8. tammikuuta 2011

Suomalaista sataa




”Tämä sataa kokoomuksen laariin”, kirjoitetaan lehdissä harva se päivä. Kun isoisällä oli jyviä laarissa, niiden kastumista pelättiin. Laariin sataminen oli kauhea ajatus.

Ymmärrän että tarkoitus on vihjata ajatuksen ”sadon tästä korjaa lopulta X”. Jos näin on, näin voisi myös sanoa.

Joku oli laskenut naiset huolimattomatsi. Oli heitä. Lista ei ollut 100 suurinta suomalaista, vaan 100 vaikuttaneinta. En ihan iljennyt liittää listalle Hilja Riipistä, jonka vaikutus oli suunnaton. Hän oli Isänmaallisen kansanliikkeen kansanedustaja, ”Hurja-Hilja”, ja lähes puoli vuosisataa Lapuan yhteiskoulun lehtori. Olisin halunnut listalle kirjailija Hilja Valtosen, mutta te ette häntä tunne, ja hänen sankarinsa, kaikki pirtsakat kansankoulunopettajattaret ja muut, jotka panevat pönäköille herroille luun kurkkuun ja pupun pöksyihin, ovat menneisyyttä. Mutta hän oli aikoinaan todella suosittu, painosten kuningatar.

Laila Kinnunen olisi pitänyt panna listalle, Olavi Virtaa ei. Laila oli uskomattoman musikaalinen ja hän kykeni suoriutumaan erikoisista ja vaikeista kappaleista.  Virran kohdalla minuun iskee sama tunne kuin katsoessani levyä ”!00 kaikkien aikojen iskelmää”. Niin totta, niin oikein, mutta kun en jaksa kuunnella niitä! Vähän niin kuin Katri-Helena. Kaikki kohdallaan mutta jostain hiipii mieleen mikrossa lämmitetty pulla.

Olavi Virta on merkkimies. Vika on varmaan minun, mutta en kuule dramaattista eroa Reijo Taipaleeseen tai Eino Gröniin enkä edes joihinkin nykyisiin tangolaulajiin. Yleistenorina hän joutuu liian kovaan seuraan, siihen jonka kärkinimiä oli Mario Lanza ja itse asiassa myös paljon oopperan ulkopuolella keikkaillut Pavarrotti.

Saijonmaan sanoin ja heitin Acktén rinnalle selvästä syystä: taipumus suurisuuntaisiin järjestelyihin ja rajojen ylittämiseen. Ackté perusti sitten lopahtaneet Savonlinnan oopperajuhlat ja piti musiikkiherroja tohvelin alla. Arja liikkui kevyesti työväenlaulusta Theodorakisiin, Etelä-Amerikkaan, chansoniin jne. Karita Mattila, Soile Isokoski ja etenkin Taru Valjakka ja Anita Välkki ovat huippunimiä – mutta heitä on parisenkymmentä 1800-luvun lopulta alkaen. Vastaväitteen vastaväite: Kim Borg oli bassona maailman lavoilla, mutta lahjakkuudeltaan ehkä kapoisemman Martti Talvelan karisma oli jotain aivan muuta. Hänhän sai jopa opetusministerin itkemään ja pyytämään anteeksi kitsauttaan. Hän liikautti jopa Savonlinnan kepulaisten sydäntä, joka tunnetusti on kuin vesikivi Kyrönvirrassa.

Elokuvaihmisistä kauhistelin itsekin Kaurismäen puuttumista. Luulen sen johtuvan jonkin asteen lukkarinrakkaudesta vastavirran nousijoihin. Kaurismäki tuli oikeaan saumaan oikeaan aikaan ja tekee hienoa työtä. Tapiovaaraa – ja hänen veljiään – kunnioitan toisinajattelijoina.

Joku tarjosi Leniniä ja Stalinia. Niin totta, mutta puhe on suomalaisista. Jos siitä livettäisiin, mukaan tulisi Aleksanteri I ja sata muuta ulkomaalaista.

