22. lokakuuta 2009

Koulutovereista



Kauhavalaisissa on vihaisia ihmisiä. Olen toistanut viisi tai kymmenen kertaa, että koulumme oli heikoissa kantimissa – sotien jälkeen, 40-luvulla. Tämä luettiin että koulu on, on ollut ja on oleva huono.

Koulu oli aivan tavallinen, ehkä paremmanpuoleinen yhteiskoulu maaseutupaikkakunnalla, kiitos muun muassa sen, että uuden koulurakennuksen houkuttelemana saatiin paljon nuoria, päteviä opettajia, vanhojen ja pätevien rinnalle.

Mutta aihe on tämä yleinen havainto – koulutovereista ei ole mitään keinoa tietää, kuka heistä menestyy maailmalla. Suoraan sanoen joistakin arvaa, ettei menestyksen tuuli kukaties tule heitä kannattelemaan, mutta se on eri asia.

Kyösti Virrankoski kuului sukuun, joka on ollut hallitsemassa kuntaa yli sata vuotta, joten se oli oikeastaan maalaisliiton sisäinen asia, että hänestä tuli Veikko Pihlajamäen jälkeen valtuuston puheenjohtaja ja kauhavalainen kansanedustaja ja europarlamentaaarikko. Siviiliammatiltaan hän oli tuon samaisen koulun rehtori, eikä korviini ole koskaan kantautunut sellaista tietoa, etteikö hän olisi suoriutunut tehtävistään hyvin.

Sen sijaan Maria-Liisa Nevala, jolle valittiin nyt seuraaja Kansallisteatterin pääjohtajaksi, ei herättänyt kouluaikanaan kummastusta eikä kiinnostusta.

Hän oli minua luokkaa ylempänä. Hyvä oppilas. Hyvä äidinkielen opettaja, tuon mainitun Pihlajamäen vaimo Kyllikki.

Kiinnitin häneen huomiota opiskeluaikana lähinnä siksi, että hän opiskeli samaan aikaan samaa ainetta kuin vaimoni Marja. Minusta oli erikoista, että kotimaisen kirjallisuuden opiskelija teki tosissaan töitä eli istui Porthanian kirjastossa seitsemän tuntia päivässä. Välillä he kyllä kävivät opiskelutoveri Tarmo Kunnaksen kanssa pitämässä toisiaan kädestä ja tuijottamassa toisiaan silmiin. He olivat naimisissa ja erosivat, kuten tapana on.

Kotimainen kirjallisuus ei nauttinut tieteen kentällä mitenkään musertavaa arvostusta. Lauri Viljanen oli professorina lievästi sanottuna laupea. Huhu kertoi, että yleisen kirjallisuuden puolella Irma Rantavaara teetti opiskelijaparoilla töitä ja jokin joukko luki otsa rypyssä amerikkalaisen uuskritiikin vaikeaselkoisia traktaatteja.

Vaimon oli vakuuttunut siitä, että kunhan osaa suomalaisen virsikirjan historian, selviää ainakin cum lauden kurssista. Eikä hän ollut koskaan lukenut Kalevalaa. Hänestä oli hauska kokeilla, pääseekö alan maisteriksi ilmankin. Tietyllä nokkeluudella se onnistui.

Tällä hetkellä tilanne on kovin toinen itse näkemäni, lukemani ja kokemani mukaan. Alan professorit ovat tutkijoita ja hyviä opettajia.

Nevala kirjoitti väitöskirjan Eino Leinosta ja ajan aatetaustasta. Luin sen silloin joskus. Hänestä tuli apulaisprofessori ja Annamari Sarajaksen ja Kai Laitisen jälkeen professori, jonka seuraaja oli häntä selvästi vanhempi Auli Viikari, ent. Tarkka. Sitten hänestä tuli Kansallisteatterin pääjohtaja ja ties mitä, eikä hän milloinkaan joutunut tulilinjalle tässä äänekkäiden teatteri-ihmisten maassa. Päinvastoin, Smedsin myötä Kansallisteatteri on kukaties eläväisempi kuin aikoihin.

Sodan aikana tai niillä main syntyneet naiset tarvitsivat hurjaa taktista silmää suoriutuakseen ja lisäksi kyvyn, joka Nevalalla siis oli, nimittäin taidon pitää piilossa etevyytensä ja määrätietoisuutensa.

Heitä kymmenen, kaksikymmentä vuotta vanhempia naispuolisia uranuurtajia olen tuntenut. Muuan huipulle kohonnut juristi sanoi, että naisen oli oltava vähintään kolme kertaa parempi kuin kilpailevat miehet, ja kuusi kertaa ahkerampi.

