23. heinäkuuta 2011

Vastaus Markku Kuismalle




Kuisma vastasi ystävällisesti sähköpostiini. Menemme syömään, kun tai jos olot ovat palautuneet ennalleen. Tarkoitan koulujen ja töiden alkamista. ”Työ” on ymmärrettävä tässä yhteydessä kirjaimellisesti. Ainakin allekirjoitin hetki sitten taas kerran työsopimuksen HIIT:in kanssa. Kysymys on luonnollisesti osa-aikaisesta pätkätyöstä, kuten tähänkin asti.

Kuismalle, jonka uusimmasta kirjasta ”Saha” (sahalaitokset, Suomessa) julkaisen tolkuttoman ylistävän arvioinnin heti kun se ilmestyy eli piakkoin, kuuluisa vastata sähköpostilla. Kokeilen, miten vastaaminen käy blogikirjoituksella.

Kun nimittäin puhe oli F. Braudelista, hänen yhteydessään unohdetaan aina Paillard Bolex, tai asiaa ei edes tiedetä.

Ranskan parhaiden tiedemiesten maine lepää tunnetusti tyhjän päällä. Keskimäärin he eivät jaksa tehdä perustöitä kunnolla. Siksi esimerkiksi Michel Foucault kaikessa suurenmoisuudessaan on hyvin epäilyttävä tutkija. Myös niin suuri nimi kuin Emmanuel LeRoi Ladurie (”Montaillou”), suhtautui alkuperäislähteisiin kuin pulloperse sika.

Suomessa tilanne on saksalaisen perinteen vuoksi päinvastainen. Meillä julkaistaan tutkimuksena aika paljon järjesteltyjä lähteitä, esimerkiksi ylisen Satakunnan voudintilejä tai Kekkosen päiväkirjamerkintöjä. Minä pidän sellaisesta historiantutkimuksesta, jota edusti Jutikkala. Kun hän kuvaili 1935 suomalaisen savupirtin, hän esitti lähteet ja piirustukset ja sen oman ajatusmaailmani mullistaneen tiedon, että tuollaisen rakennuksen lattiapinta-ala saattoi olla lähes 100 neliömetriä.

Braudel osti nuorena miehenä kaitafilmikameran ja vietti viisi vuotta arkistoissa. Hän keräsi asiakirjoja kuvaamalla niitä ruutu ruudulta filmikameralla. Lopulta hänellä oli paremmat ja paremmin järjestetyt arkistot kuin kansalliskirjastolla, ja hän alkoi mullistaa käsityksiä keskiajan taloudesta.

Nyt tulee se olennainen viesti kollega Kuismalle. Opettajansa Lucien Febvren yllytyksestä Braudel jätti valtiolliset arkistot vähemmälle ja penkoi tuon viisi vuotta kauppakomppanioiden ja yksityishenkilöiden asiakirjoja eli esimerkiksi tilikirjoja, kirjeenvaihtoa ja muistikirjoja.

Suomessa tuota on harrastettu yritysten historiikkien yhteydessä, mutta moniko edes tietää, että vaikkapa konepajateollisuuden kirjanpitoa ja asiakirjoja on aika hyvin tallessa. Keskeinen arkisto on Mikkelissä.

Voisimme kirjoittaa oikeaa historiaa, jos viitsisimme. Itse kirjoittaisin, jos olisin nuorempi, Hankmo-äkeestä. Se mullisti maatalouden sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti. Hankmo on kylä Mustasaaressa (Korsholm) Vaasan lähellä. Karl Lundkvist, joka aloitti siellä lähes 100 vuotta sitten äkeiden valmistuksen, kopioi aika suoraan Amerikassa, Chicagon seudulla nähtyä. Ja pian Suomen selkää viilteli myös legendaarinen Fiskarsin kymppi, entisiä parempi kokometallinen, hevosen vetämä kääntöaura.

