Katolinen kirkko jaksoi ainakin Puolassa vastustaa Gestapota. Ortodoksinen kirkko ei tietojeni mukaan kyennyt muuhun kuin säilyttämään itsensä. Neuvostoliiton kaaduttua kirkko nousi omalatuiseen asemaansa.
Suomessa evankelisluterilaisen kirkon suunnalta on tähän mennessä kuulunut puoli repliikkiä rippisalaisuuden rajoittamisesta.
Arkkipiispa Paarma sanoi suunnilleen ensimmäisenä eläkepäivänään, etteivät pedofiilit taida käydä ripittäytymässä.
Hän jätti mainitsematta, että pedofiilien uhrit kyllä käyvät.
En ole uskaltanut tähän mennessä kirjoittaa pedofiileistä. Kaikki tietävät, että tähän mennessä ilmi tullut on vain jäävuoren huippu, ja että kysymyksessä on inhottava, eräiden muotoilujen mukaan kaikkein inhottavin rikos.
En ole saanut selville, mistä kaikki tietävät tämän jäävuorijutun. Inhottavia rikoksia osaisin luetella itsekin, esimerkiksi lasten kiduttamisen ja surmaamisen. Itse asiassa en pidä aikuistenkaan kiduttamista ja surmaamista hyvänä. Usein korostettu ero turvattomien ja täysivaltaisten eli aikuisten välillä ei jaksa yllättää minua – tunnen rikoslakia vain 600 vuoden ajalta, ja koko sen ajan tuo periaate on ollut käytössä.
Olemme siirtyneet uusien tapojemme myötä, uuden tekniikkamme avulla, sellaiseen aikaan, että perusteeton epäily voi olla ihmiselle tuhoilu.
Kirjoitin siis perusteeton epäily, joka tarkoittaa valhetta, erehdystä, ilkeämielisyyttä, väärinkäsitystä jne.
Pelkään tietäväni, miten käy esimerkiksi peruskoulun opettajalle, joka on nimetty pedofiiliksi. Ainakaan en haluaisi olla hänen asemassaan siinkään ehkä harvinaisessa tilanteessa, että epäily voitaisiin heti todistaa erehdykseksi.
Yleinen hallinto on pakottanut ensin lääkärit ja nyt siis papit kuukausipalkkaisiksi ilmiantajiksi. Lääkärien omasta mielestä heidän tärkein tehtävänsä on elämän puolustaminen. Pappien vakaumuksen mukaan heidän ensisijainen alueensa on ihmisen sielu, joka tarkoittaa tässä yhteydessä samaa kuin mieli tai tietoisuus.
Ei maksa vaivaa kysyä, onko sielua olemassa. Ehkä ei. Tietoisuus lienee kuitenkin olemassa, ja siihen sisältyy jossain tapauksissa häpeän ja syyllisyyden tunteita. Pappi on velvollinen myös herättelemään niitä tunteita esimerkiksi varoittamalla vanhempia laiminlyömästä lapsiaan työn tai rikastumisen verukkeella.
Vastaan valmiiksi itsestään selvään moitteeseen: Kemppinen vähättele aikamme pahinta ongelmaa eli pedofiliaa. Ei vähättele. Lisäksi olen tavannut pedofiilejä, tutkinut heidän tekojaa, puhunut heidän kanssaan ja seurannut heidän vaiheitaan maan eri kuritushuoneissa.
Kiinnitän vain huomioni siihen, että julkista mielenkiintoa ohjaillaan kömpelösti, eikä kukaan osaa edes älähtää. Tarvitsemme supersuperhyperuutisia, ja ellei niitä ole, sitten keksitään. Jos ilmenee aidosti huolestuttava asia, kuten tällä hetkellä Euroopan talous, ajatteleva kansanosa järjestää kilpailun, kuka ensimmäisenä ymmärtää asian väärin.
Sekä demokraattisten että fasististen järjestelmien yhteinen ongelma on sama kuin jännityselokuvien, uskottavien viholliskuvien (kuvitelmien) luominen. Sana ”propaganda” tarkoitti alkujaan etenkin viholliskuvan muokkaamista. Sana syntyi historiallisissa olosuhteissa, joissa ”meidän” ylemmyyttä ei tarvinnut kuuluttaa. ”Me” olivat kaikki yli-ihmisiä. Siksi tarvittiin ali-ihmisiä.
