Kesällä ehkä kaksi lennätinviestiä kolmesta meni läpi, talvella yksi. Parhaat kojeenkäyttäjät saattoivat päästä kolmeen kirjaimeen minuutissa, mutta yleensä siihen meni pidempi aika.
Puhe on optisesta lennättimestä, semaforijärjestelmästä. Kuvan esittämä Chappen versio tuli käyttöön 1700-luvun lopussa ja katosi kuin kusi lumeen, kun sähköinen lennätin keksittiin.
Siinä taas rauta oli helpompi ongelma kuin softa. Samuel Morsella ei ollut mitään tekemistä itse keksinnön kanssa, mutta hän keksi toimivan koodin. Luultavasti aivan olennaista oli se, mitä Aalto-yliopisto ei osaa vieläkään, tieteidenvälisyys. Terveisiä rehtoristolle.
Morse ja hänen kaverinsa Alftred Vail keksivät mennä sanomalehden toimistoon laskemaan, kuinka paljon siellä oli latojilla kirjakkeita kutakin kirjainta varten. Minkään kielen kirjainmerkkien frekvenssejä ei ollut silloin laskettu. Latomossa kaikki paikat olivat täynnä e-kirjasimia, ja laskemalla herrat tekivät kohtalokkaan tärkeät muutokset.
Kuten arvoisat partiopojat ja –tytöt muistavat, e on piste ja t on viiva. Dot and dash. Koodiin kuuluvat luonnollisesti lyhyt ja pitkä tauko, merkkiväli ja kirjainväli Mielikuviimme on liimautunut paperinauhaa työntävä tulostin, mutta uskomattoman nopeasti lennätinvirkailijat oppivat lukemaan morsetusta vaikka naapurihuoneesta, kuuntelemalla.
Eräs tuntemani henkilö sanoi, että Neuvostoliiton suurhyökkäyksen yksi varma merkki, yksi niistä merkeistä, joita päämaja ei uskonut, oli uudenlaisen sähkötyskäsialan ilmestyminen eetteriin. Suomalaiset kuuntelijat eli salakirjoituksen avaajat tiesivät heti, että nyt ovat asialla Jäämeren laivaston radistit. Vauhti oli pökerryttävä ja tarkkuus uskomaton. Siis: miksi maan parhaat sähköttäjät toimivat yhtäkkiä Karjalan kannaksella?
Täytynee leuhkaista, että meidän radiokuuntelijamme Pailen johdolla avasivat kyllä tuonkin viestinnän jokseenkin on-line.
Suomessa ei ehkä ole semafori-lennättimen torneja, mutta perustuksia kyllä. Etelärannikkoa kulki linja vielä Krimin sodan aikana 1850-luvulla. Venäjä oli ollut alan edelläkävijä.
Järjestelmän hyvin nopea muuttuminen tulee mieleeni, kun luen tai katson vanhoja detektiiviromaaneja ja elokuvia. Aina kun jostain tavataan ruumis, poliisi lähtee kitisevällä polkupyörällä etsimään lähintä puhelinta, joka yleensä on kaukana. Ennen kuin yhteys poliisikamarille on saatu, murhamies on hanessa.
Tämä sama asia tulee mieleen monissa seikkailu- ja mysteerikertomuksissa. Lisäksi on tiedossa, että melkein omana elinaikanani, nimittäin Ihantalan taistelussa, ei käytännössä ollut viestiyhteyksiä. Puhelinjohdot olivat tietysti päreinä ja se vähä, mikä onnistuttiin nostamaan radion antennia, tarvittiin tykistön käyttöön.
Omaperäinen tietoliikenneratkaisu taas oli monien kertojien yhtäpitävä raportti, jonka mukaan suurhyökkäys 9.6. todettiin päämajan varmojen käsitysten vastaisesti todeksi ja tapahtuneeksi siitä, että ikkunaruudut helisivät Mikkelissä asti. Sitä on vähän vaikea uskoa todeksi. Matkaa lienee linnuntietä noin 197,4 kilometriä.
Tieto Normandian maihinnoususta lähetettiin Ranskaan vastarintaliikkeelle BBC:n yleisradiolähetyksessä. Apollo 11:n lento nähtiin televisiossa. Ehkä siksi hämmästyttävän monet pitävät sitä feikkinä eli vedätyksenä: kuussa ei ole koskaan käyty.