Ilman sellaisia konepajoja kuin Kone ja Silta meillä ei olisi Suomi-konepistoolia koska ei olisi ollut sitä ammattitaitoa ja suunnittelun osaamista, jota tuo työkalu edusti, ja ilman konepistoolia meillä ei olisi enää Suomea. Olihan se, herra isä, mullistava keksintö parranajon alalla.

Joku voisi tutkia kemian teollisuuttamme. Rikkihappo Oy, myöhempi Kemira Oy. Se alkoi kärrätä osuuskauppoihin vuodesta 1920 superfosfaattia ja myöhemmin muita väkilannoitteita. Peltomme tarvitsivat etenkin typpeä. Oulussa oli typpitehdaskin, mutta se räjähti (Typpi Oy).

Olen miettinyt näitä vuosikymmeniä. Kotipitäjäni Kauhavan huippuinnovaatio oli puukki – kaupallisena tuotteena. Pitäjässä tehtiin hyviä ja huonoja puukkoja. Ennen sotia ymmärrettiin, että matkoilla välttää huonompikin kalu, ja tuotteita myytiin rautatieasemalla. Pitäjä tunnetaan myös oudon laajasta ja osittain merkillisesti organisoituneesta tekstiilialan kotiteollisuudestaan, jota Pentti Virrankoski on tutkinut etevästi (Käsitöistä leivän lisää : Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944).  Kauhavan kudonnan kynnystuote oli pirta eli kaide (kangaspuihin), jonka valmistustaidon Pihlgrenin Fransun isä toi muuttaessaan Ruotsista Kauhavalle.

Päivän ihmetys: - moniko luulee, että Kreikan vakuuksilla olisi jotain merkitys, saatiin niitä tai ei. Ehdotukseni: kolmas kiinnitys kilometriin moottoritietä. Toisin sanoen epäilen, että tuo keskustelu on tietoista harhaanjohtamista.

35 kommenttia:

  1. Michel Foucault, Emmanuel LeRoi Ladurie. Lisäisin:
    Philippe Aries "Centuries of Childhood". Vasta uusin huolelllinen tutkimus on osoittanut että lapsuutta oli keskiajallakin.

    VastaaPoista
  2. voihan ton valuuttakriisin ratkoa niinkin, että kovat maat perustavat euro2 -alueen. varmaan helpompaa kuin kaivella drakhmoja ja pesetoja hautakammioista

    VastaaPoista
  3. Kun tuo kääntöaura tuli puheeksi, en malta olla kertomatta kyntämiseen liittyvää kokemustani maatalousoppilaitoksessa, jossa opiskelin puutarhatiedettä lähinnä koulun tarjoaman ilmmaisen asunnon ja ravinnon vuoksi (sisäoppilaitos).
    Koulun rehtori opetti avomaaviljelyyn liittyen oppiainetta nimeltään muistaakseni maataloustekniikka ja kyntämisen kohdalla tulin kysyneeksi, että miksi maata pitää kyntää, eikö äestys riittäisi, ainakinsen sen jälkeen kun auran kärki ei enää yllä sekoittamaan pohjalta hiesua humukseen tai saveen, niin tämä rehtori vastasi, että älkääpäs kuulkaa oppilas viisastelko, pellot on aina syksyllä kynnetty ja kynnetään edelleenkin, koska niin on aina tehty.
    Mutta nykyisin kyntäminen on käsittääkseni jäänyt vähemmälle ja äestys riittää, koska kyntämisen on todettu heikentävän maan pintakerroksen pieneliötoimintaa.
    Että tämmönen tappaus.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  4. Teollisuuden historiaa olisi todellakin hyvä ymmärtää syvemmin ja laajemmin. Suomi-konepistoolin ohella juuri teollisuus on tehnyt Suomesta sen mallimaan, joka nyt olemme. Olemme sitä vielä vähän aikaa ennen kuin kaikki tasataan ja perseet tervataan, kuten aiemmin tässäkin blogissa on todettu.