En tiedä, mitä pedofiliaongelmalle olisi tehtävä, ja vaikka tietäisin, kukaan tuskin kuuntelisi. Se on nyt remmissä olevien, nuorempien ongelma. Halusin vain huomauttaa sävyisään tapaani kirkolle, jonka kaikinpuolinen paheksuminen on muotia, että päästäessään poliisit ja juristit tutkimaan rippikäytäntöään se luopuu paljosta.
Entä jos rikollinen kertoo asianajajalleen olevansa myös pedofiili? Eikö sekin olisi ripittäytymiseen verrattava tunnustus?
VastaaPoistat. Maajussi
Ad Omnia: muu salassapitovelvollinen kuin syytetyn oikeudenkäyntiavustaja voidaan velvoittaa kuitenkin todistamaan, jos syyte koskee tekoa, jonka maksimirangaistus on enemmän kuin vuotta vankeutta.
VastaaPoistaAsianajaja ei saa todistaa silloinkaan.
Oikeudnkäymiskaari 17 : 23.
Mista tama "jaavuoren huippu" juttu tiedetaan?
VastaaPoistaOnko jotain tilastoja tai onko Jukka K.:lla
omaa kokemusta?
Paljonhan tasta puhutaan ja varsinkin kirjoitetaan, mutta missa maarin taman
jutun laajuus pitaa paikkansa, onkin epaselvaa- ainakin minulle.
Ompa hyvä, että JK kehoitti taas ottamaan jäitä hattuun. Tälle ajalle pedofiilit - asiaa toki vähättelemättä - ovat terroristien ohella kuten noidat 1600-luvulla, jotka silloisen käsityksen mukaan uhkasivat koko yhteisön olemassaoloa, joten kaikki keinot olivat luvallisia. Suomen syrjäisen sijainnin ja silloisten tuomareiden muutosvastarinnan vuoksi kaikki ylilyönnit eivät rantautuneet tänne (ks Nenonen-Kervinen), lukuunottamatta Ahvenanmaan kihlakunnantuomaria Nils Psilanderia, joka oli Tarton yliopistossa perehtynyt viimeistä huutoa oleviin noituus-dokriineihin ja osasi toimia niiden mukaan ehtien polttaa parikymmentä naista ennenkun epäilyt heräsivvät. Herää kysymys arvostavatko jälkipolvet Psilanderia hänen kyvystään seurata oman aikansa trendejä.
VastaaPoistaKirkon paheksuminen on muotia, koska suuri osa ihmisistä haluaa eroon kaikista sisäisistä pidäkkeistä voidakseen ahnehtia ja "toteuttaa itseään" ilman syyllisyyttä.
VastaaPoistaEihän pedofilia ole rikos vaan sairaus. Lapsen hyväksikäyttö taas on rikos mistä rangaistaan rikoslain mukaan. Kyllä Kemppisen tuomarina pitäisi osata erottaa asiasanat toisistaan.
VastaaPoistaJotta kukaan ei ikinä milloinkaan tulkitsisi tätä pedofilian puolustukseksi niin laitetaan disklaimeri: Minun mielestäni pedofiilit ja muut kieroutuneet, kuten homofiilit sekä zoofiilit jne. pitäisi laittaa tahdonvastaiseen pakkolääkitykseen ja -hoitoon.
Tuopa juuri, tästä keskustelusta on tullut vähän sama kuva kuin siitä taannoisesta "estämme lapsipornon netissä kieltolistalla joka ei ole nähtävissä" toiminnasta, näytetään että tehdään jotain riippumatta siitä onko teolla oikeastaan mitään vaikutuksia vai ei. Joku voisi nimittää tuota populismiksi, se joku voisin olla vaikkapa minä.
VastaaPoista...siinäkin tapauksessa että se joku pedofiili kävisi ripittäytymässä niin voisi olla ehkä ihan hyvä että asioita voisi ehkä saattaa eteenpäin keskustelemalla. Tämäkään ei taida olla muodikas ajatus nykyaikana että asioihin voisi vaikuttaa keskustelemalla? Jopa pedofiliaan?
