30. lokakuuta 2009

Kuvitelmia sodasta



Sotaelokuvia ei pitäisi katsella. Jos elokuva on huono, kuten yleensä on, siitä harmistuu. Jos se on hyvä, siitä kauhistuu.

Historiantutkija Norman Davies on paksun Europe-kirjansa vuoksi sankareitani. Hän on siitä erikoinen britti, että on opiskellut myös Ranskassa ja osaa myös puolaa. Niinpä hänen Eurooppaansa sisältyy myös Itä-Eurooppa, kohdittain vieläpä Suomi. Kirjassa ”Europe at War” on hyödyllistä numerotietoa ja lisäksi hyviä katsauksia eri maiden virallisiin kuvitelmiin sodastaan.

Keskeisen osan niistä muodostavat elokuvat. Daviesin lista on tällainen.


Hathaway, The Desert Fox – Erämaan kettu (Rommel) 1951
O’Ferrall, Angels One Five – Viimeinen lento 1954
Friend, The Cruel Sea – Julma meri 1953
Wise, The Desert Rats
Anderson, The Dambusters – Taivaalla palaa 1955
Ferrer, The Cockleshell Heroes – Itsemurhapartio (kommandot kanooteissa)
Hamilton, The Colditz Story
Gilbert, Reach for the sky – Sankarilentäjä (Douglas Bader)
Wajda, Kanal – Kanal – kirottujen tie (Varsovan kansannousu 1944)
Norman, Dunkirk
Buczkowski, Orzel (sukellusvene)
Gilbert, Sink the Bismark 1960
Aldrich, The Dirty Dozen 1961
Wajda, Generation (vastarintaliike)
Thompson, Guns of Navarone
Annakin , The Longest Day – Atlantin valli murtuu
Sturges, The Great Escape – Suuri pakoretki1963
Annakin, Battle of the Bulge – Taistelu Ardenneilla
Hutton, Where Eagles Dare – Kotkat kuuntelevat
Crispino, Sullivan’s Marauders – Commandos, itsemurhapartio
Melville, L’armée des ombres – Varjojen armeija
Hamilton, Battle of Britain – Taistelu Britanniasta
Schaffner, Patton
Johnson, The Execution of Eddie Slovik – Teloitusjoukon edessä
Attenborough, A Bridge Too Far – Yksi siltä liikaa 1977
Peckinpah, Cross of Iron – Rautaristi 1977
Peterson, Das Boot – Sukellusvene U-96
Klimov, Come and See – Tule ja näe
Wajda, Korczak
Parikka, Winter War – Talvisota
Vilsmaier, Stalingrad 1993
Spielberg, Saving Private Ryan
Irvin, When Trumpets Fade – Kun aseet vaikenevat 1998
Mostow, U-571 (Sukellusvene)
Madden, Captain Corelli’s Mandolin
Annaud, Enemy at the Gates - Stalingrad
Polanski, Pianist
Saarinen, Ambush – Rukajärven tie
Taub, The Fallen – Sodan kasvot
Taub, Letters from the Dead
Hirschbiegel, Downfall – Perikato 2004

Kertokaa omistanne. Siinähän Halloweenia niille jotka eivät vietä Pyhäinpäivää.

Itse kummastelen toisen sukellusveneklassikon puuttumista – The Enemy Below – Vihollinen syvyydessä (Dick Powell, 1957).

Puoli vuosisataa sitten minuun teki vaikutuksen saksalainen ”Koirat, ettekö kuole” (Hunde, wollt ihr ewig leben, Frank Wisbar, 1959) Stalingradista ja tavallaan myös kohdittain humoristinen ”08/15” –sarja, joka perustuu Hans Hellmut Kirstin romaaneihin. Muistan kohdan, jossa kunnon saksalainen yrittää soittaa Beethovenin sonaattia, ja paha saksalainen kaataa kaljaa pianoon.

Listalla oleva Klimovin ”Tule ja näe” melkein ylitti kestokykyni. Se on erittäin hyvin tehty ja erittäin kauhea. Sama koskee tavallaan Lina Wertmüllerin Pasqualino Settebellezze eli Mies joka osti elämänsä (1975). Pier Paolo Pasolinin (Salo) sukua.

Olisin kiitollinen, jos joku tietäisi minulle neuvostoliittolaisen spektaakkelin Kurskin panssaritaistelusta. Olen mielestäni nähnyt – ja arvostellut – sen muinaisessa elokuvateatteri Capitolissa. En ole koskaan sen jälkeen löytänyt siitä jälkeäkään. Vaikutuksen tekivät tuhannet avustajat ja varmaan 500 panssarivaunua, joita kuvauksissa oli käytetyy.

63 kommenttia:

  1. Olisiko tämä освобождение eli vapautus?

    http://www.imdb.com/title/tt0151852/

    VastaaPoista
  2. Joo. Kemppisen juttua kelattuani tuli mieleen elokuva Atlantin Valli Murtuu, mikä muistaakseni esitettiin Suomen telkkarissa, telkkarin alkuaikoina n. 1965-1970.

    Sitten tulikin sen tärsky, että Kemppinen oli listalleen listannut ym. leffan.

    Mutta kaiketi AVM-kirjaa oli myyty aika monia teoksia suomalaisiin koteihin, ennen kuin ohjelmaa telkkarissa tuolloin ryhdytiin esittämään. Liekkö ollut näin.

