18. heinäkuuta 2011

Surffailun ilossa




Yritän miettiä pientä jatkoa mentaliteettien historiasta kirjoittamaani. Tuomarit on tärkeämpi asia ja helpompi tutkimuksen kohde kuin heidän tekemänsä tuomiot. Kirjoitin tästä väitöskirjassani.

Yksittäisten ihmisten mielipiteillä ja mielenlaadulla (mentaliteetti) ei ole merkitystä. Ainakin valtaeliitin sisällä sen merkitys on suuri käyttäytymisen selittäjänä. Tuomioistuimissa muodostuu eräänlainen tuomariperinne eli folklore, jonka vaikutus on ehkä suurempi kuin lakien. Eräissä maissa oikeuskäytäntöön perustuva menettely (common law) on edelleen kunniassa.

Vain käytännön oikeudenkäyntiasioita osaamaton juristi kuvittelee, että lainsäädännöllä eli sillä, mitä lakiin on kirjoitettu, olisi suuri merkitys oikeusasioissa. Ei ole. Rikosoikeudessa kyllä on ja prosessioikeudessa myös, mutta esimerkiksi isyyttä ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa sosiaalialan toimijoiden omaksumat opit ja tulkinnat painavat hyvin paljon lopputuloksen kannalta.

Kun pelissä on paljon rahaa, kuten patenttioikeudessa, syntyy aivan erikoinen salatiede. Vain hupsu kuvittelisi pääsevänsä patenttilain tekstiä tutkimalla järkeviin tuloksiin. Patenttiviranomaisten käytäntö on kivijalka ja esimerkiksi patenttilisenssejä tehdään eri aloilla monenlaisia menettelytapoja noudattaen. Sama ”common law” painaa hyvin paljon yrityskaupoissa ja yritysjärjestelyissä.

Suomen perustuslaissa oli vuodesta 1919 erinäisiä määräyksiä perusoikeuksien kaltaisista periaatteista. Niihin vain ei voinut vedota tuomioistuimessa. Vallitsevan kannan mukaan tuomioistuimella ei ollut oikeutta tutkia lain perustuslainmukaisuutta.

Jos siis joku ihmettelee, miksi KKO suhtautuu nyt (pysäköintimaksut) kevytmielisesti ja ehkä laajentavasti tulkinnanvaraiseksi väittämäänsä perustuslakiin, selitys on helppo. Tuomarit eivät ole tottuneet ottamaan huomioon perustuslakia, ja perus- ja ihmisoikeudetkin ovat heille hiukan outoja.

Toinen ammattikunta, jonka menettelytapoja sisäinen kulttuuri määrää, on poliisit, ja kolmas upseerit. Olin ihmeissäni ja innoissani, kun upseeri pari viikkoa sitten kauhisteli televisiossa vilpittömästi salaman aiheuttamaa onnettomuutta. Olen niin tottunut siihen, että sotilas näyttelee karskia, vaikka ei olisi karski.

Löysin siis verkosta vanhat lähdeteokseni ja muutamia lisää. Quebecin yliopiston verkkopaikalla on yhteiskuntatieteen klassikot ranskaksi. Mielestäni taitamattomasti unohdetun Max Weberin löysin kevyesti (Wirtschaft und Gesellschaft), ja parhaillani luen toisesta kiihdyttävästä asiasta, nimittäin ajan monikerroksisuudesta ja maantieteestä.

Henri Pirenne kirjoitti ennen sotia loistavan tutkimuksen Kaarle Suuresta ja Muhammedista. Suomalaiset ja edes saksalaiset tutkijat eivät oikein tunne sitä. Asia sattuu olemaan ajankohtainen: kauppareitit ja pakolaisvirrat Välimerellä. Nyt ongelmavaltioiksi nimitetyt Kreikka, Italia ja Portugali ovat kaikki Välimeren altaan valtioita. Pirennen tekstiä lukiessa tuntuu välillä kuin kuuntelisi päivän uutisia: Tunis, Libya, Egypti. Silloin islamin ihmisiä sanottiin saraseeneiksi tai suoraan merirosvoiksi ja silloin riutuvan Kreikan nimi oli Bysantti. Islam pysäytettiin viime hetkellä, mutta Iberian niemimaa eli Espanja ja Portugali menivät, ja Sisilia samoin. Niistä tapeltiin sitten 500 vuotta.

