14. joulukuuta 2010

Asiantuntijat perkeleet




Otsake on kaikessa sopimattomuudessaan muistuma laulusta ”… sä päivän pitkän muurasit ja urhon lailla rappasit – nyt sähkömiehen perkeleet on seinän särkeneet.”

Hetkittäin toivo herää. Tiede-lehdessä on ainakin yksi hyvä blogisti, joka kirjoittaa kolumneja, mutta viis siitä. Uschanov-niminen nuorhenkilö, jonka sukunimi voisi hyvinkin olla kotoisin Kyyrölästä, on julkaissut kirjan yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä (Suuri kaalihuijaus. Teos 2010).

En yleensä osaa arvostaa skeptikkoja. Ne jotka käyttävät itsestään tuota nimitystä ovat usein aivan yhtä mekanistisen maailmankuvan uhreja kuin tahmeimmat puhdasoppiset. Tulee mieleen murheellinen tapaus, tuntemani poika, joka painoi mieleensä törkeyksiä ja solvauksia ja nakkeli niitä toisille täsmälleen väärällä hetkellä ja erittäin epäonnistuneessa paikassa. Kun lätty alkoi lätistyä, hän koetti vinkaista:” Vitsivitsivitsi!” Mutta se oli myöhäistä.

Muissakin ammattikunnissa kuin taksinkuljettajissa on runsaasti ihmisiä, joilla on tapa ja taito selittää totuus ilmastonmuutoksesta, eurooppalaisesta rahoituskriisistä tai maahanmuuttajista lyhyesti ja sitovasti. Selitystä säestävät usein silmien murhanhimoiset muljahdukset, jotka nähden viisas tyytyy ynähtelemään mahdollisimman epämääräisesti.

Usein mainittu Dunningin – Krugerin efekti eli metakognitiivisen kyvyn vajavaisuus on se sama asia, jota olen kuvannut tässä blogissa kyselemällä, onko ajatuksellisesti mahdollista käsittää joutuneensa itseään paljon fiksumpaan seuraan. Fiksu ei tarkoita henkilöä, jolla on kyky käyttää tyrmistyttäviä sanoja, vaan oikeasti fiksua.

Vastauksesta olen epävarma.

Rautalankamalli ongelmasta on esimerkiksi tämä usein esitetty: hyvin harva väittää puhuvansa sujuvasti englantia, ellei osaa sitä kuin muutaman sanan. Jos osaa lukion kurssin verran, voi vielä pettää itseään tulkitsemalla syntyperäisten naamankureet näiden poikkeukseksi typeryydeksi. Parempi esimerkki olisi stokastiset osittaisdifferentiaaliyhtälöt. Melkein jokainen perääntyy, jos tulee esittäneeksi tukevan mielipiteen asiasta ja toiset tarjoavat paperia ja kynää ja pyytävät laskemaan.

Lisäisin asiasta aikoinaan ja nyt kirjoitettuun kaksi asiaa. Toinen on yhdistelykyky eli taito käsittää ei-ilmeiset yhteydet. Hyvissä dekkareissa ja hyvissä vitseissä muuten esiintyy juuri tätä taitoa. ”Vihaa yhteensattumia”, toistelee Leif GW Perssonin kuoleva poliisi ja tarkoittaa luultavasti, että ”yhteensattuma” on laiskan selitys.

Toinen on suuri kuva, big picture. Dunning-Kruger –ihmiset luulevat, että tuo tarkoittaa jotain visiointia tai näkyjen näkemistä. Tutkimuksessa, elinkeinoissa ja ammateissa se tarkoittaa tätä: itsevarma tyhmyri näkee köyden ja sanoo, ettei asia siitä muuksi muutu. Tavallista sinistä köyttä, samaa jolla vene kiinnitetään laituriin. Suuri kuva edellyttää muutamaa askelta taaksepäin, jolloin käy ilmi, että köydessä riippuu hirtetty poliisi.

Miten asian nyt ilmaiseekaan, havainto vaikuttaa tilanteen kokonaisarvosteluun ja saattaa edellyttää toimintaa.

Rautakaupan myyjän käsitys köydestä ei ole aina ja kaikissa tilanteissa riittävä.