    VastaaPoista
  3. King Vidor: ”The Big Parade” (1925)
    Buster Keaton: ”The General” (1926)
    Laurel & Hardy: “The Block-Heads” (1938)
    Akira Kurosawa: “Shichinin no samurai” (1954)
    Stanley Kubrick: “Dr. Strengelove” (1964)
    Niskanen-Tarkovski: ”Pojat - Ivanovo detstvo” (1962)
    Amos Gitai: ”Kippur” (2000)

    Eritoten tuota Gitain elokuvaa Jom kippur -sodasta suosittelen, jos osuu kohdalle.

    VastaaPoista
  4. Mutta missä ihmeessä on hieno klassikko Kwai-joen silta?? Vai luinko väärin?

    Alec Guinnesin esittämä jäyhä, sotilaallinen ja epäinhimillinen brittiupseeri vääristyneine kunniakäsityksineen kertoo meille oleellisimman sodan järjettömyydestä.


    Guinnesin esittämä Colonel Nicholson oli varmasti mukana Sommessa, jossa sotilaita; eli äitien pikkupoikia ja pientenlasten isiä, lähetettiin brittiupseerien käskystä ihmisaaltohyökkäyksiin tapettavaksi lähinnä ei minkään vuoksi.

    (Guinnes nettosi muuten hirveän rahasumman StarWars-roolistaan; ja deletoi kaikki fanipostinsa, jotka oli lähetetty Obi-Wan-Kenobille. Väärin.)

    Ja Ilmestyskirjakin puuttuu.

    Matka joen yläjuoksulle on matka ihmismielen pimeyteen ja pahuuteen; ja elokuva osoittaa sodan reippaaksi ja mielettömäksi urheilulajiksi, jossa lainelautailu onnistuu hyvin Napalmin tuoksussa ja tohinassa. Reipasta menoa kaiken kaikkiaan.

    Kylmä ja niljakas Brando on löytänyt pimeyden ytimen ja siellä kaikki onkin yllättäen niin valoisaa ja selvää.

    VastaaPoista
  5. Opettaja, opettaja...
    Milloin käsitellään Juha Siltalan uutta kirjaa Sisällissodan psykohistoria?
    Ja, ja... lain valvoja Virolaisen blogissa on taas armotonta tavaraa Johannes Koskisesta!
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  6. Tämä kommentti ei liity tähän aiheeseen, mutta tähän blogiin yleensä. Törmäsin sivuun google-haulla ja jäin lukemaan sitä. Kiinnostavia aiheita ja mainiota tekstiä. Taidanpa ottaa tavaksi... :)

    VastaaPoista
  7. Onkohan se kadonnut elokuva se, joka löytyy YouTubesta esimerkiksi haulla: Battle of Kursk movie - olikos se vakiokalustoa edustava Sergei Fjodorovitš Bondartšuk siinä - niin muistaisin.

    Mitä tuosta listasta nyt sitten pitäisi ajatella - Nicolas Cage ja Penélope Cruz . . jaa jaa. . no sympathy heh heh heh - ja pitäisikö sitä sitten laajentaa esimerkiksi sinne Vietnamiin ja ottaa se Pentti Unhon kuvaama siihen mukaan - huoh. No tuo Attenboroughin A Bridge Too Far jäi kyllä mieleen muutamasta hienosta kohtauksesta, kuten vaikkapa tästä:
    http://www.youtube.com/watch?v=lfv-19f8ZG8

    No entäs tuo Roland Joffé ja se Fat Man and Little Boy. Sitten Stanley Kramer ja Judgment at Nuremberg - Judy Garland oli melkoisen hyvä siinä. Taidanpa kirjoittaa että Paths of Glory on hyvä elokuva ohjaajasta huolimatta - Kirk Douglas ja ne pitkät otokset. Minusta Kubrick ei sitten enää tuolle tasolle päässytkään. Esimerkiksi tämä pätkä siinä teki melkoisen lähtemättömän vaikutuksen;
    http://www.youtube.com/watch?v=gPtVNDvwGMo

    Caine Mutiny ehkä ja vielä se Roma Città Aperta - tai ehkä sittenkin La vita è bella - Life Is Beautiful. Ja tehdäänhän niitä edelleen kuten vaikkapa se Quentin Tarantinon Inglourious Basterds, tai Levent Semerci'n - Nefes: Vatan sagolsun, joka on käsittääkseni kuvattu melkoisen hankalissa olosuhteissa noin 2300 metrissä jossakin Jumalan selän takana.....
    http://www.youtube.com/watch?v=2zHyP6wxndA

    Oscar Wilde kirjoitti (Dorian Gray - Kai Kaila): Ajoittain hän piti pahuutta vain keinona, jolla saattoi toteuttaa käsityksensä kauneudesta, ja se jotenkin sopii hyvin yhteen myös näiden sotaa käsittelevien elokuvien kanssa aina vaivaksi asti. A rebours - eli dekadenssi ja se kun se Baudelaire haaveili niistä kukin ja jalokivin koristelluista naisistaan - ja nyt se aseilla koristeltu Hollywood sankari. Olisivatko jotenkin sukulaissieluja ainakin sen pakkomielteisyyden puitteissa, siis sen, että se elämän ja kuoleman kiertokulku on melkoisen nopeaa heillä. Vai mikä niissä kiehtoo sitä maksavaa yleisöä. Siis esimerkiksi se Platoon, miten se siinä mielessä eroaa Rambosta.

