19. huhtikuuta 2010

Nastalla seinään



Pankaa tämä nastalla seinään. Ihmisen turva hallituksia, yrityksiä ja toisia ihmisiä vastaan johdetaan kahdesta paperista, joiden nimistä ja nimityksistä on sekaannusta, vaikka ne kuuluisivat oikeastan peruskoulun ala-asteen oppimäärään.

Perusoikeudet ja perusvapaudet ovat eri asioita. Oikeus on ”right” ja vapaus on ”liberty”.

Perusoikeudet luetaan nyt ”perusoikeuskirjasta”, joka tarkoittaa ”Lissabonin sopimusta” eli EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJAA (2000/C 364/01).


Yksi näistä oikeuksista on sananvapaus.


Perusvapaudet luetaan ”Rooman sopimuksista”. Niiden jäljittäminen on työlästä, koska nykyisen Euroopan Unionin taustalla on Euroopan yhteisöt, ETA (EEC) ynnä muuta.


Nyt Euroopan Unioni on oikeushenkilö, ja me olemme EU:n kansalaisia. EU:n perusvapauksia on ihmisten, työvoiman, palvelujan ja pääoman vapaa liikkuvuus.
Tämä koskee EU:n aluetta eli sisämarkkinoita.

Alkujaan aivan erillinen Euroopan neuvosto laati ihmisoikeussopimuksen, ja siihen on nyt sitoutunut myös itse EU. Euroopan ihmisoikeussopimuksen löytää suomeksi verkosta haulla SK:439A/1990. ”SK” on Säädöskokoelma. Mukana on sopimusteksti. Lissabonin sopimuksen johdosta tehdyt muutokset on sisällytetty Suomen lainsäädäntöön asetuksella 67/2009. Esimerkiksi Finlexissä tämän asetuksen yhteydessä on laajahko liite sopimuksen muutetusta tekstistä.

Eri lähteiden erilaiset perusoikeudet törmäävät toisiinsa. Kuuluisa oikeustapaus tulkitsi, että tekijänoikeus voittaa tietyissä tilanteissa sananvapauden. Tekijänoikeus on omistusoikeuden tavoin suojattu ja osa perusvapauksia, kun taas sananvapaus on perusoikeus.

Sananvapaus on käsitteiden tasolla ”sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus”. Edellinen on oikeus jakaa tietoa, jälkimmäinen oikeus vastaanottaa tietoa.

Asiasta on kaksi hyvää kirjaa, Mikko Hoikan vuodessa hiukan vanhentunut ”Sananvapaus EU:n oikeudessa” ja Tuomas Myllyn ”Intellectual Property and Ewuropean Constitutional Law”. Molemmat ovat vaikeita, spesialistien kirjoja. Työ ei lopu. En jaksa uskoa, että edes KKO ja KHO olisivat tilanteen tasalla, varsinkin kun media ja viihdeteollisuus suoltavat yksipuolista tietoa hurjalla voimalla.

Sananvapaus ei sisällä sellaista ajatusta, että se koskisi vain ”omaa tietoa”. Sananvapaus antaa oikeuden käyttää myös toisten kehttiämiä ajatuksia, omiin yhdistellen.

EU:n ja Euroopan neuvoston lisäksi kansallisilla laeilla on suuri merkitys. Joskus puhutaan kansallisesta valtiosääntöperinteestä. Meillä sananvapauden merkitys perusoikeutena näyttäisi olevan kasvamassa.

Suomessa yhteisöillä ei ole ihmisoikeuksia eikä varsinkaan kunniaa. Eräissä EU-maissa tilanne on toinen. Yhteisön kunnian loukkaaminen voi johtaa suuriinkin vahingonkorvauksiin. Skandinaviassa tällaisia ilmiöitä on pidetty liikekilpailun epäkohtina ja nimityksenä on käytetty ”sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa”.

Asia ei ole pieni. Isokin yhtiö pelkää ”brand bashingiä” eli tavaramerkin mukilointia. Sosiaalinen media on tuonut bloggereiden rinnalle Facebookin, Twitterin ja vastaavien käyttäjät. On tapauksia, jossa ”badvocate” on todellisuudessa kilpailijan leivissä. General Motors ja useat lentoyhtiöt ovat jo saaneet enemmän kuin osansa. Suomalaisen ajattelutavan mukaan tuollainen voisi olla sananvapauden väärinkäyttämistä, mutta tuskin sinänsä rangaistavaa.

Näissä asioissa riittää tutkimista – kun keitokseen lisätään sekin tosiasia, että patentti, jolla suojataan teknologiaa, on kirjoitusta. Patenttisuojan määräävät patenttikirjasta ilmenevät patenttivaatimukset.

10 kommenttia:

  1. Voi Urpot vai Urhot?

    Luulen, että kyseiset keksijät katuvat nyt tuota EU-vaalien iskulausettaan, sillä se niin helposti kääntyy "Urpoutta Eurooppaan".. Kotonahan se on nähty ja koeteltu, kun pääministerikin potee huonomuistisuutta samoin kuin Kekkoinen ollessaan vasta "nuoripoika", joskus 70- luvun lopuilla.

    Olemme ydinkysymysten äärellä, mutta emme "ydinkonferenssissa"..

