6. syyskuuta 2011

Pikkuveli valvoo




Olettakaamme että yli puolet poliittisista puolueista on muuttanut puhe- ja toimintatapojaan viime vaalien jälkeen. Kunnallisvaalit merkitsisivät mutavyöryä.

Jos tämä oletus on oikean suuntainen, ei ole pahaksi varautua. Oletus täytyy myös perustella.

Perustelen. Demokratia ja sitä ylläpitävä perusoikeusjärjestelmä on syntynyt elinehtojen vuoksi ja hengenvaaran vähentämiseksi. Polttopisteessä oli ”kansalainen” eli tavallinen ihminen. Nyt järjestelmien muutoksen yksi hyvin näkyvä merkki on ”kansalaisen” väistyminen perusoikeuslainsäädännöstä.

Suomenkin perustuslain mukaan esimerkiksi sananvapaus on kaikilla, ei enää ”jokaisella Suomen kansalaisilla”. Tätä voisi luonnehtia demokratiavajeeksi tai tasapainottomuudeksi. Oikeudet on kohdistettu ihmisille, joita ei välttämättä tavoiteta ja jotka eivät välttämättä maksa esimerkiksi veroa ainakaan maahan, jossa he vaativat oikeuksiaan, eivätkä äänestä täällä.

Viimeksi mainittu askarruttaa kunnallisvaaleja ajatellen. Perustuslain (14 §) mukaan jokaisella maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt 18, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä. Suurimmissa kaupungeissa muualla kuin Suomessa syntyneet saisivat aika vähällä vaivalla merkittävästi edustajia valtuustoon ja siis lautakuntiin. Helsingissä mentiin viimeksi valtuustoon runsailla tuhannella äänellä.

Miten perussuomalaisista karsaimmat eivät ole huomanneet, että paljon puhuttu ”neekeriäijä” saattaa ennen pitkää istua valtuuston puheenjohtajana?

Jokunen päivä sitten selitin tiedonhaluiselle henkilölle, mitä tarkoittaa ”väittämistaakka” prosessioikeudessa ja miten voida käydä hovioikeudessa, ellei alioikeudessa ymmärrä kiistää syyttäjän esittämään rikoksen nimikettä (esimerkiksi törkeä liikenteen vaarantaminen / liikenteen vaarantaminen).

Tässä kaikille lukijoille 500 euron arvoinen lahja: jos joudut haastetuksi oikeudenkäyntiin, aloita sanomalla: kiistän. Jos sitä ei tee ajoissa, hovioikeuden jäsenet piipertävät valituspaperin marginaaliin ”ei kys.”, joka tarkoittaa, ettei hovioikeudessa enää ole kysymys asiasta, joka on ratkaistu alioikeudessa asianomaisen myöntämisen eli tunnustamisen perusteella, eikä siihen asiaan sitten tule muutosta. (Tämä on karkea perussääntö.)

Eurooppalainen järjestelmä on tehty porvareita tai sellaisiksi tahtovia varten. Erinäisiä tärkeitä asioita on erikseen vaadittava. Se edellyttää ymmärrystä. Vain osa verovähennyksistä tehdään viran puolesta. Muita on itse vaadittava. Edes Veikkaus Oy ei tuo voittorahoja kotiin, vaan voittorahoja on vaadittava, määräajassa vielä.

Tämän kaiken tukena meillä oli kansakoulu. Oppikoulussa perusasiat (”yhteiskuntaoppi”) jätettiin opettamatta. Ylikoulutettu suomalainen ei osaa itse hoitaa alkeellisintakaan viranomaisasiaa. Näin näppärästi on samalla taattu lakimiehille riittävä, joskus ylellinenkin toimeentulo.

Nyt meillä on uusi valtaväestö, joka ei kuulu sivistysporvaristoon eikä ole koskaan kuulutkaan siitä eikä Lauantain toivotuista levyistä. Näytteitä löytää tämänkin blogin kommenteista. Henkilö on jotain mieltä, ja siinä kaikki. Hän kirjoittaa: muovit ovat metalleja. Jos hänelle sanoo vastaan, hän kuittaa: tämä on minun mielipide. Metalli ja epämetalli ovat mielipideasioita. Blogisti saa höpöttää vapaista elektroneista, positiivisista ioneista ja kovalenssista. Tämä on minun mielipide.