    Ja entäs se Star Wars sitten. Ennakoiko se tulevaa - tai Terminator.
    http://www.youtube.com/watch?v=n0X1vyWU6bw

    VastaaPoista
  8. Kun jokseenkin nuorena näin Klimovin elokuvan Tule ja katso, ajattelin (järkytykseni ohessa, leffahan on sinänsä vaikuttava), että nyt on neukku lipsahtanut propagandan puolelle - miksi ihmisiä tuolla tavoin elävinä poltettaisiin, ja mikä hemmetin marsupilami tuolla yhdellä natsilla keikkuu olkapäällä.

    Vuosia myöhemmin luin Dirlewangerin joukkojen tekosista, ja leffan väkivalta alkoi vaikuttaa lähes maltilliselta. Ja perimätiedon mukaan eräällä siviiliväestöä teurastaneella SS-upseerilla tosiaan oli jokin pörröinen otus mukana, ihan vain lemmikkinä.

    VastaaPoista
  9. Muistin varassa, koska näkemisestä on aikaa, voisi tyrkyttää elokuvaa Bernhard Wicki: Silta (Die Brücke, BRD 1959). Wikissä on hyvä esittely, elokuvan loppulause säväytti: "This event occurred on April 27, 1945. It was so unimportant that it was never mentioned in any war communique."

    Amerikkalaisen kantin tarjoili huolellisesti rakennettu tv-sarja Taistelutoverit (Band of Brothers) sangen etevästi.

    Ilmojen Korkeajännityksen tapaan kiinnosti taas Walter Grauman: Laivue 633 iskee (Squadron 633, UK 1963), jossa Mosquito-laivue suunnittelee ja tekee vaikean iskun norjalaisen vuonon perukoille. Sama lentokoneiden viehätys auttoi kiinnostumaan elokuvasta Michael Caton-Jones: Memphis Belle (UK 1990), joka on aika saippuaoopperaa.

    VastaaPoista
  10. Sama tunne Klimovin suhteen. Harkitsin vakavasti teatterista poistumista. Missähän tuon voisi nyt nähdä? Mitä se nyt herättäisi? Muistoissani elokuvan nimi tosin on ollut Tule ja katso.

    VastaaPoista
  11. Voiko blogi muodostua instituutioksi?

    Instituutioksi, joka TV1:n ja TV2:n tavoin toistaa moneen kertaan näytettyä Hitleriä, keskitysleirejä, Stalinia ja rangaistusvankeja katsojien ahdistukseen saakka.

    Läntisen ajattelun suuriin oivalluksiin kuuluu myöntää että todelliseen muutokseen tarvitaan uusi sukupolvi.

    VastaaPoista
  12. Voi olla, että muistan väärin, mutta luulen, että tuo "Tule ja näe" kiersi Suomen elokuvateattereja nimellä "Tule ja katso".
    No nyt on hyvä mieli kun pääsi niuhottamaan. Laitanpa seuraavaksi lyijykynät pituusjärjestykseen...

    VastaaPoista
  13. Minä tilasin ulkomailta dvd:nä Fires on the Plainin, kun olin lukenut Shohei Ookan Tulia tasangolla.
    Harvinaisen onnistunut elokuva klassikkokirjasta, suosittelen. Sen on ohjannut Kon Ichikawa.

    VastaaPoista
  14. Osa taitaa ollakin JK:n listassa, mutta länsimainen - ei siis globaali - näkemys sodasta löytyy esimerkiksi näistä:

    The Eagle Has Landed,
    Cold Mountain,
    The Birth of a Nation, Regeneration,
    El Cid,
    Cromwell,
    Gone with the Wind,
    Ride with the Devil,
    Oh! What a Loveley War,
    Enigma,
    The English Patient,
    From Here to Eternity,
    Troy,
    300,
    Three Kings,
    A Matter of Life and Death,
    Master and Commander: The Far Side of the World,
    Patton,
    Empire of the Sun,
    Lawrence of Arabia,
    Henry V,
    The Last of the Mohicans,
    Kelly's Heroes,
    All Quiet on the Western Front, The Pianist;
    Good Morning, Vietnam,
    Casablanca,
    Enemy at the Gates,
    Spartacus,
    Gladiator,
    MASH,
    Where Eagles Dare,
    Born on the Fourth of July,
    Dr. Strangelove,
    The Thin Red Line,
    Braveheart,
    The Deer Hunter,
    The Dam Busters,
    The Bridge on the River Kwai, Black Hawk Down,
    Zulu,
    A Bridge Too Far,
    Platoon,
    Full Metal Jacket,
    Schindler's List,
    The Great Escape,
    Apocalypse Now
    Saving Private Ryan.

    VastaaPoista
  15. Pasolinin Salò on todella järisyttävä elokuva ja vasta sen nähtyäni ymmärsin miksi markiisi de Sade on useille ranskalaisille 1900-luvun tärkeimpiä filosofeja.

    Syy on hyvin yksinkertainen, miksi ja miten joku voi hallita jonkun toisen fyysistä ja psyykkistä minään ilman mitään kontrollia. Se on fasicmin vastainen ajatusmaailma. Kuten muuten se uusin ja viimeinen Harry Potter-kirjakin.

    VastaaPoista
  16. Catulus ja muutkin. Antaako välähdyksen jos toistan tässä Kemppisen kirjoittaman "Kirjassa Europe at War" Kaakkois-Aasia tai Death Star tuskin lukeutuvat tuohon kategoriaan.

    VastaaPoista
  17. Ad Omnia: Daviesin lista koskettelee vain sotaa Euroopassa ja vain sotaa. Siksi varmaan Kubrick on poissa. ("Kunnian polut" = I WW)

    Kiitos muistutuksesta: "Silta" teki järkyttävän vaikutuksen. Näin sen saman ikäisenä kuin elokuvassa (romaanissa) kuvatut pojat.

