31. joulukuuta 2010

Logicomix




Tapio Riikonen on saattanut valmiiksi suurtyön: Volter Kilven ”Alastalon salissa” on kokonaisuudessaan verkossa. Osoite on Lönnrot (lonnrot.net). Onnittelut! Seuraavaksi Joel Lehtosen koko tuotanto, jos saan esittää.

Apostolos Doksiadisin – Khristos H. Papadimitrioun sarjakuvaromaani Logicomix, nerouden ja hulluuden rajalla, on ilmestynyt suomeksi.

Viimeistään nyt epäilijöiden on pakko myöntää, että sarjakuvan näköinen kerronta voi olla parempi valinta kuin teksti tai elokuva. Työläs se on.

Teos on aivan erinomainen. Suomennoskin on hyvä. Se on myös siitä hyvä, että lukijani löytävät narisemisen aihetta. Itse en ilkeä kuin mainita, että yhdessä kohdassa ensimmäinen maailmansota on muuttunut toiseksi ja että bibliografia on surkea ja vain englanninkielinen. Tehkääpä te, lukijani, talkootyötä. Pannaan verkkoon kunnollisempi versio.

Niin. Kirjaa voisi luulla tyhmille tarkoitetuksi johdatteluksi matematiikan ja logiikan historiaan sata vuotta sitten, kertojana Bertrand Russell ja eräänä keskeisesnä sankarina Wittgenstein. Mukana ovat toki Cantor, Poincaré, Hilbert, Frege, Gödel ja lukuisat muut.

Tarinan kirjoittaja Papadimitriou (Ateena,Princeton,  Harvard, MIT, UC San Diego)., on nykyisin Berkeleyssä. Hän on tietojenkäsittelytieteen teoreetikko, maailmanluokan nimi. Taannoin hän sai Knuth-palkinnon. Tämä on tarkoitettu teille, Martti ja Shosta! Pelkästään se, että myyjä voi luulla teidän ostavan Tex Willeriä, ei riitä syyksi olla perehtymättä tähän. Asiathan ovat suomalaisilla IT-proffille alkeiden alkeita, mutta…

Vannottaisin yleissivistyksen nimessä lukemaan.  Sellaisetkin käännekohdat kuin Russellin antinomia ja Gödelin epätäydellisyysteoreema on selvitetty hauskasti ja käsitettävästi, ja itseään esittävä Papadimitriou intää kertomuksessa vilahtavien von Neumannin ja Turingin pohjalla laskennallisten tieteiden ja mallintamisen mullistusta, mutta myöntää, että tietoverkot ovat väylä tietoon tai tyranniaan.

Sarjakuvaromaanissa muuten on myös se kohtaus, josta on kiivailtu myös tässä blogissa – mitä ”Tractatuksen” viimeinen lause tarkoittaa. ”Wovon man nicht reden kann… Teoksenne antoi meille keinot karkottaa uskonto, metafysiikka, etiikka jne. rationaalisen tutkimuksen piiridstä.” L. Wittgenstein: ”Te ette ole näköjään ollenkaan tajunneet Tractatusta. Lause tarkoittaa täysin päinvastaista. Ne asiat, joista ei voi puhua loogisesti, ovat niitä asioita, jotka ovat todella tärkeitä.”

Kysymyksessä on romaani, jossa Russellin hiukan kuvitteelliseen luentoon toisen maailmansodan sytyttyä on nivottu runsaasti näkymiä tämän kirjan suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä Aiskhyloksen ”Orestes” (suom. Kirsti Simonsuuri, 2003). Orestesta näytellään Ateenassa samanaikaisesti kuin sarjakuvaa piirretään (itsereferenssi eli hauska viittaus joukko-oppiin – joukko, joka kuuluu itseensä alkiona).

Kuulostaa oudolta? Ei yhtään. Aiheena on intohimo, joka loogikoilla on intohimoa tietämiseen ja puhki tuon teeman oikein tai ellei oikein, ainakin rationaalisesti toimimisen ongelma ja tuon teeman alla valtion eli siis sääntöjen mukaisen toiminnan synty, jolloin ympyrä täyttyy. Loogikot ja matemaatikot haaveilivat täsmällisesti sääntöjen mukaista järjestelmistä, ja moni tuli hulluksi.

