7. toukokuuta 2010

Palaver



Mieleeni tuli, että Kaunialaan huoltamani vanha mies saattaa lukea lehtiä mekaanisesti, vanhasta tottumuksesta. Helsingin Sanomat käydään kyllä sivu sivulta läpi, mutta esimerkiksi Kreikan tapahtumat eivät olleet menneet jakeluun tai eivät kiinnostaneet. Elämäkertojen, muistelmien ja romaanien vieminen ei ehkä ole erikoisen onnistunut ajatus.

Ilmaisen tässä iloni Huuto.netin ja Antikka.netin toiminnasta. Uskomattoman hienoa, nopeaa ja halpaa. Järkeilin nimittäin, mikä olisi aidosti kiinnostavaa luettavaa hyvin vanhalle miehelle ja päädyin vitsikirjoihin ja entisajan tietokilpailuihin. Vitsejä ja anekdootteja hän osasi erittäin paljon ja kertoi hyvin. Kotona kuunneltiin säännöllisesti sekä Viisasten kerho että Ota tai jätä- kilpailua. Hän oli pahuksen hyvä molemmissa ja tiesi senkin, että Tauno Rautiainen oli aloittanut palaverit valistusupseerina, rintamaviihteenä.

Kokeilin itseeni verkosta helposti löytyviä eri kielisiä tietokilpailuja, ja tulos oli arvaamani – korkeintaan keskinkertainen. Kysyvät Tina Turnerista asioista, enkä minä tiedä, onko hän seiväshyppääjä vai matemaatikko.

Vanhoissa tietokilpailukysymyksissä on jotain liikuttavaa. Lisäksi ne ovat epäkaupallisia. Yleensä vanhat vitsit eivät naurata. ”Nauru sodalle” –kirjassa minua silti nauratti heti mm. kuvassa esiintyvä sanonta ja suomalaisen mosatrampparin tokaisu Neuvostoliiton Voiton päivän paraatista – ”oli meilläkin viime viikolla voiton päivä, muttei paraatia. Saatiin vain margariinia”.

Olen itse samaa mieltä muista kuin lapseni minusta: vitsinkertojat ja kilpakysymysten arvuuttajat saisi työntää pää edellä pärehöylään. He ovat yleensä kammottavia kiusankappaleita. Kaskukirjojen lukeminen ja tietokilpailuihin treenaaminen on jotenkin surkuteltavaa ja samalla kyllästyttävää.

Mutta toisaalta ja toisaalta. Sinänsä tarpeeton tieto on viehättävääkin. En tiennyt enkä ollut koskaan tullut ajatelleeksi, mitä perua on Sveitsin autojen kansallisuustunnus CH. Monet EU:ta edeltävistä tunnuksista ovat valtion nimestä asianomaisella kielellä, kuten SF, S, N. D, F, GB, USA...

Confederation Helvetorum eli Sveitsin valaliitto, latinaksi kai siksi, että maassa on neljä virallista kieltä.

Olin kerran samaa mieltä jonkun kanssa – en kuollaksenikaan muista kenen – että Karilaan Suuren kaskukirjan hyvä tuntemus on keskeinen osa yleissivistystä. Sehän on eurooppalainen kaanoni, hauskaa kulttuurihistoriaa – mitä Beethoven sanoi Goethelle ja Sibelius Yhdyspankin johtaja Cronstedtille (joka ei hyväksynyt vippivekseliä heikkojen takaajien vuoksi): ”Ei Suomessa ole kuin yksi huono nimi, ja se on Cronstedt.” (Ks. lähemmin Viaporin antautuminen.

Arvoitukset ovat luultavasti menneet kokonaan muodista ja kompakysymykset sopivat alle 7-vuotiaille. Sen sijaan ainakin matemaattiset ongelmat (puzzles) ovat erittäin arvostettuja.

Siis (Viisasten kerhon kysymykset lähetti yleisö, joten olen ehkä kuivilla tekijänoikeudellisesti) vastaukset kommenttinani. Nämä huvittivat minua. Lisää jatkossa.

