29. joulukuuta 2010

Kirjojen puutteessa




Tämän kirjoittaakseni tarvitsisin Erkki Lehtisen Lapuan historian I-II. Kauhavan historia on, mutta siitä ei ole aihetta paljon rallatella. Kuulemani mukaan tekijä sairastui ja kukaties kuoli kesken työn, ja eilenkin kehumani Virrankoski oli kiinni muissa töissä.

Kun tulin näet maininneeksi oppineiston ohella muutoin valtakunnassa tunnettuja pitäjänmiehiä, jouduin pahoihin tunnontuskiin. Taitavat olla Sinnemäetkin kesälomalla, kun ei ole kukaan vielä kommentoinut, että varmaan edelleen kuuluisin lapualaislähtöinen elinkeinoelämän edustaja oli vuorineuvos Heikki Huhtamäki. Kauhavalta taas oli kotoisin Hankkijan vuorineuvos Jorma Järvi, ja Lapualta on saman arvonimen kantajia muitakin. Ellen nyt erehdy, Hakan toimitusjohtaja oli 60-luvulla Matti Karjanlahti, kauhavalainen, ellei ollut ylimaista Kortesjärven puolelta.

Sinänsä mielenkiinnottoman listan tekemisen sijasta pitää kysyä, miten sosiaalisia ”hotspoteja” voisi paikantaa. Suomen kirjailijat ja muusikot olen joskus tutkinut melkein yksin kappalein. Oulu ja Oulun lyseo on kai malliesimerkki paikasta, joka on Koskenniemestä alkaen – itse asiassa jo ennen häntä – tuottanut kohtuuttoman määrän kirjailijoita. Hämeenlinnan lyseota ei voi oikein laskea, se kun oli yhteen aikaan ainoa suomenkielinen yliopistoon johtanut oppilaitos. Eikä minulla ole kykyä pohtia mielenkiintoisesti puhki kirjoitettuja suurkouluja, sellaisia kuin Norssi ja Ressu.

Jos laittaisi seinäkartan, kuten saatan tehdäkin, koska pidän nuppineuloista, voisi merkitä mielivaltaisesti valitsemiaan kulttuurin nimiä sille kartalle ja katsoa, tuleeko kasoja. Menetelmä ei ole tieteellinen, mutta jotain se voisi sanoa. Etumerkillä ei näet ole väliä. Joku on voinut tulla koulussa päähän potkituksi ja kasvanut siitä kiukuspäissään taiteilijaksi. Joku toinen – kuten Koskenniemi ja Leino – herättivät kuulemma hyväksyvää huomiota ja ihmetystä jo poikasina.

Etelä-Pohjanmaan rintapitäjissä musiikki saisi monta nuppineulaa, koska pelimannit ja lisäksi kansanlauluja merkittävästi tuottaneet seudut, kuten esimerkiksi Evijärvi ja Kauhava, olisi osoitettava.

Mielenkiintoisia paikkoja on esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla, josta melkein samaa seurakuntaa (Nivala, Ylivieska) ovat Kyösti Kallio, Vilkunat ja – Hannu Taanila. Kuten tiedettäneen, Vilkunat näkyvät edelleen omalla nimellään, mutta Kustaa Vilkunan tytär on Pekka Herlinin leski eli näiden nyt näkyvien Herlinien äiti. Näkyi viimeksi joulun alla Temppeliaukion kirkossa.

Jäin miettimään kuuluisaa brändityöryhmää, jonka ajatukset eivät minusta vaikuttaneet omaperäisiltä eivätkä toteuttamiskelpoisilta. Tulevaisuuden tutkimus ja siihen väljästi liittyvä kirjoittelu on silmissäni jokseenkin surullinen tiede.

En osaa nimetä henkilöä, mutta olisin kaivannut joukkiolta historian asiantuntemusta. Itse tapaan ajatella, että olemme kokeneet lyhyessä ajassa kaksi tärskyä, 1968-1970 elinkeinorakenteen muutoksen ja siihen liittyneen joukkopaon Ruotsiin, ja 1991 alkaen finanssiyhteiskunnan, joka perustuu rahalla mittaamiseen, sillä varauksella, että on huono mitata, kun sitä rahaa ei ole. Niinkin voi ajatella, että noin vuodesta 2001 siirryttiin kolmanteen maailmanjärjestykseen, koska niin monet muutosta osoittavat käyrät kääntyvät kutakuinkin pystysuoraan.

