14. helmikuuta 2010

Onko Halonen höperö?



Presidentti Tarja Halonen on kohta toimivista poliitikoistamme vanhin, 66 vuotta. Eduskunnan ikäpresidentti Jakke Söderman on vain 71.

Seuraan uteliaana, miten höperöityminen etenee Halosella, koska kysymys on minulle itselleni erittäin ajankohtainen. Olen päivälleen vuoden nuorempi.

Vastaan esittämääni kysymykseen, että ei ole. Tasavallan presidentin mielentila ei ole kevyt kysymys. Kekkosen lisäksi Paasikivi oli lähimpien työtovereittensa silmissä sekä luonnevikainen että yli-ikäinen vuonna 1938, jolloin hänet lykättiin Kansallispankista pitkällä puulla eläkkeelle.

Kysymys on tarkoitettu näyttämään kohtuuttomalta, koska meillä on paljon vanhemmat Ahtisaari (s. 1937) ja Koivisto (s. 1923) edelleen kuvassa.

Vitsi on siinä, että jos vanha ihminen välttää muistisairaudet ja saa rappeutua omia aikojaan, hän kykenee toimimaan reippaasti yli 80-vuotiaana. Mutta se toiminta on keskusteluja, valmiiksi mietittyjä puheita, kirjoituksia. Toiminta jalopeurojen luolassa (politiikka) on aivan eri asia.

Vaikka luulen, että seuraava pääministeri on muuan Matti Vanhanen (s. 1955), hänkin alkaa olla hiukan ikääntynyt tuohon tehtävään. Tasavallan presidentiksi Niinistö (s. 1948) on jo liian vanha.

Asia on nimittäin niin, että vanhentuminen muuttaa luonnetta. Perusviritykseltään maanis-depressiivinen ihminen menee täydestä. Peruslaadultaan skitsofreniaan taipuva ihminen tulee aina vain yksitoikkoisemmaksi ja kummallisemmaksi omissa, läpitunkemattomissa maailmoissaan.

Jos luette jonain päivänä lehdestä, että asiakas kuristi vanhuksen marketissa, tuo vanhus olen todennäköisesti minä. Olen yhä enemmän juuri se henkilö, joka tukkii kunnon ihmisten tien jäämällä lörpöttelemään sietämättömästi ja jaarittelemaan pitkäpiimäisesti esimerkiksi kaupan myyjän kanssa.

Seuraava vaihe on väijyminen Aleksanterinkadulla – asianomainen hupsu syöksyy jostain porttikäytävästä kiireisen kansalaisen kimppuun ja alkaa ladella tälle juurta jaksain otteita uskomattomasta ja surullisesta elämäntarinastaan. Jos uhri on entinen oppilaani tai jos hänellä on kaunis kotikasvatus, eihän hän voi muuta kuin vaihtaa jalkaa ja vilkuilla kelloa yhä näkyvämmin. Kaikki yritykset keskeyttää vetoamalla kiireisiin torjun ruhtinaallisen suuripiirteisesti.

Lauantaiaamuinen televisiojuttu oli Haloselle mainio tilaisuus. Hyväntahtoinen haastattelija ja rauha keskittyä vastauksiin ilman välihuutoja suosii kokenutta, joka ei omia aikojaan kompastu kieleensä.

Siitä huolimatta Halonen on unohtanut mediaopetuksen. Sävy – ainoa asia jonka keskivertokatsoja rekisteröi – on kaikille tuttu, koulusta. Hiukan syyllistävää narinaa. Syyllistävä sävy on televisiossa paha, koska kohde ei ole kokoomus tai Niinistö tai kukaan muu pahis, vaan katsoja, joka luultavasti vasta vetelee kalsareita jalkaansa.

Tiedän syyn. Terveisiä eläkkeeltä. En ole lakannut nauttimasta asiasta, jota eläkekeskustelussa ei muisteta mainita: vapaus.

En käsittänyt sitä siirtyessäni heittohommiin eli tekemään vain sellaisia töitä, joihin olen suostunut. En häpeä eläkettäni, koska olen tehnyt täysiä töitä 45 vuotta ja täyttänyt 65. Aamuisin ajattelen, mitä teen tänään ja minkä laiminlyön, mitä puen päälleni, mitä syön, luenko roskaa vai rautaa.

