27. toukokuuta 2009

Hyvin paljon



Koska minulla on kantani ja tulkintani yliopistolaista, etenkin säätiömallista, olen ollut puuhissa samanmielisten kanssa, ja näissä on elinkeinoelämän edustajia. Siksi en ole, vakiintuneen etiketin mukaan, sanonut julkisesti esimerkiksi että elinkeinoelämän ilmaisema mielipide Lex Nokian tulkinnasta ja tietosuojavaltuutetun toimivallasta on sekä virheellinen että pelottava.

Ei kaikkiin asioihin kuulu ottaa kantaa, ei isä Mitroonkaan, vaikka tapaus olisi hyvä esimerkki perusoikeuksien ongelmista.

On tullut tavaksi sanoa, että oikeussäännöistä pyritään löytämään parhaiten tilanteeseen sopiva, monissa tilanteissa se sääntö, joka nimenomaan koskee käsillä olevaa asiaa, kun taas oikeusperiaatteita punnitaan toisiaan vastaan. Niitä ei voi ”soveltaa”.

Tämä salaperäinen ja korkea oppi, joka on osattava tentissä, tarkoittaa että esimerkiksi sananvapaudelle tai yksityisyydelle pannaan painoa ratkaisua tehtäessä. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, miten paljon painoa. Emme liiku sellaisella alueella, jolla painomitat tai muutkaan mitat olisivat järjellisiä.

Siitä ei siis ole mitään erimielisyyttä, että lain tulkinnan on painotuttava perusoikeuksiin. Siitä voi olla suurtakin erimielisyyttä, kuinka paljon painottuu.

Lehdessä haastateltiin opetusministeriön Anita Lehikoista, joka on herättänyt aikaisemmin huomiota poikkeuksellisen fiksuilla lausumillaan.

Lehti kysyi yliopistolaista ja Lehikoinen vastasi:

- Opittiinko tässä jotain lainvalmistelusta?
- "Kovin paljon on tullut kritiikkiä lainvalmistelua kohtaan, mutta on mietittävä tarkasti sitä, missä määrin on kyse erilaisista mielipiteistä ja näkemyksistä, ja kuinka paljon ne ovat vaikuttaneet kritiikkiin."
- No kuinka paljon ne ovat vaikuttaneet?
- "Hyvin paljon."

Olen samaa mieltä. Yliopiston autonomia eli itsehallinto on välttämättömästi ajatus ja käsite, jonka sisältö riippuu sekä asiayhteydestä että kunkin puhujan tärkeimpinä pitämistä tavoitteista.

Juuri tämän takia Yhdysvalloissa toiset juoksevat pakoon, kun paikalle saapuu perustuslakijuristi, constitutional lawyer. Kaikkien on hallittava asia hyvin, mutta spesialistit ovat kouliintuneet kieputuksiin, joissa vähä-älyisempiä alkaa pyörryttää.

Meillä ei ole monta valtiosääntöoikeuden asiantuntijaa, ja se on hyvä se. Perustuslain perusoikeuksista puhuttaessa sellaisia asiantuntijoita ei oikeastaan ole olemassa, jotka osaisivat ratkaista nämä punnintakysymykset. Ajatus on oikeastaan absurdi, käsitteenvastainen.

Oppiaineeni, informaatio- ja teknologiaoikeus, sisältää vähintään riittävän määrän elämässä ja elinkeinotoiminnassa huomioon otettavia sääntöjä, joista jotkut ovat hämmentävän yksityiskohtaisia tai sitten sekavia.

Tieteellistä – vain oikeustieteellistä – mielenkiintoa tuovat ristiriidat eli kollisiot. Kaksi tai useampia sääntöjä tai periaatteita törmää toisiinsa, ja on yritettävä luoda tulkinnan avuksi erilaisia mekanismeja. Amerikkalaiset puhuvat tässä yhteydessä ”testeistä”.

Itse olen alkanut painottaa sananvapautta yhä enemmän.

Jos joku vuotaa lehdistölle tiedon, että nimeltä mainittu poliitikko hakkaa akkaansa, tieto on mielestäni julkaistava, ja perustelen tätä siteeraamalla korkeinta oikeutta. Järjestelmässämme ihmisillä eli äänestäjillä on oikeus saada siivilöimätöntä tietoa poliittisten edustajiensa ryhtymyksistä, jotta heillä olisi mahdollisuus harkita myös tosiasioiden pohjalla, kenelle antavat äänensä. Poliitikon oikeus salata häpeänsä eli yksityisyyden suoja väistyy tässä tilanteessa.

Tulkitsen edellä lainaamani opetusministeriön virkamiehen tätä taustaa vasten. Perusasioissa erilaiset periaatteet ja tavoitteet vaikuttavat pinnan alla, vaikka ne eivät sattuisi joka hetki silmään.

