26. syyskuuta 2010

iPad


En ole vielä oikein selvillä, mitä tällä kapineella tehdään. Olen nappikauppias, nappikauppiaiden sukua. Kalliit laitteet hirvittävät minua. Jos saisin paljon rahaa, jolta olen onneksi varjeltunut, tekisin aivan varmasti niin kuin se Raamatussa mainittu jäbä, joka kaivoi leiviskänsä maahan.

Paikankin olen katsonut. K-kaupan kassin (Pirkka) sijasta käärisin setelit öljykankaaseen. Se joku, joka ne löytäisi aikoinaan, toteaisi setelien käyneen arvottomiksi. Isänisälläni oli ullakolla säkillinen tshervonetseja. Hänen viimeinen tehtävänsä keisarikunnan solttuna oli ollut käydä ostamassa jotain, en tiedä mitä, ehkä saappaita, koko armeijakunnan tarpeisiin Pietarista. Pietariin päästyä kävi ilmi, ettei ollut enää armeijakuntaa eikä armeijaa. Niin se käy. Ja tsaarin setelit päätyivät ullakkokomeroon.

Luulen, että tämä iPad on nerokas kaupallinen tuote, joka merkitsee vaikeita aikoja Nokialle ja muulle suomalaiselle metsäteollisuudelle.

Kummakseni tosin huomaan, että Helsingin Sanomilla on hyvä ja nopea iPhone-sovellus, ja mikä merkillisintä iPadiin on ”Sanomalehdet” –niminen ohjelma, jossa näyttää olevan puolen sataa sanomalehteä, pieniä paikallislehtiä myöten.

Käyttö on niin paljon nopeampaa ja helpompaa kuin tietokoneella ja verkkoselaimella, että pelkään katselevani jatkossa päivän lehdet i-lehtiöllä. Sivunkääntö on helppoa: suosittelen harjoittelua ja harjoitteluun ilmaista pasianssia (iStore).

Hakukone Spotlight on todella hyvä. Se hakee sekä ohjelmat että esimerkiksi musiikkikappaleet.

Laite syö suomalaista sähköä. Välijohto on sama kuin iPhonen – koje – USB tietokoneeseen. Tuntuisi siltä, että lehtiön akku ole aivan yhtä kehno kuin puhelimen.

Suomalaisen näppäimistön puuttuminen ei ole ongelma. Sellaisen saa eri ohjelmani, mutta kojeen virtuaalinäppäimistö on nerokas. Painamalla esimerkiksi a-kirjainta ja pitämällä sen pohjassa, saa ponnahdusruutuun skandit ja vastaavat, ja liu’uttamalla sormea tekstiin tulee ä-kirjain. Sama muutettavat muuttaen. Tarpeen etenkin hakuruuduissa.

Pelkkänä musiikkisoittimina iPad on äänenlaadultaan vaatimaton mutta menettelevä. Kuulokkeilla se on hyvä, jopa muhkea. Ja käden ulottuvilla ei nyt ole muuta kuin Applen omat nappikuulokkeet, jotka eivät ole kehuja keränneet. Kun äänen laatu on tietenkin sama kuin lähteen – iTunes – stereoista ja isoista aktiivikaiuttimista kuuluu tietenkin hyvin – mutta juuri siihen käyttöön iPod on onnen omiaan. Sävellyksen ja kappaleen löytäminen on tosin iPadissa ylivoimaisen helppoa.

Laitetta myydään varmaan myös Suomessa valokuvien ja videoiden laaduilla. Latasin siihen kesän kuvia, pari sataa kappaletta. Laite optimoi ne, ja koska näyttö on suurenmoisen hieno, kyllä kelpaa.

Selitin itselleni törsäämisen sillä, että vanhempani katsovat kiinnostuneina kuvia, kun itse eivät pääse niin helposti liikenteeseen. Isä tosin innostuessaan lupaa soittaa taksin, kunnes muistaa, että toista jalkaa ei enää ole.

Digitaalikehykset eli kuvan näyttäjät ovat halpoja, mutta tietyn kuvan tai kuvajakson löytäminen niistä on tuskallista. Eikä kuvan laatukaan pane hihkumaan.

Tämä laite, jonka tarkoitusta siis en tiedä, ei ole tarkoitettu kirjoittamiseen, vaikka sekin onnistuu, ainakin jos ostaa Applen langattoman näppäimistön ja ehkä vielä päälle tekstinkäsittelyohjelman. Sitä vastoin itse laaditun tai vastaavan tekstin syöttäminen sujuu.