Internet-liittymien määrä moninkertaistui ja IP-osoitteiden lukumäärä kymmenkertaistui. Älypuhelimet eivät ole ohimenevä muoti. Ne ovat ohimenevä mahdollisuus, keino niputtaa toistuvia rutiineja ja vapauttaa aikaa johonkin sellaiseen, mitä asianomainen pitää tähdellisenä.

Se on tyypillistä, että kun meillä on nyt ihmisoikeudet ja oikeusvaltio, se tarkoittaa lähinnä, että ihmisoikeudet ja oikeus merkitsevät paljon vähemmän kuin koskaan ennen, viimeksi kuluneiden tuhannen vuoden aikana. Tämähän on diilivaltio, kuten jokin televisio-ohjelma antaa aiheen nimittää.

Risukarhella äestäjät eli menneisyyden äkeät äijät ja akat touhuavat jostain tekijänoikeuksista samaan aikaan kun toimeentulon kannalta olisi todella kiireellistä kunnostaa jakelujärjestelmiä.

Joskus tuntuu, ajattelin Kauhavan menneisyyttä tai Kirkkonummen tulevaisuutta, että päättäjiltä menevät ikään kuin sekaisin rajamerkit ja vainiot. Niitä nykyisin oransseja metallitappeja kun ei voi syödä.

20 kommenttia:

  1. Vuorineuvos Jorma Järvestä on sanottu, että hän haali alaisikseen lähinnä jees-miehiä. Järven näkökulmista poikkeavia kantoja ei siedetty ja tällainen uskallikko sai mennä.

    Lopulta koko Hankkija kaatui liiketoiminnan tappiollisuuteen. Puolimatkan kauppakin oli kuulemma Hankkijalle huono kauppa. Puolimatka teki tiettävästi ensimmäisen tappiollisen tilinpäätöksen, kun se tuli Hankkijan omistukseen.

    VastaaPoista
  2. Hauska lehti Hesari näyttää maahantunkeutumislinjastot: tulee kymmeniä junia ja ilma-aluksia täynnänsä idänväkeä lompsat levällään.

    Matkailuväen riemuitessa työministeri Sinnemäki poimi Pohjanmaan IKL-körttipappi-isiensä arkistoista idän sapelimiekkaa polkevan korskean leijonan vihreiden vaaliveturiksi.

    VastaaPoista
  3. Pikku kysymys JK:lle: "Hämeenlinnan lyseota ei voi laskea, kun se oli yhteen aikaan ainoa suomenkielinen yliopistoon johtanut oppilaitos." Milloin näin? Kyllä ainakin Jyväskylän lyseo on ollut yliopistoon johtava koko ajan v:sta 1858 lukien.

    VastaaPoista
  4. Tuo Suomen vaakunan leijona on kristillinen symboli, joka kuvaa raamatussa kristusta. Se on myös Juudan sukukunnan symboli, Juudan jalopeura, Jeesus Kristus, joka elää ja hallitsee iankaikkisesti.

    VastaaPoista
  5. The quantity of pleasure not the quality the whole point of it and these digital machines come in, the all-or-none machine Norbert Wiener called it, machine that counts brings in the binary system and the computer with it, so Wiener tells us about a brilliant American engineer who's gone out and bought an expensive player piano. Pushpin or Pushkin, doesn't care a damn for the music but he's fascinated by the complicated mechanism that produces it that's what America was all about, what mechanization was all about, what democracy was all about and the deification of democracy a hundred yers ago all this technology at the service of entertaining…

    William Gaddish (Agape Agape)

    http://en.wikipedia.org/wiki/Norbert_Wiener

    The idea that information can be stored in a changing world without an overwhelming depreciation of its value is false. It is scarcely less false than the more plausible claim that after a war we may take our existing weapons, fill their barrels with information.
    Norbert Wiener

    Yksi kristinusko - kuten Irlannissa. Yksi Islam - kuten Libanonissa. Yksi 1600-luku - kuten Euroopassa (jolloin koko paska melkein hävitettiin). Yksi juutalaisuus - kuten Israelissa :)

    Jospa maailma jakautuu jälleen heimoiksi? Atavismi.