Poiliitikko – presidentti – on valtaoikeuksiin katsomatta tiukasti töissä. Siihen väsyy.

Voi olla, ettei meidän iässämme pysty enää naputtelemaan nokkeluudella, mutta meillä olisi ase, jota Halonen ei huomaa tai jaksa käyttää, suvereenius. Siihen pystyy, kun on tehnyt selväksi, että oma henkilökohtainen kuolema ei ole kaukana, ja se on isompi asia kuin tyylipisteet julkihaastatteluista.

Kun ei ole kenenkään pyöritettävissä, voi ja katsella keskustelukumppania hyväntahtoisesti. Ellei osaa vastata, voi sanoa: ”En tiedä. En osaa sanoa.” Jos osaa vastata, voi ilman alentuvuuden ja syyllistämisen häivää tehdä selkoa ajatuksistaan. Jos ne vinksahtavat vähän vinoon, ei sillä ole niin väliä. Vastauksen voi aloittaa sanomalla ”Jassoo”, tai ”kas mokomaa” tai ”kaikkea sitä kuuleekin”. Noin puolet maan isoäideistä osaa sen, isoisistä harvempi.

28 kommenttia:

  1. Kyllä meidän eläkeläisten kelpaa. Itse en edes ajattele, mitä tekisin tänään. Päivä tuo neuvon. Juttusi jaksan lukea, mutta itse en naputa tätä enempää.

    "Sotakamreeri"

    VastaaPoista
  2. Syvää myötähäpeää tunsin kuunnellessani Halosen puhetta. Ei antanut mitään, ei esittänyt mitään.
    Häiritsemään jäi syyttely jossa kohdetta ei sanottu, mutta oletetiin tietävän. Nimetöntä panettelua esitettiin hymyilevin huulin.
    Meillä on ollut peräkkäin kaksi "mitään sanomatonta" presidenttiä. Hävettää.

    Ehkä jonkun kannattaisi lukea Haloselle päivittäin jotain kirjaa ääneen. Rauhallisesti.
    Kemppinen jossain asiasta mainitsi ja ehdin itse reilun vuoden äidilleni päivittäin lukemaan. Myönteisen vaikutuksen huomasi nopeasti. Molemmille osapuolille myönteisen.

    Jääkö Halosesta mitään muistoa kansakunnalle? Eipä jää.
    Ei jäänyt Ahtisaarestakaan. Laitoin iloisena merkille, ettei kansa spontaanisti osallistunut Ahtisaaren Nobel-juhlintaan. Mahtoi pelleä harmittaa.

    En oikein tiedä kuinka suvereenisuus on asiayhteydessä oikein mainittu. Mielestäni vain jumalilla on oikeus harjoittaa suvereenisuutta.
    Kuinka moni lukisi Kemppistä, jos Kemppinen olisi 32-vuotias? Vai millaiset olisivat aiheet siinä tapauksessa blogissa?

    VastaaPoista
  3. Arvon blogisti.

    Laitoin aiemmin tänään n. 24.00 kommentin ja se oli asiaton. Älä julkaise.

    EKL

    VastaaPoista
  4. En kykene enää katsomaan Halosen haastatteluja TV:stä. Luen niistä ja näen otteita.

    Kokonaista 12 vuotta maatamme on arvojohdettu harhaisesti. Hänen päähuomionsa on ollut Afrikka ja kehitysmaat ja siinä sivussa perustuslain 93 § toisen momentin huomiotta jättäminen sekä loukkaantuneen naisen tai ,omia sanojaan lainaten, tytön rooliin asettautuminen.

    Sain tunti sitten iloisen puhelinsoiton. Kuudes lapsenlapseni – tyttö - on syntynyt! Kolme poikaa ja kolme tyttöä.

    Jotenkin panee ajattelemaan minkälaisessa maailmassa hän elää minun ikäisenäni. Hänellä saattaa olla mahdollisuudet nähdä jopa vuosisadan vaihtuminen.

    Maaperän köyhtyminen aiheuttanee maailmanlaajuisen nälänhädän jo lähimmän 50 vuoden aikana.

    http://www.telegraph.co.uk/earth/agriculture/farming/6828878/Britain-facing-food-crisis-as-worlds-soil-vanishes-in-60-years.html

    Kansainvaellukset lienevät arkipäivää ja tungos meidän leveysasteillemme on kaiketi taattua ilman korkeinta ostotarjoustakin.