Sotilaista vaikuttamisnäkökohta oli edelleen keskeinen. Siksi pataljoonan komentajat ja siksi Talvela, joka koitui niin monen suomalaisen kuolemaksi. A.F. Airo oli tiedon mukaan päämajan aivot, mutta ahkerasti pengottuani en ole saanut selville, mitä merkittävää hän olisi tehnyt. Oesch puolestaan oli suuri sotilas, mutta konttoripäällikköpuolella. Kauniimmin sanoen: hänellä oli kyky pitää langat käsissään. Sama kyky oli Heinrichsillä mutta vielä yksi. Heinrichs onnistui tulemaan toimeen kaikkien kanssa, Oesch ei.

Jokin lentäjä on mukana samasta syystä kuin urheilija, nimenomaan mäkipomppaaja – kyky panna suomalaisten mielikuvitus lentoon, ilman koneita ja välineitä.

Tiede on aliedustettu, se on totta. En vain keksi. A.I. Virtanen rehuineen ja Valion lisäaineineen on menneisyyttä, tietotekniikan suuria nimiä tuntee niin harva ja muutoin tieteen ja tekniikan vertailussa häpeämme ruotsalaisten rinnalla. Heillä on sellainen määrä uranuurtajia (Celsius), soveltajia (L.M. Ericson) ja pitkän linjan toimijoita (Sven Winqvist, tietynlaiset kuulalaakerit eli SKF, Dalén, automaattimajakat eli AGA) sekä maailmanluokan keksijöitä (Nobel, nalli ja dynamiitti – varman maailman kaikkien aikojen innovaatiot, valitettavasti).

Kirjallisuudessa Veikko Huovisen puuttuminen on virheeni, Volter Kilven ei – jälleen vaikutus. Olen itse Kilven ihailija. Useimmat eivät ole.

36 kommenttia:

  1. virran ollista

    ymmärrän ette ymmärrä häntä. mutta itse 50-luvun poikana, katseltuani kuinka häntä kohdeltiin kuin kruunun prinssiä, ja tunnusteltuani hänen jälkeensäjättämää tunnelmaansa sammon lavalla,

    sanon että kyse ei ole ainoastaan laulusta. kyse on sodasta toipumisesta: atoroxista, tapio rautalapiosta, ensimmäisistä ulkomaanmatkoista.

    ja sitten virran ollista: entisen elokuvateatterin pihaan kaartaa folkkarin kleinbussi. miä ja hytti-ana mennään katsomaan, kun ei olli oikein pääse liikkeelle sieltä: minä toiseen kainaloon ja ana toiseen. olli saatetaan näyttämölle. yksi biisi menee, toinen ei kuin puoleen väliin: kukaan ei tanssi mutta kuuluu huuto "hyvä olli".

    kun ääni sortuu kukaan ei ole huomaavinaan.

    levykoneen käyttäjä panee pyörimään "tytön metsässä."

    miä ja hytti talutetaan olli folkkariin.

    VastaaPoista
  2. "Lista ei ollut 100 suurinta suomalaista, vaan 100 vaikuttaneinta."

    Ja mitenköhän tuota mittaat? Ootko aivan tosissas tollasen listan kokoamisessa?

    VastaaPoista
  3. ”Tämä sataa kokoomuksen laariin”, kirjoitetaan lehdissä harva se päivä. Kun isoisällä oli jyviä laarissa, niiden kastumista pelättiin. Laariin sataminen oli kauhea ajatus."

    Jukka Kemppisen isoisälläkö ei ollut viljalaarin päällä kattoa vai mistä moinen tulkinta?

    Vanha kansa tiesi: kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa laariin.

    VastaaPoista
  4. Ja kuten joku kommentti pyysi: Minna Canth? Olisitko ottanut mukaan?

    VastaaPoista
  5. Voin naisena sanoa, että jotkut seikat ovat aina sattumia (mäkihyppääjän onnea päätyä kauas leuka edellä) ja toinen sitä tunnettua naisten logiikkaa josta kukaan ei ota selvää. Tippaleipä-aivot pyörittää ja tietää tasan missä pilkku liikkuu. Naisen ongelma on sama kuin hänen etunsa: Hän on kahden välissä; lapsen ja miehen. Kun on välissä on puristuksessa eli ei voi kun haluaisi ja ei saa kun voisi (siis tehdä asioita, päättää asioista). Haluminen ja saaminen voi siis joskus tarkoittaa ihan sitä mitä verbi todella tarkoittaa (hymiö). Kun on välissä on tukalampaa ja kun on tukalampaa keksii. Muuten menisi vain diplomaattisesti ja se luo hyvän tavan: diplomaattinen ihminen tulee toimeen kaikkien kanssa mutta diplomaattinen ihmnen ei sen takia milloinkaan aiheuttaisi mitään, joka olisi vaikuttavaa!!