    Kohtalaisen yleinen käsitys lienee se, että kansalaispalkkaa voitaisiin maksaa kaikille sen verran, että töihin ei aamuisin tarvitse vaivautua. Raha tulee budjetista.

    Tätä näkökantaa tuo teollisuuden historia voisi hieman taustoittaa osoittamalla kuinka mahdottoman paljon työtä eri tasoilla on nykyisyyden eteen tehty.

    Vakuuksien suhteen uumoilen samaa kuin blogistikin. Smoke and mirros. Iso juttu tässä ovat ne avoimet valtakirjat, joita tilapäisen ja pysyvän vakausrahaston pojille ja tytöille nyt surutta annetaan. Juuri niillä Suomen teollisuuden ja yhteiskunnan saavutukset ajataan alas. Tuo tervauspuoli jää sitten nähtäväksi.

    Meillä ei liene muuta vaihtoehtoa kuin julistaa sota Ruotsille ja antautua heti.

    VastaaPoista
  5. Ad Blogisiski: - plus Ariès'n mahdottoman hienot kirjat, jotka on koottu englanniksi (Penguin) nimellä "The Hour of our Death" - kuolemisen historia keskiajasta alkaen.

    VastaaPoista
  6. Vastaus onnistui näinkin, muuten olen taipuvainen ajattelemaan konepistoolista ym kuten arvoisa blogisti ja teollisuuden historiasta kuten anomyymi eli:
    "Tätä näkökantaa tuo teollisuuden historia voisi hieman taustoittaa osoittamalla kuinka mahdottoman paljon työtä eri tasoilla on nykyisyyden eteen tehty."

    VastaaPoista
  7. Tästä muiden tunaroinnin rahoittamisesta: Mikä olisi se korvaamaton vahinko, joka seuraisi siitä, että Suomi ykskantaan toteaisi, että suomalaisilla ei ole halua rahoittaa muiden sotkuja ja että rahaa tai takauksia ei tipu?

    Olisiko Suomen tilanne vielä pahempi kuin Itävallan silloin kun kansalaiset vuosia sitten erehtyivät äänestämään väärin ja Itävalta pelkän väärän hallituksen takia suljettiin EU:n toiminnan ulkopuolelle?

    Ja vakuuksista: Jos vaan valikoitaisiin sopivia kiinteistöjä Kreikasta vakuuksiksi. Vakuuksien realisointi tietenkin voisi aikanaan tökkiä, mutta ehkä siitä ilman sotimista selvittäisiin.

    VastaaPoista
  8. Teollisuuden historia on sikälikin mielenkiintoista, että, kuten yleisesti tiedetään, teolisuus luo todellisuutta ja todellisuus teollisuutta eikä niitä erota nykyisin toisistaan itse vanha Erkkikään.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  9. Sahojen vuosisatojen takaisten tilikirjojen, yms. papereiden penkominen taitaa olla hieman hankalaa puuhaa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei vanhoja sahoja enää ole pystyssä eikä niiden asiakirjoja ole saatavilla.

    Kaikilla sahoilla - varsinkin menestyneillä sellaisilla - on näet ollut säännönmukaisesti vahva taipumus palaa muutaman vuoden väliajoin. Palossa ovat usein menneet mukana myös tilikirjat yms. tärkeät paperit., siis "todisteet".

    Saha paloi mutta me maattiin vaan...

    VastaaPoista
  10. "Meillä ei liene muuta vaihtoehtoa kuin julistaa sota Ruotsille ja antautua heti."