    Herääkö hän jo 50 vuoden päästä aamuisin minareetista kuuluvaan kailotukseen?

    Nykyinen meno tuntuu jotenkin lyhytnäköiseltä. Pitäisikö maan asioita kuitenkin ajatella hieman pitemmällä tähtäyksellä kuin vaalikausi?

    VastaaPoista
  5. Halonen puhui vain asiaa. Kokoomuslaiset eivät omassa ylemmyydentunnossaan huomaa omien toimien tarkoitushakuisuutta ja henkilöön kohdistuvaa vihaa.

    VastaaPoista
  6. Dear internet.

    Bulles de savon.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Soap_bubble

    Tosin täältä löytyy hienompi selitys;

    http://www.insecula.com/oeuvre/photo_ME0000102798.html

    David Hume kirjoitti kokonaan toisenlaisessa yhteydessä; Kun elimet ovat niin hienot, ettei mikään jää niiltä huomaamatta, ja samalla niin tarkat, että ne havaitsevat kokonaisuuden jokaisen osasen, kutsumme sitä makuaistin herkkyydeksi niin kirjaimellisesti kuin vertauskuvallisestikin.

    Where the organs are so fine, as to allow nothing to escape them; and at the same time so exact as to perceive every ingredient in the composition: This we call delicacy of taste, whether we employ these terms in the literal or metaphorical sense.
    "Of the Standard of Taste"  (1757)

    Tästä tietysti tulee mieleen - ylevä. Tämä; Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli. jne

    "Eduskunnalla näyttäisi siis olevan edessään varsin tapahtumarikas vuosi. Lisäksi tämä eduskunta saattaa saada käsiteltäväksi hallituksen esityksen Suomen perustuslain muuttamisesta. Minulta on usein kysytty kokemuksiani nykyisen perustuslain toimivuudesta erityisesti ulkopolitiikan osalta. Olen vastannut näihin kysymyksiin, että mielestäni Suomelle olisi eduksi, että tulevaisuudessakin tasavallan presidentti johtaisi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa." Tasavallan presidentti Tarja Halonen vuoden 2010 valtiopäivien avajaisissa 3.2.2010

    Pelko ja sääli voivat syntyä nähtävästä esityksestä, mutta ne syntyvät myös tapahtumien rakenteesta, mille on annettava etusija ja mikä on paremmalle runoilijalle ominaista. Juonen tulee näet olla rakennettu niin, että näkemättäkin jokainen, joka kuulee tapahtumat, kokee pelkoa ja sääliä tapahtuneesta.
    Aristoteles (300-luku eKr.) Runousoppi

    http://www.youtube.com/watch?v=Vl4e4mF5eMc

    Sehän se tietysti naurattaa jos sanoo että uskoo apocalypsin jo alkaneen. Minusta se on jo alkanut, mutta mä olenkin vaan tavallinen ihminen. Siis täsmentäen: jos mulla olis oikeasti valtaa - ja halua käyttää sitä - niin mulle olis yks paskan hailee olisko mulla lautasta jossakin näistä tärkeistä kokouksista joissa sellaisia jaellaan. Rintamerkkiäkään en tarvitsisi, enkä lippalakkia.

    Niinpä päätän liittää tähän runon.... nimeltä Profetia.... jes (se syntyy juuri nyt) - ja jatkuu kommentin toisessa osassa

    VastaaPoista
  7. Profetia

    Synkkänä odotti presidentti
    esiintymistään,
    hameeseensa unohtuneena,
    ja avattuaan suunsa,
    suuren poliitikonkitansa:
    hän lähestyi puhujankoroketta
    lentäen kuin noita.

    vailla voimaa, kuin hyttynen,
    kuin putoava lentokone,
    kuin ruumis,
    kuin se
    mitä ei enää ole.

    Ja hän vaati:
    ateriaa itselleen, ja piispalleen
    ja kaikille jotka tiesi ystävikseen.


    Ja hän sanoi:
    olen köyhän ystävä ja yhtä koditon.
    Ja hän kuiskasi:
    olen kuin pimeä kasarmi.

    Ja sitten hän sanoi että oli nähnyt tarpeekseen
    omassa talossaan ja jo ennen sitä
    ja että hän tunsi veljeyttä niitäkin kohtaan
    joita ei tuntenut
    ja niitä kohtaan joita tunsi.
    Kuin kauppakeskukseen unohdettu sunnuntai.

