5. toukokuuta 2010

Rakmaa meni rautaisesti



Yritän olla vaaraton besserwisser ja second-guesser ja välttää päivänkohtaisia aiheita, joihin luen etenkin puoluepolitiikan.

Besserwisser on henkilö, joka uskottelee tietävänsä asian paremmin kuin toinen, ja tuo mielellään tietonsa esiin. Jotkut tarkoittavata termillä ihmistä joka väittää tietävänsä asian kuin asian muita paremmin, ja räyhää siitä.

Second-guesser on ihminen, joka moittii tyyliä alkeelliseksi, kun toinen hyppää päälle pakkaavan auton edestä turvaan.

Eli Kreikan rauta.

Katainen on oikeassa ja oppositio kerää ääniä luottaen kansan vähäiseen ymmärrykseen. Rhodos pantiksi... Joku sanoi televisiossa, ettei valtionlainoista vaadita vakuuksia eikä pantteja. Tuo joku jätti sanomatta, että vakuus, josta ei voi ottaa saatavaansa, on arvoton. Tapa realisoida Rhodos tai Parthenon on nimeltään sota.

Kukaan ei ole sanonut riittävän selkeästi, ettei tässä ole kysymys eurosta eikä EU:sta. Molemmat ovat välineitä. Lusikka on ruokailuväline. Lusikan voi viskata nurkkaan. Jos sen tekee, keitto täytyy sitten juoda lautasen reunalta, jos on keittoa.

Ministerien lainapäätös on eräänlainen euron devalvointi. Se ei koidu esimerkiksi Ruotsin hyväksi, koska kruunu revalvoituu käytännössä.

Päätin lopullisesti olla pitämättä Arhinmäestä, vaikka hänessä on jotain vetoavaa. Julmistelu pankkien pelastsamisesta tarkoittaa kai, että pankkien olisi annettava kaatua. Kun pankki kaatuu, kuka kärsii? Ensimmäisinä velalliset eli esimerkiksi asuntolainan ottaneet. Konkurssin alkaminen eräännyttää saamiset. Sitä ennen tallettajat, jotka ovat kyllä yleensä nopeita nostamaan rahansa, niin kauan kuin niitä on.

Sen verran kuin yritykset kärsivät, kärsii työllisyys, eli ihmisiltä menee toimeentulo.

Keski-Euroopan pankeissa on pommi, ja sytytyslanka palaa.

Itse Erki Tuomioja sanoi, että antaa euron kaatua. En tiedä, mihin tuo ajatus viittasi. Pelkkä rahaliiton purkaminen on muutaman vuoden urakka, teknisestikin. Joku toinen sanoo, että antaa EU:n kaatua. Ajatus on kiinnostava ja houkuttelevakin, mutta purkaminen kestäisi sekin vuosia.

Jäljelle jäävä vaihtoehto on aivan selvä, ja siksi kukaan ei ole maininnut sitä: levottomuudet, mellakat, kapinat ja sitten sota. Arvaisin 30-vuotista sotaa, mutta saattaa myös syntyä pieniä tyrannivaltioita, jotka hakeutuvat esimerkiksi Venäjän suojaan tietämättä, miten heikko Venäjän talous on nimenomaan kriisin iskiessä. Valuuttaa ja talousliittoja tärkeämpi on talous.

Minua suoraan sanoen hämmästyttää yleisökyleisöjen yksimielisyys – ei apua Kreikalle. Ehkä se johtuu siitä, ettei kukaan ole uskaltanut sanoa aivan suoraan totuutta. Eduskunnassa muuan sanoi, että valinta tehdään ruton ja koleran välillä. Valinta tehdään nuhakuumeen ja ruton välillä.

Pankkien ja ennen kaikkea sijoittajien pahuudesta sopii puhua. Niiden toiminta ei parane puolustelust. Puhe on kuitenkin täsmälleen siitä samasta markkinataloudesta, jota useimmat muutoin kannattavat. Pankit ja sijoittajat toimivat optimaalisen tuoton toivossa, ja esimerkiksi Kreikka on ollut tässä mielessä järkevä lainoituskohde, varsinkin jos paperit on väärennetty taitavasti.

