11. heinäkuuta 2011

Jokamies




Ajattelin neuvoa kirjankustantajia. He eivät kuuntele neuvoani, vaan suuttuvat.

Kirjankustantaminen on tienhaarassa, ja tienhaara on liukkaassa alamäessä. Tulevaisuus ei ole valoisa.

Julkaiskaa hyviä kirjoja!

Siinä te ette tarvitse neuvoja, että on hellittämättömästi etsittävä uusia, kiinnostavia kirjoittajia, ja menestys voi olla odottamattoman hyvä. Ruotsalaiset osaavat kirjoittaa sekä hyviä että keskinkertaisia dekkareita, joiden menekki on hieno. Britit onnistuivat Harry Potterilla.

Tässä asiassa en yritä neuvoa, koska en ymmärrä asiaa. En näe dekkareissa enkä pottereissa enkä edes Tolkienissa sellaisia ominaisuuksia, jotka saavat niin monet lukijat riehaantumaan. Selitys on varmastikin olemassa. Olen katsonut olkapään yli monen ikäisiä lukijoita, jotka nämä tekstit ovat temmanneet mukaansa samalla tavalla kuin kova koski ottaa omansa.

Everyman’s Library, Library of America ja Ranskassa Le Plèiade ovat vuosikymmeniä menestyneitä kirjasarjoja, joiden ajatus on selvä ja innostava. Niihin on koottu erittäin korkeatasoista kirjallisuutta, ja itse kirjat on valmistettu huolellisesti niin että ne ovat esineinä mahdollisimman miellyttäviä ja lukemisen tapahtuman kannalta houkuttelevia.

Library of America ei ole nirso. Mukana on esimerkiksi Raymond Chandler, dekkarikirjailija (minusta oikeastaan ei, mutta toisten mielestä kyllä). Everyman’s näyttää jatkuvasti ponnistavan löytääkseen lukukelpoisia klassikkoja, sellaisia kuin Emerson, Henry James, Faulkner. Tekijänoikeuksista on onnistuttu sopimaan jollain salaperäisellä tavalla. Kirjastossa on komeat valikoimat esimerkiksi Philip Rothia ja Isaac Bashevis Singeriä.

Joku on kääntänyt Michel de Montaignen koko tuotannon englanniksi – tehtävä on mahdoton, mutta hän on onnistunut – niin että englantia äidinkielenään puhuva ja siten lähes poikkeuksetta muita kieliä osaamaton saa nyt tilaisuuden nauttia parhaasta, mitä on koskaan kirjoitettu. Mutta Montaignesta meillä on uusi, erinomainen suomennoskin.

Ja jos englannin puhuja haluaa saada hallintaansa ajankohtaisen, poliittisen esseen, Everyman’sissä on nyt sekä kirjana että Kindle-versiona ja siten myös iPadilla luettavana George Orwellin esseiden ja journalismin melkein täydellinen kokoelma. Orwell oli niin hyvä kirjoittaja, että hänestä innostuu silloinkin kun on itse eri mieltä hänen kanssaan. Everyman’sin C.K. Chesterton näyttää sisältävän kaiken olennaisen tästä jättiläisestä, jotka H.G. Wells ja G.B. Shaw pitivät täysin aiheellisesti itseään fiksumpana.

Liipasinsormeani syyhyttää Library of American “Writing Los Angeles” ja “Writing New York”. Suomessa tunnetaan aika vanhemman sukupolven (s. 1934) suurta reportteria / esseistiä, joka on Joan Didion. Hän kuvasi Everyman’sin niteess’ (”Slouching Toward Bethlehem”) hippien hurjat ajat ja paljon muuta, mutta painavin on niteeseen sisältyvä ”The Year of Magical Thinking”, kertomus aviomiehen äkillisestä kuolemasta, tyttären sairastumisesta, joka johti kuolemaan. Kirjoittaja on kyennyt nostamaan iskut, jotka kohtalo löi avokämmenellä, hyvin yleiseksi, hyvin viisaakseni tutkielmaksi surusta. Se aihe on pornografisoitu ja medikalisoitu kauan sitten.