    Tällä anonyymi pääsisi Bloggerin Hall of Fameen, jos sellainen olisi. Luulen, että tässä blogissa on tähän saakka julkaistu ehkä pari sataa huippuhyvää postausta ja kymmenittäin kirkkaita välähdyskommentteja. Jälkimmäisten julkaisun tekijänoikeus tehnee ylivoimaiseksi (jollei anonyyminä esiintyminen merkitse teoksen hylkäämistä public domainiin, se ei liene totta) mutta edellisistä olisi hyvä saada kokoelma. Vaikka nettiin: sites.google.com/site/jktekstejkuvia/
    ***
    Tietysti vakuuksista puhuminen on peliä, mutta kyllä minua viehättää, että olisi jokin roti ja systeemi, checks and balances. Vastuut saisi suhteutettua johonkin, kun pitäisi nimetä vakuus, ei muiden tuki (takaukset) näyttäisi aivan kokonaan vastikkeettomalta. Rahoitusmaailman ohuessa ilmassa on hullumpaakin nähty kuin infrat, niillähän operoidaan esim. meillä Nelostiellä ja maailmalla monen kaupungin ratikkaverkko on sale&leaseback-järjestelty.

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: - pkt-teollisuuden eli myös sanojen käräjapaikkojen sivuohuoneissa 60-luvulla oppimani menestyksen kaava oli "koliminkertainen palovakuutus, kaksinkertainen kirjanpito ja yksinkertainen tilintarkastajaksi".

    VastaaPoista
  12. Ad Rienzi et alii: esittämäsi blogin jälkimarkkinointi tulee silloin tällöin puheeksi. Olen itse sitä mieltä että tekijänoikeusongelman lisäksi printtiversio olisi muutenkin tyhmä. Sitä vastoin ehkä hiukan järeämmällä välineistöllä toteutettu valikoima verkossa on usein mielessä. Jos sekin olisi maksuton, rohkenisin tulkita, että kommentoijienkin voisi katsoa suostuneen sellaiseen. Tekstiä on muuten yli 10 000 sivua, ja kuvat päälle.

    VastaaPoista
  13. Mikä ihmeen lainan vakuus, eli pantti. En vielä ole mistään mediasta löytänyt asiasta selvitystä mistä on kyse ja mitä pantilla tarkoitetaan.
    Jos Suomi olisi todella vaatinut lainan vakuutta, eli panttia Kreikalta, olisi tämä aihe ollut median ykkösuutinen viikkokaupalla. Onko pantilla vakuusarvoa, vakuusrahastoa, vakuustalletusta, marginaalivakuutta, turvaavaa vakuutta, hyväksyttävää vakuutta, alkuvakuutta, vakuutalletusta, perusvakuutta, teollisuustakausta, vakauttamistakausta, riskipääomavakuutta, luottoriskitakuutta, ostajaluottotakuuta, rahoitustakuuta, ostajatakuuta, renburssitakuuta, investointitakuuta ja mitä lieneekään?
    Ketä tämä pantti enää edes kiinnostaa?

    Mediaa ja ihmisiä kiinnostaa vain kuka näkee ensimmäisenä mahdollisimman raaan valukuvan norjalaisista lapsista ja kuka saa sen ensimmäisenä levitettyä nettiin. Hesari hyvänä esimerkkinä. Ketä edes kiinnostaa nähdä lasten lojuvan rantakallioilla kuolleena?
    Kuoleminen kiinnostaa, ei elämästä selviytyminen.

    VastaaPoista
  14. Blogin maksutttoman nettivalikoiman pystyttämistä moni varmaan mielellään tukisi esim PayPal-maksuilla. Tästä oli jokin vuosi sitten keskustelua ja ainakin itse arvelin kymppiluokan maksuja kertyvän helposti vrt Wikipeadian ja aikanaan vaikeuksissa olleen Hyperion-levymerkin tukikampanjat. Rahankeräyslupa voisi olla tarpeen, en ole siihen kenttään perehtynyt.

    VastaaPoista
  15. Braudelin ovelasta "kaitafilmikopioinnista" puheenollen olen itse ajoittain harkinnut kopioida pienen kirjastoni digikameralla. Ei maksa juuri mitään, on tallessa jos tulipalo ja löytyy jutut ehkä helpommin, kulkee mukana ja läppäri on edelleen yhtä kevyt.. mutta aikaa voi vierähtää.

