6. toukokuuta 2011

Siankamaraa




Luotettavan tahon antaman tiedon mukaan hellan kansi olisi välillä voideltava siankamaralla.

Meillä nyt ei ole täällä talvipesässämme puuhellaa, joten kiire ei ole kova. Täytynee ottaa selvää, onko Jyväskylässä tai Savonlinnassa kauppahallia, josta voisi mennä kyselemään kamaraa. Jotenkin tuntuu, että Prismassa tämä ei välttämättä onnistuisi.

Täysin hullaannuttava teos on ”Ruokasoodan ihmeet”. Sen mukaan sooda on hyvää aivan kaikkeen, paitsi ehkä ei leivän päälle. Sillä puhdistuvat WC-allas, lavuaarit, altaat ja pinnat, ilma raikastuu ja aurinko ikään kuin tuntuu nousevan.

Oli kyllä tämän suuntaisia epäilyjä. Ainakin olin saanut selville, että kaupasta ostettava aine, jolla kahvinkeitin puhdistetaan, on tarpeeton. Loraus väkiviinaetikkaa täytettyyn keittimeen ajaa saman asian eli tehoaa kattilakiveen.

Nyt ollaan lähellä Pirkka-niksejä, mutta miksi ei oltaisi – osa niistä on nerokkaita. Tosin en ole aivan varma tarinan todenperäisyydestä, nimittäin tapauksesta, jossa katkennut tuulettajan hihna korvattiin rouvan sukkahousuilla ja ajeltiin ihmisten ilmoille ongelmattomasti.

Mutta uunit ja hellat herättävät helliä tunteita. Pönttöuuni oli käytössä esimerkiksi kansakoulussani, siinä joka on nyt palanut. Kun teetin asuntooni varaavan uunin puolitoista vuosikymmentä sitten, sen laatija ilmoitti asiallisesti, ettei hän ole mikään muurari, vaan uuniseppä. Selvitin että näin on – tämäkin kaveri oli saanut oppinsa isältään, joka oli erikoistunut Pietarissa tsaarin aikana kaakeliuuneihin. Ainakaan sellainen ei synny pelkällä muuraustaidolla.

Se ei kuulu tähän asiaan, että mestarismies oli ollut 27 kertaa kihloissa ja näytti mielellään entisten morsiantensa valokuvia. Kuka nyt mitäkin keräilee.

Mutta hellan eli lieden suuri nimi oli 20-luvulta alkaen Kastor, Riihimäellä toimiva yritys. Erittäin yksityiskohtaisia tietoja löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta aarreaitasta, jonka osoite on

Kastorin luettelo on satasivuinen luettelo sisältää myös mainontaa, joka ei ehkä aivan tarkkaan istu oman aikamme aatemaailmaan:

”KASTOR-hellan N:o 45, jonka viime kesänä ostin maatilallemme Nivalaan, olen tilaisuudessa ilmoittamaan, että sen käyttäjät ovat siihen tavattomasti ihastuneet… (1933) Kyösti Kallio, eduskunnan puhemies, pankinjohtaja.”

”Olen rakentamassani Paimion tuberkuloosiparantolassa käyttänyt Lämmityslaite Oy:n Kastor-helloja useampaa eri tyyppiä…” (kehua…)  Turussa kesäkuulla 1933, Alvar Aalto.

Kauan sitten luin läpi kapina-ajan Työmies-lehdet mikrofilmeinä. Tarkoitus oli muu, mutta kyllä etusivun mainoksetkin jäivät mieleen:” Huom.! Huom.! Huom.! – Suosittelemme tuotteitamme. – Itämainen paperossitehdas.”

Muistaakseni myös joku laulajistamme, Wäinö Sola tai Oiva Soini tai kukaties Jorma Huttunen mainosti jotain savukemerkkiä vakuuttaen, ettei se aiheuttanut hänelle minkäänlaista käheyttä. Joku kollega oli tätä ihmetellyt, ja asianomainen oli vastannut, että eipä tietenkään aiheuta, kun hän ei tupakoi.

Lukija huomannee, että olen huolellisesti kiertänyt asian, joka on vain kuvaannollisesti tulenarka. Kastor (Helo) on erikoistunut saunankiukaisiin. En ole aivan varma nykynuorison asenteista, mutta ellei isäntä itse aloittanut, tymintä mitä saunavieras voi tehdä oli ryhtyä moittimaan kiuasta. Ja vaikka se olisi huono ja haalea sauna kitkuinen, vieraan on syytä valehdella.

Ylimysluoka muodostavat Aito-kiukaan omistajat, joihin en lukeudu. Esitteen mukaan hinta (1 250 eur.) on tupla tavallisempaan puukiukaaseen verrattuna.





18 kommenttia:

  1. Joo, mutta sen kannen täytyy olla hehkuvan kuuma. Aivan kuin paistinpannunkin. Muutoin rasva ei imeydy tarpeeksi.

    Ja jalometallit, korut puhdistuvat ja kirkastuvat kun tiskialtaaseen laittaa 3 litraa kuumaa vettä, hämmentäen desin suolaa ja pohjalle foliopaperin, jonka päälle vaikka hopealusikat. Puhdasta tulee hetkessä.
    Ostos-TV myi aikoinaan tuollaista foliopalaa 30 markalla samoilla ohjeilla.