1. Kuinka pitkän matkan mehiläiset joutuvat yhteensä lentämään kerätessään kilon hunajaa?
2. Missä suhteessa päivämäärä 23.4.1616 on huomattava kirjallisuuden historiassa?
3. Mikä Moskovan Punaisen torin nimi oli ennen v. 1917 vallankumousta?
4. Miksi säilyketehtaalle on edullista pakata rasia mahdollisimman täyteen sardiineja?
5. Mainitse perusmuodossaan oleva suomen kielen sana, jossa on kaksi d-kirjainta.
6. Mistä johtuu kölninvesilaadun nimi 4711?
7. Mikä on se Suomessa tavattava yleinen lintu, jonka nimessä esiintyvät peräkkäin kahden tunnetun esiintyvän taiteilijan sukuknimet? (Toinen on elokuvanäyttelijä toinen tanssimuusikko ja säveltäjä).
8. Kun amerikkalaisia lentäjiä oli sodan aikana koulutettavana Englannissa, heidän annettiin heti ensimmäisellä kerralla nousta ilmaan uusila Spitfire-koneilla yksinään, ilman opettajaa. Miksi?
9. Mitä on surfing?
10. Mistä johtuu, että joukon vanhinta nimitetään Nestoriksi?

25 kommenttia:

  1. Kuvateksti: Suomi suureksi ja viina vapaaksi, sanoi Jässikkä-Jokinen

    VastaaPoista
  2. Vastaukset:
    1. Matkan, joka on noin neljä kertaa maapallon ympäri.
    2. Shakespeare ja Cervates kuolivat silloin.
    3. Punainen tori.
    4. Koska kala on halvempaa kuin öljy, mihin ne pakataan.
    5. Huudahdus.
    6. Valmistavan tehtaan osoite on Glockengasse 4711, Köln.
    7. Palokärki.
    8. Spitfire-hävittäjä on yksipaikkainen.
    9. Hyökylautailua, jota harrastetaan varsinkin Austraaliassa ja Havaijissa.
    10. Pyloksen kuningas Nestor oli kreikkalaisten vanhin päällikkö Troijan sodassa

    VastaaPoista
  3. Ystäväni isä, 90-vuotias omakotitaloaan yksin asuva pappa, luki nyt Sodan ja rauhan. Oli kuulemma ollut ihan hyvä kirja.

    -osku

    VastaaPoista
  4. 2. Täsmennys: Shakespeare kuoli 3.5. Britanniassa se vain kirjoitettiin 23.4. koska siellä käytettiin vielä juliaanista kalenteria. Nämä kaksi suurta kirjailijaa kuolivat siis eri päivänä.

    VastaaPoista
  5. Dadaistista ajattelua debytoidaan alalla ja damaskoidaan tämäkin: Dandy-roolin ottaneena ei voi olla addikti, enemmänkin siitepölyn vaivaama duhadenä, mitä on vaikea dementoida tai demilitarisoida. Huudahdellaan vaan ei derivoida tai desinfoida. Mutta eihän näin suomea demonstroida.

    VastaaPoista
  6. Aika metka juttu: lukiessa noita Viisasten kerhon kysymyksiä Tauno Rautiaisen ääni ja sanojen painotukset alkoivat selvinä soida mielessä. Ja kuulemisesta on hyvinkin yli 50 vuotta! Rautiainen kun kuoli jo 1962.

    Ei pelkkä Tauno Rautiaisen nimi tai muistelu olisi saanut äänikuvaa esiin. Mutta kuunneltiinhan niitä palavereita ja kysymyksiä hyvin keskittyneesti isän kanssa 50-luvulla. -TL-

    VastaaPoista
  7. Ovat kyllä kadehdittavan huvittavia, voisin huudahdella, ellen itse olisi kohta kadehdittu - koska tässä tuli kolme d+d-sanaa lisää! Mutta siinä ne kaikki taisivat sitten ollakin...

    VastaaPoista
  8. Mikä unkarilainen keksintö on suomalaiselta nimeltään musiikkiin liittyvä Toivo & Toivo?

    - Kuulakärki(kynä)

    VastaaPoista
  9. Iäkkään isän kirjalahjoja olen minäkin vuosien mittaan pohtinut. Kahdeksankymppiselle joulun uutuuskirjoista vielä saattoi löytyä sopivaa yleishistoriallista tai muistelmaa.

    Viisi ja kymmenenkin vuotta myöhemmin nuoruuden kotikaupunkiin tai elämäntuttuihin liittyvät muistelmat tuntuivat kiinnostavan.

    Kun ikää tuli 90 (nyt 95 vuotta), ei sopivaa kirjaa enää ole oikein löytynyt.

