24. heinäkuuta 2010

Tippaustoimisto


Tippaustoiminta alkoi syyskuussa 1940 ja muuttui pian ”veikkaukseksi”. Talvisin veikattiin Englannin liigaa ja kesäisin Suomen sarjaa. Raha-arvat olivat vakiintuneet jo kauan sitten. Niitä annettiin joululahjoiksi ja ne muistuttivat seteleitä. Toiminnasta vastasi Helsingin Osakepankin omistama Finanssilaitos 1921 – 1977 ja sen jäkeen Veikkaus Oy. Sitten aika ajoi ohi. Lotto oli alkanut 1971. Kun kansa ei usko pseudosatunnaislukugeneraattoreihin, kehitettiin ulkomaisten mallien mukaan rumpu, jossa pyöritetään pingispalloja.

Englannin liiga on Veikkauksen verkkosivuilla hiukan arvoituksellinen tieto. Vihollisvaltion liigaa ei näet pelattu lainkaan 1939-1946. Sitten 1946-1947 aloitettiin, ja ensimmäisen divisioonan mestariksi nousi Liverpool.

Tiettävästi menestys oli hyvä alusta alkaen. Minulla on paljon muistikuvia varhaisvaiheista, koska kirjakaupan tiskille ilmestyi jossain vaiheessa tieteen viimeinen sana, kassakonetta muistuttava laite, joka päästi komean rämäyksen leimattaessa. Pelaaja sai kolmiosaisen kupongin kannan, ja oikea veikkausrivi tuli kaiketi yleisohjelmasta kello seitsemän uutisten aikaan.

Johtuiko Englannin liigan valitseminen arvauspelin kohteeksi siitä, että jalkapallo oli niin toisarvoinen urheilulaji? Suomessa futista pelattiin lähes yksinomaan kaupungeissa, ja se näytti liittyvän rautatieverkkoon ja tehtaisiin. Maaseudun joukkue-urheilu oli pesäpallo, ja ainakin Pohjanmaalla sen yhteys suojeluskuntiin ja yleiseen isänmaallisuuteen oli selvä.

Siinä vaiheessa kun pesäpallo muuttui rituaalista urheiluksi, olin menettänyt mielenkiintoni, ja jalkapallo on minulle pysyvästi aivan vieras alue. Kerran ajattelin käydä Lontoossa katsomassa liigaottelua, mutta kuultuani järjestelyistä ja akuutista hengenvaarasta, joka väijyi katsomossa, tulin siihen tulokseen, että samapa tuo, voittaako Arsenal vai Manchesteer U.

Se oli erehdys. Englannin tuomarit ja juristiprofessorit kannattavat Arsenalia, ja Arsenalin oheistuoteoikeusjuttu on niin tärkeä, että Gunnersien logo on sir Robin Jacobin immateriaalioikeuden oppikirjan kansikuvana.

Jouduin taannoin pitkiin mietteisiin, kun immateriaalioikeuden Hall of Fameen (jota katso) alusta alkaen kuulunut Robin, siis Most honourable Lord of Appeals, oli yllättänyt taas.

Hänet nimitettiin pari viikkoa sitten Lontoon yliopiston IPR:n (immateriaalioikeus) osaamiskeskuksen johtajaksi tehtävään, johon ystävämme Hugh Laddie oli ryhtymässä, kun yllättäen kuoli.

Aalto-yliopistoa ajatellen ja perehtyneenä muun ohella tekijän- ja patenttioikeuden opetukseen Suomessa tieto ei jätä minua kylmäksi. Sangen yleisesti Euroopan, monien koko maailman etevimpänä pitämä tuomari ryhtyy vetämään runsaskätisesti rahoitettua tutkimuslaitosta (center of excellence), johon luultavasti karhataan Cambridgen ja Oxfordin parhaat nuoret tohtorit.

Jo jonkin aikaa todella tärkeät lääkepatenttiasiat ja vastaavat jutut on pyritty ajamaan Lontoossa, ei Yhdysvalloissa. Robin taisi kerran sanoa, että patenttiasioihin todella perehtyneet tuomarit mahtuisivat sullomatta yhteen minibussiin.

Tämä on tarkoitettu kesäterveisiksi Aalto-yliopiston hallitukselle ja toivon, ettei asia mene suomalaisten tuomareidenkaan silmien ohi.

Lääkepatenteista en ole viitsinyt kirjoittaa, koska niitä tuskin voi käsitellä lyhyesti. Sen sijaan olen viime päivinä selostanut eräitä ajatuksia mobiililaitteista kuten älypuhelimista.