Jättämällä ottamatta varteen ajatukseni kustantajat säästävät rahaa. Olen lapsellinen. Kuvittelen, että hyvin toimitettu eli selityksin ja hakemistoin varustettu Kalevala-Kanteletar, Aleksis Kivi, valikoima Juhani Ahoa, Eino Leinoa, Teuvo Pakkalaa, Maria Jotunia, Volter Kilpeä, Joel Lehtosta voisi saavuttaa ne samat pari tuhatta lukijaa kuin tämä blogi.

On kirjoja, joissa verkkoversio ei riitä. Ne ovat kirjoja, jollaisen omistamisesta, säilyttämisestä ja lukemisesta voi olla ylpeä.

Maailmassa lienee ollut alle kymmenen kirjailijaa, jotka osaavat kirjoittaa  vaikka kuolemanrangaistuksesta niin että sitä lukee kuin Nalle Puhia tai Muumia. Jostain heijastuu valoa, jostain tulee lämpöä, jotenkin tuntee poskellaan ihmisen hengityksen, ja sellaisen ihmisen, josta välittää.

7 kommenttia:

  1. Kun Amazon poisti sen yhden kirjan asiakkaiden koneilta etänä, kysymättä ja pyytämättä, minulta meni maku sähköiseen kirjaan, niin etten ole harkinnutkaan.

    VastaaPoista
  2. En osaa kirjoittaa. Mutta välillä hengitän ja mun suusta tulee höyryä. Jos sen sais sanoiksi, voi hitsi! (En tarkoita että puhun mitä muut sanovat, ei, maapallo ei ole ilmapallo jonka voi puhaltaa. (Tai jos on, niin vittuako sitten muustakaan, väliä. Kunhan puhallellaan vaan.)

    VastaaPoista
  3. Petjan huomioon täydennyksenä että kirjat olivat Orwellin 1984 ja Animal Farm. Edelleen muistamme tuosta edistyksen eturintamasta ettei Thomas Jeffersonin jo 1790 puoltama metrinen systeemi ole vieläkään käytössä USAssa, Burmassa eikä Liberiassa. USAn innovaatiot ovat enemmän keskittyneet tällä vuosituhannella talouskuplien puhalteluun.

    Frank

    VastaaPoista
  4. Törmikkinä mäellä; Puheen jokamiehestä ymmärrän kuin lehmikarjan kutsuna; ”hoi tänne, tänne ho'oi!” Törmikin sarvet kolisevat veräjällä.

    Aivan kuin Jokamiehen aivan kuin oikeudella voi jättää karhun kököt hiekkatielle marjastajan majakoiksi. Eräs jo juoksi mekko korvissa ja huuti apuani, ei kiinaksi tai venäjäksi, vaan oikeaksi ”ulkomaaksi”.

    Niin, Montaignea tuli luettua mahdottoman kauan sitten, eikä suomentajaan ollut kiinnostusta. Orwellia en oikein ymmärtänyt englanniksi viiva californiaksi. Englanti-california ei silti taida mihinkään kadota.

    Jos en lukenut Orwellia englanniksi, luin häntä kolmannella kielellä; Homenagem A Catalunha ja Dias na Birmânia. Vanhojen merirosvojen vanha kulttuuri tarttuu sormiin ja naamaan. Britit ja Nelsonit kilpailevat siinä aika hyvin. Treasure Island jättää jäljen kuin sielunvamman, se on pakko sanoa. Ja vielä, - Dostojevkista oireilee joko maksa tai toinen munainen. Ehkä teksti on väkevöitynyt siitä, että hänetkin uhattiin tappaa?

    Vähän varttuneemman miehen käsi-kotikirjasto oli kaatuneina kasoina lattialla. Ei hätää! Tarmokas kotihengetär järjesti sen analyyttisesti mittojen mukaan estanteen. Jos oli tarkoituksena rakentaa kirjatiilistä talo, jota susihukka ei puhalla campolle, työ oli hyvä+. Kun on muita tarkoituksia, voi esmes noudattaa kirjaston luokittelua. Kirjasto on hyvä keksintö!

    VastaaPoista
  5. Tammen Keltaisessa kirjastossa on mielestäni sentään yritystä.

    VastaaPoista
  6. Teknisesti:
    ad:Petja
    Jos kirjan seivaa heti ostettuaan tikulle, ei kai
    mikaan Amazon pysty sitä poistamaan? Vai onko se lukuohjelma Amazonin kontrollissa?

