16. lokakuuta 2011

Juutalainen ei opi soittamaan viulua


Gustav Mahlerin musiikkia alettiin tosissaan esittää Suomessa 1960-luvun puolivälissä. Sitä ennen hänet tiedettiin mutta häntä ei tunnettu.

Yhteensattumien johdosta päädyin Yliopiston juhlasaliin kuulemaan, miten tavattoman nuori Jorma Panula johti Mahleria. Lapseni ovat valittaneet joutuneensa kasvamaan Mahlerin varjossa. Kotiväen käyttönimi ”möykkämusiikki” tarkoitti Mahleria, joskus myös Shostakovitshia ja Bruckneria.

Olin huvitettu asiasta, kun ystäväni kertoi SYK:n untuvikkojen musiikkimausta 60-luvun lopulla. Muuan Esa-Pekka Salonen oli kiikuttanut kavereiden kuunneltavaksi levyn ”Lieder eines fahrenden Gesellen”, solistina sellainen Dietrich Fischer-Dieskau.

Sama Salonen pani teokseen Das Lied von der Ehre niin pajon energiaa, että puoli Los Angelesia vapasi. Istuimme vapaalipuilla ensi parvella. Suomalaisia vähän suosittiin.

Pelkään nyt löytäneeni selityksen konserttiohjelmiston kummallisuuteen. Johtvan ruotsinmaalaisen päivälehden johtava arvostelija pohti artikkeleissaan 1930-lulvun lopulla, oppiiko juutalainen soittamaan viulua. Paikkakunnalla eli siis Tukholmassa olivat vierailleet mm. J. Heifetz ja Y. Menuhin, ja arvostelija esitti yhteenvedon. Ei opi. Juutalainen oppii rodulleen tyypillisiä pintapuolisia temppuja käyttääkseen niitä mielistelyyn ja rahan kiskomiseen konserttiyleisöltä.

Minä opin Suomessa noin vuonna 1965, että Heifetzin Sibeliuksen viulukonsertto on lähinnä naurettava esitys. Juutalainen selvästi luulee, että tämä musiikki on Paganinia, ja sen aito syvyys ja jylhyys on jäänyt käsittämättä.

Ruotsalainen auktoriteetti kirjoitti germaaninen syvyys ja jylhyys.

Mahlerin elämäntarina on kiinnostava. Saatuaan muusikkojenkin ylistämänä kapellimestarina lopulta potkut Wienistä juutalaisuutensa takia hän siirtyi New Yorkiin Metropolitaniin, ja salit täyttyivät. Solisteissakaan ei ollut vikaa. Tenorina loisti Enrico Caruso…

Vaimon, Alma Mahlerin muistelmateos miesvainajastaan on läpikotaisin valheellinen, syystä. Kun Alma seurusteli jokseenkin julkisesti arkkitehti Walter Gropiuksen kanssa, Mahler otti asian raskaasti ja istui Sigmund Freudin potilaana. Alma avioituikin Mahlerin kuoltua Gropiuksen ja aikanaan myös Kokoschkan kanssa.

Jos lukijoissa on jokin vaikutuksille altis sielu, kuunteluvihjeenä Mahlerin 1. Sinfonia. Se on sävyisää musiikkia, ja vihlaisevan traaginen ja kaunis. Vanha (1957) Sir Georg Soltin johtama levytys on edelleen paras.

Viime vuosina konserttimusiikissa on ollut aihetta kysellä, miksi niin valtava osa maailman huipuista on juutalaisia. Mielipidesuuntaus on siis hiukan muuttunut tuon ruotsalaisen kriitikon ajoista, mutta hän on kuollut. Itse en liene yksin käsitykseni – sekä Sibeliuksen että Bachin tulkitsijana suurin suosikkini on Oleg Moissejewitsch Kagan, joka voitettuaan Sibelius-kilpailun kuoli surullisen nuorena 1990. Omissa kirjoissani kova kakkonen on juutalainen David Oistrah, unohtamatta Isaac Sterniä, jonka etnisyyden jätän arvattavaksi.