    Samalla voisin sanoa, että tärkeämpää kuin vaikuttaminen on silti eräänlainen diplomatia; strategisesti yhteistoiminnalliset asiat ovat lugnisti vietävä perille ja siihen on diplomaattinen ihminen silti parempi vaikka hurjat Hildat saavat jotain aikaankin jossa on selvää etua ja yhtä tärkeitä oman aikansa sisällä kuin maltilliset poliittiset päätöksetkin.
    Inte det ena utan det andra. Ur askan i elden: voi mennä väärin jos ei ongelmanratkaisun jälkeen tiedä pitää kurssi suorana.

    VastaaPoista
  6. Ehdotan listalle itse itseäni, koska muut eivät sitä tee.

    VastaaPoista
  7. Ihminen, joka laulaa suomeksi, pitäisi käsitellä suomalaisena. Georg Ots olisi kuulunut listalle. Ajattelepa ite: jos Aron Presley olisikin laulanut "Love Me Tenderin" suomeksi, vähän savolaisittain viäntäen, niin kyllä me ihmeteltäisiin edelleenkin. Ainakin osa meistä. (No nyt tämä meni kyllä fantasian puolelle.) Mutta on Aku Ankallakin puhuva koira. Ja ainakin mun ostamissa lehdissä se puhuu suomea. - Aika varteenotettava tyyppi. Molemmat.

    VastaaPoista
  8. Matti puolustaa paikkaansa.

    Satuin "paikalliseen" sunnuntaina. Keskustelu:
    - (satunnainen) on mennyt vähän liikaa viinaa viimeaikoina
    - (minä) jaa
    - työpaikka meni kaksi viikkoa sitten, ja nainen lähti lapsien kanssa viikko sitten. Mutta huomenna loppuu, hankin antabustabletit
    - "en suosittele antabusta kenellekään, sen kanssa tulee ryypätessä kaamea olo"
    - "elämä on laiffii!" [tyhjentää tuopin huikalla]

    Suomea on sielläkin, missä monet eivät käy

    VastaaPoista
  9. taas tuo kuin piru raamattua -angsti.

    Sato = vettä x - s ennen juhannusta t -> putkesta sataa y määrä jyviä.

    nim. kuinka miljoonasade tavataan

    VastaaPoista
  10. Pienet sielut puhuvat ihmisistä, keskinkertaiset tapahtumista, suuret ideoista.
    -Eleanor Roosevelt

    VastaaPoista
  11. Suomen valtiosääntöjen muutoksista Pekka Hallbergin ja Christoffer Taxellin kanssa vuosikymmenet sopinut Janne Virkkunen ilmoittautuu listalle HS:n liitteessä.

    Hän toteaa suunnatoman loiston Ranskan ja Pietarin palatseissa johtaneen vallankumouksiin, mutta ei kysy kuinka ihmeessä HS:n valtava levikki suhteessa väestöpohjaan on verrattavissa vain Japanin lehtien lukuihin.

    VastaaPoista
  12. Kiitos Kemppi! Narutit taas meidät lajittelemaan lajitovereita. Eläkä yhtään hihittele siellä hankien keskellä!

    VastaaPoista
  13. Jospa tekisi listan otsikolla "Sata myyttisintä suomalaista", niin mukana olisi kalevalaisten ohella ainakin Lalli.

    Mutta kuka olisi ykkönen - Pohjan akkako?

    VastaaPoista
  14. Totta - myös Veikko Huovisen puuttuminen oli sinulta lipsahdus. Volter Kilpi: ainutlaatuinen Suomen ja ehkä maailman historiassa. Mutta vähän niin kuin Miles Davisin Kind of Blue: täydellisen kaunis, mutta kukaan ei ole jatkanut samalla polulla.