Nyt olemme tilanteessa, jossa 50 vuotta täyttäneet naiset alkavat olla vähän vanhoja koviin operatiivisiin tehtäviin. Operaatio on taistelun johtamista. Tšuikov (Stalingrad) oli alle 50-vuotias, ja Rommel hävisi taistelun (El Alamein) heti täytettyään 50.

Taktinen taitokaan ei enää riitä. Nyt tarvitaan korkean strategian kykyä, siis sitä missä muutoin välkky Paavo Väyrynen ei lopulta pärjännyt. Strategi ei pelaa vahvuuksillaan, vaan vahvuuksilla ja heikkouksilla, luomalla niistä parhaan mahdollisen kokonaisuuden.

Tämä ja muuta tuli mieleeni, kun uutisissa kerrottiin parempien perheiden nurjamielisyydestä ”huonompia kouluja” kohtaan. Olen toiminut muutaman vuosikymmenen työelämässä myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat olleet aina suunnattoman hyviä kaikissa suorituksissaan, etenkin akateemisissa.

Tavaton etevyys johtaa joskus arroganssiin ja sitten joku paljon tyhmempi juoksee puskasta ja kolauttaa kivellä päähän. Niin se käy.

Mutta mitä Maria-Liisa Nevala tekee seuraavaksi? Ihmettelisin, jos vetäytyisi omaan rauhaansa.

35 kommenttia:

  1. Tulikohan sähköposti perille? Laitoin omaan osoitteeseen ja tuli takaisin ikäänkuin virheellisenä osoitteena vaikka osoite on täysin oikea. Miten voisi näistä ongelmista saada selkoa?

    VastaaPoista
  2. Kolmekymmentä vuotta sitten tunsin yhden naisen, joka oli omalta suvultaan Sarajas. Hän oli hieno ihminen mutta hänen ympäristönsä kuuluivat viinatrokareihin eli eivät ole moraalisesti samalla aaltopituudella.
    En pitänyt tästä naisesta koska hän oli myös ilkeä sillä tavalla, joka on normaalia suomenruotsalaisten seassa (jossa kulttuuri pyrkii kiusaamaan eli ivaamaan heti kun saa pienenkin tilaisuuden sillä iva ylläpitää suvereenisuuden tunnetta) ja epävarmalle silloin se on kuin lamaannuttava suihku, joka asettaa itsetunnon koville. Nauru tappaa siinä porukassa vaikka ulkopuolisilta ja pyrkyreiltä se näyttää vain kivalta tilanteelta johon kokemukseni mukaan yhdytään niinpäin, että mennään voittajan selän taakse.

    Tämä on Japanin onnistumisen syy (mutta tulee olemaan myös heidän kaatumisen syy sillä tuosta kulttuurista ei ole enää tietä ulos mitenkään). On siis parempi olla hauras, epävarma, valheellinenkin kuin olla liian kivenkova, itsevarma, ylilyöntejä harrastava ja itsepintaista itsekehuskelua harrastava - sillä Jumala jos sellainen on - ei siedä heitä, jotka asettuvat Jumalaksi vaan niitä, jotka myöntävät olevansa ihmisiä. Mutta tässä kivenkova-juoru-nauru-kerhossa ollaan silti ensin kirkossa oikeat valkoiset kaulukset kaulassa. Ensin.

    Jotta he ylläpitäisivät uskottavuuttaan myös Jumalalle, mutta minun nähdäkseni Jumala näkee sellaisten ihmisten falskiutta.

    Tähän jätän tämän keskustelun eikä ihmistä jota on heitelty ja parjattu, naurettu ja ivattu kuka milläkin kuvakulmalla voi jättää sellaisella sanoilla "että ihmettelisi, jos jäisi syrjään" sillä jos lapsi on osana koululuokkaa missä häntä kiusataan se ei ole lapsen vika että on pakko olla systeemissä mukana.
    Missä siis rehtori, joka siirtää toiseen kouluun?

    VastaaPoista
  3. Vaikka sodan melskeissä nuorena pärjääkin paremmin, tulee mm. aikansa lapsitähdistä Väyrysestä ja Sundqvistista, helpostikin mieleen, ettei niin nuorina saisi astua niin suurin tehtäviin.