    Hän oli syntynyt uudestaan.
    kuten hänen aatteensakin oli
    - hän mainitsi siitä
    puheessaan.
    Hänen kilpailijoidensa aatteista
    oli puhetta
    toisaalla.
    Sielläkin lyötiin nyrkkiä pöytään samalla lailla,
    televisiokameroiden kumarrellessa
    ja totuuden korahdellessa jossakin taustalla.

    Nämä poliitikot hiekkalaatikollaan,
    lapio kadoksissa, tutti suussa,
    vaipanvaihtoa odottamassa.
    Peruuttamattomasti kuten aina ennenkin.

    Levänneinä ja hyvin ruokittuina.
    Öin ja päivin.
    Vartioituina kuin suurin totuus.
    Paremmin suojattuina kuin valtakuntansa.

    Kuin alkuhiekka
    Kuin säilötty siemenneste.
    Munasolu.

    Kuin yhdensuuntainen viiva
    ensimmäinen kivi
    ehjä numero
    kuin hauta.
    Valaistu ja vartioitu.
    Kirottu.

    Imelän eroottisina,
    kuin poliitikon liha.
    Valmiina kaikkeen
    itsensä vuoksi,
    patjallaan,
    kuin suuri aukko,
    kuin suuri tyhjyys,
    kuin salaikkuna
    tai hämärä kuja,
    kuin tyhjä lupaus.

    loputtoman kiiltelevänä
    loputtoman kutsuvana
    loputtoman kiimaisena
    kuin ministeri
    kuin tekemätön työ
    kuin kadotus

    kuin mätänemään viskattu peruukki

    Ja samaan aikaan toisaalla,
    yön mittaamattoman seinän takana,
    joku jyrsi luuta, ja karkeaa tuhkaa
    elohopean täyttämin silmin,
    piestynä ja hylättynä.

    Se oli huominen ja se sanoi
    tulevansa kohta
    nälkäisempänä kuin koskaan ja
    ahneempana kuin ikinä.
    Armottomana.

    Se sanoi puhuvansa olevasta
    ja siitä mitä ei enää ollut,
    kuin historia
    kuin professori
    kuin profeetta.

    Kuin se joka ei mitään tiennyt
    ja se joka tiesi.

    Se oli profeetta omalla maallaan.
    Se keräsi kuolleiden silmiä
    ja se tervehti kaikkia.
    Se eli oksennuksen tuoksusta.

    Se odotti.
    Sinisempänä
    hiljaisempana
    tietävämpänä.
    Kuin horjuva seinä
    kuin kappeli
    kuin pikkutyttö
    kuin kuolema.

    Kuin kivien täyttämä yksinäisyys
    kuin kaupallisuus.

    http://www.youtube.com/watch?v=vnrHayD0SXY&feature=related

    VastaaPoista
  8. Halonen tajunnut jäävänsä presidenttisarjassamme surkeimmaksi, vaikka lähtöasetelmat olivat ehkä poikkeuksellisenkin loistavat. Nyt hänen pitää tietysti etsiä ja löytää syitä ja syyllisiä.

    VastaaPoista
  9. "Vaikka luulen, että seuraava pääministeri on muuan Matti Vanhanen (s. 1955)"...????

    onko tämä siteeraus jonkinlaista huumoria vai tahallinen höperyyden osoitus?

    Mies, joka hakee kunniaansa naista kohtaan korkeimmasta oikeudesta, ja on mahdollisesti kohta valtakunnanoikeudessa ei todennäköisesti ole enää pääministeri. Sitä paitsi Lahnanen ilmoitti eroavansa tehtävästä vasta äskettäin...

    VastaaPoista
  10. Tv:n kanavauudistus on yksi kauaskantoisimmista Halosen ja Vanhasen siipien suojassa toteutetuista uudistuksista

    Joka tönössä ja torpassa näkyy nyt A-kanavanippu, joka sisältää ilmaisten Ylen ja Mtv:n ja Nelosen ohella Ruotsin SVT Worldin, nimellistä 3,5 euroa/kk maksua vastaan.

    Kun kortti koneeseen sujahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa. Vaikka Perä-Posiolla.