    VastaaPoista
  15. Nainen, joka on nainen eikä sodi - käyttää siksi metodeina jotain muuta kuin 'samalla keinolla takaisin' -ideaa. Mies miestä vastaan on aina testosteronikisa: samalla voimalla takaisin. Tästä syystä mielestäni naiset ovat tänä päivinä teknisesti miehiä vaikka näyttävät naisilta jos he työelämässä suuntaavat samalla lailla kohti "target" -ajattelua. Ovat siis joko-tai siinä, rynnimässä, valtaamassa, käyttämässä valtaa. Minä en käytä valtaa; käytän ironiaa, satiiria, ivaa ja narrin ominaisuuksia mutta en ikinä suoraan hävyttömästi eli pyrin olemaan itseironinen, itsekriittinen ja hassu, mutta niin kuin minua solvattiin ja naurettiin ja osoitettiin nenäpäivänä sain tarpeeksi ja rupesin työntämään sontaa takaisin: tiesin mitä tiesin koko ajan mutta foorumi puuttui. Ja kun yliopisto herjasi ei ollut enää mitään aluetta missä olisi uskottava. Se oli hirveää voin kertoa ja kun tulivat hypoteeseineen että olen pedofili (jumalauta miten huonoa makua, en voi muuta sanoa) tai lesbo (kysykää mieheltäni miksi hän silti on samassa vuoteessa ja joka on aktiivinen edelleen...jos näin suoraan voisi sanoa) ja muuta törkeää. Miten voi tyhmä miehistynyt nainen (jolla joku hiivatin IQ ?) edes mennä semmoiseen ja vielä olla yliopistossa opettajana? Miten voidaan uppoutua lähes lasten tarinoihin ja normaaliin vihan puuskiin eli riitoihin ja kuvitella kaikkea tuota. Siitä voisi Oksanen yrittää jotain kirjoittaa eikä synnyttää kansojen vihaa.

    VastaaPoista
  16. Kemppisen sadan listalla oli tarkkaan ottaen ainoastaan seitsemän( 7) naista (Ackté, Jansson, Järnefelt, Karamzin, Kunnas, Oksanen ja Saariaho), loput 93 olivat miehiä.

    Kyse oli K:n mukaan sadasta vaikuttaneimmista suomalaisista, näistä siis 7 prosenttia on K:n mukaan naisia.

    Esim. Armi Kuusela olisi kuulunut itseoikeutetusti ko. listalle siinä missä esim. Matti Ylöstalokin, jota "suuret joukot" eivät lainkaan tunne.

    VastaaPoista
  17. Kyllä Pääesikunnan käytävillä ainakin 1970-luvulla Airo arvostettiin yli ja ohi silloisen puolustusvoimain komentajan ja vähän muidenkin.

    VastaaPoista
  18. Oisko surin suomalainen se, joka keksi suksen? Joku screrefenni. Agricolan puuttumista ihmetellen mitä suurimmin. Arhippa Perttunen voisi olla Lönrotin rinnalla. Missä ovat kuninkaan suomalaiset luottomiehet, nämä armfeltit sun muut valtaneuvosten tapaiset.

    VastaaPoista
  19. Nuori poika luki kertomuksen kahdesta muusta pojasta: kurjenpojasta ja mökin pojasta, joka hiihti. Kertomus erosi paljon siitä, mitä hän oli siihen asti lukenut. Hän näki rimpisuon, kuusikon ja pajuja! Rydin tuppailla oli lunta. Tätäkö kirjallisuus on, hän ajatteli?

    Kertomuksen oli kirjoittanut Pentti. Kurjen nimi oli Rimppa. Mökin pojalla ei ollut nimeä eikä silmää, mutta aika hyvät sukset.

    Se kolmas poika alkoi lukea aikuisten osastolta, jolla tuli vastaan Veikko. Ehdotan häntä!

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia: - Armi Kuusela olisi kuulunut listalle. Mietin myös Tabe Slioria.

    Puhe on koko ajan vaikutuksesta, ei merkityksestä eikä tuntemuksesta.

    VastaaPoista
  21. Lista 100 vaikuttaneinta on hyvää aivovoimistelua.

    Lähihistorian kaikista vaikuttanein on kyllä ylivoimaisesti presidentti ja talousnero Mauno Koivisto. Koivisto tarrautui jääräpäisesti vakaaseen ja lopulta vahvaan markkaan. Tämä oli tuhon tie koko Suomelle.