    Kansanedustajaksi ei alle kolmikymppisenä, ministeriksi ei alle nelikymppisenä, pääministeriksi ei alle viisikymppisenä, presidentiksi ei alle kuusikymppisenä, EUn presidentiksi ei alle seitsenkymppisenä.

    Meillähän nykyään jo kuuskymppiset kansanjohtajat työnnetään hurraahuutojen saattelemina eläkkeelle, kun esim. USAssa ja Kiinassa ei edes kahdeksankymppiä ole ikä eikä mikään.

    Esitänpä väitteen, jota en ole vielä nähnyt kenenkään esittävän: tämä viimeisin talouskriisi on hyvin nuorten ja hyvin älykkäiden miesten aikaansaannos?

    VastaaPoista
  4. Olen joskus lukenut listoja "huippukouluista". Niitähän ovat esimerkiksi Ressu, Suomalainen yhteiskoulu ja melko monet klassiset lyseot. Niistä kouluista on tullut huippujohtajia, eturivin poliitikkoja, taiteilijoita ja ties mitä yhteiskunnan vaikuttajia. Epäilen, että se ei johdu näiden koulujen ylivertaisesta opetuksesta, vaan siitä, että niihin ovat hakeutuneet parempien perheiden vesat, jotka sitten ovat kouluvuosien aikana tehokkaasti verkostoutuneet, kenties tietämättään ja vahingossa. "Tavalliset" koulut ovat saattaneet kansakunnan palvelukseeen tunnollisia opettajia, lääkäreitä ja juristeja. En pidä tätä lainkaan väheksyttävänä.

    VastaaPoista
  5. HUIPUT JA HUIPUT

    Mielenkiintoinen kirjoitus kaiketi jo jonkinlaiseen huippukastiin kuuluvalta. Eikos niita tohtorinarvojakin ole lukuisia?

    MUTTA muistan omalta korkeauluajaltani kun tuttavani, helsinkilaisen proffan poika, kertoi jo alkuvaiheessa, etta han tulee istumaan peffansa leveaksi, koska han istuu ja hinkkaa niin kauan, etta on tohtori. - Ja istui kans! Vaikkakin elamanurasta on nakynyt, etta taisi menna aikaa hukkaan. No, arvo on, mutta ei hanta kukaan tohtoriksi puhuttele! (Ehka poliisi ja verottaja saattavat niin menetella.)

    ON HUIPPUJA, kuten joku Hernesniemi, joka omin kasin aukoo ihmisten paakoppia ahkapa 3,000 kappaletta vuodessa. Tosi huippu!

    SITTEN on naita, jotka haluavat kertoa kuinka monesta hanen sepustuksiinsa on tiedeyhteiso viitannut. On monta aivan turhaa tieteenalaa, jossa vain kieputetaan lainauksia sielta ja lainauksia taalta.

    SITTEN on niitakin tohtereita (siis huippuja) joiden tuotoksiin ei viitata, ja itse ihmisellekin vahan naureskellaan tai jotenkin aliarvostetaan.

    No sitten on tietysti arvovaltaisia, erilaisia nakokantoja. Esimerkiksi askettain Kemppisen blogin kommenteissa esitettiin, etta
    teologit ja lainopit vois jattaa kaiken tieteellisen ulkopuolelle!

    VastaaPoista
  6. Taktinen taitokaan ei enää riitä. Nyt tarvitaan korkean strategian kykyä, siis sitä missä muutoin välkky Paavo Väyrynen ei lopulta pärjännyt. Strategi ei pelaa vahvuuksillaan, vaan vahvuuksilla ja heikkouksilla, luomalla niistä parhaan mahdollisen kokonaisuuden.

    Minä olen samaa mieltä ja ihmettelen miten pitkään ne, joilla on suuri substanssiosaaminen (oikeastaan ei ole osaamista vaan ulkoaoppimista) kuvittelevat, että heillä on myös suuri strategiaosaaminen mutta toisaalta niin kauan kun stategiaksi pidetään se, että voitetaan kielipelissä - niin avot; oikeat strategikot ovat silloin heidän silmissä vain taktiikkaihmisiä.

    Kun minä menen eteenpäin minun ympärillä aina kasvaa sekä tietoisuus että menestys. Nyt kasvaa kriittinen kk - ennen sitä trainershouse, jonka hintoja nostin. Kummasti saa aina perässätulevia besserwissereitä kuvittelemaan, että he itse ovat strategikoita vaan se on strategikko, joka osoittaa missä on juju.

