1. helmikuuta 2012

Puli ja tenttu


Eräs aivan asiallinen keskustelu osoitti, että voisi olla viisasta pitää vähän pienempää suuta. Todettiin näet ohimennen, että sanan ”puliukko” alku viittaa pulituuriin eli huonekalujen kiillotusaineeseen, jossa on osa sellakkaa ja osa spriitä.

Ei tullut puheeksi, että edelleen käytössä oleva nimitys ”tenttu” viittaa puolestaan denaturoituun spriihin.

Korvikealkoholien lista on aika pitkä. Olen itse nähnyt juotavan pilsnerin seassa suuvettä (Illodin) ja jopa Eau de Colognea.

Vanha järjestelmä oli kaamea mutta järkevä. Nyt ilmeisesti monikaan ei tiedä, että EU-lainsäädäntö muutti tilannetta dramaattisesti.

Selkeä oppi oli ennen, että jos jotain hirvittävää ainetta, kuten lentokonespriitä, sai tavalla tai toisella juoduksi, siitä saattoi saada hyvän humalan ja pahan krapulan.

Sääntö ei päde enää.

Metyylialkoholia, joka on erittäin vaarallinen myrkky, käsiteltiin ennen juuri sellaisena. Nykyisin ei ole sanottua, ettei sitä olisi pesuliuoksissa ja nesteissä. Ei ole tiettävästi olemassa ainakaan humalaiselle sopivaa keinoa erottaa metyylialkoholi oikeasta viinasta, jonka kemiallinen nimi on etyleeni.

Denaturointi tarkoitti erittäin karvaan aineen lisäämistä etyylialkoholiin väärinkäytön, suomeksi juomisen estämiseksi. Sitä eli siis tenttua käytettiin muun muassa polttimissa ja joissakin valaisimissa. Se oli värjätty siniseksi. Asiaa en tiedä, mutta johonkin maailmanaikaan lämpömittareita oli kahdenlaisia. Toisissa pylväs oli elohopeaa ja toisissa tenttua (sininen). Elohopea on kielletty. Vähän kauhistuttaa ajatella, että kuumemittareissa sitä oli aika paljon, ja niitähän särkyi. Elohopeahöyryt ovat oikeasti myrkyllisiä.

Muistan oikein hyvin, että 1960-luvulla sittemmin Lepakkoluolaksi sanottua suoja-asuntoa Ruoholahdessa sanottiin Liekkihotelliksi. Nimitys viittasi Liekkiviinaan, joka oli grillin sytytysnestettä. Muistelen, että hurjimmat väittivät sen olevan juotavissa puolukkamehuun sekoitettuna. Voin muistaa väärin.

Suuressa osassa EU:ta, ehkä kaikkialla muualla kuin meillä Suomessa, spriitä saa mistä tahansa. Normaalin ihmisen ei tulisi mieleen juoda sitä – siis etyylialkoholia. Meillä sprii eli pirtu eli 96-prosenttinen on todellinen perinnejuoma kieltolain ajalta. Hammaslääkärit olivat suosittuja ihmisiä, koska heillä oli laillisesti hallussaan spriitä, jota he nimittivät Fortikseksi (Spiritus fortis). Heillä saattoi olla laillinen tarve sen käyttämiseen. Muistin kysäistä pari vuotta sitten hammaslääkäriltäni, joka sanoi, ettei fortista enää tarvita mihinkään. Silti sitä saa apteekista.

Metyylialkoholiin kuolee Suomessa useita kymmeniä ihmisiä vuodessa. Pullot lienee merkitty pääkallolla ja sääriluilla, mutta edelleen on tyhmää väkeä, joka ryhtyy yrittämään sen juomista varmaan vaarien kertomuksia muistellen. Ja henki menee.

Pakkasneste, usein etyleeniglykoli, aiheuttaa sekin juotuna kuolemantapauksia. Tuulilasinpesunesteet lienevät turvallisia. Luultavasti muissakin kuin lasolissa vaikuttava aine on tavallinen etyylialkoholi tai sitten korkeampi alkoholi, joka ei ole myrkyllistä. Viranomaisten mukaan autossa tuntuvat alkoholihuurut ovat niin vähäpätöisiä, ettei niillä ole mitään vaikutusta terveyteen eikä verenalkoholiin.