Mutta rahapiirien pahuudella ei ole merkitystä tässä tilanteessa, kuten ei ole palomiesten puolukannalla, kunhan letkut toimivat. Itse toivon pääseväni nyt viimein kuulemasta yllytystä kulutukseen – kreikkalaiset ovat järjestäneet itsensä tähän jamaan kuluttamaalla yli varojensa. Poliitikkojen kelvottomuus on pienempi ongelma – poliitikot voi vaihtaa, kansaa ei.

28 kommenttia:

  1. Mitäs veikkaatte, montako kymmentä edustajaa Soini tempaisee eduskuntaan seuraavissa vaaleissa? Kaikki nämä viime aikojen koti- ja ulkomaiset kohut satavat kauniisti Persujen pussiin.

    VastaaPoista
  2. En voi olla spekuloimatta mitä olisi tapahtunut, jos Turkki jo olisi EU:n jäsen. Sääntöjen mukaanhan kaikkien jäsenmaiden tulee hyväksyä lainapäätös.
    Olisiko Turkki suostunut rahoittamaan arkkivihollisen Kreikan aseistautumista itseään vastaan?
    Olisiko Kreikalta laina jäänyt saamatta?
    Pitääkö meidän kiittää Mr. Rehniä siitä, ettei hän ehtinyt saada turkkilaisia veljiksemme?

    VastaaPoista
  3. K:
    Julmistelu pankkien pelastsamisesta tarkoittaa kai, että pankkien olisi annettava kaatua. Kun pankki kaatuu, kuka kärsii? Ensimmäisinä velalliset eli esimerkiksi asuntolainan ottaneet.
    [...] eli ihmisiltä menee toimeentulo.

    Niin. Pahemmin retorista paatosta jo säästetään, nämä ovat makrotaso, jolla kyllä osataan sosialisoida tappiot mutta panna voitot liiviin. ovat oikeassa arhinmäet.
    Ensin tietysti tulisi olla yhteinen valtio ennen se omaa rahayksikköä ja valuuttaa, mutta voi se toimia toisinkin päin, mutta ei näin että sen sisään ajatetaan troijan hevosella persauksia rellestäh

    VastaaPoista
  4. karkas. persaukisia rellestäjiä, piti sanomani.

    VastaaPoista
  5. Puun ja kuoren välissä on terveelliseksi todettu pettuleipä.

    VastaaPoista
  6. "Poliitikot voi vaihtaa, kansaa ei." Entäs rahanlainaajat ja pankkijärjestelmä?

    VastaaPoista
  7. Ad MR: vrhainen rahanlainaajien ja pankkijärjestelmän uudistaja oli J. Kristus. Hankkeen tuloksest lienevät tunnettuja.

    Yleistäen voisi sanoa siviilioikeuden käynnistyneen 1300-luvulla rahoitusjärjestelmän epäkohtien (mm. kiskonta) hillitsemiseksi.

    Romanoffien kukistumisen yksi syy oli ulkomaisten luottojen karkaaminen (Ranska).

    VastaaPoista
  8. Pankkeja on helppo arvostella, syystäkin, mutta ovatka ne pahoja silloin kun ne lainaavat rahaa, vai silloin kun ne eivät lainaa?

    Jos jostain pankkeja (ym) voi syyttää, on se että ne lainaisivat Kreikalle muita korkeammalla korolla tietäen että riski on merkittävä, mutta olettavat (oikein) että EU pelastaa kuitenkin. Ottavat siis muka-riskin ja käärivät voitot ja jakavat ne bonuksina.

    Mutta ei pankit pelaa muuta kuin rahapelejä, eikä pidä.

    Vika on siis (kreikkalaisten tuhlailun lisäksi) EU-valvonnassa. Toisaalta, jos EU kantaa joka tapauksessa riskin, niin pankkien pitäisi maksaa Kreikan ja Saksan lainojen välinen korkoero EU:lle.

    Vai mitä sanoo oikeuskäytäntöjen asiantuntija?