Optinen lennätin oli täysin uskottava, koska se oli valtion. Myöskin väärät tiedot olivat tosia. Televisio on epäuskottava, koska se lähettää myös viihdettä. Nyt tuntuu joskus, että Internet on uskottavampi kuin omien silmien todistus. Lukemattomat sanomalehdet ottivat 1800-luvulla nimeensä sanan ”Telegraf / Telefraaf / Telegarph) korostaakseen uskottavuuttaan ja uudenaikaisuuttaan. Oli meilläkin sotien jälkeen äärimmäisen sekopäinen lehti, maisteri, tuomari Ernesti Hentusen ”Totuuden torvi”. Puoluetta väitettiin populistiseksi. Sanoma oli selkeä: vika on Suomen herroissa.
No laitan muutaman linkin kun en jaksa siitä herravihasta kirjoitella.
VastaaPoistahttp://en.wikipedia.org/wiki/Advanced_Encryption_Standard
http://fi.wikipedia.org/wiki/UVB-76
http://uvb-76.blogspot.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Numbers_station
Pieni korjaus, Erkki Pale oli radiotiedustelijan nimi.
VastaaPoistaKts http://www.pkymasehist.fi/radtied.html
Ei. Olen uskossani vahva: Herrat ovat viattomia.
VastaaPoistaPaamajan varmat kasitykset 1944
VastaaPoistaLasse laaksonen on viimeksi esittanyt, etta paamajassa vallitsi dualismi; Laaksonen nakee Paasosen raportoineen hyokkayksen uhasta ja he siita olisivat vakaasti keskustelle. Ymmartaakseni nayttoa tasta ei ole. Siis kysymys kuuluu: Onko nayttoa, etta Lasse Laaksonen olisi haksahtanut unelmoimaan?
Jaameren laivaston radistit;
VastaaPoistaMielenkiintoista! 21 A ja 23 A ( jopa 53 A) eli kaikki suurhyokkaykseen osallistuneet Armeijat oli koottu aivan muualta kuin Jaamerelta. Mitahan joukkoja nama titarit olisivat olleet?
Ad Omnia: - Kannaksen hyökkäysjoukot harjoittelivat Pietarin / Leningradin takana jo talvella 1 : 1 maastoon rakennettujen asemien murtamista. Eerikoisjoukot, etenkin ilmavomat ja viesti oli koottu saman aikaan koulutukseen. Muutamalla yksikölla oli läpimurtoarmeijakunnan nimitys ja muistaakseni 31 AK oli kaartin läpimurtoarmeijakunta jo ennen hyökkäystä. Koulutuksellisesti joukot kuuluivat maailmansodan parhaimpiin.
VastaaPoistaOnnettomuudeksi suomalaisilla oli juuri tapahtunut rutiininomainen vaihto Valkeasaaressa. Siellä oli paljon kokematonta väkeä. Toisaalta sitä hyökkäystä ei olisi mikään suomalainen joukko kestänyt, mutta se tykkien menettäminen asemiin oli kyllä erikoinen asia. - Suomalaisten vasemmalla sivustalla rintamavastuussa oli kokenut JR 7, joka myös pystyi perääntymään taistelukykyisenä.
Ad Omnia: Kysymys suurhyökkäyksestä ja päämajasta pysyy mysteerinä. Laaksonen on mielestäni etevä tutkija, joka tekee tarkkaa työtä, mutta minkäs teet, ellei lähteitä ole.
VastaaPoistaSuurhyökkäyksen yhteydessä on syytä mainita, että vetäytyminen syväriltä juhannuksen alla onnistui erittäin hyvin ja valtavien täydennysten siirto pohjoisesta sitäkin paremmin. Voisi puhua Neuvostoliiton suuresta virheestä - eräinä päivinä kolmannes Suomen armeijastsa oli junissa, joita ei pommitettu kuin nimeksi.
Lasse laaksosen tulemat
VastaaPoistaKylla Laaksonen on hyva nippelien kaivaja, mutta yhteenvedot ja tulemat tahtoo
menna metsaan. Tama edella mainitsemani laaksosen kirjoittama Paasosen puolustelu on siita hankala, etta naytto puuttuu. Ehkapa se on Laaksosen unelma tai unikuva, varsinkin kun vastadokumentteja on runsaasti. Ei Paasosen eika Mannerheimin paperit kerro kesakuun suurhyokkayksen riskista. Tiedustelun , siis Paasosen, viralliset raportit kertovat aivan toista. Vahvoja dokumentteja on siis koko paamajan nukkumisesta.