Toisaalta minusta vaikuttaa että kyse on taas yhdestä osasta kirkon marginalisoimisessa, koska rippi ilman tiukkaa rippisalaisuutta on arvoton. Parin vuoden päästä sitä leikataan lisää toisesta kohtaa (terrorismi on toinen aina hyvä pelote), ja sitten muualta ja kohta pappi on suoraan poliisin urkkija. Että järjestäkää te kirkko vain taustanäyttämöitä prinsessaunelmille, ei teillä kohta muuta arvoa ole.
No, oma ongelmansa on tietysti se epämääräisyys mikä on rippiä vastaava tilanne mikä evlut kirkossa on. Tässä asiassa ehkä ne katoliset ja ortodoksit hoitavat asian paremmin, kun rippi on sakramentti joka tehdään tietyllä tavalla ja siinä ei jää epäselvyyttä milloin ripittäydytään ja milloin ei.
"Luopuu paljosta". Ehkä sille on annettu tai sen on annettu ottaa liian paljon. Mielenrauhaan pyrkimiseen ja saamiseen ei tarvita niin suurta laitosta.
VastaaPoistaPedofiliaa ei käsitä kukaan, mutta homoseksualisuutta voisi käsittää niin, että "pölytys" ei olekaan kaikkien kohdalla tarpeen.
VastaaPoista"En tiedä, mitä pedofiliaongelmalle olisi tehtävä, ja vaikka tietäisin, kukaan tuskin kuuntelisi."
VastaaPoistaPuhutaanko tässä nyt vain kirkon kontekstissa?
Matti Nikkihän on käsitellyt paljon lapsipornoa, mutta kukaan kenellä olisi merkitystä ei ole halunnut asiasta mitään ymmärtää.
JK:
VastaaPoista"Halusin vain huomauttaa sävyisään tapaani kirkolle, jonka kaikinpuolinen paheksuminen on muotia, että päästäessään poliisit ja juristit tutkimaan rippikäytäntöään se luopuu paljosta."
Miten paljon se sitten on, jos salailun kanssa käy niin kuin katoliselle kirkolle Bostonin kaupungin seudulla?
Muutama päivä sitten aivan eri asian yhteydessä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kummasteltiin, miten huonoja virkamiehet ovat arvioimaan toimintaansa periaatteelliselta kannalta. Kun tekstin luki loppuun, vakuuttui jälleen kerran siitä miten huonoja pääkirjoitustoimittajat ovat arvioimaan ajatuksiaan käytännölliseltä kannalta; esimerkiksi ko, asiassa, millaista olisi elää valtiossa, jossa virkatoimet ratkoittaisiin päätä kallistamalla ja silmiään siristämällä fiiliksen mukaan.
VastaaPoistaRippiasiassa media on tähän mennessä ajatellut vain rikosten selvittämisintressiä, tärkeä asia sinänsä. Periaatteellisia kysymyksiä eri puolilta ei nähdäkseni ole mietitty lainkaan. Ikäänkuin ripin asiantuntijana on käytetty lääkäreitä, joiden salassapitoon aiemmin on vastaavasti kajottu (huomasittehan, miten salassapitovelvollisuutta käsitellään puoliautomaattisesti -oikeutena).
Muutoinkin nyky-yhteiskunnassa terveystietoihin suhtaudutaan salaisuuksien huipentumana kuin sairaus olisi terveiden suurin ongelma. Suurin pelko se varmaan onkin.
Vekkulia sinänsä, uskonnonvapauden näkökulmasta, että rippisalaisuuden suoja koskee vain ev. lut. valtiokirkkoamme sekä ortodokseja ja roomalaiskatolilaisia. Kuitenkin uskonnollisia yhdyskuntia on Suomessa useita kymmeniä - ihan johdonmukaisuuden vuoksi, jos nyt ylipäätään pitää jokin rippisalaisuus olla, privilegion pitäisi tietysti koskea kaikkia uskontokuntia. Tästä päästäisiin tietysti muunkinlaisiin kysymyksiin kuten pakkojäsenyyteen kirkossa 18-vuotiaaksi, kirkollisverovelvollisuuteen, asevelvollisuuskysymyksiin sun muihin, joiden kohdalla todellakin on "kahden kerroksen" kirkkoja.
VastaaPoistaPitäisi pikku hiljaa oikeasti erottaa valtio ja kirkko täysin toisistaan.