    VastaaPoista
  9. Suuren maailman joulubestseller oli Rogoffin
    "This Time Is Different: Eight Centuries of Financial Folly"
    Kirjan otsikko on sarkastinen, ne jotka ovat lukeneet kyseisen kirjan, eivät ikimaailmassa ostaisi omilla rahoillaan Kreikan joukkovelkakirjoja.

    Kirjasta selviää Kreikan olleen viimeisen parin vuosisadan aikana maksukyvyttömänä aika usein, mutta silti Kreikka on taas löytänyt hölmöjä ulkomaalaisia rahanlainaajia.

    VastaaPoista
  10. rh:lle:

    Eihän pankin konkurssi kaadu asuntovelallisten niskaan. Lainat toki jäävät, mutta vanhoilla ehdoilla konkurssipesän syliin. Niitä sitten maksellaan kuten ennenkin joko pesälle tai lainat ostaneelle uudelle omistajalle.

    Kreikan mahdollisesti antamista lainavakuuksista:

    Kemppinen on oikeassa siinä, että viime kädessä kiinteän omaisuuden realisointitapa on sota. Tässä on kuitenkin sotkettu iloisesti maa-alueiden valtiolliseen alueeseen kuuluminen ja toisaalta niiden alueiden omistusoikeus. Eihän Rhodosta voi ottaa pantiksi kun siellä on muitakin kuin valtion omistamia kiinteistöjä. Sen sijaan sopivan Kreikan valtion omistaman kiinteistämassan käyttäminen vakuutena olisi ihan käypä ratkaisu. Se pakottaisi Kreikan valtion joko maksamaan tai luovuttamaan maat pantin haltijalle. Jos sitten yritettäisiin maiden pakkolunastusta, olisi se selvä signaali maksuhaluttomuudesta, eikä enää -kyvyttömyydestä. Maksukyvyttömyyden varjolla on nimittäin helpompi olla sitten tulevaisuudessa maksamatta lainoja takaisin.

    Tällainen menettely ohjaisi ystävällisesti myös Portugalia, Espanjaa jne. hoitamaan asiansa paremmin. Ja EU-pyrkijöitä ajattelemaan asiaa etukäteen. Ja ehkä saamaan aikaan sen, että Kreikassa oikeat syylliset joutuvat vastuuseen...

    VastaaPoista
  11. SAKSA ON TOISTA MAATA
    Luin lehdesta, etta Saksassa Commerzbank on ensimmaisena suostunut ottamaan vastuulleen osan Saksan antaman lainan riskista. Eli saksmanni nayttaa "rankaisevan" niita pankkeja, jotka ovat olleet rahastamassa Kreikkaa. -- Tuntuu jotenkin oikealta ajatukselta. Suomessa ei tallaisesta edes puhuta, vaan jutut eduskunnassa ynna muualla on aivan huu-haata.

    VastaaPoista
  12. Ehkäpä kuitenkin on niin, että kylmä järki käskee enemmin tukemaan Kreikkaa ja muita EU:n PIIGS-maita EU säilyttäen kuin ottamaan takaisin Euroopan 1945 edeltänyt poliittinen tilanne, joka johti kahteen maailmansotaan. Niissä sitä vasta rahaa - ja korvaamattomia kultuuriarvoja - paloi ja elintaso laski. Suomessa ei ole koskaan ymmärretty EU:n olemusta rauhanprosessina, jonka tarkoituksena on ollut estää jäsenmaiden välinen sota. Rauhan edellytys on elintason samankaltaistuminen jäsenmaiden välilä, jota Kreikan tukipäätöskin edustaa. Jäitä hattuun, niin hauska kuin olisikin reikkua!

    VastaaPoista
  13. JK: "Poliitikot voi vaihtaa, kansaa ei."

    Niinkö?

    Harmi, että Stalin ei tiennyt tätä.

    Muuten olen kerrankin blogi-isännän kannalla. Miehen puhetta.

    VastaaPoista
  14. Petokseen ovat osallistuneet ilmeisesti muutkin kuin kreikkalaiset. Nimittäin nämä reittauslaitokset ovat antaneet hyviä luokituksia Kreikalle. Entäs sitten EU:n oma valvonta, kun Kreikka pääsi eurojärjestelmään mukaan?