    Osaako joku neuvoa, onko suoraa tietä elokuvien suomalaisiin nimiin. IMDB ei aina auta uudemmissa elokuvissa.

    Kirjojenkin nimiä joutuu hakemaan usein yliopistojen kirjastojen Helkasta, eikä sekää aina auta.

    VastaaPoista
  18. "Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä." Löytyy osoitteesta www.elonet.fi.

    Terveisin Ilkka K.

    VastaaPoista
  19. Alkuperäinen lista käsitteli kai lähinnä 30-luvun lopun ja 40-luvun puolivälin rajoittamana aikana käytyjä sotia. Aihe levisi,joten tarjoan listalle vielä mainitsemattoman Ruckus -elokuvan(1981). Tämä tehtiin vuotta myöhemmin uusiksi nimellä First Blood, suomeksi paremmin tunnettu nimellä Rambo.

    JK:n kyselyyn suomalaisista elokuvien nimistä saattaa löytyä vastauksia osoitteesta www.elonet.fi

    VastaaPoista
  20. Vaikka miten tavaan Daviesin listaa, en löydä sieltä Laineen Tuntematonta? Olenko tullut sokeaksi?

    Jos lista muiden maiden osalta on yhtä puutteellinen, niin... niin mitäpä siitä. Jos joku ei tunne Tuntematonta Sotilasta, ei tunne myöskään suomalaisten käsitystä sodastaan, virallista tai ei.

    Olisiko ikä vai järki vaikuttamassa, mutta suhtaudun erittäin kriittisesti sotaelokuviin, varsinkin amerikkalaisiin, ja varsinkin kaikkiin niihin, joissa on sankareita.

    Mitä on sota?

    VastaaPoista
  21. Mainitsematta on Sam Fullerin The Big Red One. Se ei kokonaisuutena ehkä ole elokuvien aatelia, mutta tuttua varoitusta lainaten sisältää voimakkaita kohtauksia, jotka saattavat olla haitallisia lapsille. Ja opiksi aikuisille.

    VastaaPoista
  22. Kurskin taistelusta lienee tehty useitakin filmejä. Neuvostoliittolaisista tunnetuin taitaa olla juuri Eetu Hämäläisen mainitseman viisiosaisen Osvoboždenie (Vapautus)-sarjan ensimmäinen osa nimeltä Ognennaja Duga (Tulen kaari - Kurskin taistelualue tunnetaan venäjäksi nimellä Kurskaja Duga - Kurskin kaari). Kymmenin minuutin pätkinä filmin voi nähdä täällä.

    VastaaPoista
  23. Ad Kemppinen:

    http://www.elonet.fi/

    "Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä."

    VastaaPoista
  24. Olihan siinä ne nimekkäimmät ja onneksi myös Klimovin Tule ja katso, jolla nimellä se joskus Suomen telkussa tuli.

    Mutta siitä puuttui yksi, jonka toiseen kertaan katsominen oli itselleni lähes mahdoton ajatus: Isao Takahatan Tulikärpästen hauta. Elokuva on Studio Ghiblin tuotantoa. Studio tunnetaan paremmin Hayao Miyazakin elokuvista, kuten Totoro.

    Menkää ja katsokaa.

    VastaaPoista
  25. Kurskin taistelun kuvaus on ilmeisesti osa Sergei Bondartšukin megalomaanista Šolohov-filmatisointia He taistelivat synnyinmaan puolesta. Hanke oli kahdella tasolla merkittävä: se oli ensinnäkin Šolohovin floppi ja toiseksi se oli Bondartšukin floppi.

    VastaaPoista
  26. Kubrick: Kunnian polut (Paths of Glory) 1957. Näin pikkupoikana I kerran, viimeksi tässä taannoin tv:ssä. Korkeatasoinen. Kirk Douglas pääosassa.
    Sen neuvostoliittolaisen Kurskin panssaritaisteluja kuvaavan leffan näin RUK:ssa keväällä 1972; enkä ole minäkään kyennyt jäljittämään. Olisi kiinnostavaa nähdä, joten jos joku tietää. Taannoin metsästin Sergei Bondartshukin Sotaa ja Rauhaa, ja sainkin, 3 kasettia ja noin about 8 h. Vaikuttava suurella kankaalla; kunpa joskus vielä näkisi..
    Veikko-setä

    VastaaPoista
  27. Miltään sotaelokuvien listalta ei voi unohtaa Sam Fullerin "halpis"rainaa The Big Red One (1980). Ehdotonta kärkeä!

    Uudemmista WWII-leffoista kärkeä on Malickin The Thin Red Line (Veteen piirretty viiva).

    Nuorna miehenä vaikutuksen teki myös sotaa sivuava Nikolain Gubenkot neuvostoelokuva Siipirikot (Orvot, 1976), joka kertoo sotaorvo(i)sta.

    VastaaPoista
  28. Anonyymi jatkaa: unohtui kultaiselta elokuvakerhoajalta 70-luvulta myös mieleen jäänyt Wajdan Tuhkaa ja timantteja (1957), jossa pääosassa Puolan jamesdean Zbigniew Cybulski.

    VastaaPoista
  29. Elokuvien suomenkieliset nimet löytyy Elonetistä.

    VastaaPoista
  30. Vähän aikaa sitten televisiosta nähty Andrzej Wajdan Katyn oli mainitsemisen arvoinen.