    Kiinnostaisikohan enää kuvakirjatkaan, jos hyvän vanhaa Jyväskylää esittelevän teoksen bongaisi.

    Päivän tekstin esittelemät vitsi- ja tietokilpailukysymyskirjat lyhyenä ja iäkkäälle tuttuun alueeseen liittyvänä on hyvä oivallus.

    Vitsit ei ole isääni koskaan kiinnostaneet, joten se alue jää syrjään.

    Vieläköhän Viisasten kerhon kysymykset kolahtaisivat? Vähän epäilen. Nyt on ehkä vain lehtien selailun ja TV:n aika. Vaikka aikanaan isä haki ahkerasti tietoja siitä isosta nahkaselkäisestä tietosanakirjasarjasta, johon tuli myöhemmin muutama lisäosakin (Otavan?). -TL-

    VastaaPoista
  10. Ja sitten on KARIt, joissa on kaikki.

    "Kirurgi osaa kaiken, mutta ei tiedä mitään. Yleislääkäri tietää kaiken, mutta ei osaa mitään. Psykiatri ei osaa eikä tiedä mitään. Patologi tietää ja osaa kaiken, mutta on aina myöhässä."

    VastaaPoista
  11. 5. Mainitse perusmuodossaan oleva suomen kielen sana, jossa on kaksi d-kirjainta.

    Ideoida.

    MHI

    VastaaPoista
  12. Kyseisestä Shakespearen ja Cervantesin kuolinpäivästä määrittyi ensimmäinen Kirjan ja ruusun päivä 30-luvulla Kataloniassa. Tällä pienimuotoisella kaupallisella tapahtumalla on siis pitkät kirjalliset perinteet, vaikka onkin Suomessa siirretty huhtikuulta myöhemmäksi toukokuulle. Mukamas säiden vuoksi, vaikka viime tiistaina ainakin Helsingissä satoi räntää. Tapahtumaviikko jatkuu vielä tänään Turussa.

    VastaaPoista
  13. Sveitsin tunnus CH tulee tietääkseni sanoista Cantones Helvetiae,
    yst. terv.
    Lauri Tapio Leponiemi

    VastaaPoista
  14. Neljä kymmenestä meni oikein. Seiskan keksin helposti. Tietokilpailuilla on puolensa! Antaa tulla vaan...
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  15. Niin.

    Viisasten kerhosta minulle on jäänyt mieleen Virtamo ja yksi kysymys jota kukaan ei tiennyt. Olen kysellyt sitä aina tilaisuuden tullen ja monelta ja jokuset jopa tietävätkin.

    -miksi isommilla rautatieasemilla on tuulipussi?

    Virtamo taisi vastata että jotta saadaan informaatio tuulen suunnasta, se oli kuitenkin väärä vastaus.

    VastaaPoista
  16. Kompakysymykset tuntuvat ainakin nyt olevan nimenomaan noin kymmenvuotiaiden juttu. Luulen sen johtuvan siitä, että sen ikäiset osaavat jo hankkia kirjoja ja lukea niitä itse, ja kommat ovat keskeinen osa nuorten vitsikirjoja. Mikä on hyvä, koska ne ovat tuossa iässä hyvää verbaalijumppaa, ja onhan kaikinpuolin sopivampaa heidän vitsailla mielettömyyksillä kuin kaksimielisyyksillä. Poikasten päätä vaivaa enemmän selvän- kuin saaminen.

    VastaaPoista
  17. Tieto, hyvin perusteltu tosi uskomus, olisi kilpailulajina objektiivisesti arvostettava sen hankintavan mukaan, eli kriteeri olisi subjektiivinen. Pänttäämisellä on paikkansa, mutta jotenkin on minusta höhlää opetella vaikkapa joidenkin olympialaisten tuloslistaa kirjasta, mutta hyvinkin arvostettavaa muistaa samat tulokset sen perusteella, että on itse seurannut kyseisiä kisoja. Yleenshän on tapana pitää päntättyä tai vain teoriassa osattua hienompana kuin kokemalla kerättyä tai todeksi elettyä/ymmärrettyä. Hauska esimerkki on kouluttamattoman maallikon ihailu luonnontieteteellisen käsittämättömältä kuulostavan tutkimisen äärellä ja pilkka lähempänä tuttua piiriä olevaa tutkimusta kohtaan. Esimerkiksi asianajajan leipälajistaan tekemää väitöskirjaa pidetään vain oman työn laajentamisen, ja Porthanian pölyissä pakerrettua kirjallisuuskatsausta suursaavutuksena. En ymmärrä tätä (vaikka tiedän, että lahjakkaita teoreetikkoja on tieteessä kiittäminen käytännön sähliä enemmän). Jää tajuamatta, että samanlainen intiimi konkreettinen suhde syntyy laboratoriossa pipetoituun kuin esimerkiksi entiselle ulkoministeri Väyryselle Suomen ulkopolitiikkaan (väitöskirjansa alue).