    Aurejärveä mukaellen, kun rikos on tarpeeksi suuri, niin se suojelee itse itseään.

    VastaaPoista
  15. EURO HEIKKENEE-HYVA JUTTU !!

    Niin tai nain, kaikissa vaihtoehdoissa taala (USD) vahvistuu ja sern mukana CNY (Kiinan Yuan). Se on hyva Suomen tyollisyydelle, vaikka nakysissa oleva devalvoituminen ei viela riita!

    VastaaPoista
  16. Kemppisen määritelmää besserwisserismistä saatiin odottaa kauan, silti se oli hänelle tyypillisesti odottamaton. Itsetuntemuksen perusteella tarkentaisin besserwisserin useimmin todella luulevan, että hänellä on asiaan paras tai ainakin eriryisen kiinnostava näkemys. Vaikea sanoa miten usein tuossa osuu oikeaan, luulen että tauti pahenee kansankynttilänä tai epäsäätyisessä avioliitossa, siis ympäristössä jossa toisen tietävämmyys muodostuu oletukseksi.

    VastaaPoista
  17. "Minua suoraan sanoen hämmästyttää yleisökyleisöjen yksimielisyys – ei apua Kreikalle. Ehkä se johtuu siitä, ettei kukaan ole uskaltanut sanoa aivan suoraan totuutta."

    Eivät usko, kuten en oikein tahdo minäkään, että Kreikka alkaisi nyt käyttäytyä kunnolla. Maasta taitaa tulla pysyvä kiviriippa muulle EU:lle.
    Saattaa hyvinkin olla, että jotain radikaalia joudutaan vielä tekemään. Kysymys onkin, tehdäänkö se nyt, kun ollaan vielä jotenkin plussan puolella, vaiko vasta sitten kun meillä on kymmeniä miljardeja Kreikan velkaa, muilla samassa suhteessa ja EU kokonaisuudessaankin talouskriisissä.

    "Ad MR: vrhainen rahanlainaajien ja pankkijärjestelmän uudistaja oli J. Kristus. Hankkeen tuloksest lienevät tunnettuja."

    Kukakohan kävisi heittämässä rahamiehet pois politiikasta?

    VastaaPoista
  18. Kummastelen kulttuurihistorian dosentin kommenttia Rhodos-asiasta. Tietysti Soinin herättämä kysymys on tässä yhteydessä naurettava, koska se ei ole missään suhteessa esillä oleviin varallisuusarvoihin. Mutta onhan historian aikana useinkin maita ja erillisalueita vuokrattu, myyty, annettu myötäjäisiksi, lunnaiksi tai pantiksi (minulla ei ole lähteitä mietittykä, mutta esimerkiksi Habsburgien vaiheissa näitä oli useita tilanteita. Demidovien omistama italialainen ruhtinasluntakin oli päätynyt vaihdannan kohteeksi ilman sotaa, muistelen).

    Tuore tunnettu kauppa oli Alaskasta, kun se voitiin rauhanomaisesti myydä, olisi kelvannut vakuudeksikin. Välimeren saaren hyödyntäminen olisi turismin ansiosta todella helppoakin.

    VastaaPoista
  19. Edit: taisin edellä puhua valtioista panttina. Tämä on pahanlaatuinen käsitesekaannus, tarkoitin "maita", sanotaan nyt sitten vaikka vaan alueita.

    VastaaPoista
  20. Päivittäispropaganda on helvetin vahvaa. Koitanpa nyt sitten naputella jotakin muuta. Esimerkiksi jos tämä Kreikassa nyt (?) tapahtunut koskisikin Suomea? (En tiedä liioittelenko tässä esimerkissä kovinkaan paljoa sitä mitä Kreikassa tämä "lainaamisen" takia "meidän nimissämme" vaaditaan tehtävän).