Muutamia mietelmiä:
VastaaPoista- Pedofilia ei ole rikos. Pedofilia on seksuaalinen kohdehäiriö.
- Pedofiilit ovat valtiovallan suojeluksessa. Niin ovat tietysti kaikki muutkin, diagnoosiin katsomatta.
- Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos. Rikoksesta rangaistaan. Monissa tapauksissa lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt henkilö ei kuitenkaan ole pedofiili.
- Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttörikoksia pitää pyrkiä vähentämään. Uuden ali-ihmisryhmän nimeäminen ei siinä auta.
Osa ongelman ratkaisua voi olla, miten kehittää empaattisuutta ja myötätuntoa niille, joilla niitä tai ymmärrystä oman toiminnan tuhoisuudesta lähimmäiselle on vähän. Jotta se edes osin onnistuisi, siihen tarvittaneen luottamuksellista suhdetta johonkin tahoon.
Tämän kirjoituksen nojalla ehdotan toukokuun 20. päivän julistettavaksi Harvinaisen järkipuheen päiväksi.
VastaaPoistaKesäkuun 28. päivä voi sitten olla vaikka Viallisten vanhempien päivä.
San ny vaan suoraan, kui asia o.!
VastaaPoistaAd Omnia: täsmennys - myös oikeudellisesti "lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö" on riittämätön termi. Luultavasti monet ajattelevat myös esim. raiskausta, josta rangaistaan eri pykälän mukaan. Toisin sanoen "pedofiileissä" on sekä itsensä paljastajia että murhamiehiä.
VastaaPoistaAd Omnia: - kun noitavainot tulivat puheeksi, usea paha noitaoikeudenkäynti aiheutui lasten ilmiannoista. Jo 1600-luvulla esiintyi kuitenkin puheenvuoroja, joissa viitattiin nykytermein joukkohysteriaan ja etenkin lasten alttiuteen suggestiolle.
VastaaPoistaLasta ei voida kuulla varsinaisena todistajana. Lasten tuomioistuimessa tai tuomioistuinta varten kertoman arviointia pidetään ammattipiireissä erittäin vaikeana.
Onneksi käytännöksi on muodostunut, että huoltajuusriidoissa lapsia ei kuulla.
Itse taipuisin uskomaan sitä psykologien käsitystä, että pieni lapsi ei psyykkisesti pysty asettumaan toisen vanhemman puolelle ja toista vastaan, vaan alkaa syyllistää itseään.
Ad Omnia: ripittäydyn vielä itse: pelkään että pedofiilikeskustelu, siis sen helppous, markkinoi lasten ahdistelua.
VastaaPoistaOmassa kokemuspiirissäni (virkatuomarina) jokseenkin kaikissa lievissäkin teossia tekijä on vaikuttanut niin syvästi poikkeavalta, että kysymys syyntakeisuudesta ja siis mielentilan tutkimisesta on ollut aina esillä.
Onko lainlaatijalla oikeutta (no onhan sillä - eihän sillä muuten olis valtaa) vaatia ihmisiltä - myös kirkolta - velvollisuutta paljastaa 'rikollisensa'?
VastaaPoistaJos on, niin heippa vaan sananvapaudelle ja yksilön oikeuksille.
Hitto - mä en nyt ole kiinnostunut siitä, mitä laki sanoo vaan siitä, mitä seuraa siitä, jos/kun me toteutamme tätä 'paljasta-rikollinen-naapurisi'-lakia.
Jos me toteutamme Lex-Risikkoa johdonmukaisesti eteenpäin vietynä, me joudumme paljastamaan kaikki lähimmäisemme poliiseille ja ehkä jopa naapureillemme, koska silloin rehellisyys on tietenkin paitsi eettistä myös oikeudellisesti velvoittavaa (Kant pyöriköön haudassaan).
Tähän johtaa oikeus-liberalismi: oikeuksien väliseen keskinäiseen sotaan, joka räjähtää lopulta käsiin ristiriitaisten mutta sinänsä yhtä oikeutettujen oikeus-lakien hyökyaallossa! (jo poliittis-juridisesti niinkin typerä kuin Nietzsche ennusti ko. asian).
Olenko sekoittanut asioita? Toivottavasti olen, koska muuten ne menevät päin pp:tä.
Entä kirkko?