Joku opettaja oli sanonut, ettei nykyisin kannata opettaa turhia asioita, kuten kertotaulua, koska ”kaiken löytää Internetistä”. Kyselin useamman kerran, oliko tämä vitsi. Ei se kuulemma ollut.

Yhteiskunnallisen ja luonnontieteellisen tiedon pirstoutuneisuus on ongelma. Kaikessa viheliäisyydessään entinen lukio antoi alkeellisia valmiuksia tiedon hankintaan. Nyt lukio on menemässä muodista. Pirstoutuneisuuden ongelma on ettei asianomainen, sirpaletietoa käyttelevä henkilö, ole lainkaan selvillä, että hänen sirpaleensa on peräisin suuremmasta kokonaisuudesta. Hän löytää maantieltä mutterin mutta ei osaa kuvitella autoa.

23 kommenttia:

  1. Tuota noin, tarkoittaako emeritus siis sitä, että tuomioistuin lätkäisee syyksilukevan rikostuomion, jollei vastaaja ymmärrä "kiistää rikosnimikettä"?

    Vaikka lahjahevosen suuhun ei saa katsoa, niin kehnonlainen on blogistin lahja. Nythän on niin, että tuomioistuin ei ole rikosjutussa sidottu syyttäjän ilmoittamaan lainkohtaan ("rikosnimikkeeseen"), vaan syytteen teonkuvauksessa vedottuihin oikeustosiseikkoihin.

    Sen paremmin siviili- kuin aivan erityisesti rikosprosessissakaan ei noudateta kiistämistaakkaa: laiminlyöntiä kiistää jokin oikeustosiseikka ei siis voida pitää sen tunnustamisena. Joka "tunnustaminen" ei muuten ole sama asia kuin "myöntäminen". Eikä "kiistäminenkään" siis kohdistu rikosnimikkeeseen, vaan tapahtumainkulkuun.

    Erityisesti rikosprosessissa tuomioistuimella on korostunut velvollisuus selvittää, mitä todella on tapahtunut, eikä langettavaa tuomiota voida antaa vain kiistämisen laiminlyönnin perusteella. Rikosprosessissa vastaajalla ei ole myöskään väittämistaakkaa.

    Eikös muuan toinen bloggaava professori jo vuonna 1991 oikonut blogistin kepeänlennokkaita käsityksiä? Blogistin artikkelin nimi oli, jos oikein muistan, "Ei kys." ja opponentin puheenvuoro oli nimeltään "Väittämistaakasta ja eräistä metodologisista kysymyksistä". Näyttää siltä, että oppi ei ole vieläkään mennyt perille...

    VastaaPoista
  2. Vähennyksiä ei ole pakko tehdä, paitsi yrittäjän, jonka kirjanpidosta tulee käydä ilmi totuudellinen kuva tuloista ja menoista. Siinä sitten euroa sovittamaan tuhannen tilin ristikkoon. Ihmettelen kuinka voi olla järkevää myydä mitään esim. alle viiden euron, kun sen kieputtelu ja kirjaaminen tuppaa maksamaan enemmän. Valtiolla oli joku minimi, jonka alle ei makseta eikä palauteta. Voisikohan sama määrä kelvata yksityisellä puolella kirjaamisten kynnykseksi :)

    VastaaPoista
  3. Ad Omnia: - syytesidonnaisuus - kommentoija ottaa opettaakseen peruskurssitason asioita. Prosessioikeus ei kuulu tämän blogin aihepiiriin.

    Kiinnostuneita kehotetaan perehtymään tältä osin profesori J. Virolaisen blogiin sekä hänen etevään kirjalliseen tuotantoonsa.

    Kommentissa mainitut artikkelien nimet ja luonnehdinnat ovat virheellisiä. Asia on helppo todeta Eduskunnan kirjaston verkkohaulla.

    VastaaPoista
  4. Vaikea ymmärtää blogistin väitettä demokratiavajeen ja perusoikeuksien (so. ihmisoikeuksien) kohdentumisen välisestä yhteydestä. Sananvapaus, oikeus elämään ym. perusoikeudet kuuluvat viime kädessä kaikille ja kaikkialla, riippumatta jonkin valtion lainsäädännöstä.