    Toivon menettäminen merkitsee ihmisten turmeltumista - siis raja-aluetta. Siellä vieraantumista voi pitää moraalisen ajattelun palkkiona - selvänä rahana melko usein (rahattomuuskin kelpaa) - ja tosiasioita pikkuseikkoina.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Ernie_Pyle

    Ernie Pyle kertoi nähneensä - puhe siitä Toisesta Maailmansodasta - kasan kuolleita italialaisia miehiä, jotka olivat mitä ilmeisemmin kuolleet samanaikaisesti, koska kuolonkankeus oli alkanut - ja melkein jokaisella oli valtava erektio. Muutamien kalut tunkivat esiin napituksenkin läpi. " Niitä oli varmaan pari sataa sojottamassa taivasta kohti." No se ei päässyt vielä silloin otsikoihin. Pääsisikö nyt?

    http://cdn.idontlikeyouinthatway.com//pictures/20101228/Coco%20Twitpic/coco-twitpic-banner.jpg

    VastaaPoista
  6. "Se on tyypillistä, että kun meillä on nyt ihmisoikeudet ja oikeusvaltio, se tarkoittaa lähinnä, että ihmisoikeudet ja oikeus merkitsevät paljon vähemmän kuin koskaan ennen, viimeksi kuluneiden tuhannen vuoden aikana." Haluaisitko, JK, perustella tarkemmin. Eikö nyt Suomi ainakin ole paljon ihmisoikeuksiin kiinnittävämpi valtio kun ennen ja eikö EU:kin ole lopulta oikeusyhteisö, jossa EY-tuomioistuin aktiivisesti luo tuota yhteyttä poliitikkojen (eurooppaneuvosto) haratessa vastaan?

    VastaaPoista
  7. Maapallo valon symboliikan mukaan näyttää erilaisia tiivistymiä missä Eurooppa muistuttaa hakaristiä.

    VastaaPoista
  8. Parahi oikeusneuvos

    Ei kommentti vaan viesti eräältä oikeutta etsivältä blogistilta johon juuri osuin.
    Siis seuraava kutsu siinä oli ja päätin sen tiedoksi saattaa, jos vaikka myöhemmin siitä istunnosta jotai kuuluisi.
    ----------------------------------
    Sain tänään ulosottomieheltä haasteen konkurssiasiassa Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen Sovionkatu 1:een istuntosali Braheen tiistaina 4.1.2011 klo 10.00 . Soitin käräjätuomari Timo Tammikedolle asian johdosta ja esitin todistajien kuulemista ja todistusaineistojen esittämistä asiassa. Käräjätuomari Timo Tammiketo tyrmäsi ajatuksen todistajien kuulemisesta ja todistusaineistojen esittämisestä ja löi luurin korvaan. Käräjäoikeus ei siis korjaa omia virheitään. Ei voinut välttyä vaikutelmalta, että hänellä oli ennakkoasenne asiaan ja hän oli tehnyt päätöksen etukäteen. Perehdyin oikeudenkäymiskaareen ja konkurssilainsäädäntöön. Minun oikeustajuni mukaan tuomarin menettely on oikeudenkäymiskaaren vastaista. Sama asia on nyt samanaikaisesti käsittelyssä Rovaniemen hovioikeudessa valituksena, korkeimmassa oikeudessa purkuasiana ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa. Tämän ei pitäisi olla mahdollista oikeusvaltiossa, mutta näin se asia vain on.
    Soitin korkeimpaan oikeuteen, jossa asia on purkuasiana käsittelyssä. Asian esittelijä ei ollut tänään paikalla, mutta huomenna ehkä on.
    Pyydän tiedotusvälineiden edustajia ja kansalaisia suurin joukoin seuraamaan oikeudenistuntoa paikan päälle Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istuntosaliin, koska käräjätuomari Timo Tammikedolla näyttää olevan ennakkoasenne asiaan. Mielestäni Ylivieska-Raahen käräjäoikeus edustaa toiminnaltaan Suomen oikeuslaitosten pimeintä puolta. Siksi kansan tuki on tarpeen totuuden esille saamiseksi. Mielestäni Suomi ei ole oikeusvaltio. Nm anonyymi

    VastaaPoista
  9. Näin Hämeenlinnan lyseon käyneiden siskona, vaimona ja äitinä huomauttaisin, että Jyväskylän lyseo on maamme ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu: yläalkeiskoulu vuodesta 1858, alkeisopistona vuodesta 1862 lyseona vuodesta 1873 kuten myös Hämeenlinnan lyseo.

    VastaaPoista
  10. Ad Omnia: Jyväskylä oli ensimmäinen. "Lyseo" tuli käyttöön terminä kommentoijien mainitsemana vuotena.

    Virhettäni vähättelemättä - kiinnitän suhteellisen vähän huomiota epätarkkuuksiin, ellei asia ole vakava tai varsinaisesti esityksen aiheena.

    Kiitos oikaisusta.

