22. tammikuuta 2012

Suuri design

Todellinen Euroopan ja maailman design-pääkaupunki on Cambrdige eikä esimerkiksi Helsinki. Stephen Hawkingin ja Leonard Mlodinowin ”The Grand Design” (2010, 208 sivua, ISBN 0553805371) on kuohuttava kirja. Sen löytää Helsingin kirjakaupasta (7,90).

Kirja tarvitsee hiukan mainostamista, koska vielä otettuaan sen käteensä sen voi arvioida usealla tavalla väärin.

Kirjassa käsitellään seikkaperäisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana paljon esillä ollutta kysymystä Jumalan ja luonnontieteen suhteesta. Luultavasti ainakaan kukaan tämän tekstin lukijoista ei kuvittele, että tiede pystyisi ratkaisemaan kysymyksen Jumalan olemassaolosta. Hawking esittelee kantansa, joka on lopputulokseltaan sama kuin Dawkinsin: tiede näyttäisi osoittavan, ettei ”Jumala” ole tarpeellinen eikä siis ainakaan välttämätön ajatus.

Katolisen kirkon edustajat ovat väärässä. Sen piirissä uusimman kosmologian havaintoja ja ainakin toistaiseksi hypoteettista M-teoriaa on kuvailtu jumalan vastustajien hätääntyneeksi yritykseksi torjua tieteellisistä havainnoista väkisin ja voimalla esiin tunkeutuva ”ensimmäinen liikuttaja” eli maan ja taivaan luoja eli Jumala.

Ehkä toisin kuin kustantaja ja kukaties toisin kuin kirjoittajat ovat ajatelleet, tämä ei ole kirjan tärkein osa. Vastaukset kysymykseen, mitä oli ennen maailmankaikkeuden syntyä eli alkuräjähdystä, ovat elegantteja ja vakuuttavia, mutta ei kirjan anti pääty siihen. Luulen että muutaman vuosikymmenen kuluttua vastaukset kuitenkin ovat erilaisia. En luule että lopputulos muuttuisi.

Kirjan hienoin ominaisuus ja syy, jonka vuoksi jokaisen, jolla ei ole vähintään yliopiston laudaturia teoreettisesta fysiikasta, on luettava se, on peruskäsitteiden muuttuminen. Tässä on todellinen, arkielämään ja ajan puutteeseen mahtuva tilaisuus saada jonkinlainen kuva aivan uusista, monin kohdin täysin mullistavista havainnoista.

Kirja on kirjoitettu hyvin. Kaikesta kansanomaistamisesta huolimatta keskittymistä vaativa teksti on katkottu sopivilla puujalkavitseillä. Käytännössä sen lukee päivässä. Minulta meni kaksi, kun oli kaikkea muutakin puuhaa.

Biologia lähitieteineen on perin pohjin toista kuin noin 15 – 20 vuotta sitten. Jopa ennen eläintieteeksi nimitetty biologian osa on paljastanut, ettemme todellisuudessa tiedä juuri mitään eläimistä. Suurin osa biomassaa on syvissä merissä, joita ei ole oikeastaan tutkittu lainkaan. Tarkoitan mm. arkkibakteereja (archaea) ja virusten ongelmaa – elämää vai kemiaa.

Fysiikassa tilanne on sama. Etenkin Feynmanin vuosikymmeniä sitten esittämät hypoteesit on todettu kokeellisesti ja havainnoin oikeiksi. Huvittavin on tosi väite, että maailmankaikkeuksia voi olla olemassa suunnaton määrä ja että niillä voi olla lähes loputon määrä historioita. Puhe on siis maailmankaikkeuksista, ei linnunradoista tai aurinkokunnista. Maailma on syntynyt ilman Jumalia yhden, kaksi tai ehkä biljoona kertaa tai samanaikaisesti miljoona kertaa, ja tietysti aina erilaisena. Luonnollisesti suuri osa maailmankaikkeuksista on epävakaita.

Ehkä vielä tärkeämpi on biologian (neurotieteen) tunkeutuminen fysiikkaan. Todellisuutta ei ole olemassa. Kaikki mistä meillä ihmisillä on ja voi olla tietoa on aivojemme mallintamaa. Missä määrin nuo mallit ovat oikean suuntaisia, sitä emme kai saa koskaan tietää. Newtonin tyyppinen maailma, jossa mielestämme elämme, on yhtä välillinen (aivojen prosessoima) kuin kvanttimaailma, jonka omituisilla lainalaisuuksilla on merkitystä vasta atomia pienemmässä mittakaavassa).