    MrrKAT

    VastaaPoista
  16. Lainan vakuuksista;
    Eikös vanha sääntö ole, että jos on pitavia vakuuksia niin lainaa saa vaikka 'koivunlehtipankista'. Niin että blogi-isännän kommentti kolmannen sijan autobahnakiinnitykista
    lienee aivan paikallaan. -- Ovatko Katainen ja Urpilainen näin tyhmiä, vai pitävätkö meitä suomalaisia ihan toopeina??

    VastaaPoista
  17. "Saha paloi mutta me maattiin vaan... "

    Tuli jostain kumman syystä mieleeni Hesarin juttu, jossa kerrottiin "jonkun" Hakkaraisen sahan palaneen 11 v aikana, oliko se viisi kertaa? Onneksi on tämä EU, joka taas rahoittaa runsaskätisesti uuden rakennnuspuuhaa.
    Lienee vankka U:n kannattaja?

    VastaaPoista
  18. Minä jaksan yhä ihmetellä niiden kommentteja jotka uskovat että me voisimme täällä rakkaassa kotimaassammen pitää yllä joltistakin elintasoa vain "pesemällä toistemme paitoja". Tosiasiassa emme pysty edes ruokkimaan kuin pienen osan nykyisestä väestöstä pelkästään omin resurssein.

    Kun suurin osa hyvinvoinnistamme tulee ulkomailta, lienee järkevää kriisin uhatessa palauttaa osa jotta voimme edelleen nauttia siitä suurimmasta osasta. Ei lypsävää lehmää kannata tappaa, ei ainakaan nälkään.

    Mitä tulee luvattuihin takuuksiin, niin uskon niillä olevan suurtakin merkitystä. En siksi, että ne olisivat reaalisia ja mahdollisesti realisoitavissa, vaan siksi että niiden lupaaminen rauhoittaa mieliä.

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia: - "Aleksanterin" kommenttia en voi olla kiittelemättä.

    Rivien välistä luen asian, jota ei ole mainittu ääneen - oma asunto vakuutena eli pääsääntö Suomessa ei sekään ole oikeastaan realisoitavissa massatoimena. Ensin menevät sekaisin koko kiinteisömarkkinat ja sen jälkeen seuraa väestön kuohunta.

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia: Kreikka on tosiasiallisesti velkajärjestelyssä tai konkurssissa. Asiasta ei ole lainsäädäntöä, joten nimitys on horjuva. Tunnusermkit ovat omistajan erottaminen varallisuutensa esteettömästä hallinnasta (toteutui Kreikassa jo kauan sitten) ja velkojen ja vastuiden etuoikeusjärjestyksen selvittäminen.

    Kansallisen lain ja yksityisen velallisen kannalta vakuuden asettaminen menettelyn alettua on nimenomaan kielletty, koska se olisi jonkin velkojaryhmän suosimista.

    VastaaPoista
  21. Hyvinvointimme tulee viennistä. Mutta sitä pian tulevaksi povattua & pelättyä työvoimapulaapa ei vain näy eikä kuulu. Tänään jopa itse HS myönsi sen eli samalla senkin, ettei totuutta näe tilastoista. Tilastoihin tuijottaminen on peruutuspeiliin katsomista.

    Muistelenpa jopa itse JK:n (korjaa, jos olen väärässä) vakuuttaneen, että kiertämätön fakta on, että me tarvitsemme työvoimaa ulkomailta, ja joka muuta väittää, on puupäinen persu.

    Työvoimaa ei tarvita, jos ei ole työtä. Työtä puolestaan ei ole, ellei ole työn antajia. Työn antajia taas ei ole, ellei ole maksavia asiakkaita. Suomi on niin pieni markkina-alue, että maksavat asiakkaat on etsittävä maailmalta.

    Tähän asti maailma on tarvinnut meiltä turkiksia, tervaa, puuta, sellua, laivoja, hissejä, kännyköitä... Siinä hyvinvointimme lyhyt oppimäärä.