    Rahamarkkinoiden asteittainen vapautus vuodesta 1985 eteenpäin kiinteällä markan kurssilla johti järkyttävän kokoiseen velkavetoiseen talouden ylikuumenemiseen ja jopa pankkien väliseen kasinopeliin, joka lopulta poksahti omaan mahdottomuuteensa.

    Viimeistään v. 1988 markka olisi pitänyt laskea kellumaan eikä vasta syyskuussa 1992, kun paskat olivat jo housuissa. Markan kellunta olisi hillinnyt ulkomaisista rahoituslähteistä rekkalasteittain lainattuja seteleitä ikinä tulemasta Suomeen. Markan kellunta olisi ollut näkyvä riski ulkomamaan valuutassa velkaantumisen vaaroista.

    Pahoittelen komenttiani, koska kohta Kemppinen heittää tiedemiehen hattunsa menemään ja ottaa päähänsä puolustusasianajan hatun tilalle.

    Pyydän armoa.

    VastaaPoista
  22. Airo:

    Ei kai siita ole vielä oikein tietoa, mitka jutut kuuluis Airon piikkiin ja mitka Marskin tai ylempien komentajien. Vai onko?

    VastaaPoista
  23. Miten olisi sata tyhmintä suomalaista?

    No, eihän se olisi kuin puoli eduskuntaa - mutta kumpi puoli?

    VastaaPoista
  24. Vaikutuksen ja merkityksen erottaminen vaikuttaa merkillisen vaikealta; onko vaikuttava se, joka liikutti mahdollisimman monta, ja merkittävä se, joka vaikuttti mahdollisimman tärkeisiin?

    Olavi Virta vaikutti miljooniin, Juice ei edes minulle 1970 synytyneelle ole kuin Syksyn sävel ja Sika. Mutta, mikäs siinä, listalle vaan. Tähtäänkin kysymään miksei siellä ole Larin Paraske, nainen joka konkretisoi kalevalaisuuden kansallisromantiikan monelle, myös monelle tärkeälle eli hänet tavanneelle avainhahmolle (esim. Sibelius, Edelfelt tai Eero Järnefelt).

    VastaaPoista
  25. "Jyrki Virolainen kirjoitti...

    Kemppisen sadan listalla oli tarkkaan ottaen ainoastaan seitsemän( 7) naista (Ackté, Jansson, Järnefelt, Karamzin, Kunnas, Oksanen ja Saariaho), loput 93 olivat miehiä.

    Kyse oli K:n mukaan sadasta vaikuttaneimmista suomalaisista, näistä siis 7 prosenttia on K:n mukaan naisia."

    Hella Wuolijoella (1886 - 1954) isompi rooli kuin monella äijällä. Minna Cant, ja miksei listalla voisi olla myös Minna Cunt.
    Hautalan Heidi, Sirpa Pietikäinen ... ovat olleet paikallaan.
    Naisten väheksyntä yhteiskunnallisina vaikuttajina edustaa todellista taantumuksellisuutta.

    VastaaPoista
  26. Kuvataidetta on listalla hirveän vähän. Kuvataiteen Koskenniemi, tahtoen tai tahtomattaan, oli Wäinö Aaltonen, Gallénin vaikutus taas hiipui nopeasti itsenäistymisen jälkeen. Vaikutuksesta puhuen myös Särkkä elokuvissa oli melkoinen moguli.

    AW

    VastaaPoista
  27. Unohdit isoisäni listalta. Konepistoolimies, suutari ja satulaseppä. Ei varsinainen sotasankari siis, mutta saipahan palkkioksi puna- ja keuhkotaudit. Lapsista 2/3 kuoli alle vuoden ikäisenä kun muija oli pahasti aliravittu. Ja kaikki tämä 4 vuoden kansakoulupohjalta.

    VastaaPoista
  28. Jos sotilaita olet halunnut laittaa, ehkä Aarne Sihvo olisi kuulunut joukkoon. Hänen ansionsa oli lojaalisuus. Kansalaissodan Karjalan rintaman komentaja johti puolustusvoimia rauhan vuosina siviilijohdon näkemysten mukaisesti. Mies kukisti Mäntsälän kapinan ja johti armeijaa sodan jälkeen, kun puolustuskyky oli alimmillaan, estäen kuitenkin kommunistisen solutuksen. Kyllä nämä ansiot vievät Sihvon Suomen toiseksi merkittävävimmäksi upseeriksi kautta aikojen.