Tulkitsijan, siis virkamiehen tai tutkijan tehtävä on selvittää itselleen mahdollisten ja järjellisten yhdistelmien kirjo. Mukaan on etenkin otettava sellaiset seikat, jotka sotivat omia henkilökohtaisia pitämyksiä vastaan. Jos tulkitsija pitää esimerkiksi uskontoa historiallisena taakkana, hänen ei kuitenkaan ole lupa lakaista uskonnon harjoittamisen vapautta maton alle eikä liioin unohtaa, että sellainen asia voi olla toisille ihmisille tärkeä.

Eikä saa eksyä. Tekijän asiaa on puolustettava, mutta on aika typerää väittää, että sopimusta on tulkittava ahtaasti, tekijän hyväksi. Tekijänoikeussopimuksen osapuolia voivat olla Microsoft ja IBM. Kyllä siinä on käytettävä ihan toisia tulkintasääntöjä.

17 kommenttia:

  1. Jos joku vuotaa lehdistölle tiedon, että nimeltä mainittu poliitikko hakkaa akkaansa, tieto on mielestäni julkaistava, ja perustelen tätä siteeraamalla korkeinta oikeutta.Esimerkki on absurdi, koska se toimii vain yhteen suuntaan eli oletus on aina se, että mies hakkaa akkaansa. Jos joku uskaltaa epäillä tai antaa tiedon, että naispoliitikko hakkaa ukkoansa, niin hän saa vastaansa koko feminismiorientoituneen massamedian sekä oikeuslaitoksen.

    Ja mitens sitten suu mutrustetaan, jos vuodettu tieto ei pidäkään paikkaansa? Maine menee mieheltä aina. Ihan aina. Yhtä aina kuin kepu pettää.

    VastaaPoista
  2. Isot ja tärkeät asiat ovat harvoin kansalle tärkeitä. Kansan ääni ei jaksa miettiä sitä mitä YK sanoo. On hauskempaa miettiä hakkaako joku akkaansa vai ei. Koska se on lähempänä ja myös ne, jotka voisivat välittää maailman asiasta jäävät siksi herja-median jalkoihin, jos aina päästään kiilaamaan manipulatiivisella medialla ensin. Se rupeaa ohjaamaan ja niin kansalaiset istuvat illat pitkät (typeryydessään) pohtimassa onko se akanhakkaaja kenties pelkkä psykopaatti, sosiopaatti tai kenties vain mielipuoli.
    Käytetään suhteetonta aikaa luokituksiin, joiden merkitys on kokonaisuuden kannalta nolla - vaikka media sanoo, että on tärkeä huutaa typerät (ja perheasiat) ulos eetteriin, että sen perheen asiat varmasti eskaloituvat loppuelämäksi.

    Joten siis pienet asiat ensin ja isot jos ehtii. Ei ole pahemmin ehtinyt.Maine kun on mennyt (valheistakin, mutta valheet täytti niin suuren osan sadistisen hengen hekumoniaa) niin maine on mennyt. Siinä meni sitten työelämä ja mahdollisuudet käyttää kallista yliopistokoululustakin. Miksi -
    siksi että kakaramaiset ja infantiilit omasta-ja-äidin-mielestä kunnon journalistit pääsivät leikkimään, spielen kuten Schiller sanoo. Meillä kun on tapana leikkiä ja pelata. Ban-Ki-moon kun päässyt pois maasta voimme taas kiuskia pensaissa kuka on kaivanut nenää, kuka ei siksi voi hyvänen aika tehdä työnsä ja kuka on lyönyt akkaansa. Mutta kuka ottaisi asiakseen erottaa kakarat journalisteista?

    VastaaPoista
  3. Millaista lisäarvoa tuo se joidenkin kynässä pesivä tapa, että selvät, riidattomat suomenkieliset sanat toistetaan englanniksi? Tässä tapauksessa "perustuslakiasianajaja".

    Esitän oman arvioni: a) kirjoittaja haluaa näyttää osaavansa englantia b) kirjoittaja haluaa antaa lukijalle tilaisuuden huomata osaavansa englantia.

    Ilmeisesti syy b on tärkeämpi, koska muita, yleisiäkään kieliä ei samalla tavalla sotketa tällaisiin tehtäviin. Taustalla olisi siis ajatus siitä, että vain englantia osataan, joten esimerkiksi saksankielisen termin käyttö vaikuttaisi lähinnä snobbailulta.

    Edellä oleva ei millään muotoa ole vastalause sille, että vieraskielistä termiä käytetään silloin, kun se käsitteen selventämiseksi on tarpeen. En kuitenkaan näe, että lähtökielen yleisyys voi olla siihen vaikuttava tekijä.