    VastaaPoista
  2. Kyllä oli "ilkeämielinen kirjoitus". Ota nyt tästäkään selvää. Tämä on kuin Martti Lutherin Wittenburgin kirkon oveen naulatut teesit.
    Ymmärtää, ei ymmärtää.. Olo on kuin harakalla just tervatulla sillalla, nokka kii, pyrstö kii.
    Pirun hyvä Hyvä Pumaska, yhteenveto!

    Sanasta: ”brand bashingiä” tuli mieleen usein lehdissä tehdyt tuote-tutkimukset. Ne kohdistuvat yleensä useisiin valmistajiin, esimerkiksi samantapaisiin autoihin.

    Voiko toimittaja "vapaasti" kaivaa testikohteista hyvät ja huonot puolet ja painaa ne lehteensä. Voiko jokin testattava "pillastua virallisesti", esitellä lakitupaa, jos sen osalta löydetään oikea madonreikä tuotteesta?

    Voiko koko teollisuus, esim kännykkä-tuottajat pillastua esim. säteilyn terveysvaarojen löytämisestä?

    VastaaPoista
  3. Siis tekijänoikeus on perusvapaus, joka voi voittaa perusoikeuden nimeltä sananvapaus? Ilmoittaudun sinne alakouluun! (Ei se enää ole ala-aste)

    VastaaPoista
  4. Näin ne lakien ja "oikeuksien" kääntelijät ja vääntelijät, Kemppinen muiden mukana...ei niiden lausumista ota pirukaan selväää...tahtovat sotkea selvätkin asjat

    VastaaPoista
  5. Kemppinen toteaa, että "EU:n ja Euroopan neuvoston lisäksi kansallisilla laeilla on suuri merkitys."

    Näin toedella on, sillä esim. Saksassa holokaustin kiistäminen on rangaistavaa. Suomessa se ei sitä ole.

    On perin kummallista, että historiallisiin tapahtumiin liittyviä mielipiteitä voidaan nykyeuroopassakin pitää rikoslakiin sisältyvinä asioina.

    VastaaPoista
  6. Ad Omnia: - puolustan ammattiani: - entä jos on asioita, jotka ovat aidosti mutkikkaita? Esimerkiksi tullitariffit tai työeläkelainsäädäntö.

    Tai se kysymys, kuinka paljon ja kenelle lentoyhtiöt korvaavat nyt vahinkoja ja menetyksiä.

    VastaaPoista
  7. Ad Rienzi: - tekijänoikeuden sammuminen (konsumtio) ja sananvapaus olivat vastakkain jo Laserdisken -ratkaisussa (EYT 12.9.2006).

    Toistaiseksi omaisuuden suojaa ja sananvapautta ei ole ajettu suoraan vastakkain, mutta taitaa olla pian tulossa.

    VastaaPoista
  8. AD Mattip: - esittelin kysymäsi ongelman. Tähän asti toimittajilla ei ole ollut vaaraa yrityksiä tai yhteisöjä haukkuessaan.

    En osaa sanoa, miten jatkossa menee. Periaatteessa rikoslaki ja vahingonkorvaus ovat kansallisia asioita, mutta harmonisointipyrkimyksiä on.

    VastaaPoista
  9. Mattip:
    1. Voi.
    2. Voi.
    3. Voi, jos on syytä.
    JK: Vaaraa on ollut, jos perusteita ei ole löytynyt. "Haukkuminen" on halpa sanavalinta.

    VastaaPoista
  10. Kommenttien vähyyteen lienee vaikuttaneen epätietoisuus ja ellei peräti tietämättömyys siitä, mihin suuntaa eurooppa (oikeushenkilönä) kehittyy ja millaisia (tuomioita) lähitulevaisuudessa European Court of Justice tulee lyömään pöytään ja suomellekin kiusallisia.

    Esimakua tästä saatiin jo alkuvuonna, kun Nokia hävisi tavaramerkkikistansa unionin tuomioistuimessa!

    Tasavallan presidenttikään ei (juristina) heti ymmärtänyt Lissabonin sopimuksen merkitystä ja sitä, että vaikka nyt kuinka hän on Suomen presidentti, niin enää hän ei voi lennellä ihan miten hänelle sopii EU-kokouksiin ja varsinkin Eurooppa neuvoston kokouksiin, joka on lakiasäätävä elin ja siellä istuvat ainoastaan 1.12.2009 alkaen sektoriministerit (ulko)- ja pääministerit! Oli se kova pala rouva presidentille..

    Harva on ymmärtänyt, että Suomen korkein oikeus on nyt (unionin oikeus), jonka on noudatettava kirjaimellisesti Lissabonin sopimukseen sisällytettyä perusoikeuskirjaa ja siihen liitettyä ihmisoikeusyleissopimusta-, selityksineen! Eihän näitä voine ymmärtää, kun ei ymmärrä edes moni jurismikaan. Media on tasaseen vaiennut asiasta ja monet asiantuntijat (todelliset), vaikenevat syystä..

    Elämme murroksen aikaa ja lopuksi vielä se ihmeellinen: (luonnollinen henkilö), sai valitusoikeuden EU-tuomioistuimeen Lissabonin sopimuksen voimaantultua. Eikä edes tätäkään tahdota käsittää? Valitusoikeuden ja vedon siirtymäaika tuomioistuimeen on 5 vuotta, joten siitä vain valittamaan..

    VastaaPoista