    Juuri ennen saunaan menoa kannattaa iho pyyhkiä, paitsi kikkeli, Koskenkorvalla.

    VastaaPoista
  2. Nyt kannattaa todella saunoa, ja bongata lintuja. Linturetki tekee hyvää. Rentoudella. Tiedä vaikka suomi voittaisi vielä lätkässä Saksan tänään.

    VastaaPoista
  3. Rahakin palaa. Kyösti Kallio poltteli nuhraantuneita ja
    kiertonsa polttouuniin päättäviä seteleitä Väinö Tannerin
    kanssa. Juhlallista rahan kuolemaa kuin myös uuden synnyn ihmettä älyttiin kunnioittaa rituaalisella arvokkuudella, josta Tanner kirjoittaa muistelemissaan.

    Varsinkin lapsen silmin nähty Näin Helsingin kasvavan
    on suuremmoisen viisas sekä suoraan että varsinkin
    neuvolasuomen ja osaajaemojen tuottamassa brutaalissa kauhurealityssämme. Riskit oli ihan hengen
    päällle Väinöllä ja kavereillaan onkivesillä ja kolttospoluillaan, vaan vankistuivat eloon jääneet hengiltään riskeiksi.

    Ennen Suomen Pankkia suomenniemellä sijaitsivat ainakin Palmstruthin setelipankin haarakonttori 1660-
    luvulla sekä Suomen Pankin tieltä raivatut Riksbankin
    haarakonttori ja kaupunkielinkeinojen diskonttohuone.
    Itse Snellman imaisi kitusiinsa finassitaiat Borgsrömin
    tavara- ja rahatukkuliikkeessä. Heillä oli parruviennin
    saldoja Hampurissa ja Amsterdamissa. Niitä vastaan
    Suomessa kiersi raha-arvopapereita.

    Tappava hedgestrategia juuri tänään on ostaa Kreikan
    pilkkahintaisia bondeja. Niiden arvo palautuu täyteen
    sataan. Trichetin pankki lietsoi "Välimeren alueen"
    modernisoinnin, nuolijunat jne, eikä se jätä hankkeitaan
    populistien pilkattaviksi. Kaikenlaista sattuu matkan varrella,mutta ei sitä etteivätkö jokaikisen eurovaltion,
    jokaikinen velkakirja olisi kolmen vuoden päästä
    täydessä nimellisarvossaan. Jos jostakin saa (vaihto
    epäilyttävän pientä) Kreikan bondia korkonsa ja
    CDS:ssänsä mukaiseen hintaan, Ale miinus 75 % !!!, niin
    osta heti -jos raha kiinnostaa muunakin kuin syvyyssosiologisena salaperäisyytenä.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi: - myös Tanerin seuraava osa, Nuori mies etsii sijaansa yhteiskunnassa on unohtumaton. Tarina huutamiskilpailusta Hampurin osuuskaupan johtajan kanssa on hieno - saksalaiseen tapaan tämä alkoi heti ärjyä, etteivät he ota tänne kaikenlaisia kummajaisia harjoittelijoiksi, jolloin Tanner alkoi huutaa takaisin. - Tehosi!

    VastaaPoista
  5. Tannerin muistelmat ovat kokonaisuudessaan oiken luettavia. Hän tosin haukkuu äidinisääni usean sivun verran siitä, että hän olisi ollut v.1918 salaliitossa Tannerin saamiseksi ammutuksi. Yhdessä Tanner-elämäkerrassa vihjataan, että asia ei välttämättä ollut ihan niin. Mistähän tuohon saiai selvyyden?

    AW

    VastaaPoista
  6. Kamaran sijasta ihan hyvin toimii tavallinen kasvisöljy (rypsi, rapsi) kuumalle valuraudalle. Sama periaate kunnollisten (ei pinnoitettujen) paistinpannujen kanssa - käyttöikä ns. ikuinen.

    VastaaPoista
  7. "Tosin en ole aivan varma tarinan todenperäisyydestä, nimittäin tapauksesta, jossa katkennut tuulettajan hihna korvattiin rouvan sukkahousuilla ja ajeltiin ihmisten ilmoille ongelmattomasti."

    Tarina on tosi. Ex-työnantajani (kuljetusalan yrittäjä) kertoi minulle tämän ensimmäisenä, ja muutama muukin autoilla elantonsa tienaava tuttuni on turvautunut joskus sukkahousuihin hätäkorjauksena.

    Pitkää matkaa tuolla ei aja, mutta muutaman kilometrin sillä pääsee.