Jos kirkko myöntyy Risikkoon, sen olennaisimmmasta olemuksesta, joka on olla korva salaisuuksille - kaikille salaisuuksille, tulee kuuro. Jos kirkko rippivalansa pettää, se ei ole enää kirkko vaan SS:ään Chekaan, tai mihin tahansa salaiseen poliisiin verrattava instituutio.
Jos Risikko haluaa pakottaa kirkon tässä asiassa, hän tekee itsestään kirkon Johtajan (suorastaan Jumalan sijaisen!) - vähän samaan tapaan kuin hallitsija on ollut ortodoksisen kirkon johtaja kautta aikain.
Toivoisinkin, että Ambrosius ja Leo kommentoisivat tätä rippisalaisuus-kiistaa. Jos he myöntyvät, minä eroan ortodoksisesta kirkosta välittömästi! Olenhan sitäpaitsi sisimmältäni ateisti-luterilainen, joka ei kuitenkaan voi sietää - vaikka toki 'epistemologisesti' arvostankin, en muuten - lutkujen kaksoissidos-monergismia mutten myöskään ortodoksien pyllistelyä vallanpitäjien suuntaan!
*
Jos rippisalaisuus puretaan, viimeinen portti absoluuttiseen luottamukseen (olipa se mitä tahansa luottamusta) on murrettu. - Tämäkö on liberalistisen oikeuspositivismin viimeinen päätepysäkki: paljasta naapurisi laittomuudet! - Tähänkö demokraattinen päätöksenteko johtaa: lähimmäinen on potentiaali vihollinen! - Jotain hyvin pahasti on silloin mennyt pieleen valistuksen eetisessä perinnössä (ks. esim. Alasdair McIntyre).
Eiku...se pedofiliahan se oli, mikä piti paljastaa...- - Älä tule kuitenkaan paljastamaan sitä minulle, sillä minä en kerro poliisille, ellei se sitten kiduttamalla vaadi minua paljastamaan sitä, mitä sinä minulle paljastit. Jumalan, Immanuel Kantin ja oman itseni nimeen - RR - itse pedofiilin - jos ei uhri niin ainakin (kauan sitten) käytetty kohde.
Luulisin, että Rydman kyllä tietää, kenestä minä nyt puhun...
Kovin köykäiseksi ja hatariin "tietoihin" perustuvaksi jäi tämäkin "keskustelu" Kemppisen blogissa
VastaaPoistaJotenkin näin vähäälysenä on mielenkiintista lukea kirjoittamaasi. Jukka me tarvitaan pitkään
VastaaPoistasinun plokejasi. Hyvää vointia ja kirjoittamaasi.
Tapio Sipovaara
Kylläpäs häkellyttää Kemppisen kevyt asenne Euroopan kevyimpiin pedofiiliasenteisiin - eli suomalaiseen raiskauskulttuuriin.
VastaaPoistaSekä se, kuinka katolilainen näkemys Kemppisellä on pappien itseoikeutettuun asemaan Jumalan sijaisina lain ulkopuolella.
Piispat ovat ensisijassa hätkähtäneet tässä mediaprosessissa sitä, että he vihdonkin joutuisivat koskemaan kirkon isoon likasankoon - eli lestadiolaisten lahkojen uhkailuihin ja aktiiviseen pedofiliaan patriarkaalisen järjestyksen osana.
Lestadiolaiset lahkot toimivat kirkon tiloissa ja käyttävät kirkon palkkalistojen henkilöitä lestadiolaisiin tilaisuuksiin ja omien oppien levittämiseen erossa "hairautuneista" eli tavallisista jäsenistä.
Mitähän Luther sanoikaan lahkoista, jotka erottelevat pelastetut ja kadotetut?
Oletetaan, että on olemassa ns. luterilainen suhtautuminen uskontoon, kirkkoon ja Jumala-käsitteeseen.
Uskonto ei voi olla maallisten lakien yläpuolella, varsinkaan, jos kirkko kutsuu itseään luterilaiseksi kirkoksi.
Lutherin periaatteiden mukaan rippi on osa henkilökohtaista kamppailua tulla eettiseksi, avautuvaksi ihmiseksi, ei salaisuus itsetarkoituksena, kirkkopolitiikkana tai edes ollenkaan minään muuna funktiona. Lutherin mukaan oikeamielistä lakia on toteltava ehdottomasti.