Jotain aivan muuta.
Kemppinen tarkoittanee 30KaAK, jota lapimurtoarmeijakunnaksi sanottiin.
VastaaPoistaVT-linjalla sanottu lapimurtoarmeijakunta ei mennyt lapi, vaan Kuuterselassa ja Sahakylassa huristelivat muut joukot lapi suomalaisten VT-linjan.
Varsianen lapimurtovoima lienee ollut panssarit. 21A ja 23A:lla oli lukuisia
Lapimurtopanssari-prikaateja ja rykmentteja. Esimerkiksi RaskasLapimurto-panssarirykmentti tuntuu aika uhkaavalta.
Mutta eivatpa paasseet papi Noksuan kannakselta (3 D), JR 11 ja JR 53 estivat katastrofin. Nama lukuisat 'lapimurto'-panssariyksikot on hyvin eritelty Ohto Mannisen 'nain Suomi valloitetaan' kirjassa. Asia selvia myos Ari Rauni -Juri Kilin karttakirjoista.
"Ehkä siksi hämmästyttävän monet pitävät sitä feikkinä eli vedätyksenä: kuussa ei ole koskaan käyty."
VastaaPoistaMan har jukkat med sådana saker. förlåt men jag tror inte på det.
Saker är inte alltid sådana som man tror.
Optinen lennätin on keskeisessä asemassa Monte Christon kreivin yhdessä haarassa. Ikiaikainen merkkitulisysteemi taas tuli monelle tutuksi Kuninkaan paluu -elokuvasta.
VastaaPoistaOnko Kemppisellä tietoa kuinka osuva Robert Harrisin Enigma-trillerin (myös tönkköeloluvana) antama kuva on nimikoodinsa murtamisesta?
Kemppinen:"..että ikkunaruudut helisivät Mikkelissä asti. Sitä on vähän vaikea uskoa todeksi. Matkaa lienee linnuntietä noin 197,4 kilometriä."
VastaaPoistaVanhassa Angervon Sääopissa tms muistelen havaintoja parista saksalaisesta ammoniumnitraatti- ja dyamiittijättiräjähdysten kuuluvuusalueista, noin 60 km asti kuuluu, sitten tulee kuulumaton katve ja taas kuuluu 120-yli 200 km etäisyydellä. Tämä viittaa että ionosfäärissä on paitsi radioaaltoja myös ääntäheijastava kerros, joka vaatii tietyn kulman (kokonais)heijastukseen.
Täällä on v.1908 Jungfraun dynyräjähdyksen kuuluvuusaueesta karttakuvaa:
http://www.aanipaa.tamk.fi/arki_1.htm
Omat erikoistapauksensa ovat vielä mahtavammat tulivuoren purkaukset ja ydinpommit: Krakataun jyrinä kuultiin tuhansien km päässä Madagaskarilla saakka. Ja maailman voimakkaimman ydinpommin Tsar Bomban (50..60Mt) jyrinää Novaja Zemljasta saakka omin korvin kuuli itse radiokemisti Jorma K. Miettinen Lapissa lappalaisten säteilyä mitatessaan. Kerrotaan ikkunoidenkin helisseen Lapissa.
MrrKAT
Ad Anonyymi et alii: - Raunio - Kilin (3 kallista nidettä) on ehkä paras lähde sotatapahtumiin. Lukemiseen sitä ei ole tarkoitettu, mutta faktoja riittää, yllättäviäkin.
VastaaPoista30 KaAK on suosikkini ehkä siksikin, että se tapettiin Portinhoikassa.
Ad Rienzi: - on. Harris on välttävä kuvaus ja faktat ovat sinne päin. Bletchley Parkin tapahtumista on, kuten tiedämme, paljon aneistoa. Minulla on ollut tilaisuus keskustella myös TKK:n alan tuntijoiden kanssa, joilla on tuo sama käsitys.
VastaaPoistaYleensä briteillä on tapana tähdentää Enigmaa (niitä oli siis monta erilaista). Käsitykseni mukaan amerikkalaiset olivat yhtä hyviä, ja ainakin Purplen (Japani) avaaminen oli saavutus.
Harrisista tehdyn näytelmän katsoin. Se oli sangen huono.