    VastaaPoista
  11. Eläkeläisen ei enää tarvitse pelätä kanssaihmisiään kuten nuorten tai työikäisen, joilta väärä teko tai mielipide voi viedä työn ja tulevaisuuden. Odotankin toiveikkaana, nouseeko näistä "suvereenien" seniorien joukosta pelkäämättömiä toimijoita, kansakunnan ja koko maailman pelastajia, vai kiinnostaako heitä vai eläke-etujensa turvaaminen.

    Me nimimerkeillä pitkin seiniä hiippailevat nopeat työikäiset olemme joka tapauksessa niin projektiaikatauluihimme ja velkoihimme kilteiksi sidottuja, ettemme puolivakavissammekaan uskaltaudu mihinkään oikeasti rohkeaan.

    Vanhuksissa on toivo - jos missään?

    VastaaPoista
  12. Olen jo joitakin vuosia odottanut kieli riipallaan pääsyä hrmaiden panttereiden riveihin - ikä sama kuin Kemppisellä. Kauppojen kassat eivät suostu teitittelemään, mutta jotkut nuoret availevat jo ovia. Käytän hilpeästi ja häpeilemättä oikeuttani lörpötellä mitä mielenkiintoisimpien ihmisten kanssa (muistiini jäi mies, jonka kanssa odottelin Tampereen Sokoksen ovien avautumista aamuyhdeksältä; kyseinen herrahenkilö oli kolme tuntia aikaisemmin vapautunut Riihimäen vankilasta ja kutsui minua jopa kahdesti ihanaksi naiseksi, jonka riemuiten raportoin aviomiehelleni kotiin tultuani).

    VastaaPoista
  13. K:
    Lauantaiaamuinen televisiojuttu oli Haloselle mainio tilaisuus. Hyväntahtoinen haastattelija ja rauha keskittyä vastauksiin ilman välihuutoja suosii kokenutta, joka ei omia aikojaan kompastu kieleensä.
    Niin ...tässä juuri ongelma taisi piilläkin, haastattelijan olisi heti pitänyt haastaa, so. vaatia konkreettisia esimerkkejä, kun noin valtaistelu valtiojohdossa oli lopulta tunnustettu.
    Haluaako pressa nyt Lissabonilla pyyhkiä takalistoaan, vai?
    Tietenkin jos substanssi ei ole hallussa, paha kysyä. Äkkiä Lefa (Salmén) takaisin!

    VastaaPoista
  14. Minä toisaalla kirjoitin juuri siitä, että minä en haluaisi sitä työpaikkaa, johon minut jätetään valitsematta mielipiteitteni vuoksi. Tästä syystä on hyvä ilmaista mielipiteensä omalla nimellä.

    VastaaPoista
  15. Minua ihmetyttää Halosen tapaan tämä into siirtää kansanvaltaa puoluejohtajille - lähinnä kolmen ison.

    Vanhanenkin jostain syystä kuvittelee hallituksen ja eduskunnan olevan jotenkin erillisiä toimijoita, vaikka hallituspuolueiden puoluejohdot käskyttävät molempia. Vähemmistö- tai virkamieshallitus on ollut viimeksi 70-luvulla eivätkä nämä hallitusmuodot varmaankaan ole tekemässä voitokasta paluuta aivan lähiaikoina.

    Ainoa kontrollin ulkopuolella oleva elin on presidentti ja tätä instituutiota savustetaan nyt pelistä pois. Eduskunnan ja presidentin välillä pitäisi tasapaino siten, että molempien pitäisi hyväksyä kaikki toimet.

    Itse näkisin mielelläni demokraattisesti valitun presidentin johtamassa hallitusta, jonka toimet sitten eduskunta hyväksyy. Vastaavasti presidentti vahvistaisi kaikki eduskunnan päätökset.
    Presidentti olisi "komppanianpäällikkö" ja pääministeri "vääpeli". Tällöin kahden lautasen kiistaa ei olisi - paikka kuuluisi ensisijaisesti presidentille, mutta sen voisi myös delegoida.
    Presidentti saisi toki tällöinkin mielellään pysytellä puoluepolitiikan ulkopuolella.

    VastaaPoista
  16. Täytyy Jäppiselle sanoa, että minä jätin sen arvioinnin, kun isot johtavat vetivät kokouksessa esille kopioita artikkelistani, heille itselleen, vastasin vain siihen, mitä kysyttiin.