Usko on sisäistä kamppailua, ei lahkon oman kirkkovaltion rakentamista.
Kirkko ei ole Lutherin mukaan lakien ulkopuolella rikosten suhteen koskaan.
Tämä on luterilaisuutta: terve järki voittaa uskonnolliset pappisroolipelit.
Lutherin Yleinen pappeus: kukaan ei ole papillisempi ja suojatumpi toista. Pappisvirka on teologisesti nolla-arvo, ei mitään.
Henkinen pedofiilin anteeksiantaminen on aivan eri asia kuin lain välttämiseen, uhrien ilman apua jättämiseen ja rikoksen jatkamiseen kehoittaminen.
Rippiin tuleva sitoutuu luterilaisittain muutokseen ja antaa muutoksen ohjauksen papille tullessaan paikalle.
Rippisalaisuus ei ole ns. "pelastusjärjsetyksen" osa luterilaisessa dogmatiikassa, joten teologisesti se on ihmisten viritelmä ja siis aina mahdollisen muutoksen alla.
Teologisesti vain Jumala voi antaa anteeksi, joten pappi voi vain auttaa ihmistä ottamaan vastuu anteeksipyyntöönsä. Hyvällä tai "pahalla".
Oliko Risikolla oikeus vaatia rippisalaisuutta pois?
Papit ovat virallisesti lain mukaan valtion virkamiehiä.
Kirkko on valtionkirkko, kiinteästi vielä Suomen valtion osa, eduskunnan täydellisesti valvoman kirkkolain kautta. Kirkon omien statuspyrkimysten takia.
Siksi on uskomatonta, että kirkon työjärjestys ei vieläkään tottele virkamiehiä velvoittavaa lastensuojelulakia.
Mikä sitten jumittaa kirkon katolisessa näkemyksessä kärsimyksen ja lahkolaisuuden poistamisessa?
Katolinen kirkko on täynnä lahkoja, joilla on omat ehtonsa "pelastukselle".
Ev.lut kirkossa on hyvin vahvoja katolilaisia tendenssejä, koska Suomessa ei koskaan oikeastaan tapahtunut uskonpuhdistusta muuta kuin poliittisena kuninkaan käskynä ja kirkkojen puhdistamisena hopeasta kuninkaalle.
Fundamentalistisen näkemyksen mukaan raiskatun syyttävä kärsimys ei ole "seurakunnan uskoa" vahvistavaa toimintaa.
Lutherin mukaan ei ole olemassa seurakunnan uskoa ja kunniaa.
On vain yksilön usko/kipuilu Jumala-käsitteeseen ja yhdessä etsimisen jakaminen.
Kirkko ei siis teologisesti ole Kristuksen ruumis luterilaisittain, vain katolilaisittain.
Kärsimysfantasia on tärkeä osa katolilaista mielen- ja massojenhallintaa.
Kirkon tunnustama ja ihailema "oikeanlainen", jalo kärsimys uskon puolesta on katolisen fantasmaperinteen mukaisesti aina "uskoa vahvistavaa".
Anteeksiantava raiskattu ilman vaatimuksia julkisesta selvittelystä on siis katolisessa fantasiassa ihailtavaa kärsimystä.
Pitää vain toivoa, että seuraava arkkipiispa Kari Mäkinen osaa nyt edes painaa pause-näppäintä kirkon hysteerisessä itsesäälikampanjassa.
Kaikkihan tietävät se, että tänä vuonna piispat ovat Suomen ev.lut. kirkossa ottaneet takaisin katolilaisen ehtoolliskäytännön ja opin, jonka jo Luther kumosi?
Rippisalaisuuden kanssa on vähän niin kuin raskauden kanssa. Pikkuisen ei voi olla raskaana; joko on tai ei. Sama on rippisalaisuuden kohdalla. Sitä ei voi poistaa osittain, koska ripittäytyjä ei useinkaan voi tuntea oikeudenkäymiskaarta. Jos hän on kuullut että jossakin rikostyypissä ei ole rippisuojaa niin epävarmuus iskee: olisiko tässäkään rikoksessa?
VastaaPoistaSeurauksena olisi se ettei rikoksistaan puhuisi ripissä. Tällöin salaisuuden murtaminen olisi hyödytöntä ja aiheuttaisi vain haittaa niille jotka muissa tapauksissa haluaisivat luottamuksella puhua mieltään painavista asioista.