Kun mennään vaikeisiin asioihin, on todella hankala sanoa, mitkä ilmiöt liittyvät toisiinsa. On vaikea sanoa, onko veroja korotettava vai alennettava. Ehkä on viisainta olla sanomatta mitään, koska veroja on niin monenlaisia.

Oikaisen yhden Uschanovin virheen, joka esiintyy hänen typeryydentutkimuksensa alussa. ”Yleisen elämänkokemuksen mukaan” on juridiikassa käytetty perustelu, mutta toisin kuin kirjoittaja selittää, se ei tarkoita yleistä elämänkokemusta eikä edes uskottele, että sellaista olisi olemassa. Se on riskinjakosääntö. ”Yleisen elämänkokemuksen mukaan” ihminen voi kuolla, jos häntä tuikkaa puukolla rintaan. Lause ei ole väittämä kausaalisuudesta eli syy-yhteydestä, vaan tahallisuudesta. Syytetty kantaa riskin siitä, oliko hän perillä asiasta vai ei, ja välittikö hän tästä näkökohdasta vai eikö välittänyt. Hänet tuomitaan tahallisesta surmaamisesta, taposta.                                                                                                    

32 kommenttia:

  1. ...onko ajatuksellisesti mahdollista käsittää joutuneensa itseään paljon fiksumpaan seuraan?
    Kääntäisin asian toisin päin: fiksu pärjää tyhmemmässäkin porukassa :)

    VastaaPoista
  2. Uschanov-niminen nuorhenkilö, jonka sukunimi voisi hyvinkin olla kotoisin Kyyrölästä, - -.

    Valistunut arvaus, mutta olen yksi Suomen kuudesta Uschanovista, joiden sukunimi ei ole kotoisin Kyyrölästä vaan sitä ympäröineestä Muolaasta.

    Lause ei ole väittämä kausaalisuudesta eli syy-yhteydestä, vaan tahallisuudesta.

    No, näinhän asia yleensä nähdään (minkä vakuudeksi viittaan loppuviitteessä Kemppisen Taistelu oikeudesta -teoksen diskussioon yleisestä elämänkokemuksesta). Mutta itse haluan oikeastaan pohjimmiltaan nimenomaan kiistää koko tämän kausaalisuuden ja tahallisuuden välisen erottelun. Syyn ja syyllisyyden välinen yhteys ei ole pelkästään etymologinen, kuten jo vaikkapa Väinö Linna aikoinaan huomautti klassisessa esseessään "Syyparka", jossa hän varoitti meitä "ruhjomasta syyllä toisiamme" - ei siis "ruhjomasta syyllisyydellä".

    En oleta, että tämä suhtautumistapani asiaan miellettäisiin epäkontroversiaaliseksi. Mutta itse asiassahan teen tuossa tekstikohdassa jotain paljon paheksuttavampaa kuin Kemppinen antaa ymmärtääkään: puhun yleisestä elämänkokemuksesta ja ignorantia juris non excusat -periaatteesta samaan hengenvetoon ikään kuin ne olisivat keskenään jotenkin synonyymisiä käsitteitä. Eivät toki ole. "Vitsivitsivitsi!"

    Kausaalisuudesta sinänsä voisi tietysti sanoa paljonkin hauskaa. Itsekin sanon tässä puheena olevassa kirjassani myöhemmin aivan toisessa asiayhteydessä (s. 134-136).

    VastaaPoista
  3. "... onko ajatuksellisesti mahdollista käsittää joutuneensa itseään paljon fiksumpaan seuraan... "

    Koko ikäni olen seurustellut itseäni fiksumpien (ja aluksi myös myös minua vanhempien) ihmisten kanssa. Voi olla, ja varmaan niin onkin ollut, että en ole sitä ymmärtänyt. Hyvä, että nyt tajuan, että en ollut poikkeava yksilö.

    VastaaPoista
  4. Suomen ainoassa intelligentsija*-blogissa eli Soininvaaran aivopierumossa on runsaasti yksilöitä, joilla on "taksikuskinvarmat" mielipiteet a) kaikesta b) talousasioista c) liikenteestä. Sääli niitä kahta oikeasti asioista tietävää ja älykästä vakikommentoijaa, jotka siellä välillä yrittävät. Välillä sinne tulee uusia yrittäjiä, mutta rasittavat "nerot" saavat useimmat poistumaan nopeasti.

