin edistävästi aivovaurioiden jälkien korjaamiseen ja oletettavasti siis myös muistisairauksiin, tässä on kysymyksessä iso asia.

Sama kirjoittaja sanoo jyrkästi, että musiikkiin osallistumisella, joka tarkoittaa siis myös kuuntelua tai altistumista mutta vaikuttaa selkeimmin itse soitettaessa tai laulettaessa, on erittäin suuri vaikutus lapsen kehitykseen.  Vaikutus on voimakkaimmillaan 3 – 10 vuoden iässä. Sen jälkeen se heikkenee.

Tästä voisi nyt esittää alustavan arvion. Olisiko aika nostaa musiikki liikunnan, ulkoilun ja kaikenlaisten terveiden elämäntapojen rinnalle tai ohi?


[…]

14 kommenttia:

  1. Niinhän sitä ehkä luulisi. Asiankäsittely voi olla 1-puolista. Aivoilla on kiinteä tilavuus ja yhden laajentuminen merkitsee usein toisen supistumista. Tämä on havaittu aivan äskettäin.
    Erikoisesti kovin yksipuolinen keskittyminen nautintoon (internet, huumeet, .. kenties musa) voi olla jopa haitaksi aivojen kehitykselle.

    (Ja muusikot eivät ole yleensä järjen jättiläisiä, osa on saalistavia liskoja yössä..).

    MrrKAT

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järjen (yleisen päättelykyvan, joskus älykkyydeksi nimitetyn) kanssa tällä asialla ei liene mitään tekemistä.

      Poista
    2. Työelämässä viimeiset >40v ja
      nimenomaisesti musiikillisesti
      lahjakkaat ovat ne jotka puikottavat.

      Muutakin kuin siis valmiita nuotteja.

      Kun luovuus ilmenee arjessa, tekemisessä,
      työn jäljessä, voit olla työnantajallesi jopa hyödyksi.

      Nuotit ovat viite, ohje.
      Mahdollisesti sekamelska väärinkäsityksiä.

      Poista
  2. "Ammattimuusikolla on muista enemmän aivokapasiteettia esimerkiksi vieraiden kielten tai virkkaamisen opetteluun, kirjoittaa Huotilainen."

    Rohkenen epäillä, että tuissa tyypillinen päättelyvirhe. Muusikoksi ei voi tulla, ellei ole hyvä muisti jo lapsena. Tuo termi "aivokapasiteetti" ei sitäpaitsi tarkoita yhtään mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa. "Muita korkeampi" saattaa olla itse huonosti kirjoittamani. Ketä muita?

      Selvempi, aivan hiljan tutkittuja asioita on osoitetun aivojen kohdan lajentuminen juuri musiikin harjoittelun johdosta. Odottaisin, että matematiikan harjoittelu aiheuttaisi samanlaisen tuloksen.

      "Aivokapasiteetti" ei liion ole kvantifioitavissa. Sitten toisaalta muistiinpainamiskyky ja muistissa pitämiskyky vaihtelevat ja niitä voi harjaannuttaa.

      Poista
  3. Vähän tieteellisyyttä innovaatiojournalismista:
    http://www.innovationjournalism.org/archive/INJO-7-8.pdf

    VastaaPoista
  4. Attn: Kemppinen
    Mielenkiintoisia tutkimuksia on tehty myös saralla aivot-vasenkätisyys. Vasenkätiset ovat kuulemma erityisen kiinnostuneita informaatiotekniikasta ("uutinen" jommassakummassa iltapäivälehdesä) Aivot..arvaamattomat..!

    VastaaPoista
  5. Mozart effekti kehitettiin Yhdysvalloissa. Georgian osavaltio jakoi levyjä synnytysosastolla, jotta vauvoisata tulisi fiksumpia. Harvardin yliopiston Zero projekti on tutkinut jo pitkään taiteen suoraa ja epäsuoraa transferia. Suora transfer on huijjausta tai väärinymmärrys.

    Muusikot eivät ole kaikki fiksuja. Kasvatukseen tarvitaan taidon- ja taiteen lisäksi, etiikkaa ja tietoa. Jos näistä vaikka musiikki jää pois ei sitä heti huomaa. Ihmisistä kehittyy ehkä enemmän teknis-rationaalisia otuksia.

    Se, mihin tämä taas voi johtaa on kokonaan toinen kysymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mozrt-efektistä käsitykseni on sama.

      Kun ihmisestä toinen puoli on tunne-elämää, taiteen suora vaikutus siihen on kiinnostava ajatus nyt kun uskottavaa näyttöä on alettu esittää.

      Poista
  6. Miksi ateroskleroosi kovettaa yhdellä kaikki muut valtimot, mutta säästää aivovaltimot kun taas toisella ei säästy mikään valtimo. Miksi toisen neuronit kuolevat ja aksonit surkastuvat vähitellen mutta muu ruumis on vahva ja yhdellä raihnaus etenee mutta aivotoiminta säilyy pitkään lähes normaalina. More studies are needed.

    VastaaPoista
  7. Kun muistisairas äitini ei enää kommunikoinut muun maailman kanssa, sain hänet hymyilemään laulamalla hänelle ne samat lastenlaulut jotka hän oli laulanut minulle viisikymmentä vuotta sitten. Näin me sitten ”kommunikoimme” parin vuoden ajan. Ilmiöstä, eli musiikin vaikutuksesta muistisairaisiin, on minulle myös kertonut muusikkoystäväni joka laulattaa muistisairaita kerran kuussa.

    VastaaPoista
  8. On lohdullista tietää, että kun mihinkään muuhun ei enää pysty, niin pianoa osaa kuitenkin soittaa.

    Mitähän muuten pitäisi ajatella siitä, että akateemisissa harrastelijaorkestereissa (esim. Tampereella) huomattava osa soittajista on lääketieteen edustajia ja vain yksittäistapauksissa oikeustieteilijöitä? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että se se vasta lohdullista onkin! Musiikki on ollut minulle kantava voima koko elämäni ajan, enkä usko sen asian muuttuvan loppuelämäni aikana. Olen pyytänyt tytärtäni soittamaan minulle mielimusiikkiani, jos joskus joudun tilanteeseen, etten voi tai pysty itse vaikuttamaan siihen, mitä ympärilläni tapahtuu.

      Mielenkiintoisia tutkimuksia voitaisiin myös saada aikaan siitä, mikä saa ihmiset ilkeilemään ja mollaamaan toisia ihmisiä etenkin anonyymisti.

      Poista