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: - edellä oleva kutsu oikeudenkäyntiin on asiana sellainen, että se ei kuulu tähän blogiin. Olkoon se tässä rajatapauksena. Itse oikeusjutusta en tietenkään osaa sanoa mitään, kun en tasiaa tunne. Nimeltä mainitun henkilön leimaaminen kuuluu paremmin sosiaalisen median puolelle, mutta kommentissa nyt esitetään kirjoittajan käsitys oikeusvaltiosta.

    VastaaPoista
  12. Ad Omnia: Yhteisöoikeuden, ihmisoikeudet mukaan luettuna, merkitys on kasvanut nopeasti. Asia on kaikin puolin hyvä.

    Subsidiariteettiperiaate on silti voimassa. Yhteisön tuomioistuimet eivät ole muutoksenhakuasteita. Niiden toiminnan tarkoitus ei ole, käyttääkseni vanhaa sanontaa, auttaa ihmisiä pääsemään oikeuksiinsa, vaan ohjata jäsenvaltioiden viranomaista, etenkin tuomioistuinten toimintaa.

    "Valitan seuraavaksi ihmisoikeustuomioistuimeen" on usein kuultu repliikki.

    Lissabonin sopimuksen jälkeen asetelma on muuttunut jossain määrin, mutta sääntö on selvä. Jos joku tuomitaan esimerkiksi rangaistukseen riittämättömin todistein, ihmisoikeustuomioistuin ei ryhdy tutkimaan todistelua ja arvioimaan asiaa uudelleen.

    Yritän välillä varoitella lapsekkaasta luulosta. Olen itse tehnyt tuomarina hyvinkin monia "vääriä päätöksiä". Tyypillisesti tuomari voi olla jokseenkin varma siitä, että syytetty on syyllinen, mutta jos todisteet eivät riitä, tuomio on vapauttava.

    VastaaPoista
  13. Ad Anonyymi: Suomenkin vaakunan leijona on minun silmissäni heraldinen symboli, joka esiintyy eri puolilla Eurooppaa monissa muodoissa.

    VastaaPoista
  14. Lapualaisista ei passaa unohtaa pääministeri Anneli Jäätteenmäkeä. Ja jos lapualaisia vuorineuvoksia etsitään: Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki. Puhumattakaan Jussi Ketolasta, joka vasaran alta lähtiessään vannoi, ettei tuu takaasin ennen ku ostaa koko Hellanmaan. Itämaiden kielten professori Jussi Aro oli Hellanmaan nero, eri ihminen kuin joku toinen samanniminen. Kauhavan/Seinäjoen kauppiaat Aukiatkin juontavat Lapuan Hellanmaahan.

    VastaaPoista
  15. http://en.wikipedia.org/wiki/Lion_%28heraldry%29

    Heraldiikka oppina on tiukasti sääntöihin tukeutuva. Siksi tuon wikipedia-artikkelin leijonilla on säännömukaisesti kulli, joka siis vihreiltä leijonastaan puuttuu.

    Tämä tahtoo sanoa, että heraldisia symboleja ei tule käyttää, jos ei vaan osaa.

    VastaaPoista
  16. http://www.archive.org/details/completeguidetoh00foxduoft

    Tuolta voi ladata hyvän oppaan heraldiikan saloihin

    VastaaPoista
  17. "Ellen nyt erehdy, Hakan toimitusjohtaja oli 60-luvulla Matti Karjanlahti, kauhavalainen, ellei ollut ylimaista Kortesjärven puolelta."
    Rakennusmestari Matias (Matti) Hemmi Karjanlahti (2.4.1908-7.6.1974) oli kotoisin Kauhavalta, mutta ei koskaan ollut Hakan, vaan Karjanlahti Oy:n toimitusjohtaja. Karjanlahti Oy rakensi Helsinkiin useita kymmeniä kohteita, mm. Aikatalon ja Pyhän Marian kirkon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matias Karjannlahti oli isäni serkku ja minullakin tilaisuus tavata ko.henkilö useita kertoja.Loi uransa ja rahansa tyhjästä.Rakensi Kauhavallekin talon Kauhavantien varteen.

      Poista
  18. Kyllä Kauhavan menneisyyttä kehtaa miettiä, tulevaisuudesta kun ei ole takeita. Koskahan isännät hoksaa kieltää junien pysähtymisen asemalla, ettei miinusmerkkinen muuttoliike jatkuisi.

    VastaaPoista
  19. Hakan toimitusjohtaja oli Kauhavalta, Antti Pelkola. Jorma Järvi on ylihärmäläinen taustaltaan, vaikka kävikin koulunsa Kauhavalla.

    Mummeli

    VastaaPoista