Uutisissa ihmetellään, miksei Nokia pärjää Applelle eikä Samsungille ja tähdennetään ohjelmistojen merkitystä. Kuka mahtaa hallita patentteja ja tekijänoikeuksia? Muistan ainakin kolme Teknillisen korkeakoulun tietotekniikkapuolen professoria, joiden mielestä näiden asioiden opettaminen puheena olevassa laitoksessa vaikuttaa tarpeettomalta.

Joko he olisivat muutamassa kantaansa? Ja mitähän tässä on tapahtumassa, tai mitä saisi tapahtumaan?

16 kommenttia:

  1. Tämä sai minut miettimään tuota TKK:ta.
    Siellä on todella hyvää henkilökuntaa, mutta jotenkin tuntuu, että osa väestä oli sitten täysin omissa sfääreissään.

    Teknisessä korkeakoulussa luennoiminen oli yleisön vuoksi hyvin innostavaa. Paljon innostavampi yleisö kuin Markkinointi Instituutissa tai Taideteollisen Arabuksessa.

    Mutta sitten talon byrokraatit itsessään... Mieluummin kommunikoin ulosottoviraston kuin sen väen kanssa. Jos vaatimattoman palkkion ulos saaminen kestää 4 kuukautta, se latistaa sen ilon, minkä oppilaista saa.

    Mutta muutama entinen TKK:lainen, käytettävyyslaboratorion entinen napamies Parkkinen, sinun entinen oppilaasi Rauhalan Esa, joka muutoin on ottanut osan blogini kuvista ja nämä oppilaat, joista joihinkin pidän, jos en viikottain, niin kuukausittain kuitenkin yhteyttä, kasvattivat minua ihmisenä ja saivat minut näkemään ihmisen uudella tavalla. Näin ollen, vaikka TKK vitutti, niin kyllä ne luennot olivat kuitenkin kannattavia, vaikka laitos onkin huono maksaja.


    Sir Robinin lausunnosta pikkubussista tuli mieleen oma lausuntoni Suomen sosiaalisen median asiantuntijoista.
    Katsoi joku aiheelliseksi pahastua siitä.

    VastaaPoista
  2. ps. Sir Robin näyttää paljon nuoremmalta, vaikka on vajaan viikon äitiäni nuorempi.

    VastaaPoista
  3. Ajattelin vielä laittaa tämän linkin kun sekin taitaa jollakin tavoin tuohon immateriaalioikeuteen liittyä.

    VastaaPoista
  4. Ulkoisen olemuksensa puolesta tämä Robin näyttäisi olevan kuin kuka tahansa hampuusi. Tämä herättää toiveen, että henkilö on valittu tehtäväänsä pätevyytensä perusteella.

    VastaaPoista
  5. Veikkaus ja toto:
    Jakaakohan veikkaus ja toto 10%, 50% vai 90% keräämästään rahasta takaisin voittoina? Rahan päälle pelaavassa korttisakissa ei tätä 'hallinto- ym-vuotoa' ole.

    VastaaPoista
  6. Mitä jalkapalloon tulee, niin Suomessa(kin) kuulen usein virheellisen käsityksen että peli keksittiin Englannissa. Kuitenkin mm. Eduardo Galleano on todennut täysin oikein että peli keksittiin, kuten lähes kaikki muukin, Kiinassa jo tuhansia vuosia sitten. Keski-Amerikasta on löytynyt kalliomaalauksia jotka osoittivat alkuperäiskansojen pelanneen jalkapalloa jo ainakin tuhat vuotta sitten.

    Mitä taas jalkapalloon liittyvään fanikulttuuriin tulee, niin se luotiin todellisuudessa nykymuodossaan Etelä-Amerikassa. Samoin modernin pelityyliin kuuluva seinäsyöttöpeli kehitettiin Uruguayssa. Englanti vanhoillisena maana ei oikeastaan ole kyennyt luomaan kovinkaan paljon pelillisesti; mitä nyt säännöt, jotka ovat jossainmäärin myös omituiset.

    Tyylisuunnan puolesta brittiläisen jalkapallon juuret ovat kylätappelussa. Olikohan Henrik VIII vai kuka kruunupää joka kielsi pelin koska ottelujen (lue:kylätappelu) seurauksana osallistujia kuoli tuon tuostakin. Samoihin aikoihin katolisissa maissa (mm. Italia) kehittyi pelityyli joka kauniilla tavalla otti voiton mm. E-Afrikan kisoissa. Tätä pelityyliä nimitän neppailuksi. Espanja neppaili nätisti ja tämä tyyli aiheutti raivoa monissa suomalaisissakin joiden mielestä latinot ovat "kieroja", "filmaavat" ja "vievät meidän naiset". Eipä ihme että Tampereella kuulin finaalin aattona rumien, kaljujen, lihavien ja tatuoitujen suomalaisten ukkojen uhoavan Hollannin puolesta.