Mentaliteetin muutos on avainasemassa taloudellisissa muutoksissa. Kaikki tietävät, että nykyisin korot ja pörssikurssit heijastavat enemmän sijoittajien pelkoja ja toiveita kuin mitään muuta. Uskomusjärjestelmän muuttuminen liittyy taloudelliseen muutokseen. Näitä muutoksia voi seurata tutkimalla ammattikuntia, jotka puhuvat / kirjoittavat yhtä mutta tarkoittavat toista. Sellaisia kuin tuomarit, pankkiirit ja poliitikot.

Johdannaiskauppa muuten keksittiin keskiajalla, ja siitä on Braudel kirjoittanut laajasti. Kun kauppareittejä alettiin rakentaa uudelleen operaatioilla, jossa kaupalliset organisaatiot valehtelivat olevansa liikkeellä uskonnon nimissä, muka ristiretkillä, syntyi nopeasti merivakuutustoiminta, johon pystyi osallistumaan pienilläkin rahavaroilla, ja heti perään osakeyhtiö. Uraa uursivat Venetsia ja Genova, jotka kehittivät myös tulevien tuomarisukupolvien kauhistuksen, nimittäin vapaamuotoisen riidanratkaisumenettelyn, jota sanotaan vielä nykyisinkin välimiestoiminnaksi (arbitrage).

21 kommenttia:

  1. Kyllä se on blogistin oma perus- ja ihmisoikeustuntemus, joka vaikuttaa heppoiselta.

    VastaaPoista
  2. Yksi asia jota en ole keksinyt on miten voidaan perustella että rahvaan tulee noudattaa sellaisiakin lakeja joita hänellä ei ole välttämättä mitään edellytyksiä ymmärtää vuosienkaan tutkimuksen jälkeen.

    Lakikirjan pitäisi olla paksuudeltaan ja vaativuudeltaan kioskipokkarin luokkaa, ei esoteeristen munkinkammioiden mantra josta ulkoluvun lisäksi pitää erikseen tietää Mitä Se On.

    VastaaPoista
  3. Temppeliherrojen keksintöjä:

    - luottokortti
    - holding-yhtiö
    - merivakuutus
    - seuramatkat
    - optiot ja futuurit
    - kryptaus

    VastaaPoista
  4. Ad Omnia: UQAC (yhteiskuntatieteiden klassikot, rankaksi)
    http://classiques.uqac.ca/classiques/

    VastaaPoista
  5. Ad Ironmistress: - suunnilleen noin, mutta mainitse myös yhteistyö Genovan Pyhän Hengen huoneen kanssa.

    Temppeliherrojen ympärillä on hirmuinen määrä roskapuhetta, kiitos Dan Brownin ynnä muiden.

    Standardilähde on The Cambridge Economic History of Europe, tässä tapauksessa osa II.

    VastaaPoista
  6. Temppeliherrat - todellisuus ja myytit
    Reima T.A. Luoto (Kovakantinen)
    Alustava julkaisupäivä: 2011-09-24

    Mielenkiinnolla odotan, mutta kuinka paljon tietoa mahtuu 150 sivuun...

    Minne purjehtivat salassa Temppeliherrain 15 laivaa, täynnä aarteita?
    Mitä Jerusalemista alunperin löytyi, joka muutti Jeesuksen historian?

    Ymmärtääkseni Temppeliherrat omivat merivakuutus-ajatuksen arabialaisilta.

    VastaaPoista
  7. Yksioikoisen talousjumalan (niinistöys) ylistämisen sijaan pitää edsitää mieluummin kenialaisen kokin pojaksi itseään kutsuvan Barack Obaman ajatuksia jokaisen yksilön ihmisarvon ainutkertaisuudesta, kuten myös Olof Palme puhui universaaleista ihmisarvoista: ei voi olla yhdessä maassa yhdenlaisia ihmisoikeuksia ja toisessa toisenlaisia.