    Esimerkiksi hinattaisiin eläkeikä 75-vuoteen, lakkautettaisiin käytännössä koko sosiaaliturva, eläkkeitä esimerkiksi laskettaisiin heti 50%, koulujen, yliopistojen ja sairaaloiden rahoitus lopetettaisiin kokonaan, julkinen liikenne lakkautettaisiin käytännössä yms - ja vastaavia toimia tehtäisiin loputtomiin niiden markkinavoimien vapaan toiminnan nimissä. Nostettaisiin ruuan hintaa 100% ja sitten 200% ja vuoksia ensin 150% ja sitten 350% jne jne jne...

    (Ja se kaikki tehtäisiin, jotta saksalaiset ja sveitsiläiset ja muut vastaavat "pankit" saisivat pitää rahansa, syistä jotka eivät koske - eivätkä oikeastaan ole koskaan koskeneetkaan - sitä hyvää jonka olemme kokeneet omaksemme.)

    Syntyisikö levottomuutta - entä jos se kaikki vielä pitäisi toteuttaa saman tien, eli tämän ja ensi viikon aikana. Syntyisikö jo kapina(llisuutta) - ja entä kun aikaa kuluisi (muutosta parempaan ei kovin nopeasti olisi odotettavissa - kysehän voi olla kymmenistä vuosista) niin kelpaisiko se paikka siellä leipäjonossa vuodesta toiseen yhtä hyvin.

    Kävisikö samoin (yhtä nöyrästi) kuin Venäjällä Jeltsinin aikana - silloin kun Jeltsin määräsi ne panssarinsa ampumaan sitä parlamenttia - siis kun siellä pian sen jälkeen oli 75 miljoonaa nälkäistä sitä vapaata markkinataloutta harjoittamassa. Vai kommunismistako se muka johtui?

    Entä jos kreikkalaiset eivät tuollaiseen suostu - sanovat että verta pakkiin! Lähettääkö silloin joku sinne panssareitaan, vai riittääkö se mitä Kreikan armeija tekee. Entä jos sekään ei auta - ja jos ne levottomuudet alkavat ennen kuin se laina on edes myönnetty - myöntääkö sitä silloin kukaan ja miksi.

    Entä jos Espanja jossa työttömyys huitelee siellä 20% seuraa perässä ja ne muut joista nyt puhutaan.

    Velkaa voi ottaa tuottaviin investointeihin - ei tuottamattoman toiminnan jatkamiseen. Eikö se sama koske myös sitä joka sitä velkaa antaa. Kirjoitin tänne 28.3. kuluvaa vuotta: "Keskiluokka oli ja on kansallisvaltion tuote, ja se mihin se uskoi (valtio ja pankit) kaatui silloin - vaikka se ei ehkä sitä vielä silloin tajunnutkaan - tajuaako (se) vieläkään (sitä)......Nythän on niin että Euroopassa kaatuu kohta pankkien sijasta valtioita - Kreikka ei suinkaan ole ainoa konkurssikypsä paikkakunta. Ja mitä sitten kun keskuspankkien rahantarve kasvaa, ja niiden pitää alkaa keräämään lisää rahaa markkinoilta - joka on edessä melko pian."

    Mitähän sitten tapahtuu? Kumpi on parempi - kauhea loppu vai loputon kauheus?
    Esimerkiksi se että muutamat pankit kaatuvat (loppuahan tälle jutulle ei tämänkään jälkeen ole näköpiirissä), vai sota jota ei välttämättä käydä pelkästään Kreikan rajojen sisällä - vai alue joka on "rauhoitettu" sotilasdiktatuureilla - joista Kreikalla, Italialla, Espanjalla ja Portugalilla ainakin on lähihistoriaan liittyvää kokemusta.

    Pankkeja on myös monenlaisia:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainvälinen_järjestelypankki
    http://topdocumentaryfilms.com/banking-with-hitler/

    Tämä juttu on ainakin minusta katsottavien joukossa, vaikka vierastankin sitä jonkin verran sen taistolaistunnelmointien ja maailmanparannus filosofointien ja eräänlaisen tuotteistetun kapinallisuuden takia .
    http://areena.yle.fi/video/921201

    VastaaPoista
  21. Kyllä Kreikan talouden perusrakenteet ovat kriisistä huolimatta kunnossa;

    teollisuus tuottaa huipputuotteita; kuten Ouzoa (suosittelen lämpimästi) ja makoisaa Feta-juustoa; teknistä osaamista löytyy ja kansantalouden kilpailukyky on huippua.