    * pejoratiivisessa merkityksessä

    VastaaPoista
  5. Jos nimesi viittaa itään, sinut kutsutaan puhdistautuman itäisistä vaikutteista; jos nimesi viittaa apuun, sinut kutsutaan näkymättömän käden Apuseksi; jos nimesi viittaa neuvomiseen, sinut kutsutaan olemaan Neuvonen, so. brändäämään.

    Jotenkin näin se meillä yhä menee, vaikka yksilöiden lahjakuusreservien esille pääsemiseksi pitäisi pyrkiä eroon kaikenlaisesta leimaamisesta.

    Yritän pitää uudenlaista päiväkirjaa. Siitä voi syntyä suoraan painokelpoista tekstiä. Vuoden 2006 kohdalta löytyy selitys miksi en ole Suomen Pankin johtaja.

    VastaaPoista
  6. Olipa hyvä blogi.
    Verenpaine laski mutta narsismi nousi.

    VastaaPoista
  7. Hersyvä taksimiehen kuvaus löytyy Mike Leighiltä elokuvasta Happy-Go- Lucky. Mutta siina piilee jotain muutakin... Katsoppa Jukka joulunpyhina ja kerro vaikutelmasi, kiinnostaisi tietää.

    VastaaPoista
  8. Minulla lukeminen oli lapsuudestani asti eräänlainen neuroosi, ahmimishäiriö, vuosikausia.

    Internet paransi minut siitä, kun minun oli helpompi löytää itseäni lahjakkaampia ihmisiä, jolloin oman tietämisen sijaan aloin verkostua tietävien ja osaavien ihmisten kanssa.

    Eilen vietin koko päivän kahden erittäin lahjakkaan nuoren naisen kanssa ja vaikka ammattillinen keskustelu rajoittui vain kymmeniin minuutteihin, niin silti opin taas.

    VastaaPoista
  9. "...kyselemällä, onko ajatuksellisesti mahdollista käsittää joutuneensa itseään paljon fiksumpaan seuraan."

    Vastaan sitten, jos niin sattuisi käymään.

    VastaaPoista
  10. Se, että lähetän huomioni kuvassa esiintyvästä SPDE-ryhmästä, on lisäesimerkki D-K-efektistä. Sen on oltava. En voi nähdä sitä yhteensattumana, että varttunut Kemppinen puhuessaan nuorhenkilö Uschanovista käyttää kirjoituksensa kuvituksena materiaalia Journal of Biological Dynamics -lehdessä julkaistusta "Stochastic juvenile-adult models with application to a green tree frog population" -artikkelista. Olen kuullut hullumpien puhuvan eliitistä reptiliaaneina mutta että älymystön henkilö näkee itsensä ja ainakin erään toisen vihreinä puusammakoina... Tämä on vakava totuus.

    VastaaPoista
  11. Suuri kaalihuijaus on juuri sitä kirjatyyppiä joiden soisi olla saatavilla e-kirjana.

    VastaaPoista
  12. Matematiikka on pappien kieli tai patruunojen. Ei ole ihmisten kieli ja siitä puuttuu aina toivo. Matematiikka on kuten tanssi jotain joka kuvaa juuri sitä mitä se onkin. Ei muuta. Mutta sen takia se on huono suunnitteluväline koska silllä on vain taustapeili enää denotaatioinaan (ja notaatiot ovat sieltä).

    Kieli on ajattelua ensimmäisessä dimensiossa ja toisessa se on muuttunut symboliikaksi. Nyt meillä ja kirkossa ihaillaan edelleen toista dimensiota eli kentän olemassaoloa ei olla piitattu koska tekninen rummutus idioman sisällä on ollut kaikki kaikessa. Kun inttää saa kuulla, että on idiootti (tässä näkee miten projisaatio toimii).

    Symboli on aina sopimus, se on jo ulkoistettu ajattelu voisi sanoa mutta miksi joillekini se on edelleen tärkeintä, että kirjaimet ovat oikein?
    Huono ajattelu ja hyvä kirjoitus; vastaa kaunista pakettia ja halpa lahja.