    Elokuva käsitteli Katynin joukkomurhan sijasta pikemminkin sen aiheuttamaa traumaa ihmisille ja kansalle.

    VastaaPoista
  31. "Silta" teki myös minun nuoreen mieleeni lähtemätttömän vaikutuksen:
    - hävinneiden näkökulma
    - nuorena kuolemisen armottomuus
    - autenttinen saksankieli
    - dokumentaarinen mustavalkokuvaus ym.

    Mitkä päättelet syiksi, ettei Laineen Tuntematon sotilas ole Norman Daviesin listalla? (Tai Mollen Tuntematon?)
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  32. EI SOTAA VOPI KUVATA

    Ei sotaa voi kuvata--ei kirjassa eika filmilla. -- Nama hienot leffat esittavat jotain muuta, kuin todellista sotaa!

    Asiaa on lyhyesti kasitellyt esim. Henrik Meinander uudessa kirjassaan "1944".

    VastaaPoista
  33. Elokuvien lisäksi (joissa todellisuus on aina kuvitteellista) suosittelen käsikirjaa. Lt. Col. Dave Grossman: On Killing.

    Selkeyttää sodan todellisuuden.

    VastaaPoista
  34. Ehdinköhän ensimmäisenä ihmettelemään: Tuntematon sotilas ei ole Davies'n listalla, blogistikaan ei huomioinut sitä eikä kukaan kommentoijistakaan. Miksi? Onko Tuntemattomassa sittenkin jotain erikoista ettei se kuuluisi joukkoon?

    VastaaPoista
  35. Lisäys: kakkosella maanantaisin pyörivä venäläinen "Rangaistuspataljoona" on aika hyvä venäläinen vastine "Taistelutovereille".

    VastaaPoista
  36. En pitänyt Save Private Ryanista, muutoinkaan kuin Hanksin vuoksi (such a bore - mutta hän oli taustalla Band of Brothers -sarjassa, joten kaipa hänelläkin on puolensa, ruudun ulkopuolella). Erityisesti ärsytti jenkkien ja heidän talutuksessaan maailmaa katsovien meikäläisten hehkutus kuinka siinä muka ensikerran esitettiin sotakentän realismia . Täsmälleen yhtä Invalidi pointti kuin Apple Fan Boys -käsitys iPhonesta teknisenä edelläkävijänä. Toki SPR on hieno, muttei mikään uudistaja.

    Olen ihaillut Sergei Bondartshukin elokuvien sotakohtauksia, niissä puna-armeijaa on ollut käytössä rykmenttimitalla.

    VastaaPoista
  37. Aihe on kyllä tärkeä. Itse en juuri kestä sotaleffojen katsomista, sen verran pahaa jälkeä Suomenkin viime sodat ovat suvulleni tehneet.

    Mutta ehkä voisi ajatella että huono sotaleffa on nimenomaan kauheuksilla mässäily, ilman että leffasta nousee pasifistista sanomaa. Ja se pääasia olisi kai se että MIKSI sotia on ja MIKSI kulttuurievoluutio ei ole päässyt vielä niin pitkälle kuin olisi voinut.

    Sediksenkin lista oli hyvä. Niistä olen nähnyt aika monta. Isäntä on meillä kotoisin sieltä liittoutuneiden puolelta, kun siis ajattelee II maailmansotaa (en siltikään kirjoita että WWII) ja isänsä tapasi poijan vasta kun se oli 3-4 kk vanha ja päässyt kotiin käytyään ainakin Bitterfeldtissä asti.

    Kumpikaan meistä ei ole kyennyt katsomaan Vietnam-leffoja, koska olimme sen sodan vastaisessa työssä vuosia. Ei vaikka moni on varmaan hyvä elokuva.

    Sediksen listassa oli erinomaisen hieno elokuva, Birth of the Nation ja mieleeni tuli ehdottaa samalta suunnalta, siis kansakunnan synnyn seutuvilta, toista leffaa eli Kevin Kostnerin Tanssii susien kanssa.

    Siinä elokuvassa on erityisen hieno se epilogi, jossa Kevin Kostner luettelee ne intiaaniheimot jotka intiaanisotien ja intiaanien elinympäristön, esim. biisonien, tuhoamisen vuoksi kuolivat sukupuuttoon.

    Ei yleensä jäänyt kieltä eikä pienintäkään osviittaa edes kulttuurista, esimerkiksi uskonnosta. Kostner tässä elokuvassa puhuu Sioux-heimojen puolesta. Leffa on vuodelta 1990, jonka jälkeen on käyty mm. ankara taistelu Mustien vuorten omistuksesta ja etenkin siitä, että Lakotojen pyhiä vuoria käytettäisiin ydinjätteen hautausmaana.

    Sotafilmi on hieman hankala käsite, koska yhtä hyvin totaalia sotaa on se mitä Venäjä käy parastaikaa hankkimalla yhä uusia öljynporausalueita, jotka tuhoavat kokonaisia kansoja kerrannaisvaikutuksillaan.

    Meidän oma Markku Lehmuskallio ja puolisonsa/työtoverinsa Anastasia Lapsui ovat tarttuneet tähän aspektiin. Että siis voisi rukoilla poliittisia päättäjiä säilyttämään sen tai tämän kulttuurin antamalla ihmisten olla ja elää...

    Vaikka sitten elokuvan keinoin.