    Itse teemaan, presidentin esittämään eduskuntaa alentavaan vanhakantaiseen logiikkaan ja argumentaatioon, kuinka enemmistöhallituksen takana kuitenkin on aina eduskunnan enemmistö, joten tämä keskustelu eduskunnan asemesta päätöksenteossa on sillä siisti.
    Itse näen, että eduskunnalla olisi esimerkiksi juuri nyt melkoinen näytön paikka, oman arvovaltansa nostamisen mahdollisuus, ainakin kansa silmissä, hylkäämällä esitys Afganistaniin lähettävistä lisäjoukoista. Esimerkiksi avoin sotatila maassa olisi aika totuudenmukainen peruste panna jäihin osaltamme koko operaatio. Toinen voi olla se, että taleban ei ole enää se sama. Islamin laki šaria on vahvemmin käytössä monissa arabimaissa, joiden kanssa jenkeillä on erittäin lämpimät kauppasuhteet, eikä setä samuli ole moksiskaan maan keksiaikaisista rangaistuskäytännöistä.
    Tulisi kerran vielä perusteellisesti arvioida, ja juuri eduskunnan toimesta, mitä ja miksi olemme tekemässä Afganistanissa.

    VastaaPoista
  17. Upea runo ja kiitos Humen sanoista. Olen itsekin miettinyt Nietzen jälkeen sitä, miten arviointi voidaan tehdä ja mitkä asiat edellä. Sehän löytyy siitä N:n kirjasta, joka on myös suomennettuna. Tämä maku-asia on minulle itselleni ollut selvä ja uskon, että hienous/tarkkuus lisääntyy kun ei ole enää pelkkä päivähoidossa-oleva-ihminen joka itseään kutsuu olevaiseksi tai olemisen objektiksi. Koska oikea eksistenssi alkaa vasta sitten kun on itsensä negaatio eli katsoo myös itseään objektina ilman,että päästäisi helpolla. Se on sitä mitä ennen luostareissa voisin kuvitella. Nykyään se on juuri tuota vaipanvaihtoa ja tutti-hommaa, odotetaan että joku muu tulisi ja tekisi jotain.

    VastaaPoista
  18. "Vanhat älyköt ovat yhtä kiusallisia ilmiöitä kuin vanhat kaunottaret, jotka muistavat itsensä vain nuorina." Erno Paasilinna

    VastaaPoista
  19. Presidentin poliittinen vastuu, onko sitä, muutoin kuin 6 vuoden välein vaalit?

    Eikö niskottelevaa presidenttiä, joka ei piittaa perustuslaista ei näemmä halua ymmärtää edes Lissabonin sopimuksen velvoittavuutta Suomen edustautumisessa Unionissa, niin eikö hänelle löydy vastapainoksi "tahtotilaa" - valtakunnasta laittoman asiantilan korjaamiseksi, vaikkapa valtakunnanoikeudesta, joka tosin on äärettömän raskas menettely?

    Miten voi edes olla mahdollista, että presidentti "koplaa" Taxellin komiteamietinnön - itseensä, vaikka ehdotus uudeksi perustuslaiksi koskee häen jälkeensä valittua presidenttiä 2013, mikäli eduskunta kaksilla valtiopäivillä ko. lain vahvistaa 5/6 enemmistöllä?

    Muistan blogistin joskus 90 -luvun alkupuoliskolla kirjoituksessaan HS:ssa arvuutelleen presidentin virkavastuuta ja ettei se olisi mahdotonta, vaikka se ennenkuulumatonta olisikin sitten sotasyyllisyyden. Voitko ottaa kantaa kysymykseen ja mitä tehdä, kun presidentti ei halua ymmärtää ja noudattaa voimassa olevaa perustuslakia ja sen 93§ 2 momenttia?

    SDP on jakautunut kahteen leiriin ns. "lautaskusymyksessä". On ns. "Tuomiojalaisten" leiri, joka kannattaa presidentin vallan harmonisointia eduskunnalle ja sitten on "Söderman&Heinäluoman" leiri, joka taistelee kynsin hampain, että Halonen saisi itsensä EU-pöytiin. Tämä hämmentää!!