    Mutta kun opetus ei toimi niin, että sanotaan sillä sanominen ei vielä ole selvää. Jos sanon minne aion mennä seuraavaksi se nauretaan. Jos sen sijaan menen niin se näyttää tietä ja niille ihmisille se on strategiaa mutta ei itsekeksitttyä. Kun perustin oman coaching-firman vuonna 2001 googlesta tuli osumia alle 20 - nyt tulee kaksikymmentätuhatta.
    On siis nenä haistaa, se on juuri strategista.

    Kun coaching-porukassa miettivät mitä pitää tehdä kun katto madaltuu he kuivittelivat, että voidaan kysyä ja olla empaattisia, kannustavia sillä lailla ,että annetaan toisen vain puhua. Mutta minä sanoin, että siinä tulee vain vahvistettua vääriä mielikuvia koska ihmisen on pakko uskoa ensin itseensä ja uskoa sitä mitä sanoo itse. Ja kun kulttuuri oli tasapäistänyt koulun kautta kaiken oli siis katto jota ylläpidettiin matalana. Koko ajan.
    ja Engeström opettaa, että pitää kysyä. Suomi järjestäytyi ringeiksi ja rupesi rupattelemaan ja kuviteltiin, että on pedagogista. Toiset ns. strategikot järjestivät ringit ja unohtivat silti itse olla hiljaa. Mitä tästä opimme? Minä strategikkona tiedän ,että se on vain sitouttamista, ei koulutusta. Ihmisiä sitoutetaan entistä enemmän ja entistä tehokkaammin kuten Japanissa kaizen-metodilla aivot ajattelemaan tasan tarkkaan niin kuin ennen.

    ./..

    VastaaPoista
  7. ./..
    Sitten peräänkuulutetaan innovatiivisuutta. Kun uskaltaa tuoda ulos miten dialogi toimii - saa lopulta koiranpään ja tyhmät uskovat, että on sairas. Se puolestaan otetaan taktisesti mukaan aseeksi ja näin revitään taitava strategikko alas pelkstä ilosta repiä alas.

    Koska legitimoitiin mahdollisuus olla destruktiivisia se myös käytettiin. Raadollista, ja tämän takana on ihmiset, joilla on korkea taktinen osaaminen (=myyntikyky) mutta heikko ymmärrys pedagogiikasta joka on strategiaa. Pedagogiikka ei ole sama kuin didaktiikka vaan molemmissa on teoriaa ja käytäntöä: Pedagogiikka on aina teorian teoria eli opettamisen yläpuolella olevan teorian yläpuolella oleva teoria: STRATEGIAA.

    Kun coaching tänä päivänä potee monesta ongelmasta minä ehdotin filosofiaa. Ensin ei oltu ihan varmoja koska kuviteltiin kuten tässäkin kirjoituksessa ,että taktisuus on sama kuin stategisuus (eron voin täsmentää kirjassa jos saan sen tehtyä ilman varkautta), sen, ettei filosofia voi auttaaa niin nyt ollaan täyttä häkää hyödyntämässä sitä liidiä; mutta minä en saa olla mukana - koska olisi noloa niille, jotka haukkuivat minut ensin vanhan mallin mukaan.

    Mutta stategia on sitä mitä voidaan kirjata sekä yhdellä sanalla kuten volkkarin "pyöreä" eli imago mutta se on myös kyky nähdä oliot eli pelurit ja niitten "imagot" - mutta minä olen PEDAGOGI eli opetan strategiaa ja siinä en voi puhua suoraan koska minulle ei anneta audienssia. Jos sitä otan valitetaan, että taas se ämmä on esillä - eikö se voi jo pysyä piilossa.

    Missä?

    Nyt olen piilossa vanhempien ihmisten kanssa mikä ei ole minun viiteryhmäni (ja silti nämäkin avautuvat kuten äsken kerroin miten aina käy minne ikinä menen sillä tarve junnata, oppia, herjata on suurempi kuin kyky olla armollinen ylipäänsä ja ylipänsä ottaa mukaan yhteisöön. Koska viha projisjoituu heidän mielestä minä kannan kivirekä mutta en kanna: olen kevyt ja olo on hyvä mutta usko siihen, että löytää ns. aikuista on mennyt.

    Olen yksin aikuisena Suomessa pian.Ja tämä ei ole kritiikki vaan toteamus; kuten Sarah Palin eri tahdissa siis muusta porukasta ja sille olen syytön.