Kirjassa ei ole matematiikkaa. Hyvä. En pystyisi seuraamaan sitä. Olen yrittänyt. Kirjassa ei ole varmuuksia. Suhteellisuusteoriaan (yleiseen) jo tehdyt muutokset selitetään. Kirjoittajien mukaan Suurta Yhtenäisteoriaa ei ehkä ole eikä tule, mutta myös 11-ulotteisen maaimankaikkeuden M-teoria joko vie ymmärrystämme eteenpäin tai sitten ei. Hawking tuntuu kallistuvan sen puoltajaksi, mutta viisaita henkilöitä on myös sitä vastaan.

Ihmettelen ellei kirja tule suomeksi ja menesty. Ka niin – jos joku väittää, että olemassaolon arvoitukset on tässä ratkaistu, älkää uskoko. Parhaat vastaukset ovat kysymyksiä, kuten tässäkin.

22 kommenttia:

  1. Kirja on saatavana myös suomeksi. En lukenut päivässä, enkä kahdessakaan. Muut puuhat olisi voinut lykätä syrjään mutkun teksti vaatii mietiskelyä ja keskittymistä, ainakin tällaiselta tavalliselta näkkileivän purijalta.

    VastaaPoista
  2. Eikö tämä tieto ole tullut Suomeen?

    Kun media kertoi innoissaan, että nyt on todistettu, että Jumalaa ei ole olemassa, kirjoittajat sanoivat televisiohaastattelussa, että he eivät tarkoittaneet julistaa, että tiede on todistanut, että Jumala ei ole olemassa.

    Hawking sanoi Larry Kingin haastattelussa: "Jumala saattaa olla olemassa, mutta luonnontiede pystyy selittämään universumin tarvitsematta luojaa."

    Mlodinow sanoi samassa haastattelussa: "Emme edes sano, että olemme todistaneet, että Jumala ei ole olemassa. Emme edes sano, että olemme todistaneet, että Jumala ei ole luonut universumia." (oma suomennos)

    "Hawking versus God: What Did the Physicist Really Say about the Deity?
    The battle for eternity is fought on Larry King Live"
    David Castelvecchi Oct 22, 2010, Scientific American
    (välimuistissa, otin kopion ja valokuvan)
    http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=hawking-vs-god

    "'As the media frenzy spread from bloggers and tweeters to prime-time television, the authors countered that they never meant to claim that science proved that there is no God. 'God may exist,' Hawking told CNN’s Larry King, adding, 'but science can explain the universe without the need for a creator.'
    'We don’t say we’ve proved that God doesn’t exist.' Mlodinow says. 'We don’t even say we’ve proved that God hasn’t created the universe.'"

    VastaaPoista
  3. "Etenkin Feynmanin vuosikymmeniä sitten esittämät hypoteesit on todettu kokeellisesti ja havainnoin oikeiksi."

    Vaikkakin totta tuo ei nyt oikein istu tuohon blogiin, vaikka ehkä vain yrität todistella että joskus voi kulua vuosikymmeniä ennenkuin joku hypoteesi todistetaan empiirisesti.

    Oikeastaan on maagista ajattelua kun Hawkingin ajatukset uskonnosta nostetaan framille jatkuvasti. Maaginen kosketus ...

    VastaaPoista
  4. Ad Lauri Gröhn: Hawkingin kirjassa ei puhuta lainkaan uskonnosta. Ehkä olet erehtynyt kirjasta tai blogista.

    Mainintasi todistelemisesta jää minulta käsittämättä. Hypoteesien testaaminen lienee tieteen normaalia toimintaa, eikä siinä ole mitään todistelemista.

    VastaaPoista
  5. Ehkäpä Stephen Hawkingin suurin oivallus on että ihmiset aivot ovat liian pienet, pystyäkseen asettamaan koko maailmankaikkeiden edellyttämät kysymykset.

    Kyseiselle herralle jo nainen oli liian kova pähkinä "rikottavaksi", onko "hän" palvelija, synnyttäjä vai vaan sukupuolensa edustaja. Jos hakusessa on biologian ja matematiikan suhde niin yhtä epäselvää on oikeudenmukaisuuden ja humanistisuuden suhde politiikkaan ja uskontoon. Yhtä kysymysmerkkiä ovat myös iberalismi ja totaritalismi.