En ota kantaa tällä keskusteluun kokonaisuudessaan kuten esimerkiksi siihen aspektiin että ripissä kuullaan rikoksesta joltakin toiselta henkilöltä kuin rikoksen tekijältä.
Rippisalaisuuden kaventamisesta puhuttaessa jotkut tuntuvat kuvittelevan, että ihmiset tunnustavat pastoreille rikoksiaan sitten aivan samassa määrin ja porukkaa saadaan telkien taakse suorastaan hämmästyttävät määrät.
VastaaPoistaEikö kuitenkin loogisempi odotus ole, että ihmiset vain lakkaavat puhumasta papeille hämärähommistaan?
Sama pätee asianajajiin, lääkäreihin yms. Jos ei ole takeita luotettavuudesta, ei luoteta.
pedofilia--sairaus (jos sitakaan?)
VastaaPoistaKommenteissa naytetaan esittavan skaalaa pippelinnayttajista murhamiehiin. Olipa meidan kylallakin mies, jolla oli tarve nayttaa pippeliaan vastaatuleville naisille. Kaikki sen tiesi, mutta mies oli muuten aivan ok. Ei ollut minkaanlainen ongelma. -- Noista jutuista, etta pedofilia olisi johtanut murhiin ym rikoksiin, en oikein tieda. Onko Suomessa ensimmaistakaan tapausta, jossa pedofilia olisi ollut syy murhaan? Ei ole tullut minun korviini.
Kertokaapa, jos tiedatte!
Mikä ihmeen ripppisalaisuus? Onko tässä käännytty jossain välissä katolilaisuuteen?
VastaaPoistaLuulisi että jos uhrit tahtoisivat asian poliisikäsittelyyn, he menisivät kertomaan siitä poliisille eikä papille. Jos rippisalaisuus murrettaisiin uhrin tahdon vastaisesti, johtaisi se äkkiä siihen ettei kukaan kertoisi asiasta papille eikä kumpikaan hyväksikäytön osapuoli saisi apua. Hienoa homma, ongelma ratkaistu!
VastaaPoista”Halusin vain huomauttaa sävyisään tapaani kirkolle, jonka kaikinpuolinen paheksuminen on muotia, että päästäessään poliisit ja juristit tutkimaan rippikäytäntöään se luopuu paljosta.”
VastaaPoistaKysymys ei ole tuosta, mitä populistisesti kirjoitat em. sitaatissa.
Kirkon työntekijät ja papit ovat olleet suojattomassa tilanteessa pedofilia-ongelman suhteen, koska kirkko on jättänyt tässä asiassa sekä työntekijänsä että uhrit täysin oman onnensa nojaan. Työntekijät haluavat, 10 vuoden odottelun jälkeen tilanteeseen lakisääteisen muutoksen. Asiaa käsiteltiin kirkossa v. 2000. Silloin mm. OTT Sami Mahkonen kirjoitti vallitsevasta salassapitovelvollisuuden ja ilmiantovelvollisuuden välisestä ristiriidasta näin:
”Täten laista puuttuu sellainen yksiselitteinen yleisnormi, joka ratkaisisi sen kumpi menee toisensa edelle, salassapitovelvollisuus vai ilmoitusvelvollisuus. Tämän takia on tyydyttävä todentamatta jäävään tulkintasuositukseen. Kirjoittaja edustaa sitä kantaa, että lapsen koskemattomuuden suojaaminen on tärkeämpää kuin salassapitovelvollisuudessa tiukasti kiinni pysyminen. Näin ollen on ajateltavissa, että itse kullakin on myös ilmoitusoikeus, mikäli lapsi on joutunut rikoksen kohteeksi. Jos KL 5:2:ta sovellettaessa ollaan toista mieltä, sillekin löytyy päteviä perusteita. Säännökset ovat epäselvinä valitettavan tulkinnanvaraisia.