    Jos pää on pipi, koko ruumis kärsii. Sitä on Suomen tauti.

    VastaaPoista
  8. Katselin eilen illalla Karpon uusintoja tv-kaistalta.
    Eräs ohjelmassa esitetty liikenneonnettomuus iski tajuntaan. Suomenkielinen mies ruotsinkielisessä kunnassa oli jo edeltäkäsin tuomittu häviämään juttunsa suomenkielisyydestään johtuen.

    Onko koskaan tutkittu suomenkielisten kohtelua ruotsinkielisten (folklore) oikeudenkäynneissä, eli oikeudenkäynti vain ruotsinkielellä ja kuinka selvissä asioissa suomenkielinen häviää juttunsa aina vain kielisyytensä ansiosta?

    VastaaPoista
  9. Alastalon salissa jaetaan parkin osuuksia myös vähävaraisemmille, ökyisäntien ohella. Siellä mainitaan alusten ristiinomistuskin, joka turvasi ainakin puolet kauden tuotosta, jos toinen alus joutui haveriin. Fiksua.

    Heinän niitossa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  10. Ad Omnia: arvelen itsekin kaupallisten rakenteiden tihkuneen Italian kaupunkeihin "arabeilta", tarkemmin: umajadeilta ja abbasideilta nykyisen Egyptin alueelta. Eräät tuntemani juutalaisten kauppiaiden kirjeet n. vuodelta 1000 viittaavat vahvasti siihen,

    Asiaa ei ole tiettävästi tutkittu eikä se ole selvitettävissäni, koska kieli olisi sitten arabiaa. Kuitenkin viittaan Bysantin heijastusvaikutukseen. Bysanttilaisilta "arabit" valloittivat myös Egyptin. Käytän lainausmerkkejä, koska tätä nykyä ei tehdä eroa a) Arabian niemimaalla vanhastaan asuneiden ja b)arabian kieltä äidinkielenään puhuvien välillä. Jälkimmäinen ryhmä on luonnollisesti monin verroin suurempi ja kirjavampi.

    VastaaPoista
  11. Ad JarMom: - siirtyäkseni kuulopuheiden puolelle hyvin tuntemassani entisessä Uudenkaarlepyyn tuomiokunnassa, johon kuuluivat myös Härmä ja Kauhava, ei esiintynyt ongelmia. Kihlakunnantuomarit olivat säännänmukaisesti Vaasan hovioikeudesta ja käytännössä kaksikielisiä.

    Joskus olen tavannut ruotsinkielisiä auskultantteja, joiden suomi jätti toivomisen varaa, mutta he ovat olleet etelästä.

    Tämä on pelkkä arvaus mutta kuvittelen, että ruotsinkielinen pohjanmaa opetti mm. kauppiaat puhumaan suomea, koska enimmäkseen suomenkielinen Kokkola oli niin mmerkittävä kaupunki seudulla.

    VastaaPoista
  12. Mistä aarteista JarMom kirjoittaa? Ei temppelinherroilta aarteita löytynyt. Ranskan kuningas aarteita etsi ja jäi nuolemaan näppejään.

    VastaaPoista
  13. Pääsikö Kemppinen tuomarin mentaliteettia käsittelevässä väitöksessään mihinkään muuhun tulokseen kuin siihen että "tuomarit ovat tärkeämpi tutkimuskohde kuin tuomiot."
    Mistä oikeastaan ilmenee, jos ylipäätään ilmenee, että tuomareiden mentaliteetti on niin kovin ratkaiseva tekijä, kuten JK antaa ymmärtää?
    Jäikö JK:n tutkimuksesta mitään konkreettista käteen? Siis joitakin tutkimustuloksia. Vai onko kysymys tässä(kin) vain hyvin yleisluontoisten kysymysten ja mielipiteiden heittelemisestä ilmaan?
    Kukas se taas olikaan, joka sanoi, että tiedettä on se, mikä myöhemmin osoitetaan vääräksi? Pitäisi kuitenkin kai olla ensin jokin tutkimustulos, jota voisi myöhemmin väittää vääräksi.