    Hienoin tietotyö on opitun soveltaminen, ajattelu seisten. Sellaisista vaativista kysymyksistä elämä itse on pullollaan, tietokilpailut taas lähes kemiallisen puhtaita. Oliko yksikään edes Kemppisen siteeraamista valiokysymyksistä sellainen? Sardiini- ja Spitfire-jutut ratkottavissa kevyinä kompina, muut voi selvittää pänttitiedolla.

    PS Красная площадь oli samalla "Kaunis aukio".

    VastaaPoista
  18. Nauru sodalle –kirja oli aikoinaan suosittu, jos oikein muistan, vaikka olen vain vuotta nuorempi kuin Kemppinen. Ehkä juuri siinä kirjassa sotamies Kolehmainen muisteli sota-ajan järkyttävintä kokemustaan: Istui paskalla ja riuku katkesi.

    Viisasten Kerholle tein joskus kysymyksiä, jotka pääsivät ohjelmaan saakka. Helppo kysyä sellaista, jota eivät tiedä, mutta paljon vaikeampaa tehdä hyviä kysymyksiä.

    Eräällä Helsingin yliopiston luennolla professori väitti, etteivät suomen kielessä kirjaimet ä ja ö voi olla peräkkäin samassa sanassa. Heti keksittiin sana, jossa ovat, mutta sana ei ole perusmuodossaan.

    VastaaPoista
  19. Kesäöinä, hääöinä etenkään, ei onnessa ole typöäkään säröä.

    VastaaPoista
  20. Kun lottaa nai, se on kuin kunnanapua nauttisi.
    -Haanpää

    VastaaPoista
  21. Ihailemani Stanislaw Jerzy Lecin aforismit ovat parhaimillaan loistavia (Alussa oli sana - lopussa fraasi. / Kello lyö. Kaikki. / Jos ei ole selkärankaa, on syytä pysyä nahoissaan. / Että hän kuoli ei todista että hän eli). Uusia käännöksiä on vastikään julkaistu.

    Suuressa määrässä on tietysti tavanomaistakin, jopa väkinäistä. Ajankohta (kommunistinen Puola) näkyy joskus (minusta) astiana kuin huonosti ikääntyneessä vitsissä (Sesam aukene - minä tahdon ulos! / No nyt olet saanut pääsi läpi seinän. Mitä aiot tehdä naapurisellissä? / Idässä olemme länttä,
    lännessä itää [sopi hyvin Suomeenkin, Rienzin kommentti]). Radio Jerevan -tyyppinen hersyvyys (Kuuntelija kysyy mikä on katastrofi. Valitettavasti emme tässä ohjelmassa käsittele talouspolitiikkaa.) tavoittuu vain harvoin (Ex oriente lux, ex occidente luxus).

    VastaaPoista
  22. Vitseistä tuli mieleen tämä sensuroitu Fingerpori. Arvon blogistilla jotain mielipiteitä? Muilla?
    Saa suorittaa.

    VastaaPoista
  23. Murphy kyseli isompien asemien tuulipusseista. Rautatieläisystäväni väittää, että niiden avulla näkee, minne ei kannata mennä, jos asemalla kaatuu tai hajoaa klooria sisältävä vaunu. Kloorikaasu leviää tuulen mukana joten rautatieläiset osaavat kipittää turvalliseen suuntaan. Toki rautateillä kuljetetaan muitakin aineita, joiden joutumista elimistöön sietää varoa.

    "Sotakamreeri"

    VastaaPoista
  24. Duoda duoda oddia duoda se oli kolme miestä rykmentistä kun sai raudaristin ja minä oon yksi niistä! ( Atte Anttila 1973 )

    VastaaPoista