    VastaaPoista
  38. Kyselit elokuvien suomalaisista nimistä. Elonet
    http://www.elonet.fi/
    (KAVA) antaa tarkat tiedot kaikista Suomessa esitetyistä elokuvista (jopa tarkastajan nimen!) ja jotain myös Suomessa esittämättömistä.

    Tässä jotain mitä poimin listastasi:

    Desert Rats, The (1953)
    Ohjaaja: Robert Wise
    Valmistumisvuosi: 1953
    Maa: Yhdysvallat
    Tuotanto: 20th Century Fox
    Laji: Pitkä fiktio, fiktio
    Muut nimet: Ökenråttorna (ruotsinkielinen nimi)
    Erämaan rotat (suomenkielinen nimi)

    Dunkirk
    Ohjaaja: Leslie Norman
    Valmistumisvuosi: 1958
    Maa: Iso-Britannia
    Tuotanto: Ealing Studios
    MGM Metro-Goldwyn-Mayer Pictures
    Laji: Pitkä
    Muut nimet: Dunkerque - helvetinranta (suomenkielinen nimi)
    Dunkerque (muu nimi)

    Colditz Story, The (1955)
    Ohjaaja: Guy Hamilton
    Valmistumisvuosi: 1955
    Maa: Iso-Britannia
    Tuotanto: London Films
    British Lion Films
    Laji: Pitkä
    Muut nimet: Sankareiden vankileiri (suomenkielinen nimi)
    Hjältarnas fångläger (ruotsinkielinen nimi)
    Vankileiri Colditz (televisioesityksessä käytetty nimi)

    Orzel (1958)
    Ohjaaja: Leonard Buczkowski
    Valmistumisvuosi: 1958
    Maa: Puola
    Tuotanto: Zespól 'Kadr'
    WFF (Wytwornia Filmów Fabularnych) Lódz
    Laji: Pitkä

    Sink the Bismarck! (1960)
    Ohjaaja: Lewis Gilbert
    Valmistumisvuosi: 1960
    Maa: Iso-Britannia
    Tuotanto: 20th Century Fox
    Laji: Pitkä fiktio, dokumentti
    Muut nimet: Sänk Bismarck! (ruotsinkielinen nimi)
    Bismarckin tuho (suomenkielinen nimi)

    MHI

    VastaaPoista
  39. Yritänpä hiukan puolustella tuota aikaisempaa kuvitteluani näiden sotaleffojen suhteen - siis en pane sitä tällä kertaa huonon lukutaitoni piikkiin. Siis esimerkiksi näin; "Afghanistan: Europe's Forgotten War".

    Siis vaikka se Aleksanteri Suuri sotikin ne sotansa pääosin Euroopan rajojen ulkopuolella ja tuli haudatuksikin Egyptiin, niin toki kirjan nimi Europe at War antaa ymmärtää, että kirjassa on kyse sotimisesta Euroopassa, ja paljon tuota aikaa myöhemmin. Väittäisin kuitenkin, että ne kansakuntien kuvitelmat sodasta - siis vaikkapa vain nämä elokuviin liittyvät - juontuvat noihin aikaisempiin kuvitelmiin siitä sodankäynnistä ja sen luonteesta, Sven Tuuva esimerkiksi, tai paljon myöhäisempiin kuvitelmiin, eli uhkakuviin - ja siinä mielessä tuo Star Wars mahtuu juttuun mukaan (siis kyllä varmasti joku Reichswehrin rakettiaseen kehittelijä ainakin salassa haaveili jostakin sen kaltaisesta - esim Wernher von Braun).

    Mutta miksi nuo kuvitelmat sitten pitäisi tässä keskustelussa rajata vain tuohon Toiseen Maailmansotaan, tai Euroopan rajojen sisäpuolelle - (sodittiinhan sitä Toista Maailmansotaakin Euroopan rajojen ulkopuolella), vaikka tuo mainio historioitsija Norman Davies niin tekeekin. Siis jos kerran pitää kuvitella ja Halloweenkin mainitaan.

    Sitäpaitsi nuo "eri maiden viralliset kuvitelmat sodasta" käsittävät huomattavasti suuremman alueen Maapallosta, kuin pelkästään sen Euroopan rajojen sisälle mahtuvan ja luultavasti myös se aikajana noiden mainittujen kuvitelmien puitteissa käsittää muitakin vuosia kuin vain nuo vuodet 1939-1945, vaikka sitoisimmekin ne "kuvitelmat" pelkästään tuohon Toiseen Maailmansotaan.

    Siis esimerkiksi vaikka se Francisco Franco, jonka kerrotaan suhtautuneen juutalaisiin huomattavasti Hitleriä maltillisemmin, tuo mieleen sen, että monien mielestä ne ensimmäiset Toisen Maailmansodan laukaukset ammuttiinkin jo siellä Espanjassa, ja siitäkin huolimatta, että sillä División Azul'illa ei taida olla yhdessäkään sotaelokuvassa roolia, paitsi tietenkin näissä dokumenteissa;
    http://www.youtube.com/watch?v=PqpG6qrv0Q4

    Entäpä tuo Puola sitten ja se toinen tasavalta. Sehän itsenäistyi uudelleen sen Ensimmäisen Maailmansodan jälkeen suurelta osin sen Woodrow Wilsonin, eli USA:n politiikan ansiosta. Eli aika moni elokuva tuossa Daviesin listalla olisi ainakin juonen puitteissa muuttunut toisenlaiseksi, jos sitä Puolaa ei olisikaan perustettu uudelleen.