    VastaaPoista
  13. ...matematiikka on munkkien kieli, niin se kuuluu olla (idioma).

    VastaaPoista
  14. '”Yleisen elämänkokemuksen mukaan” on juridiikassa käytetty perustelu'

    Luin aivan hirviän kirjan: Sotavankisurmat.
    Aika harva ylempi upseeri nayttaa saaneen tuomion
    taposta (syyttäjä esitti usein murhaa, mutta..),
    jos joku alempi upseeri on ollut "tulkitsemassa"
    ylemmän upseerin ohjetta. -- Eiko tuolloin viela
    tunnettu tätä sanottua perustelua? Eli että jos
    korkea upseeri sanoo, että tappakaa jokainen politrukki, niin henki siinä tahtoo lähteä
    nailta "virkamiehiltä".

    VastaaPoista
  15. Mitä, onko joku taksikuski suupielestään kyseenalaistanut, ja niin menetellen kenties halventanut ilmastokirkon ilmoittamia totuuksia?

    VastaaPoista
  16. Kokemusperäisesti kai voimme sanoa, että esim alhaiset yhteisöverokannat aikaansaavat taloudellisen toiminnan vilkastumista ja investointien huomattavaa kasvua. Sitä myöden valtion verotulotkin kasvavat.

    Näinhän kävi Suomessakin 1990-luvulla, kun kyettiin 25%:n yhteisöveronkantaan ja avoir fiscal-malliseen osinkojen verokohteluun.

    Irlannissakin aikaansai 12,5%:n yhteisöverokanta pääoman hakeutumiseen sinne ja lopulta talouden ylikuumenemiseen, kun eivät hallinneet jarrutusta.

    VastaaPoista
  17. Ratkaisin muuten tuon sinun kuvayhtälösi. Ei se ollut vaikea. Ensin otin pois nuo j ja k ja g kirjaimet, koska ne ovat siinä ihan turhaan. (Varmuuden vuoksi poistin myös r ja £ kirjaimet.) Loppujen lopuksi tulokseksi tuli 96,7. En tiedä onko tämä prosentteja (voi olla) tai jotain muuta (voi olla sitäkin). Mutta 10 tuli?

    VastaaPoista
  18. Eikös tämä Dunningin – Krugerin efekti ole vitsi? Katso http://en.wikipedia.org/wiki/Ig_Nobel

    En tiedä miten herrat D-K kalibroivat ryhmän unskilled ryhmästä skilled.
    Koska en ole koskaan kuullut yhdenkään toimittajan tai johtavan poliitikon tai vasemmistoälykön myöntäneen tehneensä virhettä, niin kannan ylpeästi ryhmän unskilled lippua.

    Kaalikirjan hinnalla saa postiluukkuunsa paljon parempaa luettavaa.
    Esimerkkejä maailmalta
    http://www.bookdepository.co.uk/
    How Markets Fail 1 €8.40
    Deutschland schafft sich ab 1 €19.35
    Inevitable Illusions 1 €9.85
    Fortune's Formula 1 €9.86

    VastaaPoista
  19. Yleensäkin ihmettelen niitä, jotka pyrkivät vaikuttamaan etukenolla - esimerkiksi uudessa työpaikassa esiintyvät osaajina etukäteen. Turvallisempaa pitää turpa ja mieluummin yllättää positiivisesti kuin negatiivisesti.

    Blogikeskustelussa ongelmana "apinahäkin yksisuuntainen ikkuna": kaikki voivat eri keinoin oppia tuntemaan bloggaajan, mutta varsinkaan anonyymeistä kommentoijista ei tiedä. No, fiksuuden ehkä pian voi huomata, mutta taustaa kenties ei.