    VastaaPoista
  8. Perse leveni tosiaan -ja olin itse ollut tyytyväinen merkonomina mutta kun ei pyynnöstä ja kauniista pyynnöistä huolimatta pääse edes puhumaan - niin piti kouluttautua korkeammalle. En arvannut että kiusaamisen logiikka kulkee myös järjen ohi - minä uskoin, että järki tulee sitten vastaan mutta kun ei tullut.

    Se johtuu siitä, että naiset haluavat tappaa jos ovat päässeet laukomaan vääriä uskomuksia ja nolaneet itsensä siitä: heille minun on pakko olla sairas tai ainakin epärehellinen koska sitä sanottiin ja sitä juoruttiin sitten yhteistuumin eteenpäin. Kun siksi olen yhteydessä miehiin (uskon heidän jonkinlaiseen kykyyn olla puolueettomia?) niin osoittautuu, että leikkiminen tietotekniikalla on kivempaa kuin olla aikuinen.

    Siinä kohtaan tulee oikea elämä vastaan? Missä on aikuiset tässä infantien maassa kuulkas? Missä?

    VastaaPoista
  9. Nyt en voi katsoa konsolia enää. Poistettu yön aikana minun oikeuksista. Joku veti herneet nenään.

    Apple talk oli myös tullut päälle - itsestään, juuri sen suljin.

    VastaaPoista
  10. Laitoin levyn korjaamisen päälle:
    application/utilities/migration Ass. app oli väärä
    sekä libraries/pref./xgrid.agent.plist
    kuten arvata saattaa...

    VastaaPoista
  11. Niin ja parental control tietysti minkä avulla junaisena kaiken sen takia se tulikin yleensä optioksi - kaikki ohjelmat ovat ensin tehty lapsellisesti ajatteleville sotahulluille (jotka tiirailee nytkin kiikarilla tuolta Pormestarinrinteeltä luultavasti?) - ja siellä savu käy kun eivät voi muuten keksiä tekemistä: minulle tämä on vain osaksi ammattiani: minä olen pedagogi ja tämä on ala-arvoista pedagogiikkaa.

    ala-arvoista, vaikka perse levenee

    VastaaPoista
  12. Anonyymi kirjoitti...

    Olen joskus lukenut listoja "huippukouluista". Niitähän ovat esimerkiksi Ressu ..

    olen joskus ehdottanut, että laajan tilastoaineiston pohjalta vertailtasiin myös itsemurhakuolleisuutta näissä Ressu, Kuopion poikalyska ym., tunnetuissa ja arvovalaissa pingotuspaikoissa - koska kaikille ne oppimistavat ja -vaatimukset eivät sovi, ja ovat olleet useille liikaakin kaikkine paineineen.

    Nimittäin nuorna näitä tosiaan vähän pidettiin siltäkin puolta silmällä.

    VastaaPoista
  13. Johtajuus näyttää varioivan; suorittamisen aikaudesta tulee järjestyksen aikakausi ja järjestyksen aikakaudesta vaihtuu jälleen kaaoksen aikakausi (luova) ja sen jälkeen haetaan johtajaa jälleen suorittamaan koska kaaos otti taloudelle ja kun talous ja kaaos on yhdessä jyllänneet tulee järjestyksen aikakausi ja kehä rullaa.....

    Money makes the world go around mutta kyllästyneenä siihen haetaan uutta. Uutta uutta Kemppinen; ei ole lopullista oikeaa ja minusta olisi kaikki nämä vaiheet paitsi tuo järjestys; se ei ole ominaista mutta kun annetaan vain assaripaikkoja siinä pitää juuri olla käytännönläheinen ja hyvin pikkutarkka siivoojatyyppi mitä en ole. Olen johtaja - uskotko? usotko?

    VastaaPoista
  14. Tulikos sieltä koulusta yhtään kunnon ihmistä, kuten kirvesmiestä tai metsuria ?

    VastaaPoista
  15. "Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun, kertoo Yle uutiset."

    K: "Tämä ja muuta tuli mieleeni, kun uutisissa kerrottiin parempien perheiden nurjamielisyydestä ”huonompia kouluja” kohtaan."

    Kemppisellä on menneet adjektiivit sekaisin.

    Alkuperäisessä uutisessa puhuttiin siis yleisesti suomalaisista perheistä viittaamatta yhtään kyseisten perheiden yhteiskunnalliseen "luokkaan" tai taloudelliseen tilanteeseen.

    Ellei JK sitten tosissaan tarkoita, että suomalaiset perheet ovat parempia kuin "muut" perheet.

    Ja "huonoimmilla kouluilla" tuomarismies tarkoitti ilmeisesti niitä kouluja, joissa maahanmuuttajien osuus alkaa olla 40 prosentin paikkeilla?