    VastaaPoista
  4. Onhan se mielenkiintoista, että Eduskunnassa kuullaan oikeuden asiantuntijoita, jotka kertovat kansanedustajille, että mitä Eduskunnan itse säätämät lait oikein tarkoittavat.

    VastaaPoista
  5. Parahin Summum ius summa urea, esimerkiksi HS on ollut kusessa eduskuntauutisonnistaan, intiimejä asioita. Virkkusen mukaan normaalin toimitusjärjestelmän läpi mennyttä tavaraa.
    Tämä on siinä suhteessa jatkuvaa rajanhakemista, you know.

    VastaaPoista
  6. Termi "perustuslakiasianajaja" googlataan ja tulos:
    "Results 1 - 2 of about 0 for perustuslakiasianajaja. (0.23 seconds)" sekä huomautus:
    "Results for: perustuslakiasianajaja
    Your search - perustuslakiasianajaja - did not match any documents.
    Suggestions:
    Make sure all words are spelled correctly.
    Try different keywords.
    Try more general keywords."

    Termi "constitutional lawyer" (lainausmerkein) googlataan ja tulos:
    "Results 1 - 10 of about 157,000 for "constitutional lawyer". (0.27 seconds)"
    Oiskoon tuo lisäarvo nyt tuossa sitten, tiedä häntä.

    VastaaPoista
  7. Ad Anonyymi: - tavallinen syy: sanaa ei ole suomen kielessä. "Constituional lawyer" ei nimittäin ole "perustuslaki-lakimies". Suomessa perustuslain tuntija on "valtiosääntöoikeuden asiantuntija", joka on perehtynyt etenkin perustuslakiin.

    USA:ssa "constitutional lawyer" on perehtynyt osavaltion lain mahdolliseen perustuslain vastaisuuteen ja erikoistunut siten käsittelemään esimerkiksi abortteja ja homoavioliittoja.

    Suomessa perustuslain tuntija ei ole lainkaan selvillä tuollaisista asioista.

    Yhdysvaltojen Korkein oikeus käsittelee liittovaltion lainsäädännön mukaan ratkaistavia asioita (esimerkiksi tekijänoikeus ja patenttioikeus ja intiaanireservaattien asiat) ja toiseksi oikeuskysymyksiä, jotka ovat mahdollisesti perustuslain vastaisia.

    U.S. Supr. Court ei siten voi käsitellä valitus murhatuomiosta, koska sen ratkaisee lopullisesti osavaltion korkein oikeus. Sitä vastoin se on käsitellyt kysymystä, onko kuolemanrangaistus perustuslain vastainen, se kun kieltää käyttämästä epätavallisia ja julmia rangaistuksia.

    VastaaPoista
  8. ks. Libreas, Sören Brier

    Many information “scientists” would claim that it is exactly this restriction that makes it possible to construct a universal theory of information and cognition. Thus the qualitative phenomenological and pragmatic approach of semiotics seems to make it unsuitable for the sciences, which are presently grounded in either mechanistic atomistic determinism or in some type of Gibbs probabilistic complexity theory (Hayles 1999 p. 88-90 analysis of Wiener’s theoretical foundation and Prigogine and Stengers 1984) also influenced by the uncertainty principle in quantum mechanics.Bottomup ja Bottomdown on haluttu käsittää väärin. Koska filosofit eivät osaa pitää puoliaan ja yleensä vain haluavat olla kirjoituspöydän takana: ei ihmisten seassa.

    VastaaPoista
  9. Asia mikä usein toki unohdetaan USAsta puhuttaessa on, että jokaisella 50 osavaltiolla on oma perustuslakinsa, jolla on paljon suurempi merkitys kuin liittovaltion perustuslailla, noinniinkku osavaltion kannalta. Sitäkään ette muuten tienneet, että jokainen USAn kansalainen on myös asuinosavaltionsa kansalainen.

    VastaaPoista
  10. Taitaa mennä vähän asian ohi, mutta sano JK joskus, miksiköhän tämän perustuslakivaliokunta-systeemin sanotaan sopivan juuri suomalaiseen järjestelmään? Mikä meistä tekee juuri semmoisia? Onko se kätevyys ja joustavuus. Sillä eihän se mitenkään hyvältä näytä, ainakaan periaatteessa, että samat lain säätäneet tyypit tutkivat tuota pikaa myös sen perustuslainmukaisuuden. Ja näyttävät ottavan mieleisensä kannan, jos tarve vaatii.

    Osku

    VastaaPoista
  11. Anonyymi sanoi...

    "Sitäkään ette muuten tienneet, että jokainen USAn kansalainen on myös asuinosavaltionsa kansalainen."