Minulla on nyt tässä pari – kolmesataa kirjaa, esimerkiksi koko Prousta ja Balzacin koko sataniteinen romaanisarja. Olen kopioinut ne Gutenbergista ja siirtänyt silmilleni sopivaan pdf-muotoon. Lisäksi mukana ovat kaikki Kindlestä ostetut kirjat, kuten Mark Twainin ja Charles Dickensin koko tuotanto ja joukko tieteellisiä teoksia. Ja Saksan koko yksityisoikeudellinen lainsäädäntö.

22 kommenttia:

  1. olen lopettanut kirjojen tallentamisen omalle koneelle. löytyy netistä yhtä nopeaan.

    VastaaPoista
  2. Sinulle ei tule vapaa-ajan ongelmia. Pieni varoituksen sana: Dickensin kieli tarttuu. Eräs opiskelija, joka luki tenttejä varten viikkokaudet Dickensiä, alkoi puhua unissaankin Dickensin englantia.

    VastaaPoista
  3. Itse latasin ensimmäiseksi kaikkien eri laitteiden käyttöohjeet iPadiin PDF-formaatissa.
    Mukava ottaa mukaan korjauksiin pimeään kellariin esimerkiksi. Eikä tarvitse opaskirjoja selailla, sen kun laittaa PDF:n hakuun: "perämoottorin relee ei indukoi", niin löytyy heti ja pimeässäkin voi korjata, kuten sieniä kerätä, koska valaisee kohteen samalla.

    - TV-kaista, ehdottomasti.
    - 700 CityMaps. Käyttää OpenMapsia, joten kaupunkikarttoina tarkempi, kuin Googlen vastaavat.
    - Free translator
    - Finland Radio
    - Real Racing HD
    - Photo Sort. Saa valokuvat mukavasti kansioitua
    - Weather Pro. Näkyy Celsiuksetkin.
    - USB-Disk for iPad. Loistava
    - Lehtiluukku. Sanomalehtiä ja paikallislehtiä, aikakauslehtien ilmaisnumeroita.
    - History Maps
    - Adope Photoshop
    .... ja vaikka mitä muuta.

    Suurin osa noista ilmaisia. Näin ulkomuistista en muista kaikkia.
    Ja tuo MS Office-pakettikin tuossa on.
    Onneksi näppiksen saa kohta uuden päivityksen mukana suomi-näppäimistöllä.
    Aivan loistava vehje, varsinkin uuden päivityksen tullessa moniajoineen ja muineen, josta Rienzi taisi joskus jo mainitakin.


    Ja nuo kirjat. Eihän niitä koskaan ehdi lukemaan, kun tulee liikaa latailtua.

    VastaaPoista
  4. Tuohon kannattaa heti ensimmäiseksi ostaa kunnon suojakalvo. Ei niitä halpoja, vaan heijastamaton.

    Ja SUOJATA salasanalla, ettei varas saa sitä aukaistua, varsinkin jos käyttää sähköpostia ja muita tilejä. Kannattaa sijoittaa siksi maksulliseen Password-ohjelmaan. Minulta jo yksi ehdittiin varastaa.

    Kun varkaus tuli ilmi, soitin Suomen Applen Tekniseen tukeen. Halusin sulkea iTunesin ja ilmoittaa poliisille koneen sarjanumeron ja IMEI-koodin. Olisin kysynyt miten toimitaan.
    Tekninen tuki ei osannut vastata, vaan pyysi kääntymään Applen Suomen pääkonttorin puoleen.
    Keskustyttö vastasi ja taas selitin asian. Kertoi ettei heillä kukaan tuollaista tiedä ja pyysi ottamaan yhteyttä tekniseen tukeen.
    Vitun ämmät TAAS.

    Soitin jenkkilän tukeen ja asia selvisi minuutissa.

    Imei-koodin ja sarjanumeron löytää iTunesista, kohdasta Muokkaa-Asetukset ja välilehdeltä Laite.
    Kun napsauttaa laitetta (Ipad) ja pitää hiirtä paikoillaan, näkyviin tulee IMEI ja sarjis.

    VastaaPoista
  5. iOS4 myötä phonet hyväksyvät kaikki bt-näppikset, ei vain applen omaa ainoastaan. Kai iPad pystyy pian samaan.

    Sovelluskehittämisen luonteesta: Sanomat luki O'Reillyn kirjan iPhone/gesture-based appsien kehittämisestä huolella. HS.fi on niin sulava, että Uusisuomi luetaan enää vain isolta putkelta. Time.com sovellus on taas esimerkki siitä, että oreillyä ei luettu tai ymmärretty: luotaantyöntävä, valitettavasti.