    Mutta jos oikein tiukkoja ollaan tuon tulkinnan kanssa, niin koska USA ei ole Eurooppalainen valtio, niin ei kyllä tuo Saving Private Ryan kerro yhdenkään eurooppalaisen maan kuvitelmista sen sotimisen suhteen.

    VastaaPoista
  40. UoleviS kirjoitti...

    EI SOTAA VOPI KUVATA

    Ei sotaa voi kuvata--ei kirjassa eika filmilla. -- Nama hienot leffat esittavat jotain muuta, kuin todellista sotaa ..


    Ystäväni jenkkiarmeijan upseeri sanoi, että uudet sotaelokuvat näistä tämän vuosituhannen kaoottisista sodista, sekä Persianlahden sodasta ´90, olisivat kaikkineen varsin todentuntuisia huippuunsa vietyine efekteineen. Huomautan nyt, että hän on harvoja tai ainut niistä half-suomalaisista, joilla itsellään on kokemusta tuhoaseiden sotakäytöstä.
    Etiikan keskustelumme erikseen. sinänsähän ne ovat mielenkiintoisia, kun mä pistän taskuuni baarissa käydessä, sellaisen kahden hermesetas-makeuttajanapin minipakkauksen, tämä innostuu siitä tekona moraalisaarnaan.
    Tosi.

    VastaaPoista
  41. Japanista ja Koreasta löytyy lukuisa määrä hyviä ja osin koskettaviakin sotaelokuvia, kuten Otoko Tachi No Yamato, Taegukgi - The Brotherhood of War jne.
    Uudempi venäläinen Admiral (Kolchak)

    Yleensä ottaa päähän miksi ohjaajien täytyy änkeä jokin rakkaustarina jokaiseen kunnon sotaelokuvaan.

    http://www.dvdplaza.fi/reviews/etusivu.php

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. se nyt on vain elämää, joka teille on ehkä vierasta...

      Poista
  42. Kubrick: Tri Outolempi

    Ytimeen osuva.

    T.

    VastaaPoista
  43. Esko, olit kolmas, saat pronssisoturin arvomerkin.

    Oikea sotaelokuva, joka ehkä vaikuttaisi asenteisiinkin jos se pakotettaisiin jokaisen aikuisen ihmisen, etenkin päättäjän, katsottavaksi, olisi nimeltään "Näin tapahtui Katynissa".

    Siinä ammuttaisiin joka toinen sekunti puolalaisen upseerin niskaan laukaus. Elokuva kestäisi 12 tuntia.

    Sitä on sota.

    VastaaPoista
  44. Kevään seitsemäntoista hetkeä. Siinä Kempiskille sopivaan katsottavaa - karjalankannas se niin irredentiia, fuck off proff!

    VastaaPoista
  45. Tuota Klimovin elokuvaa on näköjään saatavissa ihan dvd-muodossa vaikkapa Amazonista noin 20 eurolla nimellä 'Come and see'

    VastaaPoista
  46. Sam Peckinpahin Rautaristi on helvetin hyvä.

    VastaaPoista
  47. Älkäämme toki unohtako Anders Gärderudin ja Jürgen Haasin kokoillan puolipitkää ja mustavalkoista produktiota "Ufoilua talvisodalla."

    VastaaPoista
  48. Tuntematon Sotilas puuttuun listalta sen takia että kumpikin tulkinta on huono elokuvasovitus tylsästä kirjasta.

    VastaaPoista
  49. Luin kahteen kertaan Daviesin listan. Pitääkö se paikkansa?

    Jos näin on, hän on jättänyt pois elokuvahistorian keskeisimmän sotaelokuvan Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan.

    Tuskin millään muulla elokuvalla on yhtä suurta kansakuntaa ja samalla Euroopan yhteistä kokemusta ja identiteettiä rakentavaa merkitystä kuin Tutemattomalla.

    Tuntemattoman sanoma elää ja vahvistuu, kun useimmat muut sotaleffat jäävät oman aikansa tapauksiksi.

    VastaaPoista
  50. "Läntisen ajattelun suuriin oivalluksiin kuuluu myöntää että todelliseen muutokseen tarvitaan uusi sukupolvi."

    Tämä on kaikkien totalitaristien lempiajatus Hitleristä Pol Potiin. Ovat tarmokkaasti juurineet vanhaa ja kasvattaneet uutta sukupolvea.

    Sitä en tosin ymmärrä, mitä ilmansuunnilla on asian kanssa tekemistä.

    VastaaPoista
  51. Klimovin leffa valkokankaalla Elokuva-arkiston näytöksessä oli järisyttävä kokemus nuorelle opiskelijaplantulle. Vielä vuosien jälkeen elokuva on tullut uniin.

    VastaaPoista
  52. Kemppi paska!
    Pitää Sinun kommentoida! Ei täällä kukaan huvikseen roiku, vaan meillä kaikilla on addiktio ja haluamme, että "kaikkitietävä" myös meitä ojentaa!
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  53. Elonetin moni sanoi. Imdb:stä löytyvät monet suomalaisetkin nimet, kun laittautuu osoitteeseen:
    akas.imdb.com

    VastaaPoista
  54. Ootko Sedis nähnyt yhtään nykyajan sotaelokuvaa 5.1-tilaäänitekniikalla toteutettuna (?), oot varmaan. luotien ja granaattien vihellys sivussa ja selustassa, kuten ristitulikin antavat kiistatta tiettyä eloisuutta simulaatioon.