    Jalkapallo paljastaa sen pohjattoman katkeruuden ja alemmuuskompleksin mikä suomalaisella miehellä on latinoja kohtaan. Kyse on tietysti taistelusta naaraista.

    VastaaPoista
  7. Ad Matias: - luepa uudestaan. a) Olen julkaissut tässä blogissa jopa kuvan kiinalaisesi AMMATTIjalkapalloilijasta n. vuodelta 900. Asiasta on pitkät pätkät heidän satumaisissa romaaneissaan. Itse pelistä http://www.chinapage.com/football/football.html - kuvia ja selostus.

    Englannissa keksittiin jalkapalloliiga, joka näyttää edellyttävän hyvää tieverkko tai rautateitä. Mielenkiintoisesti lähes kaikki vanhat seurat ovat teollisuusalueelta.

    = = =

    Opetusministeriö jakaa Veikkauksen tuotosta varoja suomaiselle kulttuurille eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti. Laki määrittää, että veikkausvoittovaroista taide saa 38,5 %, liikunta 25 %, tiede 17,5 % ja nuorisotyö 9 %. Tämän lisäksi ministeriön vapaaseen harkintaan jätetään 10 %, jonka käyttö määritellään joka vuosi erikseen.

    VastaaPoista
  8. Ja minusta olisi loistavaa, jos se 25% menisi myös täysimääräisesti liikunnalle, eikä sillä tuettaisi urheiluteollisuutta.

    VastaaPoista
  9. Lottoamisesta.
    Mitenkä lienee ajattelee lottoaja maksaessaan useamman viikon arvonnat etukäteen.

    VastaaPoista
  10. Olisi vänkää, jos Kemppinen sopivan käänteen tullen taas kirjoittaisi mitä Applen lukuisille patenttiriidoille kuuluu ja miltä ne spesialistin silmään näyttävät.

    VastaaPoista
  11. Veikkausvoittovarat:
    Kiitos; jakosuhde tuli selvaksi, mutta se ei kerro
    paljonko pelureiden rahoista häviää matkalla hallinto ym kulihin. Paljonkohan veikkausvoittovarat ovat veikkaajien bruttomaksuista? -- Toistaiseksi kannatan korttirinkiä, ei tarvii elättää sivullisia!

    VastaaPoista
  12. Reiska MM kilpailut eilen ja tänään Vesanolla.

    Katselin eilen ja tanaan pikku pätkät tätä 60 joukkueen Reiska kilpailua. Katsopa vaikka
    www.mmreiska.net tai goolaa reiska mm.

    Vesanto on muuten Savon ja Keski-Suomen rajoilla; Konnevedn 'takana'.-- Suosittelen!

    Tämän Reiska-palloilun henkinen ilmapiiri on hieno ja osanottajat nuoria. Jos ja kun Reiska tai Aino tossu lentää jalasta ei saa potkaista uudelleen ennen kuin tämä iltajalkine on taas takaisin jalassa. Lähes kaikki jalkapallon ja rugbyn kovat ja kielteiset piirteet nayttavät eliminoituneen. Olen aivan varma, että ystävämme Jukka olisi aivan haltioissaan, jos hän näkisi näin jaloa ja henkisesti piristävää urheilua. Kaikki on niin positiivista, niin positiivista. -- Ja ilmoja on pidellyt!

    VastaaPoista
  13. Arsenal oli suomalaistenkin kestosuosikki juuri vakioveikkauksen takia. Sen kotiottelu oli yleensä ensimmäinen kohde ja rivi oli hyvä aloittaa ykkösellä.

    Ja ennen muuta joukkueen nimi oli helppo lausua kenen tahansa toisin kuin esim.Birmingham tai Newcastle.

    VastaaPoista
  14. "Ja ennen muuta joukkueen nimi oli helppo lausua kenen tahansa toisin kuin esim. Birmingham tai Newcastle."

    *reps*

    VastaaPoista
  15. Veikkauksen rahanjakoon vastaus löytyy triviaalisti Veikkauksen nettisivuilta: yli 50% palautuu pelaajille, n. 30% menee jakoon, ja n. 20% hallintokuluihin.

    VastaaPoista
  16. Tuli tuossa mieleeni, että sen liki 30 vuoden aikana, mitä olen tässä tässä saman neliökilometrin sisällä asunut, en ole kertaakaan nähnyt natiaisilla pesäpallovermeitä. Mailankin olen viimeksi nähnyt terveyskeskuksen labrassa.

    Mutta krikettiportteja ja mailoja olen kyllä nähnyt, viimeksi muutama viikko sitten eräs peliin matkalla ollut esiteini auttoi minua kun tiputin hattuni.

    VastaaPoista