    VastaaPoista
  6. Ad Kemppinen
    Ad Lauri Gröhn: Hawkingin kirjassa ei puhuta lainkaan uskonnosta. Ehkä olet erehtynyt kirjasta tai blogista.
    Mainintasi todistelemisesta jää minulta käsittämättä. Hypoteesien testaaminen lienee tieteen normaalia toimintaa, eikä siinä ole mitään todistelemista.

    Kirjassa mainita "religion" kaksi kertaa ja "God" 60-70 kertaa. Eikö jälkimmäinen ole uskontojen termi?

    Feynmanin osalta kommenttini ei ollut relevantti, mutta ei sinunkaa alkuperäisessä, koska vertailusi biologiaan ontuu:

    "Biologia lähitieteineen on perin pohjin toista kuin noin 15 – 20 vuotta sitten."

    Fysiikassa ei ole mitään tuollaista lähes sataan vuoteen.

    VastaaPoista
  7. Kirja on jo suomeksi. Minä ainakin sain sen joululahjaksi. Mutta en ole vielä lukenut, koska haluan lukea tällaisen kirjan hitaasti - pysähtyen välillä ajattelemaan.

    Feynmanin hypoteesit ovat totta kai kokeellisesti oikeita, koska Feynmanin oivallus oli lyhyesti tällainen: koska kvanttiteorian mukaan hiukkanen - esim. valo - kulkee kaikkia mahdollisia reittejä ja näiden reittien keskiarvo on sitten se, mitä se oikeasti kulkee, niin jospa asia onkin niin, ettei tässä "kaikkia mahdollisia reittejä" olekaan mitään outoa, vaan se kulkee jokaista mahdollista reittiä jossakin maailmassa.

    Kvanttiteoria ei siis ole se outo, vaan maailmoja on monia.

    JK. "...tiede näyttäisi osoittavan, ettei ”Jumala” ole tarpeellinen eikä siis ainakaan välttämätön ajatus."

    Tämä Hawkingin ja Dawkinsin päätelmä on kehäpäätelmä. Siinä todellisuudessa, jota tiede kuvaa, jumalaa ei tarvita. Mutta loppupuolella Kemppinen itsekin toteaa, että "todellisuutta ei ole olemassa". Siinä todellisuudessa, jota ei ole olemassa, ei ole olemassa jumalaakaan.

    Ratkaisematta jää kysymys, mitä on olemassaolo.

    Ennen lopullista ratkaisua jumala on hyvä arvaus. Mutta mitä se sitten taas on, onkin aivan eri juttu. Emme tiedä, mutta jokainen meistä joissa tämä olemassaolo manifestoituu, aavistelee jotakin. Jotakin.

    VastaaPoista
  8. On se suomeksi, tuli juuri sopivasti joulumarkkinoille:

    Suuri suunnitelma

    Ostin perheenjäsenelle joululahjaksi. En ole ehtinyt vielä lukea, joten en osaa sanoa suomennoksen laadusta mitään.

    VastaaPoista
  9. Oman käsitykseni mukaan Jumala on pitkäpartainen ukko 27:nnessä ulottuvuudessa (ja samalla tietysti niissä kaikissa muissa myös).

    Koska hänellä on runsaasti kapasiteettia, hän aikansa kuluksi pyörittää noin 6000 miljoonaa erillistä maailmankaikkeutta rinnakkain. Kaikkia hieman eri säännöin. Ja varioi ajoittain pikkuisen sääntöjä yhdenkin maailmankaikkeuden sisällä esim. LCH-hiukkaskiihdyttimen tienoilla. Aivan vain piruuttaan.

    Koska kapasiteettia riittää, Jumala päättää jokaisen partikkelitörmäyksen ja sirontatapahtuman tulokset tapauskohtaisesti erikseen. Ja pitää lopputulosten jakautumat noin suurin piirtein aina kuhinkin universumiin päättämiensä sääntöjen rajoissa. Ellei sitten muuta niitä.

    Yllä kuvattu on vain Jumalan aikansa kuluksi pyörittämä hobby. Muut isommat työt ovat sitten erikseen.