    VastaaPoista
  5. Vaikka prosessioikeus ei blogin aiheena olisikaan, niin prosessioikeudellisia kysymyksiä sivutessa tai, kuten tekstissä, nimenomaisesti käsiteltäessä pitäisi toki jakaa oikeaa tietoa, oli kysymys "lahjasta" eli ei.

    Vai mitä?

    Mutta myönnettäköön, että muistin väärin. Blogistin artikkeli oli nimeltään Väittämistaakka ja syytesidonnaisuus, J. Virolaisen artikkeli mainitsemani Väittämistaakasta ja eräistä metodologisista kysymyksistä. Artikkelien luonnehdinnat ovat toki makuasia, mutta mielestäni juuri mainitsemallani tavalla niitä voi vääryyttä tekemättä luonnehtia.

    VastaaPoista
  6. Kannattaa todellakin aina kiistää kaikki syytteet, tai sitten ihan vaan suoraan valehtelee, kuten Katainen tekee koko kansan silmien edessä:

    "Kokoomus ei ole saanut senttiäkään Nova Groupilta"

    http://www.youtube.com/watch?v=2DVb-Lvk4iY&feature=related

    VastaaPoista
  7. Joku opettaja oli sanonut, ettei nykyisin kannata opettaa turhia asioita, kuten kertotaulua, koska ”kaiken löytää Internetistä”.

    Varjelkoon! Voiko joku opettaja vihata lapsia niin paljon että ei kasvata heitä omaan ajatteluun! Netistä nyt löytää mitä tahansa, ja sen mössön prosessointiin tarvitaan omia, ei toisten, aivoja.

    Kertotaulusta ja muusta päässälaskutaidosta: Ennen insinöörit laskivat laskutikulla. Siitä otettiin numerot ja pilkun paikka otettiin omasta päänupista. Nykyään on avaruusrakettejakin tuhoutunut kun suunnittlijoilta on mennyt pound-feetit ja newtonmetrit sekaisin, eikä mitkään hälytyskellot ole soineet päässä. Koneet ovat typeriä mutta ahkeria, ja tuo mainittu internet on myös koneen ilmentymä.

    VastaaPoista
  8. "Hän kirjoittaa: muovit ovat metalleja. Jos hänelle sanoo vastaan, hän kuittaa: tämä on minun mielipide. Metalli ja epämetalli ovat mielipideasioita. Blogisti saa höpöttää vapaista elektroneista, positiivisista ioneista ja kovalenssista. Tämä on minun mielipide."
    Ehkä tämänkaltaista ajattelua lisää se, ettei osa erottaa tosiasioita (faktoja) ja arvoarvostelmia (esim. joku joku asia hyvä/suotavaa mahdollisesti jonkin mittapuun perusteella). Arvoarvostelmista ei voi päästä keskustelemalla yksimielisyyteen eikä niitä voi tieteellisesti todistaa oikeaksi tai vääräksi. Monimutkaisissa asioissa faktat ja arvot voi sekoittua toisiinsa: esim. onko ylinopeuksissa oikein tuomiota suurituloisille päiväsakkojärjestelmään perustuvat korkeat sakot.
    Mitä tulee 500 € neuvoon anonyymi on valitettavasti oikeassa: rikosasioissa edes tunnustus ei sido ja riita-asiassa ei ole kiistämistaakkaa (eri asia että riita-asiassa tuollainen asia selvitetään aineellisella prosessinjohdolla, lue jankkaamisella niin, että asia saadaan joko riitaiseksi tai riidattomaksi).

    VastaaPoista
  9. Ad Omnia: - prosessiokeus - kadun kovasti, että menin syyhyttä saunaan. Olisi pitänyt joko vaieta tai kirjoittaa, mitä tarkoitin, nimittäin "käytännössä". Oikeudenkäyntimenettely ei aina mene virheettömästi.

    Perusasioiden opettaminen minulle, kuten tunnustaminen, on tässä yhteydessä hiukan noloa. Tunnustamisen merkitystä rikosasiassa pohdin ensimmäistä kertaa tosissani toimiessani salkunkantajana rikosasiassa syyttäjä vastaan Hannu Salama, jumalanpilkka ym. Syytetty nimitäin tunnusti, ja häntän puolustanut asianajaja eli isäni teki parhaansa osoittaakseen, että kirjailijan menettely oli oikeudellisesti ongelmallista. Tämä sitten ilmeni KKO:n äänestyspäätöksessäkin.