    EKL
    http://erkkikalevilaakso.blogspot.com/

    VastaaPoista
  20. -rh: Se on totta, että kysymällä omasta tiedosta lähtöisin ja vain siitä, luodaan hyvät kysymykset. Näkyy kun kysyjä on liian arka tai liian tietämätön, että ei tiedä mitä kysyisi. Mutta pedaogina sanoisin, että se on juontajan tauti, ei siis opettajan. Opettaja ei ole juontaja, viihdetyöntekijä.

    VastaaPoista
  21. Homo Garrulus sanoi...
    A thought that sometimes makes me hazy:
    Am I - or are the others crazy?

    Albert Einstein

    lainasin verkosta RNikulan tekstistä (google: repressio)

    14. helmikuuta 2010 19.24


    Homo Garrulus sanoi...
    Kun opettamisesta tuli teatteria teatterista tuli ainoa paikka missä saatiin oppia.

    Nauru on sadismia, hampaiden näyttäminen on oikeastaan vihan esimaku; kuten villieläinten maailmassa kulmahampaiden näyttäminen on pelottavaa. Nauru on raainta mitä on (Henry Bergson).

    14. helmikuuta 2010 19.26


    Homo Garrulus sanoi...
    Hyvä juontaja on takuuvarmasti surkea opettaja vaikka oppilaat arvoivat päinvastoin. Mutta oppminen ei olekaan oppilaiden arvioitavissa vaan opettajan (poliittisen kannan kautta pyritty hylätä, mutta ojasta allikkoon)

    Kauanko olen ilman työtä? Miksi Suomessa ei enää ole ketään, joka jaksaa raahata oikeat asiat repussa? On poissa muodista, ei ole muodikasta olla intellektuelli osaamisen suhteen vaikka siitä puhutaan hirveästi ja toitotetaan vanhoja uskomuksia kuin ne olisivat juuri sitä osaamista. Mutta entäs teoriat? Entäs maailman tila? - Who cares? Nyt ne häpeää, eikä se senkään takia voi muuttua. Lika långt som brett sanoisi ruottalainen. Lika långt som brett.

    14. helmikuuta 2010 19.28


    Homo Garrulus sanoi...
    Tekniikasta oppiminen on tietysti käänteistä: kun on kivaa lyödään vasaralla kovempaa....

    14. helmikuuta 2010 19.29

    VastaaPoista
  22. Kallio otti olemassaoloamme uhanneen kriisin sananmukaisesti sydämeensä. Ryti manageerasi ja Mannerheim liidasi meidät siitä ja seuraavasta kriisistä hengissä ulos. Paasikivi muistetaan nykyisin parhaiten työstään neuvotteluissa, jotka koskivat elintärkeitä seikkoja sotien alla, aikana ja jälkeen. Kekkonen piti huolen siitä, että missä vain oli konflikti, hän joko synnytti sen tai hankkiutui asianosaiseksi. Koivisto löi ja torjui konflikteja lentopallotyylin lyhyempien päiden yli, hoidettavaa tosin olikin paljon, Kekkosen perintö/-nne, Neuvostoliiton hajoaminen ja pankkikriisi. Ahtisaari muistetaan pysyvimmin hoitamassa kriisejä, joissa Suomi eikä hän ollut osapuoli, mutta jotka olivat todellisia ja tärkeitä. Halosen osa on ollut jäädä paitsi
    omia kunnollisia ja konkreettisia konflikteja tai kriisejä, hänen pelialueensakin on niin paljossa toissijainen. Siksi hänen on ollut
    keskityttävä virtuaalisiin ja toisarvoisiin seikkailuihin, joihin maa, eikä näemmä lopulta edes hän itse, oikeastaan halua syventyä.

    VastaaPoista
  23. Huh huh.
    Nyt meni pisteitä,
    kaikilta,
    itseltänikin.
    Niin tunteella, niin odotuksia täynnä.
    Jos ei ole äiti tai terävä,
    on heti opettaja tai höperö.
    Come on, one at the time,
    where are you really and who!?

    Vain yksi oli osannut peruuttaa, hänkin ehkä vaivalloisesti.
    Mistä löytyy nyt parempi pressa?
    Kuka on kokenut ja luotettava?
    Kuka vakuuttaa?
    Kehen kansa voisi luottaa?

    Voi itku, me ollaan niin pieni kansa,
    ei ole paljon tarjokkaita,
    kuka tahansa on seuraava,
    jotain vikaa
    ihan heti
    ilmenee.