    VastaaPoista
  22. Pantti. Helteiden kunniaksi innostuin siivoamaan meidän nurkkia ja sain sievoisen kaljapullo ja tölkkisäkin kasaan. Palautin ne meidän Lippajärven lähikauppaan. Saalis oli sievoinen ja innoissani haaveilin jo tarjouksessa olevasta kaslerista.

    Ei ollutkaan minun onnenpäiväni, meidän kylän Vero-virkailija osui paikalle kesähepenissään ja nirunarukengissä.

    Mies, pullokeräys tulot ovat veronalaista tuloa, ettäs tiedät.
    Eikä ole!
    Onneksi minulla oli vasemmassa takataskussani viimeisen puolenvuoden kauppakuitit tallella. Valtion valpas virkailija laski heti kuitit. Sieltä löytyi tarpeeksi kuitteja todisteeksi, ja sain ostettua kasleria nälkääni.
    Kaljaankin ritti pantti-killinkejä.

    VastaaPoista
  23. Sen verran hyviä tekstejä nämä ovat, että koosteelle, johon on koottu parhaat helmet itse blogeista sekä kommenteista, olisi kysyntää.

    Juttujen juju on korkean(joskus liiankin korkean ?)oppineisuuden ohella erityisesti juttujen "poikkiteteellisyydessä", monipuolisuudessa ja siinä, miten blogisti panee itseään peliin myös henkilöhohtaisella tasolla (hauskoja ovat olleet mm. kelloja, kameroita, puukkoja, ym,. koskevat "friikkijutut").

    Me anonyymit ja nimimerkit taas huutelemme vastuuttomasti puskasta, mutta saattaa se sokea puskakanakin joskus jyvän löytää.

    Joten täten myönnän kaikkien anonyyminen ja puolianonyymien nimimerkkien puolesta vapaat ja rajoittamattomat käyttöoikeudet huudahduksiimme ja älymme väläyksiin blogistille. Myönnän nämä valtuudet samoilla pohjilla kuin esim. Teosto edustaa myös Teostoon kuulumattomia tekijöitä.

    Kannatan painetun kirjan julkaisemista. Toki kirja on vanhanaikainen muoto ja media, mutta blogin lukijoissa saattaa lisäkseni olla muitakin vanhanaikaisia.

    Verkko on kätevä, mutta siellä kaikki hukuu kohniaan ja massaan. Ja elää vain hetken, vaikka olisikin teknisesti pitkään löydettävissä.

    Joten koemarkkinointi pystyyn. Itse ostan heti pari kappaletta teosta "Kemppisen parhaat".

    VastaaPoista
  24. Arvatkaa kuka ja missä keksi auran, jossa erikoiskäsitelty pinta hylki kaikkien tarttuvien maalajien innokasta tarrautumista? Idean hän sai sahanterästä. Myöhemmin kaikki maankäsittelyterät ovat seuranneet esimerkkiä. Myös "10" ja hankmon teräspyöröt.

    VastaaPoista
  25. Eikös se vakuus taikka pantti pidä olla lainanantajan hallussa, jotta se olisi tehokas realisointitilanteessa?

    Minkälaista vakuutta taikka panttia olisi saatavissa Kreikalta, joka voitaisiin saattaa Suomen haltuun ihan konkreettisesti?

    VastaaPoista
  26. Ad Toipila: 10 pistettä. Irtaimen pantin pitää olla. Muun pantatun omaisuuden (kiinteistö, laiva, kuorma-auto, tehdasirtaimisto) on oltava asianmukaisesti kirjattu eli kiinnitetty.

    Siten valtion toiselle antama panttaus tai kiinnitys on todennäköisesti oikeudellisesti mitätön.

    VastaaPoista
  27. Minä jaksan yhä ihmetellä niiden kommentteja jotka uskovat että me voisimme täällä rakkaassa kotimaassammen pitää yllä joltistakin elintasoa vain "pesemällä toistemme paitoja".