    VastaaPoista
  29. Aulikki `Oksasen Kenen joukoissa seisot´ nousi 1970-luvun taistolaisliikkeen tunnuslauluksi. Siitä tuli myös pysyvä osa Agit-Propin ohjelmistoa.
    hitti 1970-luvun vasemmiston keskuudessa. Sen nimeä käytettiin yhtenä tunnuksena Metallin lakossa 1971. Laulun levyttivät vuonna 1971 sekä Agit-Prop että Kom-teatteri.

    Ei pikku porvarilliseen makuun.
    Kenen joukoissa seisot

    Ei ystäväni,
    ei synny rakkaus maailmaan
    odottaessasi taivaan armoa,
    vallanpitäjien sääliä

    Ei ystäväni,
    niin kauan kuin leivästä
    jää reikä leipojan käteen
    jääköön rakkaudesta puhuminen pastorien houreiksi

    Pitäkööt Leijonat makeiskorinsa,
    puolueettomat humanistit korulauseensa
    Tätä vääryyttä vastaan ei taistella kukkasin
    Tätä verta ei pysäytä pehmeä myötätunto
    Nälkäisten vatsat eivät suudelmista täyty

    Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat
    Ei synny rakkautta ilman oikeutta
    ei synny oikeutta ilman taistelua
    ei taistelua ilman yhteistä rintamaa

    VastaaPoista
  30. Niin, ja arvostelijoista Einari Vehmas, joka kuulemma luonnehti Picassoa "epävarmaksi taiteilijaksi"

    AW

    VastaaPoista
  31. Mites näiden henkilöiden vaikutuksen (laitetaan nyt englanniksi, kun se suomi on niin vaikeaa - siis mikä on kyseessä influence - effect - impact - impression - action) kanssa on - jos niitä muita merkityksiä ei lasketa?

    Abel Koponen action
    Ville Valo impression
    Pertti Pasanen action
    Pentti Linkola impact
    Veikko Hursti impression
    Eugen Schauman action
    Jari Litmanen impact
    Karl Fazer influence
    Reino Helismaa influence
    Georg Henrik von Wright influence
    Veikko Hakulinen action
    Annikki Tähti impression
    Erno Paasilinna impact
    Armi Ratia influence

    Vetäsin ihan hatusta… :)

    VastaaPoista
  32. esimerkiksi marski. aloitti uransa vasta viisikymppisenä. löytyykö muita kuin virallisia muisteloita. lienee ollut hauskakin. muistaako kukaan suurmies marskin kertomaa vitsiä :)

    VastaaPoista
  33. Kiitos, Eleonoora Roosevelt, kuka oletkaan, olen ikään kuin otettu.
    Juuri näin tämä menee.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  34. Richard Lorenz - mies joka sai lopulta puhuttua ilmavoimien komentajan sen linjan taakse, että hävittäjälentokoneilla oli yliote pommikoneisiin verrattuna. Samainen mies sai vielä Osasto Kuhlmeynin toimimaan (vastoin Kurt Kuhlmeynille annettuja ohjeita) koordinoituihin yhteisoperaatioihin suomalaisten kanssa.

    Hänet sotahistoria on jättänyt kohtuuttoman vähälle huomiolle. Ehkä kai siksi, että ilmavoimissa lienee toiminut asevoimien parhaimmat aivot yleensäkin.

    VastaaPoista
  35. Ilmavoimien aivot:
    Richard ja Magnus OK, mutta entapa heidän senaikainen pomonsa; siis ilmavoimien komentaja!?

    Kummallista, että homma saatiin toimimaan mallikkaasti, vaikka tämä pääpukari oli 'kaikkea' vastaan ja passiivinen.
    Oliko Oesch se joka pani tapahtumaan kiviriipasta huolimatta?

    VastaaPoista
  36. "Former professor" - Tuohan tarkoittaa "entinen professori". Olavi Virta ei tule koskaan olemaan "former".

    VastaaPoista