11. helmikuuta 2012

Sininen veri


Keskustelemme tasa-arvosta. Oivallisia puheenvuoroja on esitetty. Ilmiöt on pidetty toistaiseksi yksinkertaisina. Miesten ja naisten tasa-arvo on eräin osin yksinkertainen asia, koska nämä kaksi ryhmää ja niiden biologia on selvä. Suomen kielilainsäädäntö on yksinkertainen. Kommenteissa on esitetty pätevät perustelut nykyistä järjestelmää vastaan.

Omasta puolestani säestän, että ”virkamiesruotsi” ei todellisuudessa ole riittävä. Itse osasin mielestäni henkeäsalpaavan hyvin kirjoittaa tuomarina päätöksiä ruotsiksi. Käsitykseni alkoi nopeasti muuttua, kun esittelijävuosina parikin ystävällistä ruotsinkielistä kollegaa näki vaivan korjata tekstejäni. Ei niihin monta alkuperäistä sanaa jäänyt. Mats Wiklund oli hiljainen kaveri ja aina auttamassa.

Vaikea asia: ”biologismi” eli sisäinen rasismi.

Puhuaksemme selvyyden vuoksi tässä vain ruumiillisesti ja henkisesti ”terveistä” ihmisistä aloitamme myöntämällä, ettemme tiedä, mitä terveys merkitsee. Minusta se on sosiaalinen konstruktio eli tarkoituksenmukaisuussyistä tekaistu käsite. Lääkärit ovat eri mieltä. Terve järki kertoo silti melkein aina, mitä sillä tarkoitetaan.

Ovatko jotkut ihmiset synnynnäisesti muita parempia?

Tätä kysymystä ei ole sopivaa esittää. Siihen vastaamisen sijasta tapanamme on ihailla tai ihannoida henkilöitä, jotka saavat mielestämme aikaan epätavallisen suuria yleisesti hyväksytyillä aloilla.

Yritän löytää helpon esimerkin, ja lukija ehkä muistaa, että en ole penkkiurheiija enkä liikunta-aatteen läpitunkema. Siis: Teemu Selänne ehkä on ylivertainen yksilö jääkiekkoilijana, vaikka ei ehkä ainoa lajiaan. Tiettävästi hän on myös miellyttävä ihminen ja toteuttaa legendan noustuaan varsin kapeista oloista huipulle. Joku sanoi tietävänsä, että hän oli jo aloittelevana juniorina niin hyvä, että ettei ikätovereilla ollut paljon nokan koputtamista eikä mailan paukuttamista.

Jos älylliset erot ja valmiudet ovat synnynnäisiä, miksi harrastamme eliittikouluja?

Olen nähnyt ja myös tuntenut ihmisiä, jotka eivät mahdu kellokäyrälle. Kun alle kouluikäinen lapsi on kaikkiaankin luonnonihme, harrastammeko me näitä kouluja, jotta välkyt lapset säilyttäisivät ihmeellisen oppimiskykynsä? Tulkinnassa olisi järkeä mutta käytäntö ei anna sille tukea. Kukaties Ranskassa on ollut sellaista henkeä. Parisataa vuotta huiput poimittiin koululaisten joukosta kuuluisiin ”suuriin lyseoihin”.

Kansakouluaatteen takana saattoi olla halu kouluttaa korpraaleja lukemaan lyhyitä käskykirjeitä. Kirjoittamisella ei ollut niin väliä, eikä sitä yleensä opittukaan.

Nyt kun tasa-arvon ohella polttava ongelma on aluepolitiikka eli kunnat olisi paikallaan ainakin kehaista, että noin 1900 – 1980 läänit tuottivat itselleen sen koulutustason, jota selviytyminen kansantaloudessa ja vaikeissa sodissa edellytti, ja vielä riitti väkeä vientiin.

Jos suopeat lukijat hyväksyvät ajatuskokeeni, että esimerkiksi korkeimpien oikeuksien jäsenet olisivat eteviä henkilöitä, niin hämmästyttävästi he olivat lähtöisin eri puolilta maata ja sangen keskinkertaisista oloista. Yliopiston professoreista on kirjoitettu tavallisesti vähän toisessa hengessä, mutta kun sielläkin näkyvät taustalla etenkin maakuntakaupunkien lyseot, eivät millään muotoa vain Helsingin, Turun ja Viipurin valiokoulut.