    "Uotilaa kummastuttavat myös julkisuudessa jatkuvasti viljellyt lausunnot, joissa korostetaan Suomen talouden olevan täysin riippuvainen viennistä.

    - Viennin osuus kansantuotteesta on ollut suurimmillaan 44 prosenttia. Tämä sisältää kaikki suomalaisen vientiteollisuuden ulkomailta tuomat raaka-aineet ja hyödykkeet, jotka on jalostettu ja viety maasta.

    - Todellisuudessa viennin osuus on noin viidennes kansantuotteesta. Kotimainen kysyntä pitää talouden käynnissä, Uotila muistuttaa."

    (Taloussanomat 15.6.2009)

    VastaaPoista
  28. "Uotilaa kummastuttavat myös julkisuudessa jatkuvasti viljellyt lausunnot, joissa korostetaan Suomen talouden olevan täysin riippuvainen viennistä."

    Tutustumatta vielä tarkemmin Uotilan kirjoitukseen on todettava, että tämä muistuttaa hieman taannoista ay-tutkija Kevätsalon näkemystä.

    Sen mukaan yrittämisen merkitystä Suomen menestykselle liioitellaan raskaasti, koskapa palkkatyössä olevat pärjäävät paljon paremmin ja tuottavat enemmän verorahaa valtiolle.

    Kevätsalon mielestä turhan yrittämisen sijasta kaikkien kannattaisi siis ryhtyä palkannauttijoiksi.

    VastaaPoista
  29. Kemppinen kirjoitti: "Ad Toipila: 10 pistettä. Irtaimen pantin pitää olla. Muun pantatun omaisuuden (kiinteistö, laiva, kuorma-auto, tehdasirtaimisto) on oltava asianmukaisesti kirjattu eli kiinnitetty. - - Siten valtion toiselle antama panttaus tai kiinnitys on todennäköisesti oikeudellisesti mitätön."

    Kemppinen tapailee tässä siviilioikeuden perusteita. En ole kiiluvasilmäinen vakuudenmetsästäjä enkä halua ilkeillä tai mestaroida professorille, mutta jottei maallikoille tulisi mielikuvaa, että tässä olisi paljastettu keisarin uudet vaatteet:

    Tietenkin vakuuksista päätettäisiin sitovasti, tässä on käsillä raha- eikä juristipula. Veikkaan parlamentin päätöstä, joka muistuttaisi meikäläistä poikkeuslakia.

    Ja ihan alkeidenkin kannalta kiinnitän huomion eroon asianosaissitovuuden (syntyy sopimalla) ja sivullissitovuuden välillä (vaatii julkivarmistuksen eli hallinnan tai sitten kirjaamismenettelyn).

    VastaaPoista
  30. "Tapsa kirjoitti... Hyvinvointimme tulee viennistä."

    Korjaisin väitteen muotoon: "Hyvinvointi syntyy vaihdannasta"

    Vienti on vain yksi vaihdannan alalaji. Vernon Smith sai aikoinaan talousnobelin yhdessä Daniel Kahnemanin kanssa. Smithin tutkimustyö on perustunut paljolti laboratoriokokeiden käyttöön taloustieteellisessä tutkimuksessa.

    Toivoisin, että Suomessa tehtäisiin seuraava koe: Kaksi Teoksen kirjailijaa siirretään autiolle saarelle puoleksi vuodeksi. Mukaan heille annetaan sata kappaletta omia tekeleitä. Puolen vuoden kuluttua haetaan kirjailijat saarelta pois, sekä tukitaan syntyikö autiolle saarella hyvinvointia, kun herrat vaihtoivat kirjoja keskenään?

    VastaaPoista
  31. Jukka Kemppinen kirjoitti...
    Ad Omnia: - miksi savupiipussa on jengat ulkopuolella?

    Arkkitehti on vain suunnitellut hieman normaalia hienommat saumat "talospaperirullalle"?!