    VastaaPoista
  20. Jukka,

    kyllä "yleinen elämänkokemus" kelpaa myös todisteluksi rikoksen tekijästä, ei pelkästään mielentiloista. KKO tuomitsi vuonna 2006 henkilön varkaudesta yleisen elämänkokemuksen perusteella:

    Kotietsinnässä löytyneiden, puheena olevista murtokohteista anastettujen esineiden joukossa on ollut paitsi arvotavaraa myös sekalaista vähäarvoista rihkamaa. Tällaisen kokonaisuuden joutuminen A:n haltuun sattumalta ja hänen kertominsa tavoin vähittäin eri puolilta tapahtunein ostoin olisi yleisen elämänkokemuksen mukaan varsin epätodennäköistä.

    Edellä lausutun perusteella Korkein oikeus katsoo, ettei A:n syyllistymisestä hänen syykseen luettuihin varkauksiin jää näissä olosuhteissa varteenotettavaa epäilyä. Tähän Korkein oikeus on päätynyt siitä huolimatta, ettei mikään yksittäinen todiste sellaisenaan osoita A:n suorittaneen puheena olevia anastuksia.

    Eli kyllä Suomessa voi saada tuomion "yleisen elämänkokemuksen" perusteella. Vapaa todisteharkinta on hieno asia.

    VastaaPoista
  21. Taksinkuljettajien ammattitaitoihin tai mieltymyksiin viittasit. Useimmat ovat onneksemme ihan hyviä, mutta kaikki eivät sovi palvelualalle.
    Halusin päästä taksilla Tapiolasta Tallinnan laivalle. Taksikuski vihastui, että oli juuri tullut Helsingin keskustan ruuhkan läpi, muttei halunnut sinne uudestaan. Olisin heti ottanut uuden taksin, jos aikaa olisi ollut, mutta olin melkein myöhässä. Suostui kuitenkin viemään ja sai rahansa.

    VastaaPoista
  22. Ad Erastotenes Aleksandrialainen et alii: - tiedät hyvin, että tiedämme molemmat eron - tuo KKO:n ratkaisu ja 73 muuta tuntemaani prejudikaattia koskee syyksilukemista, kun taas minä kirjoitin syy-yhteydestä eli kausaliteetista, joka on luonnollisesti ensin selvitettävä: a) putosiko katolta jäätä A:n päähän kohtalokkain seurauksin vai lyyhistyikö hän esim. sydnkohtauksen saaneena jalkakäytävälle; b) oliko talonmies laiminlyönyt, ottaen huomioon säänvaihtelun ja kellonajan velvollisuuksiaan; c) jos oli, katsotaan kuolemantuottamukseksi ja määrätään rangaistus ja korvaus.

    Uschanov kirjoitti kirjassa ja kommentissa kausaatiosta eli syy-yhteydestä ja omaksui täysin probabilistisen kannnan.

    Kirjoitan asiasta huomiseksi.

    VastaaPoista
  23. Ad Rienzi: - totta joka sana, mutta minua te ette kirjoituksistani opi tuntemaan, koska vaikenen niin paljosta. Kun olen riehakkaimmillani, syy voi olla syvä huoli. Blogiahkerointi, joka luullakseni on kauan sitten ylittänyt järjen rajat, saattaisi puolestaan liittyä lähisukulaisten vaikeisiin sairauksiin jne.

    Jotkut joskus nälväisevät arvaamatta, että kerron omina kokemuksiani kaverille sattunutta - ei tunnu aina sopivalta tunkeutua toisen kokemuspiiriin.

    VastaaPoista
  24. Ad Anonyymi - taksikuskista - ei ole. Minulla on viime vuosilta vain hyviä kokemuksia takseista. Ehkäpä tuossa tarttui nykyajan viisaus; kun taksikuskit neuvovat ostamaan osakkeita, ala kiireesti myydä. Eli pilakuva vaeltavasta oraakkelista.

    VastaaPoista
  25. Ad Omnia: - kun joku viittasi asiaan, toistan taas kerran, että monen mielestä tämän blogin parasta antia ovat kommentit.

    Mistä lienee tullut vallitseva kyselevä ja kyseenalaistava käytäntö, joka miellyttää ainakin minua suuresti. Vaihtoehto olisi "totuuksien" julitaminen.

    Omasta puoletani toistelen, etten voi läheskään aina yhtyä siihen, mitä sanon.