    Me emme ole kenenkään takana alusta loppuun sata prosenttisesti, antaen ihmisen olla persoona ja muuttua ajan mukana. Emme, me emme usko koskaa kehenkään kokonaan, loppuun asti. Saati että arvostaisimme.

    Minä, minusta, minuun, minulla, minulta, minutta...Arghhh, tätä se suomalaisuus on pahimmillaan, Ruotsin ja Venäjän alta paenneet tai päässeet, ei oikein mitään omaa vielä,
    huh huh,
    olemme mutkaisen tiemme alussa, emmekä päässä.

    VastaaPoista
  24. JarMom:
    "Jääkö Halosesta mitään muistoa kansakunnalle? Eipä jää."

    Olen itse asissa eri mieltä.

    Halonen, tuo kaikkien kettutyttöjen ja koko DEmarikansan presidentti jää muistoihimme tuulipuvusta, lippiksestä, lipevästä populismista ja realismista tyhjennettyjen puheiden ja julistusten jatkuvasta tulvasta.

    Kettutyttöiän ohittaneen kansalaisen , ja Ei-demarikansaan kuuluvan suomalaisen "presidentillistä kakkua" on istumatta vielä kolmisen vuotta; vuoteen 2012.

    Huh huh. Monia maailmaa syleileviä, idealismin läpipieraisemia hyydyttäviä puheita tullaan kuulemaan, ennen kuin vapaus koittaa.

    No. kaikki mikä ei tapa, vahvistaa.

    VastaaPoista
  25. Erno Paasilinnan sitaatista:

    Erot ovat isot. Vanha kaunotar näkisi parasta ennen -aikansa paukkumisen kalenterista ja peilistä, älyn viinin rypäleet ovat paljon arvaamattomammat; pikemminhän ne jalostuvat myöhemmin kuin ennemmin. Toisaalta grand dame aina sykähdyttää, sillä itsevarmuus ja usein myös jalous ovat jäljellä, painuneet pinnalta sisään. Ja sen suo vain ikä.

    Kulahtanut neropatti taas vain on ärsyttävä naurettavuudessaan ja hävettävässä kärkkäydessään. Iästä se ei ole kiinni.

    VastaaPoista
  26. Presidentti Halonen ei ole voinut tietää logiikasta sen enempää kuin filosofitkaan, jotka olivat vielä hirveämpiä kohdatessaan eli juuri kuten Rauno Räsänen kirjoittaa he näpertelevät pikkusieviä konstruktioita, höpisevät itsensä uneen tuhansilla tyhjillä ja itsestäänselvillä ismeillä, vaativat toisiaan kerhon sisällä osaamaan samat pienet ja turhat asiat, jankuttavat jotain, joka on jäänyt heille soimaan..uudelleen ja uudelleen.
    Mutta argumentaatiokyky ei ole annettu kehittyä eikä logiikka. Kun siitä yritti puhua lensi kuin leppäkeihäs. Miten uskot, että presidentti olisi voinut olla paremmin logiikan suhteen perillä kun maa yleensäkään?
    Ei presidentti ole maailman nero vaan kansan valitsema. Siinä hän on juuri sitä mitä häneltä haluttiin: samanlainen.

    Tätä en sano ivallisesti vaan tarkoitan, että jos intellektuelleille piti antaa aikaa ymmärtää tai oppia niin se on myös annettava presidentille.
    Sen sijaan kun minä otin yhteyttä myös presidenttiin MR:n kautta minut naurettiin alas: siinä oli todellinen moku. Ei pidä antaa itsenäisyysjuhliin sisäänpääsy ja kaikenlaisia ansioristejä niille, jotka lukevat mitä muut heille lähettää tietona. Se on tuntunut aika rankalta ja varsinkin kun ei kukaan lähipiiristäkään halunnut tukea. Oli ikäänkuin soveliasta raipata, ruoskia ja häpäistä nuori (entinen nuori) nainen, joka haluaa tehdä työtä tälle sosiaalidemokraattikansalle, joka huutaa sitä, että onpas huonoja poliitikkoja. No, miksi eivät anna edes kouluttajan hoitaa paremmat tilanteet, ja saada tehdä a) töitä mistä tulisi kaikille veroja ja b) käyttää sitä luovuutta mistä nuo muut nostavat ansiomerkkejä.

    Tästä on kyse: on outo asua maassa jossa huuto on itseistarkoitus.

    VastaaPoista