Menneen ajan Hokmanin tipat (Hoffmanin tipat) ja kamferitipat sisälsivät eetterin lisäksi puolet spriitä. Väärinkäyttö oli laajaa. Kamferitippoja saa ehkä vieläkin mutta niin pieninä määrinä, ettei siitä silmä kirkastu.

Ja Pervitin – Suomessa rauhan aikana myyty särkylääke Pervitin oli jokseenkin samaa kuin Aspirin – täysin vaaratonta. Samoin Hota-pulveri. Muuta ollaan tietävinään, mutta tämä lääketehdas Starin tuote oli tavallinen särkylääke vailla lisäaineita. Siihen koukuttuminen – muistan oikein hyvin – oli pelkästään psykologista. Sota-ajan Pervitin, joka myös Suomessa käytettiin paljon, oli eri aine, erittäin vaarallinen huumausaine nykyisen luokituksen mukaan.

44 kommenttia:

  1. Viina on etyylialkoholi eli etanoli, ei etyleeni.

    Metanoliin kuolee vuosittain noin 10 ihmistä, pääsääntöisesti Igor-marketista ostetun väärennetyn viinan vuoksi.

    Saksalainen sota-ajan Pervitin oli metyyliamfetamiinia. Tunnettiin myös nimellä "höökipulveri". Ohessa hyvä artikkeli.

    VastaaPoista
  2. Metanoliin kastettu kuparilanka palaa vihreällä liekillä, etanoliin sinisellä. Samoin booraksi (saa apteekista) antaa metanoliin sekoitettuna vihreän, etanoliin sekoitettuna sinisen, värin.

    VastaaPoista
  3. Eräs Vihreät rp:n ent. puh. joht. sanoi meille että ennen vanhaan jotkut saattoivat sekoittaa veteen myös hiukan DDT:tä ja siitä humalat. Eikä kuulemma olisi tullut mitään pahempaa seurausta.

    MrrKAT

    VastaaPoista
  4. Hammaslääkäreiden ohella myös sokeritautiset olivat toveripiireissä suosittuja, sillä heillekin suotiin säännöllisesti sopivan kokoinen pullollinen spiritus fortusta neulojen puhdistamista varten.

    Tuon "tentun" olen oppinut tuntemaan paremmin nimellä "tenu" niin kuin sanassa "tenunenä".

    Eikös noita valtion myrkyttämiä aineita muunnettu nautintakelpoisiksi liruttamalla neste molemmista päistä aukileikatun ranskanleivän läpi. Ei siitä aivan konjakkia tullut, mutta likimain.

    VastaaPoista
  5. Metanolia on käytetty tuulilasinpesunesteissä.
    http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1263

    VastaaPoista
  6. Norkoilimme pikkupoikina kirkonkylän baareissa, joissa pultsarit ryystivät pilsneriään. Pyysivät joskus jotakuta poikaa käymään apteekissa Hotaa hakemassa pientä palkkiota vastaan. Pää meni vähäksi aikaa mukavasti sekaisin Hota-pilsneri-coctailista. Rupesivat usein rähisemään sen vaikutuksen alaisina, kunnes tomera baarinpitäjärouva tuli lyömään nyrkkiä pöytään.
    Opiskeluaikana monet saivat jopa 96-prosenttista pirtua opinnäytetyönsä kokeiden tekemiseen. Sitähän oli sitten houkutus lorautella "lantringiksi" miedompiin aineisiin; ei niin pahaa vaikutusta millään muulla sekoituksella.

    VastaaPoista
  7. Kun Suomi neuvotteli EU-jäsenyydestä ja osana neuvotteluja oli alkoholin vapaan kaupan estäminen Suomen puolelta, niin toinen partti ei ollut uskoa Suomen korvikealkoholien käytöstä annettua tietoa. Eivät pitäneet asiaa edes mahdollisena, että joku voisi juoda tuulilasinpesunestettä. Suomessa karahvi-viiniksi luokiteltua ainetta kun saa muualla Euroopassa kohtuulliseen hintaan (ihan täyttä kuraa siis, mutta viinin väristä ja hajuista ja sisältää alkoholia).

    Ja noista rautakanki- ja ranskanleipäjutuista voisi pikkuhiljaa jo luopua. Denaturoitiin tarkoitettua karvasainetta ei saa pois millään kepulikonstein. Joka ei nyt tähän mennessä (asiaa on käsitelty tällä palstalla ennenkin) asiaa usko, niin menee sitten rautakauppaan ja ostaa kangen ja testaa, näyttäisi ilmakin olevan sopiva. Ja ranskanleipää saa myös halvalla. Älkää polttako suuta.