Itse kukin joutuu ratkaisemaan säännösristiriidan siltä pohjalta minkä katsoo olevan moraalisesti, eettisesti tai teologisesti perusteltua. On tyydyttävä tunnustamaan, että lainsäätäjä ei ole ratkaissut mainittua pulmaa yhdellä ja samalla ehdottoman oikealla tavalla. Asiasta on syytä käydä jatkossa keskustelua kirkon piirissä, jotta tasapainotila yhtäältä salassapitovelvollisuuden ja toisaalta ilmoitusvelvollisuuden välille olisi mahdollisesti saavutettavissa. ”
Koska kirkko ei ole tehnyt mitään parantaakseen tässä asiassa työntekijöiden ja uhrien tilannetta, on ollut toivottavaa ja hyvä, että vihdoin edes virkavalta puuttuisi tähän. Vallitseva laki on ollut erittäin puutteellinen sekä työntekijöiden että uhrien kannalta.
Lainaus:
http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/koulu/mahkonen2.html
En oikein ymmärrä blogistin logiikkaa. Ensin hän kirjoittaa vainotuista kirkoista Venäjällä ja Saksassa. Sitten hän lopussa toteaa, että Suomessa on muotia paheksua kirkkoa, ja siihen vedoten nostaa uhkakuvan, että poliisit ja juristit olisivat tulossa tutkimaan rippikäytäntöä mahdollisen lainuudistuksen toteutuessa. Tietääkö hän edes lainuudistuksen sanamuotoa. Nythän lasten kaltoinkohtelutapauksista ja hyväksikäyttöepäilyistä ilmoitetaan ensisijaisesti lastensuojeluviranomaisella, joka sitten tekee rikosilmoituksen. En tiedä yhtään lääkäriä, joka olisi ollut tästä tai siitä pahoillaan, että rikoksen estämiseksi saa/pitää ilmoittaa asiasta viranomaiselle (jossakin tapauksessa myös poliisille). Aiemmin ei saanut viranhaltijana ilmoittaa poliisille, vaikka näki rattijuopon lähtevän ajamaan autoa terveyskeskuksen pihalta. Tosin moni kiersi tämän soittamalla nimettömän ilmiannon suoraan poliisiasemalle. Nykyään tämä on onneksi muutenkin mahdollista. Samoin voi toimia ennen mahdollista lainuudistustakin, eli tehdä nimettömän ilmoituksen lastensuojeluviranomaiselle.
VastaaPoistaAd Anonyymi: - katolilaisuudesta - erehdyt perinpohjaisesti, jos luulet, että rippi olisi vain katolinen perinne. Ehkä olet nukkunut rippikoulussa. Tai sitten olet kuullut väärin - katolisessa kirkossa rippi on sakramentti, evankelis-luterilaisessa kirkossa ei. Kotitehtävä: ota selvää, mitä tarkoittaa sana "sakramentti".
VastaaPoistaAd Omnia: Lainaatte Sami Mahkosen kirjaa harhaanjohtavasti.
VastaaPoistaJoku puhuu jopa populismista.
Ongelma on tämä: sekä lääkäreille että papeille puhutaan mm. haluista ja tarpeista. Mitään ei ole toisin sanoen tehty eikä välttämättä edes suunnitteilla. Lisäksi esiintyy tilanteita, joissa lääkärin tai papin on vaikea päätellä, pitääkö kertomus paikkansa vai ei.
Jopa vähäinen asianajaja - puhun itsestäni - kohtaa työssään henkilöitä, joita esimerkiksi arkkipiispa vakoilee verinen puukko hampaissa.
Ongelman ydin ei siis ole salassapito - ilmoittaminen, vaan tilanteen arviointi.
Läkäreillä ja papeilla ei koskaan tai ainakaan sataan vuoteen ole ollult ongelmia toimia, jos jonkun henki terveys on heidän raittiin arvionsa mukaan aidosti vaarassa.
Tämä koskee myös terveyskeskuks - rattijuoppo -esimerkkiä.
Ad Omnia: - "oikeudenkäynti Jumalaa vastaan". Pahan ongelma ("miksi Jumala on paha") eli teodikea lienee tuttu kaikille ajatteleville ihmisille.
VastaaPoistaSen muotoili mm. Jeesus ristillä ("...miksi minut hylkäsit.)
Asiasta ovat kirjoittaneet ansiokkaasti mm. Leibnitz, Spinoza ja Kant (ja kaikki muut).
Onko Suomessa ensimmaistakaan tapausta, jossa pedofilia olisi ollut syy murhaan? Ei ole tullut minun korviini.
VastaaPoistaJammu Siltavuori.