    Siitä tulee aikaa puoli vuosisataa, ja koko tämän ajan, viimeksi kulunutta vuosikymment lukuun ottamatta, olen ollut näiden asioiden kanssa tekemisissä niin kuin muutkin virkatuomarit.

    Painokkaasti ja uudestaan: puhe oli perusoikeuksista ja kansalaisuudesta, ei riita- eikä rikosasiain oikeudenkäynnistä.

    Ja nuo oikeuden ovat universaaleja, mutta tällä kohdin toistan kalliin neuvoni: niihin on huomattava vedota. Tyypillisin ongelma tällä hetkellä on viranomaistoiminnan julkisuus. On poelottavan paljon viranomaisia, joilla ei ole hajuakaan julkisuusperiaatteesa.

    VastaaPoista
  10. Minäkin olen löytänyt mutterin tieltä. Jos se on ollut käypä, eli kunnossa oleva, olen korjannut sen taskuuni muitta mutkitta.

    Kerran huoltoaseman monttööri löysi kuluneen peltiruuvin autoni renkaasta. Rengas oli vuotanut siitä pikkuhiljaa. Ruuvin tilalle tuupattiin sellainen piipunrassin tapainen liima-mömmöinen paikka. Ei rengas vuotanut enään.

    Tämän jälkeen olen aina korjannut mukaani tiellä lojuvat naulat, ruuvit ja muut piikit. Ojan pohjalla niiden on parempi vaania minun ja muiden autojen renkaita.

    Vastaavaa yhteishenkeä, meihin kaikkiin vaikuttavaa pienten asioiden huolenpitoa peräänkuulutan.

    VastaaPoista
  11. "Ylikoulutettu suomalainen ei osaa itse hoitaa alkeellisintakaan viranomaisasiaa."

    Totta. Monilta esimerkiksi jää käsittämättä, ettei useimmista viranomaisasioista voi sopia. Ainakaan toimistosihteerin kanssa. Tämän toki moni tietää, muttei silti oivalla, että esimerkiksi Kelan tiskillä on turha vedota puhelimessa annettuihin neuvoihin - jos ne ovat olleet puutteelliset (tai useammin: ymmärretty väärin), ei se tarkoita että lomakkeen tai sen liitteen, määräajasta puhumattakaan, voisi sivuuttaa kuin aivan poikkeuksellisesti. "Tehän lupasitte!". Hallinnon palveluperiaate pehmentää ja samalla hämärtää asian.

    VastaaPoista
  12. Finreactor taitaa olla esimerkki keskustellusta asiasta. Siinä syytettyjä tuomittiin yhteisvastuulliseen "vahingon"korvaukseen, koska eivät huomanneet tuota kiistää, vaikka laki ei tuollaista tuntenut.

    Asianajajat eivät myöskään osanneet tuota neuvoa. Maallikolle saattaa siis käydä varsin köpelösti.

    JK: "Tyypillisin ongelma tällä hetkellä on viranomaistoiminnan julkisuus. On poelottavan paljon viranomaisia, joilla ei ole hajuakaan julkisuusperiaatteesa."

    On myös pelottavan paljon niitä, jotka käyttävät sitä vain toisten yksityisasioissa.

    VastaaPoista
  13. Kommenttina Kemppisen: "kansalainen” eli tavallinen ihminen."

    News for the common man because the elite already know... on jossain uutisoitu.

    Aikoinaan Kekkonen hallituksiensa kanssa puhui kadunmiehestä. Minne kadunmiehet ovat hävinneet? Kekkosen naisministeri puhui aikoinaan pienistä ihmisistä tarkoittaen keitä?

    Kauppalehden blogissa Olli Herrala kirjoittaa ministeristä: "Hyvää tarkoittavan hölmön mitat täyttävä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. JEE!

    Ja koska Englanti on luokkayhteiskunta, on siellä kaikenmaailman ihmisille varattuina:

    an ordinary man, average person, ordinary person, coeval, booby, everyday man, creature, churl, marplot, wanton, rough diamond ja että fucking man proposes, god disposes. Ja erityisesti Fucking Finns.