    Yksin efektit eivät tietenkään ole mitään, ja niihin sitä paitsi tottuu, mutta jos sodan kaoottisuuden kuvaaminen onnistuu, nuo 5-7 toistokanavaa kasvattavat elokuvakokemusta (kaaren huippukohdassa) kuin logaritmisesti.
    Mitä seuraavaksi, 3D-kuva.

    VastaaPoista
  55. "Kevään seitsemäntoista hetkeä. Siinä Kempiskille sopivaan katsottavaa - karjalankannas se niin irredentiia, fuck off proff!"

    Juuri tuota minä tarkoitin, mutta en osannut sanoa.

    Hän on oikea Stirlitz joka puhuu intellektuellin valekaavuusa irri-jutuista.

    VastaaPoista
  56. Suosin dokumentteja elokuvien sijaan. Elokuvissa kun pakkaa olemaan faktaa vain sidosaineena, ja elokuvat jäävät täysin ohjaajien sadististen kohtausten näyttämisenhalun alle.

    Offtopic.

    Vastikään televisiosta tuli sarja Generation Kill. Seitsenosainen sarja kertoi varsin realistisen tuntuvasti merijalkaväen tiedusteluosaston taistelusta läpi Irakin ja johtoportaiden käskyjen.

    Eräässä jaksossa merijalkaväen joukko ampuu tiesululla kohti ajaneesta autosta pikkutytön. Isä jäi henkiin.

    Isä pyysi hartaasti anteeksi (näennäisestikin vähänkin valtaapitäviltä) amerikkalaisilta, että ajoi varoituslaukauksia vasten, ja pyysi tyttärensä ruumiin mukaansa.

    * * *

    Irakilaiset ja arabit eivät ehkä sittenkään ole tottuneet demokratiaan.

    Pikkutytön kuolema oli hänen oma syynsä.

    * * *

    Ja nyt.

    Jos valtaapitävät voimat Suomessa eivät piakkoin järjestä töitä, parempia elinolosuhteita ja tasaisempaa tulonjakaumaa, äänestän heidät pois vallasta.

    VastaaPoista
  57. Sisällissotakuvauksista Oliver Stonen Salvador nousee yli muiden. Tarkemmin sanoen se kuvaa hallituksen sotaa omaa kansaansa vastaan ja tiedonvälittäjiä ristitulessa. CIA sai kai vasiten väärennetyn soft-version käsikirjoituksesta ja tekijät sen ansiosta työrauhan.

    Klimovin Tule ja katso kai otti nimensä Ilmestyskirjasta? Kuvauksissa kuulutaan käyttäneen oikeita räjähteitä ja läheltä piti -tilanteita riitti kuin neuvostoliittolaisissa sotaharjoituksissa, joissa niissäkään ei liiemmin räkäpäillä räiskitty.

    Rakkaudessa ja anarkiassa olisi syksyllä mennyt John Woon palkittu Red Cliff, kuvaus punaisen kukkulan käänteentekevästä taistelusta 200-luvun Kiinassa. 100 000 Kansanarmeijan sotilaan virka-apu tekee taistelukohtauksista kuulemma tietokonetemmellyksiä autenttisemman. Skaala saattaa päihittää Bondartshukin?

    Kaikkien aikojen komedia Ollako vai eikö olla (1942) on sekin sisällytetty toiseen maailmansotaan, vaikka draamaa kai tässä ketjussa haettiin.

    VastaaPoista
  58. Oliko se Haavikko joka totesi, että hyvä sotaelokuva on mahdottomuus, koska katsoja jää aina henkiin! No silti pitää ihmetellä mihin listasta jäivät Kubrickit Kunnian polut, Tohtori Outolempi ja Full Metal Jacket. Ilmestyskirjakin toki joukkoon kuuluu.

    VastaaPoista
  59. Parashan on Kemppisenkin mainitsema When Trumpets Fade, jossa Ron Eldard on yksinkertaisesti loistava ja Timothy Olyphant esittää hienon sivuosan.

    Leffojen lisäksi on televisiosarjat. Taistelutoverit jo mainittiinkin ja selkeästi heikommasta Rangaistuspataljoonasta mentiin sitten puhumaan samassa lauseessa - ja vieläpä "vastineena". Tai onhan se siten, että pakkohan se oli venäläisten yrittää kun kerran amerikkalaisetkin. Varsinkin maan nykyilmapiirissä...

    Muita sarjoja olisi Tour of Duty (Vietnamin partio), jota ei taida alkuperäismusiikeilla enää mistään saada ja on siten kastroitu. Samanhenkinen tuntui olevan uudempi Over There (Kaukana kotoa).
    Realistisempaa otetta kaipaaville on ainakin Generation Kill.

    VastaaPoista
  60. Anonyymi: "Suosin dokumentteja elokuvien sijaan."

    Kunhan ne nyt sitten ovat oikeita dokumentteja eikä nykyään muodissa olevaa näytelmäroskaa.

    Antti Kolari: "Kaikkien aikojen komedia Ollako vai eikö olla (1942) on sekin sisällytetty toiseen maailmansotaan, vaikka draamaa kai tässä ketjussa haettiin."

    Jos siirrytään pois varsinaisista sotaelokuvista, niin sitten se vuoden 1931 Waterloo Bridge on loistava.

    VastaaPoista
  61. Elem Klimovin elokuvasta Tule ja katso (Idi i smotri, Neuvostoliitto 1985) on olemassa DVD-julkaisu englanninkielisillä teksteillä. Netistä saa tilattua.

    Elokuva on upein sotaelokuva, jonka olen nähnyt, ja samalla ylipäätään kammottavin näkemäni elokuva.

    VastaaPoista