Esitän mietittäväksi kaksi ajatustani. Ensinnäkin huippukyvyillä ei ole väitettyä merkitystä. Urheilu ja viihde ovat vinouttaneet ajatusmaailmaamme. Toiseksi jos valmiuksissa eli oppimiskyvyssä on synnynnäisiä eroja, niiden huomaaminen ja hallinnoiminen on käytännössä mahdotonta ja lisäksi hävikki on suuri (sammuneet kyvyt). Siksi, ja tässä ilman isänmaallisuutta ja poliittisia aatteita, kansanopetus eli kansankoulu ja sen jälkeen peruskoulu ovat menestymisen tuki ja turva. Kuntakeskustelua ajatellen – miten käy nuorison koulutusmahdollisuuksien? Keskiaste – mielestäni tärkein – ei toimi nykyisessä järjestelmässä.

22 kommenttia:

  1. Historiaa;

    Hyva kirjoitus! Onkohan tasa-arvoisuus edistynyt pysyvasti? Ajattelen historian suuria loukkauksia. Kurdien kansanmurha lienee ollut suuri tasa-arvoisuuden loukkaus. Ei suomalaistenkaan suhtautumisessa Ita-Karjalassa venalaisvaestoon ollut aivan kohdallaan. Historian tapahtumista voidaan kaiketi oppia, etta raakaa epatasa-arvoa voidaan opettaa tai yhdessa viljella... Siksi tallaiset jalot Kemppisen ym kirjoitukset ovat taivaan lahja.

    VastaaPoista
  2. Demokratia toimii 100 vuoden tahtayksella;

    Onkohan tasa-arvo ihmisen ian funktio? Vanha sanonta, etta tasa-arvo toimii 100 vuoden tahtayksella, tarkoittaa, etta haudan lahestyessa eriarvoisuuden tunteet vahenevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla voi itseään lohduttaa vuokrayksikössä kun panee lääketablettia puoleksi minimieläkkeellä.

      Poista
    2. No niin, sadan vuoden tahtayksella ovat nuokin mammonan murheet ohi!!

      Poista
  3. Vaikka kellokäyrän ulkopuolella on ihmisiä niin kellokäyrän keskiarvoakin on mahdollista nostaa. Nosto käy kuitenkin helpoiten nostamalla suurten ihmisjoukkojen osaamista eli näitä seiskan (poikia) oppilaita. Varsinkin alakoulut pitäisi olla varsin pieniä, ainakin tutkimusten mukaan, jotta ne antaisivat tarvittavaa tukea erilaisuuteen ja keskinkertaisuuteen. Ei ne "huiputkaan" ole joka lajin huippuja. Jokaisella kunnalla on kunnia-asia olla oma yläkoulu ja pienissä kunnissa se on pieni. Tasa-arvoa on, että jokaisen lahjakkuudesta saadaan mahdollisimman suuri osa käyttöön ja palvelemaan ko. ihmisen omaa onnellisuutta.

    VastaaPoista
  4. Tuota huippuyksilöiden merkitystä on liioiteltu myös tappamisammatissakin. Jonkin rambojoukkion merkitys sodan voittamisessa on mitätön. Samoin myös näiden toinen vastakohta - karkurit ja pelkurit. Ratkaiseva asema on sittenkin tavallisilla tattonoilla jotka muodostavat ylivoimaisen enemmistön.

    Rauhan ajan yhteiskunnassakin työnsankareita voidaan toki käyttään hengenkohottamistarkoituksissa mutta näiden harvinaisuuksien kuten työtävieroksuvien pummien vaikutus kansantalouteen on lopultakin mitätön. Kun yhteiskunnassa vallitsee kohtuullinen yhteisopu ja yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt ovat kunniassa on ääripäiden välissä olevan ylivoimainen enemmistö se joka vaurauden on aina luonut työllään ja tulee aina luomaan. Pummit ja jokapaikan touhottajat eivät vähäisen painoarvonsa takia koskaan muuta lopputulosta puoleen eikä toiseen kovinkaan paljon.

    VastaaPoista
  5. Mistä tunnistaa suuren hypyn (Kierkegaard) täällä läntisen ajattelun peräsuolessa?

    Valto-Ensio joutuu nyt muiden maalaisten mukana havahtumaan siihen karuun totuuteen, että pitää katsoa asioita suoraan silmiin; että pitää luottaa omiin aisteihinsa ilman näkymättömän käden suojaavaksi sanottua otetta (Sartre), kun Itä-Suomen kansa ei olekaan valituista valituin, vaan valituimmat kootaan Dragsvikiin pitämään hauskaa ilmastoiduilla luksusbuusseilla Pohjanmaalta saakka.

    VastaaPoista
  6. JK: "Jos älylliset erot ja valmiudet ovat synnynnäisiä, miksi harrastamme eliittikouluja?"