    Kemppinen korostanee laitteen yleiskäyttöisyyttä ja poikkeamista totutuista ratkaisuista toistaessaan tietämättömyyttään käyttötarkoituksesta. Ehkä tosiaan padit ovat välivaihe ja lopulta älykkäät pinnat ovat kuluttajienkin käytössä. Silti välivaihe voi olla absoluuttisena aikana pitkähkön puoleinen.

    VastaaPoista
  6. Ad Omnia: - rehellisyyden puuska - yritän kalastella teiltä lukijoilta kommentteja. Minulla on käsityksiä iPadin käytöstä. Jarruttelen hieman "mainostamista". Näyttää esimerkiksi siltä, että iPad melkein vaatii rinnalleen sekä iPhonen että iPod touchin - rahankeräystä raskaimman jälkeen.

    Perusväittämäni: iPad siirtää meidät lopullisesti raudan maailmasta softan maailmaan. Ennen puhuttiin suu ruvella platformeista ja nyt on käsillä tuo nimimerkin "ei se niin vaikeaa ole" täsmällisesti nimeämä yleiskäyttöisyys.

    Kyllä näiden Applen menestyksen takana on myös käytettävyys, usanbility, joka on aivan eri luokkaa kuin useimpien pienkojeiden - ja myös tietokoneen.

    Esimerkki: blogger on parannellut palvelujaan. Huomaan moderoivani johdonmukaisesti iPodilla mm. sen takia, ettei sitä tarvitse "käynnistää".

    VastaaPoista
  7. Ad Omnia: - tätä on tyhmää möläyttää, mutta suunnittelen täyttä vauhtia kulttuurihistorian luentosarjani rakentamista iTunes U -tyyppiseksi.

    Pelkkänä äänimateriaalina i-laitteisiin voisi sopia luenta: satuja, kaskuja.

    Pohdiskelen sitäkin, olisiko iTunes U väline uudistaa radio-ohjelma "Kemppinen". - Se oli suora ja siis Ylelle tolkuttoman kallis. Palautteesta sen sen kuvan, että hiukan keskittämällä siitä saisi kuuntelukelpoisen.

    Podcasting tietenkin on käytettävissä sekin.

    VastaaPoista
  8. Ärsyttää kun laitteita pitää sormeilla. Kursorihan liikkuu jo ajatuksella,joten pian voinee kirjoittaa ajatuksella. Puheen tunnistaminen on liian meluisa tekniikka. Ajatuksen tunnistamista odottaessa kamera voisi kurkata silmästä kirjaimen. Taistelulentäjähän ohjaa jo tykkejä silmillään joten miksei tietsikan käyttäjät jotain rauhanomaisempaa.

    VastaaPoista
  9. - Kuten monet Kemppisen kehumat AppStore-ilot pyörivät jo iPod Touchillakib, on sillä "pienellä erolla" eli käyttöliittymän optimoinnilla sama suuri vaikutus kuin on iLaiteiden ja niiden kilpailijoiden välillä. Marraskuussa iOS 4.2 puhkaisee kaiken kukkaan. Huhut iPadista retina-tarkkuudella ja hieman pienempänä (7" eli sohvalle käsiin kevyempänä) ovat saaneet minut vielä lykkäämään markkinasuositukseni muuttamista pidä-tasolta ostolaidalle.
    - bluetooth tökkii vielä useammasta saumasta, pitäisihän esim tiedostojen siirron ja kuulokkeiden toimintojen sujua jo paremmin
    - Android-laitteista Samsung Galaxy S9000 on hurmannut mm loistavalla äänenlaadullaan (ks Hifimaailmakin). Siitä on tulossa tabletit-laite, senkin hankin varmasti. Swype on loistava tapa kirjoittaa (tullut ja tulossa muillekin alustoille, mm Symbian S60 5th Ed on jo sovelluksena) ja muutenkin applemainen käyttöilo lyö kättä käyttäjän vapauden kanssa; Jobbs sen sijaan syöttää meitä kuin eläintarhan häkkeihin, olkoon että kultaisiin.
    - Kemppinen oli hyvin kuunneltava, mutta kylläkin huonosti arkistoituva, yritin juuri etsiä OH:lta muistamaani lausahdusta, mutta kun ohjelma polveilu niin kovin, en ollut löytää kohtaa.