Tämä oivallus veti vakavaksi. Mahler oli kuten tunnettua juutalainen. Musiikkimaailmamme oli aika ”germaanista”.

Poikkean tässä sotakirjoittelustani, koska uusi musiikkitalo teki vahvan vaikutuksen. Ei sitä tiedä, vaikka tulisi käytyä toistekin. Kuuluvuuden ero aikaisempaan on niin suuri, että tutut teokset muuttuvat toisiksi. Kuuntelin kuoroa (KY:n kuoro – uskomattoman hyvä), joka esitti myös pari läpikotaisin tuntemaani teosta. Madetoja ei ollut juutalainen, mutta kyllä hän oli hyvä!

Bonus ja mainos: henkilökohtaisen talouteni tuho levyliike Fuga on nyt Musiikkitalossa.

16 kommenttia:

  1. Itsenäistyminen oli monelta osin katastrofi täkäläiselle kulttuurille. Mahlerkin oli sentään käynyt täällä, vieraillut Hvitträskissä ja Gallenin hänestä tuolloin tekemä muotokuva(-luonnos?) ei ole hassumpi. En tiedä soitettiinko tuolla vierailulla hänen musiikkiaan.

    Muutama tulenkantaja ei oikein riittänyt sotien välisen ajan ilmapiiriä tuulettamaan.

    AW

    VastaaPoista
  2. Mahlerin kuolemasta tuli juuri kuluneeksi 100v joten kirjoitus osui todella mainioon kohtaan. Muistaakseni avoimesti juutalaisvastaisen Karl Luegerin päästyä Vienin kuvernööriksi Mahler oli lähes pakotettu kääntymään katolilaiseksi, jotta ylipäätään minkäänlainen ura olisi olisi ollut Vienissä mahdollinen.

    Mahlerin ensimmäinen sinfoniakin on jälleen kummallisella tavalla ajankohtainen sillä kyseisen partituurin ensi-iltapainos löydettiin tietooni puolivahingossa jostakin Canadalaisesta kirjastosta muutamia kuukausia sitten ja kesän kestäneen partituurin retusoimisen jälkeen tämä esitettiin uudelleen ja tietääkseni jopa nauhoitettiinkin New Englandin Konservatorion sinänsä mainion orkesterin johdosta. Moinen olisi mielenkiintoista kuulla tuntien Sinfonian äärimmäisen pitkän korjausjakson sekä Mahlerin kuolinvuoteeltaan kustantajalleen lähettämänsä kirjeen jossa toivoo saavansa vielä hieman lisävuosia päästäkseen tekemään sinfoniaansa vielä uudet ja vaadittavat lisäkorjaukset.

    VastaaPoista
  3. Kemppinen mainitsi Shostakovichin.
    En ole Suomessa Wihuripalkitun (1958) ja Stalinin kanssa toimeen tulleen Dimitrin etnosta tietoinen, mutta Heikinheimo varmaankin asian on kertonut.

    S:n "wieniläisvalssi" (näin minun potilaani linkittämäni kappaleen kuvaavat) kuitenkin kuuluu Mahleriin niinkuin nyrkki silmään.

    Musiikkitalossa (TV:sta katsoen) on eräs asia, joka psykiatria mietityttää: voi olla outoa tai suorastaan vahingollista soittaa selin. Tai johtaa kasvotusten.

    Yleisöön nähden.

    http://www.youtube.com/watch?v=ZYhZVqODYsI

    VastaaPoista
  4. Näin meidän kesken, muutoin innokkaan laajassa musiikkiharrastuksessani on Mahlerin ja Brucknerin kohdilla aukko. Wagnerin Ringin merkeissä menneen alkusyksyn jälkeen tahkoan herrojen sinfonioita. Gramophone Guiden (jota mokomaa ei vieläkään saa sähköisenä vaikka lehden podcasteineen jo pitkään) mukaan parhaita kokonaislevytyksiä olisivat Abbado (Mahler) ja Karajan (Brucknerin numeroidut). Isoisä harrasti Mahleria ja olen sitä siksi haukotellut poikasena Finlandia-talossa. Käsitykseni on ollut, että onpas paljon melua täyteen ahdetuista nuoteista. Mahlerin laulut ovat kokonaan toista maata (niin, sehän on kuitenkin Das Lied von der *Erde*).