    VastaaPoista
  14. Nyt on saatu uutta tietoa Pohjanmaan kielikysymyksestä erään kansanmiehen hoksattua lentokoneen ikkunasta alas katsoessaan suomenkielisten asuvan omissa kylissään ja ruotsinkielisten omissaan.

    Niin sen pitääkin olla, hän on tuumannut. Niin se on aina ollut myös Länsi-Pohjassa ja toisaalla Venäjän suunnalla. Pysyvä rauha vallitseekin, kunhan luotetaan ihmisaistien havaintoihin, eikä pelotella aikuisia kummituksella joka lentää taivaalla,ja on sieltä määräävää yksiä ulottamaan valtansa toisten alueille.

    VastaaPoista
  15. Ad Anonyymi: - väitöskirjassa luokiteltiin 18 000 oikeustapausta 1918-1991 ja niitä verrattiin samaan aikaan alemmissa oikeuksissa ratkaistuihin. Esimerkiksi kiinteistöjä ja perintöä koskevien oikeusriitojen määrät korreloivat mm. pulavuosiin odottamattomasti - kauppojen ja pakkohuutokauppojen määrän kasvaessa riitojen määrä väheni.

    Tulokset jaettiin hovioikeuspiireittäin ja usein kokhdin kihlakunnanoikeuksia myöten. Viipurin läänissä oli 9 kertaa enemmän perintöriitoija kuin Satakujnnassa ja Varsinais-Suomessa.

    Luonnollisesti 18 000 oikeustapauksen alemman oikeuden päätöstä muutettu - ei muutettu -suhde esitettiin koko tutkimusjaksolta. Teoksen toisena niteenä esitettyä tilasto-osaa, joka koostui oikeustilastosta käsin laskeetusta aineistosta, kauhisteltiin yksityiskohtaisuutensa vuoksi.

    En tiedä, kuka anonyymeista olet, mutta kysymyksistä päätellen et ole koskaan ottanut tuota väitöskirjaa käteesi saati miettinyt siinä esitettyä. Se esimerkiksi ei ole "tuomareiden mentaliteettia koskeva väitös", van tutkimus korkeimmasta oikeudesta. Kun perinteisesti on tutkittu ratkaisujen lopputulosta, tässä on tutkittu ratkiastavaksi tarjottuja ja ratkaistavaksi hyväsyttyjä juttuja.

    Muuan tutkimustulos, jota ei ole osoitettu vääräksi, on KKO:n aikaisempina vuosikymmeninä osoittama erityinen mielenkiinto sellaisiin juttuihin, joista löytyy lopputulokseen vaikuttamaton tekninen virhe.

    Mutta jos asia tosiaan kiinnostaa sinua - mitä epäilen - käy nyt katsomassa kirjaa.

    Yleisluonteisten kysymysten sijasta kirjassa on 500 sivua yksityiskohtaisia vastauksia

    VastaaPoista
  16. Nyymiölle:

    Ymmärtääkseni ja lukemani perusteela Temppeliherroilla oli määräämätön määrä kultaa, hopeaa, jalokiviä ja "taideaarteita" joita ei koskaan löydetty ja jotka kuljetettiin pois Temppeliherrain laivastolla
    Tuon ajan oikeudenkäyntipöytäkirjoista löytyvät herrain laivojen nimet, osin kapteenien nimet, laivojen lähtöajat ja todistajalausunnot laivoihin viedyistä tavaroista ja osin määristä.
    Myös muita kirjallisia lähteitä ja viitteitä on em. lausunnoista löytynyt.
    Temppeliherrat myös osasivat jostain syystä aloittaa saataviensa perimisen ainakin vuotta ennen luhistumistaan. Kultana, please.

    Ainut aarre jonka Th:t Jerusalemista löysivät, on ymmärtääkseni "alkuperäinen" kertomus Jeesuksen ajan tapahtumista ja hänestä itsestään. Missäköhän lienee.

    VastaaPoista
  17. Käsittääkseni Ranskan Kuningas ei löytänyt mitään, koska ei ymmärtänyt mitä löysi.
    Temppeliherrain omaisuuden pääosaa ei säilytetty arvometalleissa, vaan osuuksissa, velkakirjoissa, sato-optioissa jne.