    Lopuksi huomautettakoon, että kyse on eräästä "monikulttuurisen" yhteiskunnan kehitysvaiheesta, joka on ollut käynnissä jo pitkään muualla Euroopassa ja erityisesti Ruotsissa.

    VastaaPoista
  16. "opiskelija teki tosissaan töitä eli istui Porthanian kirjastossa seitsemän tuntia päivässä"

    Päntätä Portsun kirjastossa on kuin menisi kasinoon pelaamaan pasianssia. Jo pienenä kulku sataa metriä lähemmäs kirjastoa nosti pulssini kääntäen vastaaviin lukemiin. Balzac piti coitusta hukattuna kirjana; lukematon kirja on hukattu mahdollisuus, frustraatio kirjastossa on väistämätön, halusi tai ei.

    Opiskelijalijakirjastoissa on sitten vielä sosiaalinen kärpäspaperi aina iholla, keskity siinä sitten opiskeluun.

    VastaaPoista
  17. Vapaasti Matti Klingeä siteeraten: "se mihin ihminen katsoo tietoisesti tai tiedostamattaan olevansa 'oikeutettu', näyttelee suurta osaa hänen elämässään". Jos koko suku on täynnä tohtoreita, tohtoriksi pyrkiminen on luonteva osa elämää, toisin kuin sellaisen duunarisuvun vesalla, jolla ei ole edes maisteria lähipiirissä.

    Tämä ei ole koko totuus asiasta, mutta yksi osa kuitenkin.

    VastaaPoista
  18. Vieläkö Kauhavalla muistellaan Veikko Sippolaa, ja jos muistellaan, niin missä hengessä?

    VastaaPoista
  19. Ad Catulux: - minulla on kyllä noista kouluista ja opettajista hiukan laajemminkin tietoa.

    Huomaan ikäni myös siitä, etteivät muinaistermit mene läpi edes lainausmerkeillä korostettuna. Nuoruudessani oli "parempia ihmisiä" ja "parempia piirejä" ja "parempia perheitä". Määrittely oli kunkin oma.

    VastaaPoista
  20. Ad Anonyymi: - oppikoulu ei nyt varsinaisesti valmista metsätyömiehen tai vastaaviin ammatteihin, mutta keskikokulun tai osan siitä käyneistä tuli suuri määrä hyödyllisiä tämän tasavallan kansalaisia.

    Kauhava oli hyvin punainen paikkakunta, etenkin ennen sotia. Käsityöläismestarit, etenkin puukkosepät, suhtautuivat täysin kielteisesti "herrojen kouluun".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhavan yhteiskoulu ja lukio oli yksityinen laitos ja lukukausimaksut , kirjat ja kauempaa tulevilla linja automaksut olivat pienituloisille perheille liian kallista lystiä. Olen tällaisesta perheestä ja sain käydä kyseistä opinahjoa. Siitä kiitos kuuluu edesmenneille vanhemmilleni.

      Poista
  21. Ad toukka: Veikko Sippolasta ollaan hiiren hiljaa. Luulen että tätä nykyä aika harva edes tietää, kenestä on kysymys.

    Muistan miten selvittelin asiaa Jaakko Paavolaisen kirjan "Valkoinen terrori" ilmestyttyä. Nekään, jotka olivat suorastaan tunteneet tämän henkilön, olivat sangen vaiteliaita.

    Toisen kerran tapasin From-nimisen henkilön, ja kysyin, oliko sukulaisia Jämsän seudulta. Hän poistui paikalta.

    (Hannu Salama mainitsi, että Tampereen Hämeenpuiston Vapaussodan muistomerkkiä sanottiin Rummin Jussin patsaaksi.)

    VastaaPoista
  22. Onpas tuo Homo Carrolus innokas kommentoija, nytkin ainakin viisi sellaista!

    Taitaa olla ihastunut Kemppiseen.

    Mutta miksi Jukka ei koskaan vastaa hänen tunteisiinsa?

    VastaaPoista
  23. Liekö Matti Nykäseltä kyselty useinkin sukulaisuutta Sulo Nykäseen.

    Sinänsä lapsellista kiusata sukulaisia ja jälkeläisiä esi-isien pahoilla teoilla. Eivät niitä jälkipolvet tekemättömiksi saa, eikä syyllisyys periydy. Paitsi ehkä Saksassa.