    Juuri siksi. Etkö ole kuullut "lahjakkaan lapsen tragediasta" ynnä muusta turhautumisesta hitaanpien tahdissa? Vai etkö usko siihen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ne eliittikoulu lahjakkaita opeta. Niiden oppilaat ovat ihan tavallisia, mutta heidän ympäristönsä on todella koulutusmyönteinen ja toisekseen ns. elittikouluihin hakeutuvat hyvät ja asiallensa omistautuneet opettaja. Tämä yhtälö tekee niistä eliittiä, ei siis laapsen älykkyys tai tyhmyys.

      Poista
    2. Onhan olemassa sellaisiakin kouluja, joihin otetaan nimenomaan jonkin poikkeuksellisen lahjakkuuden takia. Matemaattisen, musikaalisen, liikunnallisen, kielillisen, älyllisen...

      Poista
  7. Teemu Selänne on lahjakkuuden ilmentymänä hyvä esimerkki monen osatekijän summasta. Jos hän olisi syntynyt ennen "jääkiekkoa" 1800-luvulla niin olisiko hänestä tullut loistava seppä, merimies vai kenties kauppias. Alle 15-vuotiaana ei vielä mikään kertonut että hänestä joskus tulee osa jääkiekkomaailman huippua, koska pituus ja voima kehittyivät vasta murrosiässä.

    Varsinaisiksi edellytyksiksi voisi uumoilla nopeutta sekä "luovuutta", hallita pelin hurmosta ja harjoittelun kyynistävää vaikutusta. Kykyä ohjata sisäistä motivaatiota fyysisten edellytysten hyötykäyttöön.

    Selänne on lähes jokaisessa harjoitteluaan koskevassa haastattelussa maininnut sanan ilo. Se on ollut se sisäinen motivaattori, ei raha ja kuuluisuus, vaan pikkupoikamainen leikkimielisyys ja ilo. Se on se voima jota jokainen opettaja, valmentaja ja "tukija" toivoisi voivansa ohjailla, jotkut jopa hallita.

    Lahjakkuus on viime kädessä yhteisöllistä.

    VastaaPoista
  8. (Kysyin äskettäin, mihin tallentaa kuvat etc. Kuulin nyt, etttä Googlelle on tulossa ihan pian palvelu, joka toimii kuten nuo maksulliset firmat. Olettaisin, että se on ilmainen.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No lähetä nyt ne kuvat vaikka minulle, voin tallettaa ne puolestasi ja saat rauhan.

      Poista
  9. Kyllä tuo kansakouluaate on ollut pienelle kansakunnalle pelastus ja siunaus.
    Mitenkä muuten vaatimattomista oloista lähtöisin olevat olisivat tulleet edes ajatelleeksi sitä mahdollisuutta, että hekin hyvä isä sentään, että hekin voisivat olla lahjakkaita.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  10. Ohimennen sanottuna yhteiskunta ja ihmisetkin kai aika yleisesti hyväksyvät, että yhdet on syntyjään parempia. Lohdullinen ajatus on, että kukaan ei ole kaikessa parempi, että toisin sanoen yhdenlainen lahjakkuus väistämättä syö toisenlaista biologisessa ja sosiaalisessa kontekstissa.

    Muuten huippujen ymmärtäminen ei ole yhtä tasokasta.Oletetaan, että A saa miljoona kertaa enemmän palkkaa kuin B vaikka firman johdossa. Moni tuntuu luulevan, että ero on järjetön, että firma ei ymmärrä mitä tekee. Eihän kukaan nyt varmastikaan ole miljoona kertaa parempi. Mutta kun se on tai ainakin voi olla! Paremmuus ei vain ole absoluuttista kahden ihmisen välillä vaan suhteellista suhteessa rajahyötyyn. Jos nimittäin voittaja vie kaiken, kuten usein tapahtuu, vaikka kuinka pieni ero paremmuudessa voi teoriassa ratkaista, kumpi tekee miljarditilin ja kumpi poistuu häntä koipien välissä.

    VastaaPoista
  11. Nain kiinalaisessa kirjakaupassa tasa-arvoa kasittelevan jenkkilaisen kirjan;
    kirjoittaja oli joku Ford. Suuret syntiset tasa-arvoa vastaan olivat: Ennen muuta Wal-Mart, sitten McDonald jne. Siis jos joku firma puristaa kustannuksensa alas ja volyymit maailmanlaajuisesti ylos, niin se on loukkaus tasa-arvoa kohtaan ?? Kova juttu!!