Loppukohtauksessa kuvataan oikeudenkäynnin synty, Ateenan tuomareiden äänestys Oresteksen syyllisyydestä, siis kysymys koston ketjun katkaisemisesta.

Ja lopuksi tulee näyttämölle [Timo Soini]. ”Pallas Athene:” Raivottaret, kunnioittakaa taivuttelutahtoa ja järjen pyhää voimaa, joka ruumiillistuu oikeudessa.” Sarjakuvan tekijät, Oresteen katsomossa: ”Ongelma ratkaistu täydellisesti. Jotta viisaus voidaan saavuttaa, Athene sanoo, pitää myös antaa osansa niille, jotka tavallisesti jätetään epäviisaina osattomiksi.”

Papadimitriou:” There is no idea worth explaining that cannot be explained by a good story.”

24 kommenttia:

  1. Wow. Kas kun en itse tehnyt. Aina liian myöhään nousta aikaisin ylös.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoista. Lewis-Papadimitriou: Elements of the theory of computation oli Tkk:llakin vuosia teos, josta kovapäiset teekkarit takoivat pumppauslauseita, ratkeamattomuutta, P:tä ja NP:tä ynnä muuta hankalasti hahmottuvaa nuppeihinsa.

    VastaaPoista
  3. Tämä siis ON loistava!

    Monet varmaan vierastavat vaikeaa aihetta kaikesta vakuuttelustamme huolimatta. Heille voisi surutta luvata rahat takaisin elleivät he koe ymmärtävänsä sarjista ja elleivät he viihdy sen parissa.

    Kannan itse edelleen traumaa lukiossa katastrofiin päätyneestä pitkästä matematiikasta. Epäonnistumisen vuoksi olen kokenut jääväni niin keskeisesti jonkin perustavamman ymmärryksen ulkopuolelle, että huonoina hetkinä olen jopa pohtinut, kannattako eksyneen harhailijan oikeastaan ponnistella mitenkään muutenkaan.

    Locicomix purkaa ainakin pieneltä osalta traumaani. Samalla se antaa suurta uskoa siihen, että sarjakuva voi olla muutakin kuin helppoa viihdettä tai sumeita tekotaiteellisia graafisia kokeiluja.

    VastaaPoista
  4. Kun pohja pettää synapsien suunta vaihtuu: se ei ole katkennut hermo mutta hermosolun tilanne menee hetken mahdottomaksi. Ei tiedä minne suuntaa energiaa ja se teettää päänsärkyä. Eheällä virtaa virta: kaikki virtaa mutta tämä estetään tyylikkäällä indoktrinaatiolla joka tarkoittaa ryhmälle a että ryhmä b on väärässä ja ryhmälle b että a on väärässä. Kyse on siitä, että historia on lukkiuttanut tietyt ajattelijat ajattelemaan koko ajan samaa; eivät saa synapseja siirrettyä ajan ja realismin mukaan; se on heille vaikeaa (ja kun heillä on silti runsaasti omaisuutta me muut joudumme selittämään maailman heidän maailmankuvan mukaan jossa Jumala on siirtynyt ihmiseen; paaviin ja sen mukaan myös kaikki laskennalliset suhteet (tästä kirjoitti Leonardo da Vinci; jonka kirjoituksia jemmattiin tietysti kuten muiden matemaattisten joilla on paitsi lukusarjat niin myös suhteet tallella).

    VastaaPoista
  5. Matematiikka on saanut tehtäväkseen keskittyä lukusarjoihin mutta tärkeämpää kuin ne olisivat silti suhteet. Maapallon oleelliset asiat menevät vaikeaksi ilman niitä (matematiikan opetuksessa nämä ovat indoktrinoitu päin helvettiä alusta alkaen ja ainoa, joka enää ymmärtää kokonaisuudet on erikoispedagogiikan sisällä olevat matematiikan opettajat).