    Voisi kehittää jotain hienoa piipun rihlauksesta, joka neutralisoisi kovan tuleen huojunnan, mutta asettaa omat ruplat yksinkertaiselle vaihtoehdolle, piipun saumaus.

    VastaaPoista
  32. "- Todellisuudessa viennin osuus on noin viidennes kansantuotteesta. Kotimainen kysyntä pitää talouden käynnissä, Uotila muistuttaa."

    Jos lähteenä käytetään Tilastokeskusta, niin ei tuo käyrä "kuviossa 3. Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus bkt:sta, prosenttia" ole ollut koskaan yksi viidesosa, vaan viimeiset havainnot ovat olleet tasoa kaksi viidesosaa.
    http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-06-01_001.html?s=0#1

    Testing, testing....

    Yksi tunnetuimmista tilastohuijareista oli Lenin.
    "Lenin as a statistician: A Non-Soviet View"
    Journal of the Royal Statistical Society Vol A 153 (Part 1), pp. 73-94, 1990.

    Valitettavan harva tuntee termin "Base rate"-merkityksen tai oikean suomennoksen, termi näyttäisi olevan tuntematon jopa muodollisesti päteville tilastotieteilijöille.

    Oikea käännös ei ole peruskorko.
    Tämä käännöstematiikka on valitettavasti hengenvaarallinen ala, varsinkin suomalaisille päättäjille. Katso keskiviikon A-studio.

    http://fi-fi.facebook.com/astudio.yle
    bailout = pelastuspaketti
    restructuring = velkajärjestely, velkasaneeraus
    rollover = velkojen maksuaikojen pidentäminen, lainojen uusiminen
    default = maksukyvyttömyys
    Jungner vanhan Mikkisoftamiehenä käänsi defaultin aivan oikein oletusasetukseksi. Siis velallisten velvoitteiden laiminlyönti on oletuksena!?

    VastaaPoista
  33. Valtion antama vakuus, pantti tai kiinnitys, on oikeudellisesti aivan samanlainen ja samallatavalla käsiteltävä toimenpide kuin mikä tahansa muu yksityisoikeudellinen pantin tai kiinteistövakuuden asettaminen.

    Vaikka kyseessä on suvereeni valtio, senkin on noudatettava omassa maassaan voimassaolevia lakeja. Suomi on tässä kunostatunut myydessään Arsenalin saatavat ja annettuaan tässä yhteydessä sitoumuksen, ettei velallisten asemaa helpoteta lainsäädännöllä. Mikä sitten sitoi valtion käsdet - muka.

    Fakta on että valtio voi omalla oikeusalueellaan rikkoa sopimukset ja muuttaa lait ja jäädä oman oikeuslaitoksensa tuomitsematta. Siksi sanktion on tultava ulkopuolelta. Samoin myös tosiasiallisesti tehokkaan (oikeudellisestikin) panttauksen edellytykset täyttyvät v asta , kun Kreikan asettama vakuus ollessaan irtainta tai kiinteää on tosiasiallisesti siirretty Kreikan valtion lainsäädäntö ja tuomiovallan ulottumattomiin.

    On aivan oikein vaatia Kreikalta sen kiinteää omaisuutta pantattaessa alueiden luovuttamista pois Kreikan hallinnasta. Tämä on historiallisesti selvä ja vakiintunut käytäntö. Mm. UK selvitti velkojaan siirtämällä USA:lle erilaisia saaritukikohtiaan. 1800-luvun historiassa valtiot ostivat ja myivät sekä vuorkasivat alueita. jne..

    Kreikka omistaa myös liikeyrityksiä ja näiden osakkeet ja omistus olisi siirrettävissä. Todennäköisesti myös hallitus olisi vaihdettava vakuuden haltijan toimesta, kun kyseessä on kreikkalainen yhtiö.

    VastaaPoista
  34. Lomalla jäi huomaamatta kiinnostavan Akateemisen talousblogin värikäs keskustelu vakuusasiasta: http://blog.hse-econ.fi/?p=3963

    VastaaPoista