    VastaaPoista
  8. Elohopeahöyryt;

    Mikähän niissä elohopeahöyryissä on vaarallista? Mennä vuosina klooritehtaalla elohopeaa lillui joka paokassa ja elohopeaämpäreillä järjestettiin ämpärinnostokilpailuja. En ole kuullut kenenkaan kyläläisen kuolleen elohopea'myrkytykseen' tai muuhun elohopeasta johtuvaan tautiin.

    VastaaPoista
  9. Minä ainakin tarvitsisin aina välillä puhdistustarkoituksiin desin pari fortista. Miksi ihmeessä sitä ei saa Alkosta vaikka miten kovaan hintaan? Huoltoaseman nykyisistä tentuista jää värjäävä ja vähän rasvainen kalvo puhdistettuun pintaan. Ennen tosin käytettiin myös isopropanolia äänilevyjen, levysoitinneulojen ja äänipäiden puhdistamiseen. Se ei kai ole myrkyllistä mutta haisee pahalle, lähes eetterimäiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirtusta en tiedä, mutta isopropanolia saa elektroniikkakomponenttikaupoista ja varmaan rautakaupoistakin. Sillä puhdistetaan vaikka mitä. Taitaa olla alkoholipohjaiset silmälasinpuhdistusaineetkin vedellä laimennettua isopropanolia.

      Poista
  10. "Liekkiä" piti juoda niin että: suu täyteen ko. ainetta, posket pullolleen, ja samalla kun nielaisi sen, pitkä huikka hiilihapollista jaffaa perään. Näin sen sai pysymään sisällään. (Vaikka se vähän porisikin.)

    Jos sen planttasi valmiiksi, siitä tuli sen makuista ettei sitä juonut pirukaan. (Tai korkeintaan piru.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipäs kun näin: ensin keuhkot täyteen ilmaa, sitten nielaiset votka ja puhallat samalla ilmat ulos, ettei viinan höyryt pääse keuhkoihin. Näin se opitaan venäläisten kirjallisuudesta.

      Poista
  11. Itse asiassa Pervitin sisälsi amfetamiinia, eli ei ollut täysin vaaraton. Ja lääkelaitoksen mukaan myös Hota sisälsi jonkin aikaa 50-luvulla amfetamiinia.

    Lähde: Helsingin kaupunginkirjaston information Gas Station

    VastaaPoista
  12. Sodan jälkeen syntyneiden vanhempieni lääkekaapista löytyi purkki Iktyo-salvaa. Mitähän mönjää tämä on?

    VastaaPoista
  13. "Tummaa vai vaaleaa?" oli asiallinen kysymys Rintasen maalikaupassa. Ollessaan varoissaan Taukka osti sekä että.

    Lapsuusvuosieni eräs ihme oli lakkaklöntit, joita alan miehet olivat kirnunneet aineesta irti. Työväentalon eteläpäässä seisoi jonkin entisen siiven kivijalka, minkä piirissä kemistien oli hyvä kokoontua. Aikansa sosiaalinen media.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrottiin tuon oksalakan "kirnuamisen" olleen elämäntaiteilijoiden taitolaji ja tapahtuneen rytmikkäästi kuin marakasseilla iskien. Repliikit laulettiin oopperasävelin: - Rakastaako Jeesus meitä? - Rakastaapa tietenkin. - Olemmeko enkeleitä? - Olemmepa tietenkin.
      Melkoinen duetto tyyliin "Rakastaa voi monta kertaa, rakastua kerran vain", vai miten päin se menneekin?

      Poista
  14. Näin talvipakkasella jäätyneellä rautakangella voi puhdistaa tenua. Eilen lorotin keitinspriitä pitkin kylmää rautakankea vatiin. Tolos oli hyvä, vaaralliset aineet jäätyivät kankeen ja vati suorastaan helmeili. Jatkopuhdistin keitoksen vielä ranskanpullalla. Liruttelin juoman ranskanleivän lapi lautaselle. Huonoksi onnekseni lautaselle ei tullut mitään, kännit jäivt kaikki polakkaan? Huono juttu.
    Nakkasin leivän pihalle. Kaikki meidän Bembölen kylän varikset ja harakat tulivat jaolle. Pidot olivat railakkaat. Menin pihalle ja ajattelin tarjota niille vielä lisää särvintä. Ei kelvannut, kaikki linnut säntäsivät metelillä taivaan korkeuksiin. Kun ne olivat noin 100m metrin korkeudella, kaikilta loppui ilmeisesti sprii, ja ne putosivat sukkulan lailla Jorvin pellolle. Siellä ne vielä tänään aamullakin sojottivat pyrstöt pystyssä.