    Chris: Suhteilla tehdään semmoinen "fakta" joka ei silti ole fakta. Tämän ymmärtää kun 2-vuotias lapsi osoittaa mustavalkoista lehmää kirjassaan ja sanoo "lehmä" mutta kaksi sivua myöhemmin näkee pupun joka on kirjassa samankokoinen kun lehmäkin k...

    Chris: John Locke kirjoitti ns. jättiläisistä ja heidän vastakohdastaan eli rationaalisista joilla molemmilla oli silti oikea logiikka. Ero johtui suhteista tässäkin ja Kristinusko toi omat supistuneet ja teknisemmät kaavat (Egyptin kautta?) länte...


    Chris: Kun kaikki suhteessa meni pienemmäksi mahtui enemmän kansaa maapallolle eli teknisyys teetti enemmän työtä per nuppi.

    Chris: ‎....ja heille, Kristinuskon agenteille se tiesi enemmän agentoitavaa eli enemmän sakkia, joita johtaa kohti omia laskelmia. Ja se, joka johtaa on aina Russellin parturi eli määrää kategoriat. Tämä on se konspiraatio mistä ei osata kirjoittaa oikein.

    Chris: Viro siirtyy näin euron mukaan uusiin suhteisiin voisi sanoa mutta vika ei ole valuutan eikä EU:n vaan vanhan kompetenssin how to do it. Dyvers do it deeper.

    VastaaPoista
  6. Ad Omnia: John Paulos, Innumeracy. Mathematical illiteracy and its consequences (1985, 2001) oli kirja, jonka jouduin lukemaan eräällä amerikkalaisten tuomarikurssilla Princetonin matemaatikkojen vaatimuksesta.

    Ainakin suhtautuminen tilastollisiin menetelmiin muuttui välinpitämättömästä kiinnostuneeksi.

    Meiltä puuttuu käsitettävä kansanopetus keski-ikäisille. Osaatteko te selittää kysyjälle, mikä on "algoritmi"? "Täsmällinen sääntö tai täsmälliset säännöt ongelman ratkaisemiseksi" sanoo sanakirja, mutta itse vastaan "yhteenlasku paperilla". Kun lasket 67 + 76, vedät viivan alle ja tiedät, että yli 10:n menevästä luvusta ykkönen siirretään ylös toiseen sarakkeeseen, toteutat algoritmin. Ei siihen siis mitään konetta tarvita.

    Mailmaa mullistanut algoritmi oli jakokulma, joka tuli käyttään vasta keskiajalla (arabialaisten numeroiden myötä).

    VastaaPoista
  7. Matematiikka ei ole tiede vaan teknologia.

    VastaaPoista
  8. Harkitsin tuon kirjan ostamista perheeni nuorisolle joululahjaksi, jollekin heistä.

    Mutta perisuomalainen (ei perus-) häveliäisyyteni voitti: en kehdannut ostaan akateemisesti sivistyneille nuorille fiksuille ihmisille sarjakuvakirjaa.

    Niinpä päätin ostaa sen itselleni.

    VastaaPoista
  9. John Allen Pauloksen (P. vaatii käytettävän Allenia, koska ei tahdo sekoittua paaviin) Numerotaidottomuus on ollut kuulemani mukaan HKKK:ssa tenttikirjana. Saisi olla vieläkin.

    Lukuisin tervehdyksin
    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
  10. Heh. Jakokulmasta. Sehän muutettiin joskus 1970-luvulla uudenlaiseksi muodoltaan.Meidän silloinen kansakoulunopettajamme Pekka K. sotki vuosikausia jaettavan ja jakajan nimitykset ja tuli näin pilanneeksi muutaman koululaisen laskennon oppimisen. Eikä äijä uskonut, kun sille sanoi asiasta. Se suuttui. Samaan aikakauteen sijoittuu ns. uuden matematiikan ja joukko-opin epäonnistuneet kokeilut ja taas oppilaiden kustannuksella. Aihe oli kansakoulunopettaille aivan liian abstrakti asia.

    Muuten olen sitä mieltä, että aritmetiikan lisäksi vain harvalla ihmisellä on elämässään tarvetta muuhun matematiikan alueeseen. Vai koska olette viimeksi tarvinneet yhtälöiden ratkaisuja arkielämässä?