    Sirénin kapellimestarikirjasta kurkkasin, että Mahleria on täällä johdettu ahkerasti, Pohjoismaissa ensimmäisenä olisi ollut Melartin Viipurissa 1908 paikkeilla (s 105).

    VastaaPoista
  5. Jos meillä, Kemppisellä ja minulla, ei olisi mitään muuta yhteistä tekijää (niin kuin ei varmaan ole), niin yksi ainakin näyttäisi olevan: Mahler.

    Tosin läheisimmät Mahlerin sinfonioista (useimmin kuunnellut) ovat toinen ja neljäs sinfonia. Ja niitä seuraavat kaikki kahdeksan muuta, ja hänen laulusarjansa, kaikki niistä, synnyttävät samoin kuin sinfoniat, niitä kuunnellessa, uskoa ihmiseen ja ihmiskuntaan, uskoa, joka melkein päivittäin on vaarassa kadota.

    VastaaPoista
  6. Das Lied von der Erde. Sanoisin, että maalla ja kunnialla on kuitenkin hieman eroa.

    VastaaPoista
  7. Ad Omnia: - sorry, typo Erdfe / Ehre. Jos joku on kuullut runokokkoelmistani, niissä kiljuvat apinat jne. - Onnistuin satumaisella onnella löytämään Bethgen kirjan (Chinesise Flaute), josta Mahler otti orkesterilauluihinsa tekstejä. Versiot ovat (esim. Li Po / Li Bao) lievästi sanoen vapaita.

    Silti: Trinklied vom Jammer der Erde on syjkähdyttävä laulun nimi.

    VastaaPoista
  8. Ad Rienzi: - kadehdin sinua. Pääset aloittamaan Mahlerin siistiltä pöydältä. - Varo levyjen hankinnassa. Ujosti ehdottaisin mm. Amazonin halvalla (oliko se 38 eur.) myymää pakettia, jossa on sangen monen porukan esityksiä. Useat niistä tiedän hienoiksi.

    Mahlerille voi olla luonteenomaista juuri se, miten eri tavoin hyvin häntä on tulkittu.

    Kun olen pahalla päällä, kuuntelen Sinopolin raakkoja tulkintoja. Kun kaipaan tappelua, valintani on Gergiev jne.

    VastaaPoista
  9. Museomusiikki on erinomaista viihdemusiikkia.

    VastaaPoista
  10. No joo - jos Amazonilta meinaa Mahleria tilata - tätä siis: Mahler: Complete Symphonies & Orchestral Songs; Box Set - joka mulla on kylläkin, mutta kun tarkistin

    Niin ilmoittivat, että:

    Please note that the price of Converse Chuck Taylor All Star Hi Top Black Monochrome Canvas Shoes men's 10.5 has increased from $39.99 to $44.99 since you placed it in your Shopping Cart.

    Täällä lukee jotakin aiheesta:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Bernstein–Mahler_cycle

    Täällä: http://www.youtube.com/watch?v=lAHweK524Wc
    joku kommentoi: Gustav Mahler ~ Leonard Bernstein ~ Wiener Philharmoniker. How can it get better than that?

    Olin paikalla tuolloin - ja olen samaa mieltä.

    VastaaPoista
  11. Ad Antti
    Alkujaan orkesteria johdettiin konsertissa selin orkesteriin, koska yleisössä saattoi olla korkea-arvoisia henkilöitä, joille ei voinut kääntää selkäänsä.

    Ensimmäinen joka johti kasvot orkesteriin päin konserttitilanteessa oli Johann Strauss, joka kesken konsertin innostui niin, että käänsi selkänsä yleisölle.