    Amerikoissa asuvien A. Hitlerin sukulaispoikien kerrotaan tehneen tietoisen ratkaisun pysyä perheettöminä. Saatiin suku sammutetuksi.

    VastaaPoista
  24. Kirjoitat koko ajan kuin kiikkulaudalla - kun olen melkein varma väitteestäsi, nuljahdat.

    Kuulut suuresti arvostamiini, joihin kuuluu myös Timo Harakka, joka on jossakin yhteydessä selväsanaisesti puolustanut tavallista koulua - eli siis irtisanoutunut eliittikouluista.

    Tahdon vain sanoa, että jos haluaa koulujen säilyvän/palautuvan tavallisiksi, pitää puuttua vapaaseen kouluvalintaan, jota tätänykyä toteutetaan erityisluokilla: kieliluokat ja -kylvyt, musiikkiluokat jne. Niiden avulla nykyinen peruskoulu vastaa täysin oppikoulu-kansalaiskoulujakoa - mutta vain niin, että soccer-mamat sen osaavat.

    Ja jos tasa-arvoa tahtoo, ei oikein sopisi hehkuttaa Tapiolan "huippulukioita" - vaikka se totta olisikin. Pitäisi paheksua. Kun huippulukion keskeisin ominaisuus on se, että se on imenyt kymmenistä tavallisista luokista generaattorin.

    Touko Mettinen

    VastaaPoista
  25. Kemppisen kertomaa: ”Kotimainen kirjallisuus ei nauttinut tieteen kentällä mitenkään musertavaa arvostusta. Lauri Viljanen oli professorina lievästi sanottuna laupea. Huhu kertoi, että yleisen kirjallisuuden puolella Irma Rantavaara teetti opiskelijaparoilla töitä ja jokin joukko luki otsa rypyssä amerikkalaisen uuskritiikin vaikeaselkoisia traktaatteja. – – Tällä hetkellä tilanne on kovin toinen itse näkemäni, lukemani ja kokemani mukaan. Alan professorit ovat tutkijoita ja hyviä opettajia.”

    Olen valmistunut yleisen kirjallisuuden puolelta eikä kotimaista saanut edes ottaa aineyhdistelmään, joten välitän viestin Rantavaaran leiristä. Minulle siunaantui neljä professoria 1960–1970-luvulla. Irma Rantavaara oli tunnustettu tutkija ja loistava opettaja, jota voisi luonnehtia metodiseksi pluralistiksi. Kai Laitinenkin oli loistava opettaja, mutta tutkijana hän ei itsekään pidä itseään kovin kummoisena (vrt. Laitisen muistelmat ”Pitkät vedet ja maailmanrannat”). Ranskan akatemia oli palkinnut Maija Lehtosen väitöskirjan, mutta opettajana hän oli suorastaan hyperkorrekti, joka piti opiskelijoihin tiettyä distanssia, epäilemättä syystä kyllä. Aarne Kinnunen opettajana oli kuiva, mutta yhden asian uskonsoturina hän ansaitsee kaiken kunnioituksen sikäli, että me emme hänen mankelinsa jäljiltä hevin langenneet intentioharhaan; Kinnusen taholta tulivat siis Kemppisen mainitsemat ”amerikkalaisen uuskritiikin vaikeaselkoiset traktaatit”. Tutkijanahan Kinnunen on parhaimmillaan aivan loistava, joka elää niin kuin saarnaa.

    VastaaPoista
  26. Että vihaisia, miksei niitäkin. En tiedä, mihin viittaat ja miten perustelet.

    Virrankoski, eli Köpi, oli erittäin pidetty opettaja keskikouluaikoinani. Hän saattoi olla hieman aamuäreä, mutta muuten huumorintajuiselta mieheltä sekin hyväksyttiin.

    Kirjoitat oppikoulusta. Köpin avioliiton kautta tulee kuitenkin mieleen aiemmin muistelemasi Kosolan koulu. Se tunnettiin vanhoillisimpana laitoksena paikkakunnalla palamiseen saakka. Missään muualla ei koululaisia kiusattu niin paljon hengellisillä ohjelmansuorituksilla siellä-sun-täällä, kuin Kosolassa.

    Enpä tiedä minäkään, miten oman ikäpolveni on sijoittunut yhteiskuntaan. Juomareita on kuten tuomareitakin, mutta erityisempiä suunnannäyttäjiä ei syntynyt.