    => En usko, että tieteellä on koskaan - toistan koskaan - mahdollisuutta osoittaa yllä olevaa vääräksi ja samalla tuhota uskoni perusteita. Joten katson, että keskustelu Jumalan olemassa olosta on tullut kokolailla valmiiksi.

    VastaaPoista
  10. Jumala on olemassa sillä tavalla kuin mielikuvituksemme muutkin tuotteet ovat olemassa. Lisäksi pappisvirat imevät miljoonia kaheleita, jotka eivät pärjäisi normaalissa työelämässä.

    VastaaPoista
  11. Penskana eli tarkemmin ottaen päälle kymmenen mutta alle kahdenkymmenen yritin ymmärtää sukulaispojalta lainaamaani kirjaa suhteellisuusteoriasta ja kaareutuvasta avaruudesta, mutta en ymmärtänyt asiasta enempää kuin possu pohjantähdestä. Kuva satulanmuotoisesta avaruudesta tosin jäi mieleen.

    Seikka palautui ajatuksiin lukiessa tuota Hawkingia. Luin sen kerran ja ymmärsin etten kaikkea ymmärrä, mutta ajatus lukemattomista eri maailmankaikkeuden historioista kutittaa miellyttävästi päässäni. Jospa sillä voitaisiin selittää itsenikin kokemat "tulevaisuuteen näkemiset".

    Joka tapauksessa olemme onneksi vasta raapaisseet tieteellämme tuntemamme maailman pintaa. On kovin inhimillistä tuntea turhaa tyytyväisyyttä ja väittää, että maailma on läpikotaisin tutkittu ja on enää vain muutamia tyhjiä koloja joita paikkailla niin homma on paketissa. Ensin asiasta olisi keskusteltava delfiinien kanssa.

    Jumalista sen verran että uskon ihmisen pystyvän laatimaan hienoja kuvia semmoisesta päähänsä ja joukolla uskomaan semmoisiin niin paljon, että kyseinen entiteetti saa ikäänkuin itsenäisen elämän. Nostin juuri kyökkini seinälle Zao Junin kuvan. Se on kiinalaisen jumalarangin alin jumala ja vahtii liettäni.

    VastaaPoista
  12. Hawkings, Enqvist ym tietänevät epäilemättä jotain kosmologiasta, ehkä. Sensijaan eivät jo koulutuksensakaan puolesta maallikkoa enempää biologiasta ja siihen liittyvästä itse elämästä. En osaa sanoa, liittyvätkö heidän käsityksensä "Jumalasta" puhtaasti fysikaalisen maailman luomiseen vai kuvittelevatko he elämän olevan vain jokin pieni alaviite tuosta fysikaalisesta maailmastaan. Kuuleehan noita käsityksiä, että itse elämä on vain jotain alkeishiukasten keskinäistä vuorovaikutusta, jonka mekanismi kohtapuoleen selviää tutkimuksen edetessä. Oman yli 40 vuotisen urani biologiseen perustukimukseen littyen sanoisin kyllä, että itse elämää, aivan erityisesti ihminen, tulee ikuisesti pysymään arvoituksena. Ajatelkaapa vaikkapa jo pelkästään esim ihmisen tunteita, (mielihyvä, rakkaus, viha jne) jotka hallitsevat meitä joka hetki. Ei niistä tiede tiedä yhtään mitään, toki seurauksia havaitaan. Mikä on esim vitutuksen yksikkö ja asteikko?
    Ja kun tunteet eivät ole mitattavissa, ei em tunteitakaan pitäisi tieteen logiikan mukaan olla olemassa.

    VastaaPoista
  13. Jumalan olemassaolo tuntuu pienemmältä ihmeeltä kuin se että häntä ei olisi.
    Jos vetoa pitäisi lyödä niin sijoittaisin rahani olemassaolon puolesta.

    VastaaPoista
  14. Mielenkiintoisiahan nuo teoriat on jotka näyttävät varteenotettavien henkilöiden mielestä parhaiten mekaanista maailmaa kuvaavan.

    Tuossa sana mekaaninen on aika luistava.

    Muunnokset, kombinaatiot liukumat, epäjatkuvuuksien ja osastruktuurien syntymiset, meidän omien projektioiden syntymiset, tapahtuvat niin monimutkaisissa maailmoissa, että harva alan ihminenkään noita kovin ymmärtää vaikka osaa alansa ruuveja joissain kulmissa väännellä.