    VastaaPoista
  15. @Joe: Muistan kuulleeni, että tenttua ei voinut puhdistaa tislaamalla, koska lisäaineen kiehumispüiste oli niin lähellä etyylialkoholin kiehumapistettä. Mutta kylminä talvina saattoi laskea tentun metalliputken läpi ja lisäaine hyytyi sen seinämiin.

    VastaaPoista
  16. Myös sana, nimitys hanttapuli tuli etymologisesti noista puhdistushommista på andra inhemska.
    ... erittäin vaarallinen huumausaine nykyisen luokituksen mukaan.
    Lääketiedelehti Lancetin (The Lancet, Volume 376, Issue 9752, Pages 1558 - 1565, 6 November 2010) rankkeerauksessa ei kuitenkaan aivan kuninkaiden hepo ja alokoholi tasosa: itse kyllä pitäisin piriä ihan veroisena noille muille tappavilla ja rampauttaville.

    VastaaPoista
  17. Hota-pulveria jaettiin ilmaiseksi kaivosmiehille mm. Oravikosken kaivoksella Leppävirralla. Tavaksi tuli kylän raitilla kohdatessa tarjota kaverille pulverilippu.

    Talvinen denaturoinninpoistokonsti on valuttaa nestettä pakkasella peltistä ränniä pitkin. Haitta-aineet jäätyvät matkalla.

    Metanolista tuli mieleen norjalaisten tuttavien kertoma juttu:

    Pekka ja Nieminen olivat jääneet eristykseen lumimyrskyn seurauksena tunturimajalle, ja kaikki viina oli jo juotu. Jostain kaapista löytyi kanisteri metanolia, ja toinen kavereista totesi:
    - Eikös me olla jo kaikki nähty?

    VastaaPoista
  18. Taidettiin ne asutustilojen emännänhommat kestää Hota-pulverin voimin, varsinkin sen alkuperäisen.

    VastaaPoista
  19. Uhkaavaltahan se suomenruotsalaisittain kuulostaa tuo Hota.

    VastaaPoista
  20. Nykynuoriso on siirtynyt väärinkäyttämään energiajuomia. Kts. http://blogit.mtv3.fi/sivumaku/2012/01/29/energiaa-ja-parinaa-2/

    "Olen törmännyt hyvin usein nuoreen miehenalkuun, joka heittää kassahihnalle kolme tölkkiä energiajuomaa ja sipsipussin. Mainitsin asiasta jossain keskustelussa ja sain infoa “eeässästä” ja “perjantaipärinöistä”. Kauhistuin, kun ymmärsin junnujen pitävän tärinää hauskana vaikutuksena. Itse sentään ymmärsin aina sen olevan “yliannostuksen” tulosta ja haittasi olemista."

    Melkosta meininkiä.

    VastaaPoista
  21. Sana "tenu" on tunnettu ainakin joissakin murteissa alkoholia tarkoittamassa jo 1800-luvun lopussa. Milloin spriin denaturointi aloitettiin?

    VastaaPoista
  22. Iktyoli "on tervamainen, pahanhajuinen, antiseptinen öljy, jota valmistetaan bitumiinisesta liuskeesta ja käytetään ihotauteihin, reumaattisiin särkyihin y.m." kertoo Pieni Tietosanakirja, jota printattiin 1925-1928. Eiköhän tuo mainittu salva ole samaa perua. Nykyisin iktyoli on allergioissa käytettävä lääkeaine, jota eristetään ainakin s(h)iitake-sienestä. Shampoissa sitä käytetään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta Sedis! Kuhmossa syntyneellä äidilläni on lääkepaapissa aina myös Lentiiran tervasalvaa, joka on jonkinlainen vaseliinin ja tervan sekoitus, mutta hoitaa kuulemma kaikki iho-ongelmat!

      Poista
  23. 1980-luvulla oli pitkä alkon lakko. Olin asioimassa hakaniemen hallin vieressä kemikaliossa, kun sisään astui rantojen mies. Kysyi nöyrällä äänellä kolinaa. "Ei tänään enää, huomenna sitten taas", vastasi sosiaalisen vastuunsa tuntenut myyjä. Kaveri nyökkäsi ja poistui.