    VastaaPoista
  10. Nokian virhe on siinä, että se ei ole kiinnittänyt huomiota käyttäjiin ja siihen, miten tärkeää on saada nörttiyhteisöt innostumaan ohjelmien tuottamisesta. Ekonomit ja insinöörit luottavat kustannustehokkaasti tuotettuun rautaan.

    Epäilen että Aalto-yliopisto rakentuu samalle harhalle, tai se ei sitä ainakaan täysin korjaa. Käyttäjänäkökulma on ilmeisesti muotoilua. Pitäisi tutkia myös tekniikkaa pienenä osana maailmaa, jossa ihmiset elävät. Se edellyttäisi yhteiskuntatieteellistä ja humanistista näkökulmaa, joka Aallosta puuttuu.

    Pekka

    VastaaPoista
  11. Maailmanennätysvauhtia kirjoittamisessa jos halua tavoitella:
    http://swypeinc.com/

    Löytyy myös muihin laitteisiin kuin noihin taivaista tippuneisiin ihmeisiin, joiden jumalallisuutta muistakaamme palvoa.

    VastaaPoista
  12. Kirjojen lukemiseen Amazoni Kindle pesee kyllä iPadin - siinä kun on valaisematon näyttö, joka ei rasita silmiä. Mutta teknisempään käyttöön siinä taas on liian huonot selausominaisuudet - eli viat ovat softassa, eikä hyvä rauta riitä kompensoimaan. Ja padin muut määrittämättömät käytöt siitä tietysti puuttuvat lähes kokonaan.

    Apple kun myy kauniisti paketoitua elektroniikkaa hyvin käytettävän ohjelmiston avulla. Niin, ja imagoa tietysti.

    VastaaPoista
  13. Printtimedia lataa suuria odotuksia iPadiin ja tulevaisuuden vastaaviin lätysköihin (älykköpintoihin). Hesari jo mainittiinkin.

    Aloitetaan lainauksella Helsingin Sanomista 4.8.2010:

    "Internetissä toimivan fin-tv.com-sivuston epäillään tahkoavan rahaa laittomalla elokuvapalvelulla. Verkkosivuilla on tarjolla sekä ilmaiseksi että maksua vastaan tuhansia elokuvia, joista ei makseta tekijänoikeuskorvauksia.

    Toimintaan puuttuminen on hankalaa, sillä elokuvat ovat ulkomaisilla servereillä."


    VIP-elokuvia Fin-tv -palvelussa pääsee katsomaan maksamalla 5 euron ikuisjäsenyys maksun.

    Viimeistään ensi syksynä ilmestyy ulkomaisille servereille vastaavia yrittäjiä, jotka muutaman euron maksusta laittavat jakoon kaiken suomenkielisen kirjallisuuden ja lehtijulkaisut vähintään PDF-formaatissa.

    Osaava löytää jo nyt Hesarin päivän nettilehden luettavakseen ilmaiseksi, kuten suomenkieliset kustantajien uutuuskirjat. (taas toistan tätä)

    iPadissa käytettävyys on oivaltavan ymmärtävää, koska tietämäni vanhukset oppivat sen käytön (esim. Skype ja TV-kaista, valokuvat ja kirjat) muutamassa minuutissa. Ja skaalaus auttaa huononäköisiä. Ainut hankaluus on paino, mutta pienellä tyynyllä avustaen iPad pysyy sylissä.
    Varsinaista puhelinta eivät halunneet iPadiin. Kännykkä kuulema kätevämpi.

    Kunhan ne saisivat Suomessa aikaan ITC-tiikeriloikan, kuten Virossa, niin jonain päivänä näistä lätysköista on suunnatonta apua vanhuksille ja muille raskautetuille.
    ID-kortti sisään ja kaikki palvelut olisivat käytössä,että lähellä syrjäkyliä myöten.

    Valitettavasti, melkein itkien, voi todeta JULKISEN HALLINNON JA JULKISTEN PALVELUJEN SÄHKÖISEN ASIOINNIN
    KEHITTÄMISLINJAUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA tulevaisuudelle olevan täysin kaukana käytännön toteutuksesta. Tuossa eletään vielä tshervonets-aikaa, vaikka todellisuus ja toteutukset ovat meillä jo nyt.

    VastaaPoista
  14. Itse en ole viela raatsinut investoida mutta kouluhommissa tuo korvaisi kirjat ja muistiinpanovälineet mennen tullen ja jossain on jo ilmeisesti näihin siirryttykin. "Kirjojen" tietojen päivittäminen olisi helppoa ja reppu kevenisi kummasti.