    VastaaPoista
  12. Järkevä kirjoitus. Keskinkertaisessa koulussa etevä oppii lähes kaiken. Samoin hyvässä koulussa, mutta ei juurikaan enempää kuin aivan tavallisessa. Tätä tukevat Pisa-tulokset.
    Heikosti menestyvät oppilaat oppivat keskinkertaisessa kouluissa yhtä ja toista, mutta huonossa- ulkomaisten esimerkkien (meillä ei ole vielä huonoja kouluja) perusteella - tuskin lukemaan.
    Meidän parhaimpien piirien mielestä Suomen koululaitos on aika hyvä, mutta aina parannettavaa löytyy. Vielä paremmaksi se saadaan, kun tehdään juuri samat virheet kuin muualla.
    Nimimerkki 40 vuotta opettajana peruskoulussa ja lukiossa.

    VastaaPoista
  13. "Ensinnäkin huippukyvyillä ei ole väitettyä merkitystä."

    Malcolm Gladwellin erinomaisen viihdyttävä kirja ”Outliers – the Story of Success” käännetty muistaakse Miksi menestymme vahvistaa tuon kannan, kaksi esimerkkiä:
    - USA:n suurliikemiehet olivat lähes kaikki syntyneet 1820-40 välillä, koska tuossa aikaikkunassa olleet olivat sopivassa iässä. Gladwell löysi saman säännön myös suurissa internet-ajan guruissa
    - NHL:n mestari pelaajat olivat lähes kaikki syntyneet alkuvuodesta, koska ratkaisevassa ikäluokkakarsintavaiheessa heillä oli ollut vuoden fyysinen etu.

    Kaiken kaikkiaan elämä vaan ei mene tasan.

    VastaaPoista
  14. "Sammuneet kyvyt" olisi kiinnostava aihe. En itse tunne yhtään tielle töysin väsähtänytyä niiden joukossa, jotka ovat ensin kaasuttaneet koneasti. Minkä verran kyse vain ns. pätemättömyyden tason saavuttamifesta?

    Kun joidenkin ebsimmäisten omien rekrytanttien yhteistyöstä on saanut nauttia ja uraa seurata jo varsin pitkään, on ennakkoluulo kyvykkyyden hajonnasta saanut vahvistusta. Perinteisten paperien ja haastatteluvaikutelmien ennustearvo on suuri vain karsivuudessa - sopimattomalta vaikuttanut on muualla toimuessaan usein vahvistanut päätelmät. Sen sijaan vain osa hyviksi arvioiduista ja siis valituista on sellaisiksi osoittautunut. Tämän on kyllä osannut arvioida jo parissa viikossa. Se puhuu koeaikasysteemin puolesta.

    VastaaPoista
  15. Ad Anonyymi: - olen samaa mieltä Gladwellistä. Suosittelen. Aikaisempi kirja "What the Dog Saw" on myös kehumisen arvoinen. Amazon näyttää mainostavan Kindlenä kolmen kirjan pakettia, $ 5.

    VastaaPoista
  16. Kun kerta nimeni mainittiin, vastaan ihmisen elon viisaasta typeryydestä Samuli Parosen ajatuksella:

    "Ihmiskunnan historia on maailman ainoa rikoshistoria. Siitä ei kannata ylpeillä. Jossakin hämärässä vaiheessa tapahtui luonnoton aivokasvu, josta lähtien se alkoi, sairaus jota sanotaan edistykseksi. Ehkä ihmisaivot vielä tuonnempana joskus palautuvat normaaliin neljänsadan kuutiosentin tilaan, koko luomakunnan onneksi. Pääsevät kaikki nämä luonnottomat laitokset autioitumaan. Nimikin unohtuu. Nimettömät kuleksivat raunioissa heitellen kultakolikoita ja dollareita ilmaan ja hihkuvat riemusta, kyllästyvät leikkiin ja kävelevät pois. Seksi palautuu normaaliin kertavuotiskauteensa kehonmerkkeineen. Pulmat ovat ratkenneet."

    VastaaPoista
  17. Se on sosialisteille tuo lahjakkuus niin vaikea asia että sitä pitää vastustaa ja kammoksua loppuun asti. Kaikki pitää tasapäistää harmaaksi mössöksi ja niiden päät, jotka kasvavat muita ylemmäs, katkaista.

    Sosialistiset lahjakkuudenvastustajat ovat ajaneet Suomen siihen jamaan missä se on. Nimittäin juurikin lahjakkuudet ja yksilöt saavat asioita aikaan, eivät komiteat, neuvostot ja työryhmät. Yksi ainoa kirurgi kykenee kädenkäänteessä tekemään sellaisen leikkauksen, johon sata sairaanhoitajaa ei kykene.

    Suomalaiset sosialistit ovat mestareita nujertamaan lahjakkuudet, sammuttamaan kyvyt ja tukahduttamaan luovuuden. Ja sitten tällaista tasapäistämistä pidetään jonain tavoitteena. Pah, sanon minä sosialisteille.

    VastaaPoista