    VastaaPoista
  24. Elohopea on voimakkaasti myrkyllistä orgaanisina yhdisteinä, joista tunnetuin lienee metyylielohopea. Kuumemittarien puhdas elohopea nyt vain ei ole niin hirveän vaarallista vaikka raskasmetalli onkin.

    VastaaPoista
  25. Tällaista siis anonyymien oikeusneuvosten päässä leppoisena pakkaspäivänä liikkuu?

    Eräästäkin Kaivopuiston ovesta astui aamukymmenen maissa kadulle väsynyt "rantojenmies", mutta joku tiesi oikaista, että kyseessä oli itse herra hovioikeudenneuvos matkalla työpaikalleen.

    VastaaPoista
  26. Pentti Haanpää kirjoitti v. 1929 Hota-Leenan poika -teoksen.

    VastaaPoista
  27. Venedikt Erofejev nimeää parhaaksi reseptikseen tämän (merkitkää muistiin):

    Ziguli-olutta: 100 gr
    “Sadko - rikas kesti”-sampoota: 30 gr
    hilseenhoitotervaa: 70 gr
    jalkahikirohtoa: 30 gr
    syöpäläismyrkkyä: 20 gr

    "Se ei ole edes juomaakaan vaan sfäärien soitantaa."

    VastaaPoista
  28. Puli ja tenttu -teemaan sopiikin työministeriön tuore profetia: se jo vuosikymmeniä povattu, pelätty ja paasattu työvoimapula tulee vihdoinkin, se tupsahtaa tänne viimeistään 2020.

    Kestäkää siis vielä hetki, työttömät nuoret - kohta te pääsette töihin, eikä jokaiseen työpaikkaan ei ole 300 hakemusta!

    Iloitkaa syrjäytyneet 50 000 nuorta – kohta teidät huomataan, teistä kiinnostutaan ja teidät revitään työhön tai oppiin vaikka väkisin.

    Riemuitkaa maahanmuuttajat - teitä ei enää ikinä syrjitä työmarkkinoilla!

    Hallelujaa.

    PS. Toisaalta kehotan varautumaan pahimpaan: joka kerta kun työvoimapulasta on nostettu mökä, onkin tullut jumalaton lama. Hamstratkaa ruokatavaraa, työkaluja, kynttilöitä ja rautalankaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapsa, unohdit kohtaanto-ongelman: lähestyvä työvoimapula ei koske niinkään matalan koulutuksen paikkoja. EVAN raportissa mainitut 32 500 nuorta, jotka "eivät näy missään tilastoissa, eikä kukaan tiedä tarkkaan keitä he ovat ja mitä he tekevät", on pelottavan suuri luku. Keskuudessamme on näkymätön 'viides kolonna'.

      Poista
    2. En unohtanut, vaan sivuutin. Median mukaan 10 vuodessa (muistaakseni) alikoulutettujen työpaikat ovat vähentyneet 850 tuhannesta 250 tuhanteen, ja samaan aikaan korkeakoulutettujen työpaikat lisääntyneet 250 tuhannesta 550 tuhanteen. Tähän auttaa rotaatio. Lisää koulutusta ala- ja keskitasolle ja jokaisen työelämävalmiudet nousevat pykälän pari.

      Jos tuo 32 500 kadonnuttu nuorta (miestä) eivät todellakaan notku sossun luukulla, eikä mellakoi kadulla, niin luuhatkoon missä huvittaa. Jos he eivät siis nosta esim. toimeentulo- ja asumistukea, niin todennäköisesti he puuhastelevat harmaan talouden puolella. Se taas on eri ongelma.

      Poista
  29. Niin, puli ja tenttu... Mikäs näistä tulee hakemattakin mieleen muu kuin maahanmuutto ja maahanmuuttajat? Selvähän tämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, ei minulla vaan tule... yhtä vähän kuin se tulee Hesarilla ja muulla suva-medialla mieleen esim. Malmön tilanteesta. Ainakaan sitä ei sanallakaan mainita, joten mitään yhteyttä ei ole. Syyllinen on Kööpenhamina.

      Poista
  30. Liekkiviina meni alas punaisen Jaffankin kera.