    VastaaPoista
  15. Nokian strategiassa vaurailla markkinoilla on ollut lehtien mukaan jotain jälkikäteen ilmeisiä virheitä:
    -Symbian on mahdollistanut erittäin hyvän katteen peruspuhelimissa halvan raudan takia. Oli kuitenkin virhe ympätä sitä väkisin kalliisiin puhelimiin ja kehitellä MeeGota vasemmalla kädellä.
    -Kosketusnäyttöpuhelimiakin tehtiin vasemmalla kädellä ennen iPhonea.
    -Operaattoreita ei osattu, haluttu tai pystytty pakottamaan synkronoimaan palvelujaan Nokian puhelimien kanssa á la iPhone. Siksi Nokian puhelimet ovat käytettävyydessä selvästi huonompia.
    -Softapuoli on muutenkin omituisen huteraa (Ovi, päivitykset, käytettävyys).

    Toisaalta, Nokian strategia on pyyhkäistä kilpailijat pois laudalta jälkikäteen. Se on onnistunut monesti.

    Nyt kannattaakin ostaa Nokian osakkeita. Meni syteen tai saveen -- onnistuu kilpailijan peittoaminen tai kaapataan ja pilkotaan -- hinta nousee.

    VastaaPoista
  16. - Applen imagosta olen ennenkin kummastellut sen älykköviritystä, joka on jo vuosikymmeniä ollut vahva monessa maassa: yleensä ei ole niin, että helposti käytettävä ja rajoittunut tekniikka saa tällaisen sädekehän, esim. äänentoistossa, kameroissa ja jopa polkupyörissä ilmiö toimii mieluummin juuri toisinpäin. Ehkä hinnoittelu, muotoilu ja tietokoneiden homelo nörtti-imago on mahdollistanut tämän anomalian.
    - Swype ei tietääkseni ole vielä tarjolla iLaitteisiin. Käytön suurin hankaluus on kömpelö kieliasetus, sen pitäisi olla vaihdettavissa lennossa ainakin Euroopassa, jossa kirjoitetaan usealla kielellä peräkkäin ja jopa sisäkkäin.
    - Hohtamaton Kindle on tosiaan parempi valaistuja näyttöjä, vastaavia on ja on pian tulossa useampia.

    VastaaPoista
  17. erikoista, että teinejä tuomitaan huikeisiin korvauksiin jostain peer to peer softasta kun youtube porskuttaa vuodesta toiseen ilman korvausvelvollisuutta. nyt tulee siis fin-tv.com.

    VastaaPoista
  18. Ja seurasiko hra Kemppinen Megapolista livenä vai jollain podilla tai muulla vempeleellä ?

    VastaaPoista
  19. Nettikirjojen luku tuolissa perinteisen päätteen ääressä käy selkään (ja silmiin).
    Tuolla iPAD:lla voi lukea maaten sängyssä selällään. Vai ?

    k. MrrKAT

    VastaaPoista
  20. Ad Anonyymi: - nimenomaan voi, siis lukea selällään. Sopii mainiosti myös vessaan.

    Erikoispiirre, jolla voi olla merkitystä perhesovun kannalta - voi lukea pimeässä, koska laitteissa on sopeutuva valo.

    Tämä koskee iPadia, iPodia ja iPhonea. Kindlen näyttö on lukemisen kannalta hyvä ja laite on kevyempi kuin iPad. Miinuspuolelle menee erittäin tahmea selaaminen.

    VastaaPoista
  21. Lisätään vielä iPadin lehtiosioon:

    www.zinio.com/

    josta löytyy lukematon määrä ulkolaisia lehtiä tilattavaksi iPadille.

    VastaaPoista
  22. "Epäilen että Aalto-yliopisto rakentuu samalle harhalle, tai se ei sitä ainakaan täysin korjaa. Käyttäjänäkökulma on ilmeisesti muotoilua. Pitäisi tutkia myös tekniikkaa pienenä osana maailmaa, jossa ihmiset elävät. Se edellyttäisi yhteiskuntatieteellistä ja humanistista näkökulmaa, joka Aallosta puuttuu."

    Minusta taas alkaa tuntua, että ainakin TKK:sta alkaa vähitellen hävitä tekninen näkökulma. Tilalle tuntuu tulleen hifistelyä ja humanismia ja ties mitä höttöä. Ulkonäkö voittaa nykyään tekniikan, mikä on teknisiin insinööritieteisiin painottuneessa korkeakoulussa melkoinen vahinko.

    VastaaPoista