    VastaaPoista
  26. 1900-luku on sattuman vuosisata ainakin tieteessä: Tilastotieteen, kvanttifysiikan, katastrofiteorioiden(meteoriitit, supertulivuoret), synteettisen evoluutioteorian, geneettisen mutaatioiden ja niiden korjailun aloittamisen, radioaktivisuuden, Monte Carlo-simulaatioiden jne. vuosisata.

    Joku voisi 50 vuoden päästä ehkä alkaa tutkia vaikuttiko se historiallisesti oikeustieteessä syy-seuraussuhteiden uuskäsittämiseen/löysäämiseen..

    Tuolla sattuman vuosisadalla irvailin eräälle D-K-ilmiöstä kärsivälle kreationistiproffalle (Puolimatka), joka näyttäisi kavereineen luulevan ihtiään evoluutiobiologeja viisaammiksi.

    Itse tajusin eilen kyllä ajoittain kärsineen tietystä D-K-ilmiöstä englanninkielen tuottamisesta yli 10v sitten. Se on mahdollista jos tekee täällä miltei "eristyksissä" webbisivua ja jenkit kun on kohteliaita niin eivät kehtaa sanoa...


    MrrKAT

    VastaaPoista
  27. Tämä on kyllä ylivertainen puolustus/kommentti:

    ..."Omasta puolestani toistelen, etten voi läheskään aina yhtyä siihen, mitä sanon."

    Kuvittelen, että vain kirjansa hyvin lukenut ja sisäistänyt juristi kykenee tämmöiseen lausuntoon.

    VastaaPoista
  28. Kaikki varmaan tuntevat Suomen historian tunnetuimman asiantuntijalausunnon. Puhumme tietysti Historiakirjoituksen Perusteoksesta eli Tuntemattomasta sotilaasta, jossa joku purnaajamosuri lohkaisee jotenkin: mees valittaan että sulla on nälkä, niin sulle lyörään eteen sellainen rätinkti että sulla ei voi olla nälkä tms.

    Näitä asiantuntijoita on joka puolella ja ne jotka näiden tekemisistä joutuvat kärsimään ovat yleensä alan paremmin tuntevia. Noin niinku empiirisellä tasolla.

    On tuotannonohjausjärjestelmiä, jotka kalkyloivat kaiken päin persettä, mutta korvaavaa tai vanhempaa, toimivaa järjestelmää ei voi ottaa takaisin käyttöön, koska asiantuntija sanoo niin.

    Tai Ode Soininvaaran pilkkaamat taksikuskit, jotka näkevät suoraa mittarista kauanko kestää ajaa tietty reitti esimerkiksi lentokentälle, jos Pekka Sauri ei ole hoitanut lupaamaansa katutöiden koordinointia ja joku katu on taas vuositolkulla auki revittynä ja tämä vaikuttaa liikenteeseen.

    Tai klassisista klassisin esimerkki. Verrataan junalipun ja henkilöautolla saman matkan ajon kustannuksia. Kaikki jotka joutuvat matkan maksamaan itse, tietävät kyllä kumpi on edullisin, mutta asiantuntijan pitää saada Eskoon puumerkkinsä tapaukseen ja siinä samalla nolaa itsensä, mikä voidaan todistaa vuoden matkustuskustannuksien tarkalla seurannalla.

    Vinkkinä asiantuntijoille. Menkää maksamaan Elannon polakka sillä henkilöauton arvon alenemisella. Voi olla että tulee turpaan.

    Asioita voidaan teoretisoida, mutta empiria on se, mikä näyttää mäkikotkan munat.

    VastaaPoista
  29. Minäkään en ole ikinä samaa mieltä kahta kertaa. Koska... se on saman tekevää minne joet menevät. (Jonnekin ne aina solisevat.)

    VastaaPoista
  30. Hih, mikään ei ole niin vaarallinen otus kuin ylimielinen insinööri. Hyvä insinööri on aina nöyrä ja osaa tehdä sen worst case -skenaarion eli mitä tehdä silloin, kun kaikki mahdollinen menee pieleen. Sokea luottamus asiantuntijuuteen yhdistyneenä sokeaan luottamukseen teknologiaan on varma tie katastrofiin.