    VastaaPoista
  11. Wittgenstein olisi kiitollinen suomalaisille ongelman ratkaisusta:
    -nukkui Estonian upotessa, mutta valvoo kabineteissa hiljaisen perinnetieodon hyödyntämistä; nukkui Hurstin tarjotessa soppaa köyhille, mutta pönötti mukana Linnan juhlissa.

    Tosin prof. Paul Lillrank on vaatinut ruotsinkielen aseman tuntuvaa kohentamista, koska suomenkieliset ovat keksineet ainoastaan jonkin kummallisen urheilulajin.

    VastaaPoista
  12. Jostakin syystä minulla on aina ollut sellainen (harha)käsitys, että joukko-oppi tuli kouluumme siksi, että se oli jotenkin edistyksellisempää - peräti marxilaisempaa - koska siinä yksilöiden sijasta keskiössä olivat joukot.

    Onko tämä käsitykseni todella harhaa vai onko siinä jotain perää? Itse en sitä siis tiedä.

    Mutta etteikö yhtälöitä tarvitsisi jokapäiväisessä elämässä!

    Juuri eilen soitti vaimoni ja kysyi, miten hän saa summasta X, jossa on jo ALV mukana, sen alvittoman alkusumman.

    Yhtälöhän siihen tarvittaisiin, ellei sitten laillani satu muistamaan nyrkkisääntöä: jaa alvillinen summa luvulla 1 + alv-% (esim. 1,23).

    VastaaPoista
  13. Hei Jukka. Myöhäiset syntymäpäiväonnitteluni. Lähetin onnittelut kyllä ajallaan kera L Viidan aiheeseen sopivalla riimittelyllä johtajasta, jonka hyvin tunnet. On kadonnut jonnekin bittien taivaaseen.

    Päivän aihesta. Ostin Logicomixin tyttärelleni joululahjaksi. Tietenkin luin sen ensin.
    Lukemistani häiritsi koko ajan uudet kuvat, jotka kuvittelin vastaavaan kirjaan Richard Feynmanista. Hänestä olisi ainesta useampaankin sarjakuvakirjaan.

    Jonkinlainen ristiriita kreikkalaisiin tekijöihin syntyi siitä Feynmanin havainnosta, jossa hän tutustuttuaan pyynnöstä Kreikan kolujärjestelmään, kauhisteli miten paljon opiskelijat eri asteilla pänttäävät päähänsä Kreikan mytologiaa ja kuinka vähän matematiikkaa ja luonnontieteitä.

    Pitäisikö vielä vetää paralleeleja Kreikan nykytilanteeseen?

    Hyvää uutta vuotta.

    VastaaPoista
  14. "Vai koska olette viimeksi tarvinneet yhtälöiden ratkaisuja arkielämässä?" Suurin osa opitusta vaikuttaa ihmisessä salaa mutta sitäkin yleisemmin, ja tämä on luostarihenkisten tiedonalojen - kuten matematiikka - tapauksessa aivan erityisen totta.

    http://www.youtube.com/watch?v=57PWqFowq-4

    Hyvää vuodenvaihdetta koko posselle!

    VastaaPoista
  15. Yhtälöiden ratkaisuista:

    Ei ole tarvittu sitä taitoa - eikä kaikkia muitakaan koulussa opittuja taitoja. Silti uskon, että kaikenlainen älyllinen järkeily on ollut hyödyllistä ja terävöittänyt aivoja. Kaikkea ei myöskään tarvitse muistaa, mutta on silti hyvä, että on jotakin joskus opetellut.

    VastaaPoista
  16. Kuten Kantele (onkohan hän sama henkilö, joka piti mainiota lukunopeuskurssia mm. KY:llä 1990-luvulla?) tietää oikein. Innumeracy oli tenttikirjana kvantitatiivisten menetelmien peruskurssilla ainakin jo vuonna 1991. Myöhempi käännös on, pelkään, voinut viedä kirjalta hohtoa, mutta esimerkiksi lääkäreille sen esimerkit testien luetettavuusluvuista olisivat kullanarvoisia. Vahva itseluottamus yhdistettynä suppeaan laskentakokemukseen on vaarallinen yhdistelmä, koska tulee ajaneeksi intuitiolla usein metsään. "Väläyksin" (blink) voi asioita ymmärtää vasta kunnes on vaivalla punnertanut keräten välituloksia päähänsä.