Ad Omnia: - hieno oivallus tuo "asiat eivät ole aina sellaisia kuin luulisi.
VastaaPoistaMuille kuin tosiuskovaisille Wikipedian artikkeli "Moon landing conspiracy theories" runsaine alaviitteineen on sopiva yhteenveto.
"Okkänd funderare" varmaan tietää, ettei Gagarin liioin koskaan käynyt avaruudessa. Asiasta on "varmat todisteet".
"Omaperäinen tietoliikenneratkaisu taas oli monien kertojien yhtäpitävä raportti, jonka mukaan suurhyökkäys 9.6. todettiin päämajan varmojen käsitysten vastaisesti todeksi ja tapahtuneeksi siitä, että ikkunaruudut helisivät Mikkelissä asti. Sitä on vähän vaikea uskoa todeksi. Matkaa lienee linnuntietä noin 197,4 kilometriä."
VastaaPoistaKaivan esiin Synkän yksinpuhelun, osa II:
"9.6. Aamulla heräämme kaikki Tuiskuharjussa kaakosta kuuluvaan tykkien jyskeeseen, joka saa ikkunaruudut suorastaan tärisemään. .."
Tuiskuharju on 7 km Mikkelistä. Paavolainen piti ajantasaista päiväkirjaa.
Koodeista: ensiksikin kannattaa tutustua Paul Gannonin kirjaan "Colossus: Bletchley Park's greatest secret". Sillä (järjestelmällä) selviteltiin Saksan päämajan muutoin Geheimschreiberillä ja kaukokirjoittimitse lähettämiä viestejä. Ne nimittäin nostettiin eteläisessä Euroopassa ilmatielle -- ja sitä voitiin kuunnella. Tämä oli paljon tuloksellisempaa kuin (Naval) Enigman murtaminen, jonka suurin ansio lienee huoltokuljetuslaivojen upotusten estämisessä.
VastaaPoistaToinen hyvä luettava on Stephen Budianskyn "Battle of Wits" -- "The complete story of codebreaking in World War II".
Hiukan vielä Samuel Morsesta. Ei hän ollut pelkästään Morse-lennätyksen softan tekijä vaan kehitti myös itse lennätinkojeen sille tasolle, jolla se pysyi seuraavat sata vuotta.
VastaaPoista"Sotakamreeri"
Kyllä se ikkunoiden kiliseminen Mikkelissä asti voi olla totta. Kesällä 2004 olin pyöräilemäss Kuhmalahden suunnalla. Paikallisella huoltoasemalla tuli puheeksi Ihantalan taistelut, kun siitä oli 60 vuotta kulunut tuolloin.
VastaaPoistaV. 1944 n. 10-vuotias kuhmalahtelainen mies kertoi kuinka heidän tuvan katon vartaissa olevan paistopellit kilisivät monta päivää niihin aikoihin.
Samoin kun he olivat ongella läheisellä järvellä tykistön kumu kuului sinne asti.
Arvelivat,että siellä on kovat paikat.
Kuhmalahti on Kangasalan ja Kuhmoiten välillä.
" ... Mielikuviimme on liimautunut paperinauhaa työntävä tulostin ..."
VastaaPoistaMuistan lennätinlaitteen ja kaapin päältä lattiallekin valuvat kapeat paperinauhat. Oli aina mielenkiintoista käydä rautatieasemalla isää katsomassa. Isän ensimmäinen ammattinimeke taisi olla sähköttäjä, myöhemmin kirjuri.
Koskahan lennätin on poistunut VR:ltä käytöstä? Oliko vielä 50-luvun alussa? Tai olisiko muistikuvani toimivasta laitteesta 40-luvun lopulta?
Hämärästi muistelen on, että asematoimiston komerossa olisi säilytetty käytettyjä nauhoja tositteina aikansa. Äsken kun haastatin isää asiasta hän sanoi todellakin osaa nauhoista säilytetyn. Sitä koska lennättimen käyttö loppui hän ei muista.
Privaattia jälkikäyttöäkin paperinauhalle löytyi. Kieputimme nauhoista olympiarenkaiden mittasuhteisia, noin 6-7 cm:n kokoisia pyörylöitä. Ne liitettiin toisiinsa niin että keskirengasta ympäröi viisi, kuusi samanmoista. Hopeamaalia pintaan ja tuloksena oli ihan nätti pannunalunen.
- .--.