    VastaaPoista
  31. Ulkomaisen yli 2 miljoonaisen pää- ja hallintokaupungin vanhakaupunki. Pimeä alkuilta. Katuvaloja ei ylen tiheässä. Juotto- ja huvipaikkoja. Taiteilijoita asumassa. Mies lähestyy kävellen.

    -"Perkele!", huutaa sisäänheittäjä 50 tai enemmän askelen päästä. Mies menee mukamas ymmärtämättä ohi. Ovileijona katsoo epäuskoisesti silmät pyöreinä perään. Ohi kulkenut mies ajattelee: "mistähän -keleestä se senkin tiesi?"

    Yleinen elämänkokemus on ilmaisu, jota hän ei silloin käyttänyt, eikä usein sen jälkeen, mutta ON joutunut sitä joskus pohtimaan.

    Mututieto: Kuskilta ja varastomieheltä kannattaa kysyä kun haluaa oikeasti tietää, ja ovimiehetä. He ymmärtävät.

    VastaaPoista
  32. "Usein mainittu Dunningin – Krugerin efekti eli metakognitiivisen kyvyn vajavaisuus on se sama asia"

    a) miten niin usein mainittu?
    b) D-K on yksi johdannainen Pollyanna Principle:stä (Matlin&Stang, 1978). [Katso myös http://en.wikipedia.org/wiki/The_Innocents_Abroad]
    Ilmiö tunnetaan myös ainakin nimillä
    b1) better-than-average effect / "olen parempi sijoittaja"
    b2) optimistc bias
    b3) Lake Wobegon effect
    Päivän teemaa on sivuttu aikaisemmin http://kemppinen.blogspot.com/2010/01/diktaattori.html#comments

    Lopuksi kysymys D-K:n koejärjestelystä:
    Siis Unskilled and unware of it.
    Tutkimuspopulaatiot:
    Testi 1: Participants were 65 Cornell University undergraduates
    from a variety of courses in psychology who earned extra credit for their
    participation.
    Testi 2: Participants were 45 Cornell University undergraduates
    from a single introductory psychology course who earned extra credit for their participation.
    Testi 3: Participants were 84 Cornell University undergraduates
    who received extra credit toward their course grade for taking part in the study.
    Testi 4: Participants. Four to six weeks after Phase 1 of Study 3 was com-
    pleted, we invited participants from the bottom- (n = 17) and top-quartile (n = 19) back to the laboratory in exchange for extra credit or $5.

    Koska en oletusarvoisesti tiedä tästä Cornellista mitään, niin kysyn nyt ensin ihan perusjuttuja tilastollisesta otoksesta.
    1. Onko n riittävän suuri?
    2. Onko otoksessa sukupuolijakauma neutraali
    3. Ovatko tutkittavat ryhmästä, joka ei edusta laajempaa populaatiota?
    Esimerkiksi ovatko psykologian opiskelijat parempia kuin putkimiehet?
    4. Bonus, millainen paikka tämä Cornell on? Peräkylän putkiopisto?

    Tuossa diktaattoribloggauksessa viitattiin John.A.Listiin.
    Tulevan nobelistin merkittävin havainto on mielestäni, että näihin tutkimuksiin valikoituu helposti otos, joka haluaa miellyttää tutkijaa.

    P.S Ja perkele. miksi pitää pelotella lukijoita Jay Forresterin(MIT) systeemianalyysi kuvalla. Perusmatematiikka on helppoa ja hyödyllistä, mutta kun tiskiin heitetään monimutkailta näyttäviä muuttujia, niin ihmiset pelästyvät ihan turhaan.

    SDP:n kannatus, delta 4 vuotta
    INFLOW uudet äänestysikäluokat
    INFLOW nukkuvista takaisin
    INFLOW muista puolueista takaisin
    OUTFLOW kuolleet
    OUTFLOW nukkuviin ex-äänestäjä
    OUTFLOW SDP:stä muihin puolueisiin
    INIT VOTE edellisten vaalien äänimäärä
    kalibrointi kaikkiin äänestäjiin.
    ja niin edelleen, en oikein usko, että tuollaista mallia on olemassa, josta voi katsoa SDP:n äänestyskuolleisuuden olevan 50.000 ääntä

    VastaaPoista