    Vaikka mieleen ei juuston ja viinan lisäksi nouse heti muita kreikkalaisia teollisia huipputuotetta, ei asiasta suinkaan pidä hätääntyä.

    Tukeutukaamme Kreikan historiaan; kyllähän helleenit, nuo Akhilleksen ja Herakleen perilliset, velkansa maksavat jo pelkästään kuolemattoman kunniansa vuoksi.

    Sanonta "valehtelee kuin kreikkalainen" on pottunenäisten pohjoisen poikien panettelua.

    Varmaa on myös, että Sofokleen ja Euripideen tapaan saamme jatkossakin vannoa iloisin mielin valoja EU:n ja Isänmaan ja Jyrkin puolesta.

    Onhan tukipakettiin luvanneet suuret summat rahaa kaksi luunkovaa ja taloudelliseen huippukuntoon doupattua maata;
    Italia n. 15 000 miljoonaa
    ja
    Espanja n. 12 000 miljoonaa. Hyvin siis tulee menemään...

    Muuten olen kyllä sitä mieltä, että Kreikka voitaisiin potkaista rahaliitosta pois.
    Tai ehkei kuitenkaan.

    Vahvistetaan EMUamme ja otetaan siihen mukaan myös vaikkapa Kenia.

    VastaaPoista
  22. Eilen juuri mietin, mitä olisi tapahtunut, jos Romanovit olisivat olleet vallassa kaksi vuotta pidempään? Mukana olo voittajan puolella, olisiko se estänyt vallankumouksen?

    Voitollinen sota olisi siirtänyt imperiumin rajoja Puolaan, kenties Itä-Preussiin.

    Balkan olisi voinut tipahtaa kokonaan Venäjän etupiiriin, Unkarista Rhodokselle?

    Olisiko ensimmäisen maailman sodan voitto tehnyt lopun Venäjästä samalla tavalla kuin toinen teki Brittiläisestä Imperiumista?

    Jos Saksa olisi jäänyt Ranskan ja Keisarikunnan väliin, niin olisiko Keisarikunnassa ollut voimaa lyömään Saksa toisessa maailmansodassa?

    VastaaPoista
  23. Kreikkalaiset ovat kovia kauppamiehiä, joille ei näköjään hevin pärjää. Joten olisiko tässä ratkaisu?
    Privatisations offer Greece the best way to avoid a bail-out by Michael Massourakis
    "Greece does not need a bail-out. It needs more reform and, in the long run, nudging Greece in the right direction may be more important than providing short-term assistance. (...)"
    Elleivät sitten ratkaise asiaa 69-74 tyyliin? Kreikan lisäksi Espanjalla ja Portugalilla on tästäkin ratkaisusta (lähi)kokemusta...

    VastaaPoista
  24. http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/harri-moelsae-vastuunkantajat

    VastaaPoista
  25. Kyllähän tästä tulee mieleen Linnan Tuntematonta mukaeleva kommentti, että ensin yks kahko lähtee lainaamaan rahaa ja antamaan takauksia ja meidän nilkit painaa perässä. Toivottavasti eivät toista kertaa lyö päätään kreikkalaisiin pylväisiin.
    Kyllähän viime vuosina maa jos toinenkin on esittänyt komeita talouden kasvulukuja, mutta kasvu on saatu aikaan velkarahalla kuten 80-luvun Suomessa ja tässä sitä sitten ollaan.

    VastaaPoista
  26. Soinin ehdotus takuista ei ollut valmis, enää allekirjoituksia vailla oleva lainapaperi - kyseessä oli raakaehdotus, jossa tarkemmin harkitsematon Rhodos oli koko kansalle tuttu esimerkki takuista.
    Palomiehet, toisin kuin pankkiirit, eivät käy yleensä sytyttelemässä tulipaloja, tuloksen optimoimiseksi. Näinhän pankkiirit Kreikankin tapauksessa toimivat.

    VastaaPoista