    Ketkä "te"?

    VastaaPoista
  12. "Jos joku vuotaa lehdistölle tiedon, että nimeltä mainittu poliitikko hakkaa akkaansa, tieto on mielestäni julkaistava, ja perustelen tätä siteeraamalla korkeinta oikeutta.Esimerkki on absurdi, koska se toimii vain yhteen suuntaan eli oletus on aina se, että mies hakkaa akkaansa."

    Blogin suola ovat nämä olennaisen äärelle osaavat kanssalukijat.

    VastaaPoista
  13. Niin. Onko lakioppi tiedettä? Mielestäni ei ole.
    Ei kait tiede ole riippuvainen ajasta ja suuntauksesta, kannanotosta tai tulkinnasta.
    Uskonto, laki ja taide ovat toisiinsa sidoksissa, mutteivät tieteenä.

    Joku ihmettelee miksi Mitroa käsiteltiin satoja vuosia vanhan kaavan mukaan. Minä vieläkin ihmettelen mitä tekemistä Raamatulla on oikeussalissa.
    Jonkin Etu-Aasialaisen vaeltavan paimentolaisheimon Jumala, joka on vihaa ja kostoa täynnä, on esikuvana lakitaidoissa. Ja tämä ihmetyttää.

    VastaaPoista
  14. I have a crash on you too.

    Krishcrasch. Kriisiksi menee siksi hyvin helposti. Pitää olla lugni vaan.

    Borderline is my middle name - tai joku. On vaikea vamma kuulemma.
    Vammauttaa lähinnä ympäristön.

    VastaaPoista
  15. En ole vammainen, en ole oikeasti. olen vain luova, ns. luova. Jotenkin luova, luovuttanut siis. Luovun siitä, että olen ihminen koska en sitä saanut olla. Piti olla typerä, kone, olevinaan ja ihailla rikkaita. Oli vastenmielistä koska he (jotkut) olivat yrittäneet kaataa minut kaikenlaisesta sonnasta, johon olin syytön.

    Infantiilista ihailemista ,joka johtaa lähes joukkomurhaan (joukko murhaa minut).

    VastaaPoista
  16. Paljon transaktioita tarkoittaa paljon huonoja kauppoja koska vain raha teettää sen, että oikeat asiat eivät ehdi saamaan sijaa. Kun Kauppalehti on pullollaan sitä, että pitää tehdä voittoa ja omistajilleen aina vain voittoa oppimisen alue on täysin sivuutettu. Näin transaktiot saattavat tuoda rahaa jollekin ja heikentää koko ryhmää myöhemmin. Miksi eivät osaa yhdistää dynaamista ajattelua ja nimenantoa (3-os) eikä junnata strategisissa ajatteluissaan? Siksi, että heidät on aivopesty vuosia sitten siihen. Siksi runsas määrä transaktiota vie herra Danco Koncarin (Ruukki Group, rubinsteinin näköinen heppu) Etelä-afrikkaan pörssiin. Isot poijat ne ossoo.

    Ja mitä tapahtuu sitten Ruukille tai Johannesburgille. Ei mitään. Mutta mitä on käynnissä voisi kysyä? Miksi kaivetaan kovasti koko ajan ja kuka muuttaa sitten maan alle kuten scifi-leffassa, jossa tilat olivat kuin Hollywoodin maan alla kulkevissa holveissa, joiden sisällä ei enää todellakaan tajunnut, ettei ollut ulkona. Täydellinen hämäys ja se riitti ties miten pitkään. Oli siis jonkun unelma, kaivaa maan alle toinen maailma ja siellä asuu b-luokka, joka on klooni ensimmäisestä vain siihen, että ensimmäinen a-luokka joka on vittumainen jos se sana edes on yhtään riittävä - saa kropalleen varaosia tarvittaessa. Näin filmi, jonka näin - kauhea scifi-leffa ja silti täysin realistinen. Kärpänen ilmastohormissa toi kuvan tiedemiehelle, että nyt oli jossain joku muukin maailma, sillä tuollaista kärpästä ei ollut ollut
    aikaisemmin. Ylhäällä löytyi tuhoutunut maaseutu, jossa ydinaseet olivat tappaneet kaiken.
    Mutta diiva porukka jolla sikamainen luonne asuivat tyylikkäästi kaupungeissa ja tuo ala-maailma - maan alla - toimitti heille kaiken mitä he tarvitsivat ja kiitos oli yleensä vain raaka tappo.

    Joten näin me transaktioiden avulla veistetään pahimmille oma maa.

    Tänk på det.

    VastaaPoista
  17. ad HG

    se on crush... ei crash.

    VastaaPoista