    VastaaPoista
  17. ad Ano,

    saattaisin kuvitella jonkun joskus jossain hyödyntäneen aritmetiikan ohella myös euklidista geometriaa arjen ongelmanratkaisussa...

    VastaaPoista
  18. Ad Omnia: - tuo alv:n laskeminen on mainio esimerkki. Minulla on taito laskea se väärin.

    Itse kirjan iso asia on matematiikan puuttuminen yleissivistyksestä. Syistä voidaan keskustella. Joka tapauksessa tässä tulee sivutuotteena ymmärrystä todella tärkeistä asioista.

    Tuntevatko kaikki muuten aika samanlaisen kolmen sarjakuva-albumin sarjan Alvar Aallosta? Se ei tainnut saada paljon huomiota. Tulos oli mainio ja avarsi.

    VastaaPoista
  19. Ns.uusi matematiikka oli eritysesti länsimaista pornografiaa ja vanhat Itä-Euroopan maat pitäytyivät pitkälti perinteisessä matematiikan kouluopetuksessa. Tuloksena olikin sitten vuosikymmeniä menestystä matematiikkakilpailussa.

    Jotkut valkobandiitit haluavat edelleen kiistää kommari-Venäjän kovan tason luonnontieteissä, mutta se nyt vain on fakta (no joo, oli muutama hutikin).

    Matematiikka on tieteistä kumulatiivisin. On täysin mahdotonta edetä, jos edeltävä tieto on jäänyt omaksumatta eli kurssit ovat tarkoituksella tietyssä järjestyksessä. Ja tietojen paikkaaminen aiheuttaa aivan perkeleellisesti lisätyötä, jonka voin itse kokeneena todistaa.

    Jotain on jäänyt opettamatta kun yliopistotasolla valitetaan aineksen vaativan lisäkurssitusta jo koulussa opetettuihin taitoihin.

    VastaaPoista
  20. Hi Jukka,

    Your profile says you are a translator. Perhaps you can help me translate an iPad app into Finnish? my email is darrenmurtha (a-t) gmail dot com.

    VastaaPoista
  21. "Muuten olen sitä mieltä, että aritmetiikan lisäksi vain harvalla ihmisellä on elämässään tarvetta muuhun matematiikan alueeseen. Vai koska olette viimeksi tarvinneet yhtälöiden ratkaisuja arkielämässä?"

    Jälleen yhdelle nimimerkkini (Anonyymi) häpeämättömälle kopioijalle:

    Tänään laitoin ammattiliittoni lakimiehelleni selvitettäväksi yhtälön x*y=z

    x=opetettavien tuntien määrä

    y=opetetusta tunnista maksettava palkka

    z=maksettava palkka

    Emme Rovaniemen kaupungin kanssa ole päässeet yhteisymmärrykseen muuttujista "x" tai "y", vaikka molemma olemme sitä mieltä, että VESiä sovelletaan.

    VastaaPoista
  22. Vitsiniekalle kysymys? Onko tuossa kyse artimetiikasta vai ei?

    VastaaPoista
  23. Arjen yhtälöistä: Tulipa kansakouluntarkastaja Lahdessa laskentotunnille ja päätti yllättää oppilaat laskutehtävällä:"Kilo omenoita maksaa 8 mk,matka Lahdesta Riihimäelle on 52 km, kuinka vanha minä siis olen" Syvän hiljaisuuden katkaisi Pertsa viittaamalla. "No" Viiskytkaks vuotta vastasi poika. Oikein! miten ihmeessä ratkaisit yhtälön, kysyi hämmentynyt tarkastaja. Helppoa! meiän naapurissa asuu yks puolihullu kakskytkuusvuotias.

    VastaaPoista