    Kun tulin Helsinkiin töihin 80-luvun alussa, tyhjiä "kolinapulloja" oli Hakaniemen torin ympäristössä talojen seinustoilla. Ilmiö katosi sittemmin. Siihen aikaan pultsarin tunnisti ulkonäöstä.

    VastaaPoista
  31. Kaveri kertoi, että hänen enonsa tarvitsi hapettuneiden kuparikäämien puhdistamiseen kahvikupillisen pirtua. Määrää hän ei lääkärille sanonut, mutta sanoi kysyttäessä kahden kilon ehkä riittävän. Lääkäri kirjoitti reseptin ja eno oli juottanut ("16 koskenkorvapullollaan") kaikki kylän miehet kirkolta Saimpakalle (kylä Vimpelissä). Huono puoli oli, että se viimeinen kahvikupillinenkin juotiin.

    VastaaPoista
  32. Mielenkiintoista jutustelua maailman tärkeimmästä asiasta. Siis alkoholista.

    Mutta jos haluatte kuulla kovimmista aineista, esim. LSD:stä, sen ominaisuuksista ja vaikutuksesta, niin silloin kannattaa kääntyä asian ammattilaisten kuten Vappu Taipaleen(sd) puoleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tiedä, mitä siitä voi kokea toisen kertomana, tai voiko edes musa välittää kuin pintavaikutelmia ? ...
      jos ei uskalla testata kamaa itse, voihan sitä yrittää, esim. Lennonin huumehourailuja.

      Poista
  33. Onpa blogistilla totisesti merkillisiä teemoja, kuuluukohan tämänkertainen filosofian vai patenttien alaan?

    VastaaPoista
  34. Et niinku mitä.

    50 luvun loppupuolella Hgin lähiön
    skutsissa oli porukkaa ku selvis
    sodasta hengissä, mut siinä kaikki.
    Pullojen kyljessä luki "Pulituuri" ja
    niitä oli paljon.

    En sit tie kunpaa on tehty pitempään
    puleerattu mööpeleitä
    vai oltu rappiolla.

    Et niinku millo nimitys rupes kelpaan.

    VastaaPoista
  35. Matti Kuusen haastattelu: Pervitiini

    Matti Koskimaa kertooTyrjän rykmentti -kirjassaan Matti Kuusen haastattelun s. 300 ja se menee näin:

    "Yksi ennenkokematon epävarmuustekijä huolestutti minua ja varmaan muitakin huolestutti sodan loppuvaiheessa. Everstiluutnanttimme, josta 6.7. oli tullut täysi eversti, johti viimeistä taistoamme Pervitiinin ja unilääkkeiden vuoroviljelyn varassa. Kun tilanne vaati, Niilo Usvasalo, Kalle Niemistö, joskus minäkin ravistelimme hänet hereille. Tuskallisesti tajuihinsa palaavan esimiehen vihanpurkaukset eivät meidän suunnassamme johtaneet sanankäyttöä pahempaan. Mutta kun tykistön yhteysmies viestitti, että Äyräpään kirkonmäellä heilutettiin valkoista lippua, miltei tajuton everstimme viestin tajuttuaan tilasi sikäläisiin asemiimme patteriston iskun. Myöhemmin selvisi, että osa kirkonmäen puolustajista oli siinä vaiheessa jatkamassa taistelua. Ihmettelin kerran puhuessani Ehrnroothin 85 -vuotispäivänä, ettei 2. Divisioonan esikunnasta löytynyt heinäkuussa 1944 niin pätevää sijaista komentajallemme, että tämä olisi voinut silloin tällöin nukkua normaalin yön. Kenraali ei selvästikään pitänyt ajatuksesta, sen enempää kuin eversti Kemppi piti siitä, että otin kerran puheeksi hänen ja kenraali Blickin keskustelun Tyrjän Huuhtalammen rannalla. Luojan kiitos itse Mannerheim oli 76 -vuotiaana oppinut, että sodan johtaminen on (myös) ryhmätyötä. Vuosalmelta puuttuivat Airo ja Heinrichs. Vai puuttuivatko?"

    VastaaPoista
  36. "Kenraali ei selvästikään pitänyt ajatuksesta, sen enempää kuin eversti Kemppi piti siitä, että otin kerran puheeksi hänen ja kenraali Blickin keskustelun Tyrjän Huuhtalammen rannalla." Tietääkö joku sanoa, mitä arkaluonteista kenraali Aarne Blick ja eversti Kemppi tuolla Huuhtalammen rannalla aiemmin puhuivat?

    VastaaPoista