    VastaaPoista
  27. Sellainen henkilö kuin Veikko Sippola asuu ja elää edelleen Kauhavalla. Tarkoitatko häntä ja miksi?
    Köpi oli lehtori, eikä rehtori.
    Kannattais varmaan käydä useammin paikkakunnalla, ettei kommentit menisi nostagian piikkiin.
    Kauhava on olemassa ja ihan normaali eteläpohjalainen maalaiskunta.

    VastaaPoista
  28. Ad Anonyymi

    Mitenkä ilmeisesti maanisen vaiheen kuumista alloista kärsivän Homon tunteisiin kukaan voi vastata?

    Julkaiseminen on jo sinänsä suuri armonlahja.

    VastaaPoista
  29. Käsityöläisten tila Suomessa vuosisadan alussa:
    Ensin , Jukka ajattelin, etten viitsi edes vastata, kun puhuit niin pimeitä. Mutta kenties on syytä.
    Tiesitkä, että tyypillinen säätykierto on, että yrittäjien jälkeläisistä tulee taiteilijoita?
    Iisakki Järvenpään ( puukkoteollisuuden ikoni )vanhimman pojan Juho Järvenpään ainoasta pojasta Allen järvenpään pojasta tuli peräti professori (työsuojelu ), lapsenlapsenlapsi valmistelee tällä hetkellä tohtorinvätöskirjaansa kansanmusiikista.
    Isakin, siis puukkoteollisuuden ikonin lapsenlapsista suurin osa luki ylioppilaaksi.
    Mutta yhteiskunta luokitteli puukkosepät IV yhteiskuntaluokkaan, eli alimpaan kastiin.
    Kun perkasin Kauhavan yläasteen ja lukion jäämistöä, sieltä tuli esille tällainen dokumentti.Vuosisadan alussa Suomi jaettiin I-IV säätyluokkaan, joista IV kuuluivan käsityöläiset ja työläiset. Ihan oikeasti, ihan kuin jossakin Intian kastilaitoksessa. Oletko Jukka tämän tiennyt?
    Minä en ollut tiennyt, enkä ole oikein siitä vieläkään toipunut.
    Väitit, että nämä ihmiset eivät olleet kiinnostuneita opiskelusta.
    Mihin tämän väitteesi perustat?

    VastaaPoista
  30. Ad Anonyymi 1 ja 2

    Luulisin että Veikko Sippoloita on useampia kuin yksi. Tässä on viitattu vuoden 1918 taaphtumiin.

    Kauhava-kirjoitukseni ovat pelkkää nostalgiaa. En tunne nykyistä paikkakuntaa ja poikkeamisen aiheet harvenevat, kun tuttavat käyvät vähiin.


    Käsityöläisarvioni perustuu koulun matrikkeliin ja omiin lähisukulaisiini. Minun aikanani (1955-) tilanne oli jo toinen, vaikka vähemmän oppikouluun tuli väkeä Ketojanmäeltä ja Riihimäeltä kuin Lauttamuksesta.

    Yleistykset ovat heittoja. Itse tutkimani tosiasia taas on se, että koko maassa juuri käsityöläiset ja alemmat rautatie- ja postivirkailijat olivat ennen sotia erikoisen, silmiinpistävän sitkeitä kouluttamaan lapsensa vaikka kuinka pitkälle.

    Nyt elämme aikaa, jolloin sana "käsityöläinen" alkaa olla merkitykseltään epäselvä. Vanhoissa tilastoissa käsityöläinen oli muuten myös mustalaisen eli romanin peitenimitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko huomannut, että koulun vanhemmassa matrikkelissa on virheitä?

      Poista
  31. Kemppinen

    Maria Liisa Nevalan äidinkielenopettaja oli Anneli Keskinen

    VastaaPoista
  32. Ad Sirkka: - Ollaan sitten pikkutarkkoja, kun kerran tahdot. Anneli Keskinen, omakin lämmöllä muistamani äidinkielen opetaja, tuli opettajaksi Kauhavna Yhteiskouluun 1959, jolloin Nevala aloitti lukion. Häntä ennen oli Kylli Pihlajamäki ja Anna Maija Ahomäki.

    Olin paljon tekemisissä Annelin kanssa siksikin, että hän oleskeli usein naapurissa Sarholla, kummitätini luona.

    VastaaPoista
  33. Kylli ei ollut koskaan Maisan opettaja. Olimme Marja-Liisan kanssa samassa luokassa A: 1 Vesta Sariola, 2 Liisa Palomäki, 3 Anna-Maija Ahomäki
    sekä joukko lyhytaikaisia opettajia, mm. Eero Vähäpassi.

    VastaaPoista