    Koska katsomossa ollut herttua ei tästä pahastunut, tavat muuttuivat, ja 1800-luvun loppuun mennessä kaikki johtivat selin yleisöön. Tosin olen ymmärtänyt, että Venäjällä johdettiin orkesteriin sivuttain, kosvot keisarilliseen aitioon päin, oli siellä joku tai ei, mutta sielläkin tapa loppui ennen keisarikunnan loppumista.

    VastaaPoista
  12. Abbadon tulkinnoista en tiedä muuta kuin että ainakin tämä 4:nnen lauluosuus (Magdalena Kozena) on minusta mannaa vaikkuun.

    http://www.youtube.com/watch?v=UHTec1oRNYM

    AW

    VastaaPoista
  13. Ad Omnia: Mahler 150th Anniversary Box
    http://www.amazon.com/Mahler-Complete-Works-150th-Anniversary/dp/B003D0ZNWY/ref=sr_1_1?s=music&ie=UTF8&qid=1318798577&sr=1-1

    Henkilökohtainen mielipide. Paljon kalliimpi boksi sisältää uudempia levytyksiä, mutta juuri niitä, joista en ole osannut innostua, Ozawa, Haitink, Tennstedt jne.

    VastaaPoista
  14. "Mahlerin kuolemasta tuli juuri kuluneeksi 100v joten kirjoitus osui todella mainioon kohtaan. Muistaakseni avoimesti juutalaisvastaisen Karl Luegerin päästyä Vienin kuvernööriksi Mahler oli lähes pakotettu kääntymään katolilaiseksi, jotta ylipäätään minkäänlainen ura olisi olisi ollut Vienissä mahdollinen."

    Karl Luegerin antisemitismi oli puhtaasti populistista politikointia, pelkkää äänien keräämistä. Luegerillä itsellään oli useita juutalaisia ystäviä. Muistan nähneeni hänen aikanaan Wienissä julkaistun pilakuvan, jossa Lueger istuu pormestarin huoneessa ja hänen sihteerinsä kertoo hänelle, että lähetystö on tulossa tapaamaan häntä (en muista oliko kyse rahan saamisesta vai myöntämisestä). Lueger kysyy: "juutalaisia vai katolisia?". Sihteeri ilmoittaa että juutalaisia, ja Lueger huudahtaa: "tuokaa rukousmyssyni", tai jotain samantapaista.

    Toisin sanoen, karl Luegerin omana aikana tiedettiin hänen olevan populistipoliitikko. Se ei tietenkään ota pois sitä tosiasiaa, että hänen "esimerkkinsä" vaikutti toisiin, myöhempiin populistipoliitikkoihin. Mutta pitäisikö meidän sanoa Luegerin "raottaneen ovea" tai "leikkineen tulella", olleen "varoittava esimerkki"; se onkin toinen juttu. Jälkiviisaudella kun ei juurikaan ole käyttöä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Karl_Lueger

    VastaaPoista
  15. Onpa paljon hyvää opastusta muistiin pantavaksi tässä blogissa & kommenteissa. Siis Mahlerin musiikin hankinnasta.

    Joskus 80-luvulla kuuntelin paljon klassista radiosta nauttien uudesta kokemusmaailmasta, mutta myös tietoisesti opetellen tunnistamista.

    Sattui useastikin kun oli tuntematontamutta erittäin kiinnostavaa musiikkia, niin tekijä oli juuri Mahler.

    Mahlerin teokset ovat jääneet kuitenkin tuntemattomiksi, kun ei ole ollut mahdollisuutta systemaattisempaan livemusiikin seuraamiseen tai levyjen hankintaan.

    Olisipa hauskaa jos nyt pääsisi kuuntelemisten alkuun pitkästä aikaa. Ainakin oli mukava lukea näitä tekstejä.

    VastaaPoista
  16. Satuin juuri löytämään nauhan mainitsemastani Mahlerin 1 sinfonian ensimmäisestä versiosta. Tämä saattanee toivottavasti kiinnostaa muitakin asiaa tosissaan harrastavia:
    http://www.youtube.com/watch?v=1uJnc5lYx6E&feature=player_embedded#!

    VastaaPoista