    Jo neliulotteinen maailma on jokseenkin vaikea ihan oikeasti hahmottaa.

    Kai nyt Jumalasta voi sanan sanoa.

    Pidän uskonnollisuutta hyvänä piirteenä
    ihmisessä kun se on siinä jossain oikeassa
    muodossa. Harvoin olen tavannut kiivasta
    ateistia josta tulisi kovin laaja-alainen
    tunnelma muuten kun että erikoisesti
    sinkoilee kulmista ja kaukalon reunoista
    toisiin vaihtuvin signaalein.

    Muuten matematiikkakin, uusi, saattaa syntyä
    ihmisissä, ja fysiikka, jumalallisena
    ilmoituksena tai sen kaltaisena,
    harvoin loogisesti kuivakkaasti
    pääteltynä.

    Logiikka onkin linnunpaskaa ikkunoissa,
    joista pitäisi katsoa ulos maailmaan.
    Oletko huomannut, et voi tehdä loogista
    virhettä, jos kuvaat todellisuutta.
    Sen vuoksi voit unohtaa logiikan
    ja viisasta se onkin.

    VastaaPoista
  15. Jumala-keskustelun innoittama keksin & julkaisen täten Tapsan jumalattomat postulaatit:

    1. Sellaista jumalaa, jonka osaamme kuvitella, ei ole olemassa.
    2. Sellaista jumalaa, jonka olemassaolon pystymme todistamaan, ei ole olemassa.

    VastaaPoista
  16. Ad Lauri Gröhn et alii: - deismiä ei useinkaan pidetä uskontona. Gröhn voi toki vapaasti selvittää uskontona myös animismia ja panteismia. Kosmologian yhteydessä on silti kai yleisintä pohtia, tarvitaanko käsittämätöntä asioiden aloittajaa selitykseksi, ja kirjan vastaus on että ei.

    VastaaPoista
  17. Ad Omnia: - olen samalla kannalla kuin Tapsa, mutta olen usein tässä blogissa myös maininnut postulaattien muotoilijan, joka oli 1945 kuollut (teloitettu) luterilainen teologi D. Boenhoefer.

    "Einen Gott, den es gift, gibt es nicht."

    Tämä ei ole sofismi. Mikään, joka olisi olemassa eli olemassaolon käsitettä edellyttävä, ei ole keskustelun arvoinen "Jumala".

    Siviilielämässä minulle riittää värssy "Jumala on rakkaus".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Einen Gott, den es gibt, gibt es nicht“.

      Korjasin kirjoitusvirheen, ettei jää myrkylliseen muotoon.

      Poista
    2. Se en ole ainakaan minä.

      Se tieto riittää minulle.

      Poista
  18. In "The Grand Design" Stephen Hawking postulates that M-theory may be the Holy Grail of physics...the Grand Unified Theory which Einstein had tried to formulate, but never completed. It expands on quantum mechanics and string theories.

    In my free ebook on comparative mysticism, "the greatest achievement in life," is a quote by Albert Einstein: "...most beautiful and profound emotion we can experience is the sensation of the mystical. It is the sower of all true science. To know that what is impenetrable to us really exists, manifesting itself as the highest wisdom and most radiant beauty - which our dull faculties can comprehend only in their primitive form - this knowledge, this feeling, is the center of all religion."

    E=mc², Einstein's Special Theory of Relativity, is probably the best known scientific equation. I revised it to help better understand the relationship between divine Essence (Love, Grace, Spirit), matter (mass/energy: visible/dark) and consciousness (f(x) raised to its greatest power). Unlike the speed of light, which is a constant, there are no exact measurements for consciousness. In this hypothetical formula, basic consciousness may be of insects, to the second power of animals and to the third power the rational mind of humans. The fourth power is suprarational consciousness of mystics, when they intuit the divine essence in perceived matter. This was a convenient analogy, but there cannot be a divine formula.

    VastaaPoista
  19. " Sen löytää Helsingin kirjakaupasta (7,90)." ööö- en löydä. voitko tarkentaa?

    VastaaPoista
  20. Ad Anonyymi: - ettei sitten olisi mennyt loppuun tämän jutun takia. Oman niteeni ostin siitä Akateemisen (pämyymälä) tiedepokkarihyllystä.

    VastaaPoista