    Guisgardien valtakunta käsittääkseni toimi kaupallisen kulttuurin porttina Eurooppaan, sen kautta levisi niin osakkeet kuin vakuutustoiminta meidän maillemme ja kun sitten Firenzen villa ja kaksinkertainenkirjanpito kohtasivat toisensa, saatiin uudella pohjalla oleva talousjärjestelmä Eurooppaan.

    Nouseva rahatalous mursi feodalismin kahta kautta, toisaalta kun veroja voitiin maksaa rahalla, toisaalta,kun ruhtinaat saattoivat korvata feodaaliarmeijan palkkasotilailla.

    VastaaPoista
  18. no - minä se en ainakaan ollut :)

    VastaaPoista
  19. "Näkyy, ettei professori/ dosentti nn tiedä mitään xx:stä". Tähän argumentaatioon kuuluu, ettei puhuja - joka usein on lähes valmis tohtori, väitöskirjaansa kaksikymmentä vuotta valmistellut maisteri tai ikuisassistentti - kerro miten kaikki hänen havaitsemansa virheet olisi tullut korjata. Hän pudottelee kitkerät huomautuksensa aina turvallisessa seurassa, korttejaan näyttämättä tai sitten nimettömänä keskustelupalstoilla.

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia: - tiedoksi kiinnostuneille, että en ryhdy vastaamaan kysymyksiin, jotka eivät ole sen arvoisia. Tuossa nyt on muutama. Näen että kommentoijat ovat viihteellä. Toinen ei ole koskaan kuullut lopputulokseen vaikuttamattomista teknisistä syistä eikä siis ole juristi. Noita ratkaisuja ovat lainopilliset julkaisut täynnä. Aikaisemmin ne tunsi sanoista "näillä ja muutoin hovioikeuden mainitsemilla perusteilla KKO katsoo, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion loputulosta".

    VastaaPoista
  21. Löysin mielenkiintoisen kirjan. Vihjeenä Rauno Räsäsen blogi.
    David Graeber, Debt: The First Five Thousand Years
    Lähti tilaukseen.

    Kirjasta: "MUINAISESTA Babyloniasta on säilynyt paljon kaupallisia asiakirjoja, sillä Hammurabin lait edellyttivät tiukkaa kirjanpitoa. Muinais-Babylonian kauppasopimuksissa käytettiin korkoa, joka saattoi olla 33,3, jopa 40 prosenttia. Uus-Babyloniassa yleinen korkokanta oli 20 prosenttia.

    Kaksoisvirran maa Mesopotamia oli aikansa finanssikeskus, josta käytiin kauppaa Intian, Kyproksen, Egyptin ja Seetrivuorten eli Libanonin kanssa. Pankkiiriliikkeet kuten Egibi & Pojat Babylonissa tai Muraššû & Pojat Nippurissa hallitsivat Kaksoisvirranmaan liike-elämää aina persialaisaikaan saakka.

    Mesopotamian säilyneet oikeus- ja kauppa-asiakirjat todistavat hämmästyttävän kehittyneestä liike-elämästä. Muinais-Babyloniassa voitiin perustaa osakeyhtiöitä, mennä takaukseen tai tehdä konkurssi, jossa oli tarkat ositukset pesän nimetyille saamamiehille. Ihmisillä oli pankkitilinsä pankkiirien huostassa ja maksut voitiin suorittaa pankkiosoituksilla.

    Mooseksen lait sallivat juutalaisten ottaa korkoa ulkomaalaisilta. Lainojen vakuutena käytettiin takuusitoumuksia ja pantteja.
    Mooseksen laki määräsi, ettei perheineen velkavankeuteen eli orjuuteen tuomitun velallisen orjuus saanut kestää kuutta vuotta kauempaa, seitsemäntenä hän pääsi perheineen vapaaksi. Myös Mesopotamiassa valtiaat turvasivat yhteiskuntarauhan järjestämällä yleisiä velkojen anteeksiantoja, yleensä hallitsijan vaihtuessa."

    VastaaPoista