    VastaaPoista
  8. Muistelemasi niksi on julkaistu Niksi-Pirkassa elokuussa 1996: "Tuulettajan hihnan katketessa autosta saat ensiavun naisten sukkahousuista." Niksologian tutkimuskeskuksean ei ole saatu tietoa käyttäjäkokemuksista.
    Ruokasooda on esiintynyt Niksi-Pirkan 37-vuotisen historian aikana niksivälineenä vain kahdeksan kertaa, kun sukkahousunksejä on samaan aikaan ilmestynyt 228 kpl.
    Sen sijaan maailman johtava niksinainen Heloise Evans nimesi ruokasoodan ja etikan parhaiksi niksivälineikseen, kun tapasin hänet San Antoniossa.
    Anssi Orrenmaa, niksologi

    VastaaPoista
  9. Minun rakkaani on Högfors nro 5. Käytän häntä joka päivä ja iloitsen hänestä kovin. Paistan pullat ja laatikot hymyillen hänen antaessa lempeän lämpönsä tupaankin.
    Kauppahallista ostan sian ihraa ja rautakaupasta Liesimustaa, niillä hoidan ystävääni.
    Mutta kyllä tuo Kemppisenkin rakas on kaunis.

    VastaaPoista
  10. Eipä mahda isäukkoni tietää, miten arvokas on uustuotannossa oleva Porinmatti, jollainen vanha hänellä lämmittää makuukamaria: 2250 euroa, ilman asennusta ja rahtia.

    VastaaPoista
  11. Lue miten kirjoitan 33 kommenttia Linnanpuomin linkkiin sivuillani fb:ssä.
    Se kertoo miksi tiede kääntää väärin.

    VastaaPoista
  12. Tässä kirjassa on aika paljon noita niksi-pirkka -tyyppisiä vinkkejä ja käyttökohteita lähes joka kodista löytyville aineille - mm. juurikin ruokasoodalle ja etikalle:

    http://legacy.rd.com/rdstore/viewSku.do?skuid=20128&storeid=900

    VastaaPoista
  13. Ehdottaisin sellaista Niksiä että... "vuole tuulettimen hihnaan sellainen kolo. että hihna katkeaa kun pääset mielitiettysi kotitalon luo. levitä sitten kätesi. ja sano että 'ei tässä nyt mitään voi tehdä'.

    Mahdollisesti voit päästä, sen jälkeen, nyhtämään häneltä pois hänen sukkahousunsa, ja tehdä niillä sitten mitä mieleen juolahtaa.

    VastaaPoista
  14. Kerran, jonotin kassalle eräässä K-lähikaupassa. Minulla oli ostoksinani sixpack. Eikä jono edessäni pitkä ollut: yksi hienostorouva. Hänellä oli ostoksinaan puntti tulitikkuja. Hän siritti myyjälle - ehkä häpeillen ostostensa vaatimattomuutta - että "pitää lämmittää sauna". Kassa, joka oli vanha mies ja todennäköisesti omisti ko. kaupan - sanoi - samalla kun löi summan koneeseen (KLING KLANG) että "eikö se käy näillä tyyriiksi?"...

    Saatana, kun se akka suuttu!

    VastaaPoista
  15. Laardi ajaa saman asian - siis kamaran.

    VastaaPoista
  16. Rautapadan, -paistinpannun ja -lettupannun hoidosta vielä:

    Kerran vuodessa esim. nuotiolla hehkuvan kuumaksi. Jäähdytetään ja harjataan irronneet liat pois. Voidellaan ihralla ja annetaan ihran imeytyä, yleensä reilu tunnin ajan. Pyyhitään liiasta ihrasta ja tämän jälkeen vielä tunniksi 200 asteiseen uuniin.

    Rautapannuja saa ja voi pestä esim Fairylla, jonka jälkeen kuivataan hyvin ja pannu sivellään kevyesti ruokaöljyllä.

    Kepulikonsti on että pannu laitetaan uuniin ihran kanssa 250 asteeseen tunniksi. Pannu ei tällöin kuitenkaan puhdistu kunnolla. Ja sen kyllä huomaa ja maistaa ja näkee ruuan lopputuloksesta.

    Nämä ohjeet norjalaiselta paistinpannuvalmistajalta Høyang.

    Mikään ei pilaa ruokanautintoa kyläillessä, kun joku ämmä on paistanut tarjottavansa paskasella paistinpannulla.

    VastaaPoista
  17. Kamara on kuitenkin sian nahkaa joka on kiinni lihassa eikä rasvaa, joten sillä ei kannata hinkata rautaesineitä koska tulosta ei synny. Sikojahan ei tavallisesti nyljetä. koska nahalla ei ole tarvetta muuhun käyttöön. Joulukinkussakin kamara on tallella. Kamara on oikein hyvää snacksia rapeaksi paistettuna.

    VastaaPoista
  18. Ad JarMom
    Paljastit juuri TO-mafian syvimmän salaisuuden. Sen paljastuskielto on poltettu jokaisen läskipalan kylkeen mutta et välittänyt siitä vaan jakelit tunnottomasti ohjettasi. Sinulle kuuluisi tietysti pallo jalkaan ja elinikäinen korvausmaksu sekä Sonylle ja muille asiakkaistaan piittaamattomille ja vastuuttomille toimeksiantajille kunniamitalli kulkusiin.

    VastaaPoista