    VastaaPoista
  14. "Joku opettaja oli sanonut, ettei nykyisin kannata opettaa turhia asioita, kuten kertotaulua, koska ”kaiken löytää Internetistä”. Kyselin useamman kerran, oliko tämä vitsi. Ei se kuulemma ollut."

    Onkohan tämä kaupunkilegenda, jonka Kemppinen on pannut blogiinsa mustamaalatakseen köyhiä ja kurjia opettajia?

    Vastustan tällaista toimintaa.

    Matemaattisen tiedon hierarkkisen luonteen vuoksi on selvää, että kertotaulu on osattava. Vain pöljimmistä pöljin ei ymmärrä asiaa.

    Tietenkin on myös selvää, ettei noin viidennes oppilaista osaa kunnolla edes kertotaulua mennessään yläkouluun, mutta se ei ole opettajien syy, vaan kyse on peruskoulun valuviasta.

    VastaaPoista
  15. Ad Anonyymi: - jos olisit seurannut blogiani pidempään, tietäisit että suhtaudun erityissti peruskoulun opettajiin puolueellisesti eli johdonmukaisen myönteisesti. Olen kymmeniä kertoja toistellut yliopistoväelle sekä radiossa ja televisossa, että oppiveovllisuusopetus on avain.

    Puolueellisuuteen vaikuttaa sekin, että minulla on oman perheen jäseniä noissa ammateissa ja että minulla oli itselläni onni yli puoli vuosisataa sitten päästä uskomattoman hyvien kansakoulun opettajien oppilaaksi.

    Kertomani repliikki ei ole urbaanilegenda vaan peräisin opettajainkoulutuksesta.

    VastaaPoista
  16. Minua muutoin hihitytti kun tajusin että lapsemme ovat suunnilleen samaa ikäluokkaa.

    VastaaPoista
  17. Ensimmäinen onnistunut VALOkuva blogissasi, ..siis ainakin pariin vuoteen. Onnittelut.

    VastaaPoista
  18. Ad Anonyymi: - valokuva - syykin on selvä. Kuva on vaimon omin päin ottama.

    VastaaPoista
  19. "Tässä kaikille lukijoille 500 euron arvoinen lahja: jos joudut haastetuksi oikeudenkäyntiin, aloita sanomalla: kiistän. Jos sitä ei tee ajoissa, hovioikeuden jäsenet piipertävät valituspaperin marginaaliin ”ei kys.”, joka tarkoittaa, ettei hovioikeudessa enää ole kysymys asiasta, joka on ratkaistu alioikeudessa asianomaisen myöntämisen eli tunnustamisen perusteella, eikä siihen asiaan sitten tule muutosta."
    Hyvä sääntö.
    Paisti jos teko on vähäinen, ja sitä väheksytään lisää, ja tähän liittyvä epäsuhta onkin varsinainen tuomiosta valittamisen pääperuste, se on loogista tunnustaa tai ohittaa ko. vaihe käsittelyä vähin äänin.

    VastaaPoista
  20. A: "Ennen insinöörit laskivat laskutikulla. Siitä otettiin numerot ja pilkun paikka otettiin omasta päänupista."

    Aivan, näin teimme.

    Anonyymi on aivan oikeassa, mutta varmuuden vuoksi selvennän tuon "päänupista"-kohdan: laskutikulla laskiessa on koko ajan selvillä siitä, mitä laskee ja mitä kokoluokkaa tulokset ovat. Siksi siinä ei tee älyttömiä virheitä.

    VastaaPoista
  21. Oulun Macjoku-hampurilaispaikassa tiskin takana nainen asettelee tarjottimia pinoihin alahyllyyn tiskin alla ja kysyy kollegaltaan : -Paljonko on 5x5 ? -Täh. kuuluu kaukaa takaa. -Paljonko on 5x5 ? - 25. -Thänx, kiittää pinoaja ja jatkaa pinoamista.

    MrrKAT

    VastaaPoista
  22. Valokuva on upea! Vaikka/koska vaimon ottama onkin. Luin ensin, että selvin päin ottama. Luulin myös kuvaa ensin mustavalkoiseksi huonolla näytölläni, tosin ehkä b/w olisikin sopivampi kuin väri.

    Anon nro 47

    VastaaPoista
  23. No nyt oli äijällä kuva jo aika hyvä. Rajausta vois parantaa.

    VastaaPoista