    VastaaPoista
  7. Lieko WSOY:n liiketoimintojen paloittelu kirvoittanut nämä ajatukset? Kustantajalta tuli kirje jokin aika sitten. Hiukan ihmetytti.

    Mutta ihmetyttää toki moni muukin asia. Esimerkiksi nämä ajatukset tässä, jotka liitän oheen. Haluatko kommentoida?

    "Hallitusohjelma beilauksista

    Suomen osuus on 1.8% 700 miljardista, mutta oikeasti Suomi voi joutua maksamaan paaaaaljon enemmän.
    Selitän justkan...
    Rahaston koko on siis 700 miljardia josta 80 miljardia maksetaan rahaston kassaan elikkä on maksettua pääomaa ja 620 miljardia on sitten pelkkiä lupauksia maksella joskus tulevaisuudessa tarpeen mukaan elikkä takuupääomaa.
    Alla suoria lainauksia täältä...
    Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle luonnoksesta
    Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi
    valtiosopimukseksi (Euroopan vakausmekanismi
    http://stuff.samassavenee...docs/EVM201105muistio.pdf
    "Jäsenet sitoutuvat sopimuksella
    maksamaan määräykseen perustuvat
    pääomat, kun toimitusjohtaja sitä pyytää."
    "Jos joku jäsenistä ei
    maksa osuuttaan takuupääoman maksuvelvollisuudesta,
    muut jäsenet maksavat puuttuvan
    osan, jotta EVM:n pääoma on riittävä."
    "Yksittäisen jäsenmaan
    veto-oikeuden rajoittaminen tilanteissa, joissa
    EVM ei pystyisi maksamaan yksimieliseen
    päätökseen perustuvaa tukea varten ottamiaan
    lainoja takaisin, on perusteltua siksi,
    että se vaikuttaa suoraan EVM:n luotettavuuteen
    markkinatoimijana ja pienentää siten
    EVM:n perustamiseksi tarvittavia pääomia."
    "Toimitusjohtaja voi esittää jäseniä velvoittavan
    kutsun maksaa lisää pääomaa, jos uhkana
    on EVM:n maksukyvyttömyys."
    ...
    Elikkä mikäli tuo 700 miljardia tarvitaan beilauksiin niin Suomen osuus tulee olemaan luultavasti paljon suurempi kuin 1.8%...
    Eikä tässä vielä kaikki...
    Kaikkein suurin riski on kuitenkin siinä että rahasto auttamatta aivan liian pieni. Jos härdelli leviää espanjaan/italiaan niin rahaston kokoa joudutaan kasvattamaan todella paljon ja samalla suomen jyvitysosuutta joudutaan nostamaan reippaasti tosta 1.8%:sta...
    Vai luuletteko että tuossa vaiheessa otettaisiin tursaat kotiin... varmasti ei, pakkoraossa rahaston kokoa vain kasvatettaisiin...
    Voin helposti kuvitella hyvin mahdollisen skenaarion jossa Suomi ajautuu itse maksukyvyttömäksi tämän seurauksena.
    Mutta pääpointsi siis on että jo allekirjoittamalla vakausrahastosopparin Suomi ottaa valtavan riskin jonka yläräja on avoin...
    EVM:n rakenne on nimenomaan sellainen, että euromaat siirtyvät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen...



    Kun suomi allekirjoittaa vakausrahastosopparinei suomelta sen jälkeen kysytä enää mitään..."Yksittäisen jäsenmaan
    veto-oikeuden rajoittaminen tilanteissa, joissa
    EVM ei pystyisi maksamaan yksimieliseen
    päätökseen perustuvaa tukea varten ottamiaan
    lainoja takaisin, on perusteltua siksi,
    että se vaikuttaa suoraan EVM:n luotettavuuteen
    markkinatoimijana ja pienentää siten
    EVM:n perustamiseksi tarvittavia pääomia."
    "Toimitusjohtaja voi esittää jäseniä velvoittavan
    kutsun maksaa lisää pääomaa, jos uhkana
    on EVM:n maksukyvyttömyys."
    Tuo soppari on itsemurha..."

    VastaaPoista