29. toukokuuta 2009

Diplomaattisesti



Lasipalatsin kirjamyymälästä ”Kirja kerrallaan” tiedonanturoidaan toimestani seuraava vuodelta 1942 oleva ohje kuvasta ilmenevästä, faksimilenä nyt myytävästä teoksesta, tekijänoikeutta markkinointitarkoituksessa loukaten, sellaisia toimenpiteitä varten, joihin asia antaa nykyisessä itäisessä valtakunnassa kenties aihetta.

”Toivehikas tapaus.”

Sattui Busakov lääkärin luokse Moskovaan.

”Näin ovat asiat, toveri lääkäri”, hän sanoi, ”hyvä on asemani, ylempiin kommunistisiin valiopiireihin kuulun, loistava olisi siis tulevaisuus pojallani, tällä Kusminilla, joka on mukanani tässä. Mutta Pojassa on vähän vikaa. Järjen laita on hieman niin ja näin. Liekö parannettavissa? Toivotonta taitaa olla?

”Kuulustellaanpa poikaa hiekan, katsotaan”, sanoi lääkäri. ”Kusmin siis on nimesi?”

”Eikä ole. Minun nimeni on Hupkin Pupkin Pamilovitsh”, sanoi poika.

”Kusmin hän on!” sanoi isä.

”Vanhako olet?” kysyi lääkäri.

”Sataviisi vuotta”, sanoi poika.

”Voi”, huusi isä, ”kaksikymmentävuotias on!”

”Kuinka monta sormea on tässä?” kysyi lääkäri nostan 3 sormeaan pystyyn.

”Neljä tusinaa varvasta”, vastasi poika.

”Hm. No, sanopas, minkä värinen on tämä valkoinen paperi?”

”Musta.”

”Mikä seteli tämä on?” kysyi lääkäri näyttäen taskustaan ottamaansa 2 ruplan setelin.

”Se on minun”, sanoi poika ja otti setelin.

”Jahah”, sanoi lääkäri, ”tämä on sitä laatua, että pojallanne on älynjuoksussa eräänlainen mutka, joka estää häntä puhumasta totta. Hän ei osaa muuta kuin valehdella. Ja kysytte vielä, onko tapaus toivoton! Tapaushan on kerrassaan loistava! Pojallahan on aivan verrattomat mahdollisuudet, suurenmoiset edellytykset! Kuuluttajaksi Moskovan radioon otetaan oikopäätä! Tai Tassiin. Ellei kerrassaan vaadita ulkoasiainkomissariaattiin rupeamaan.”

16 kommenttia:

  1. Suuri ja sekava Venäjä on mielestäni paras analyysi Nyky-Venäjästä. Tekijä Pekka Hakala.

    VastaaPoista
  2. Komeaa venäläistä ironiaa. Tai niin todellista. Hyvin ymmärtää mistä Johan Bäckman on saanut oppinsa ja käsityksensä.

    VastaaPoista
  3. Tuollainen oikea mies on minulle toivemies: kunnon valehtelija, oikea neropatti suorastaan. (Mutta miksi ei missään sanota, että täysi mykkäkoulu on myös valehtelemista koska kulttuurin olettamus on se, että puututaan jos voidaan. Jos täysin mykkä on aina oikeassa voimme katkaista kielemme ja hymyillä tyylikkäissä Armanin puvuissa (tai mikä on nyt in ja pop, en tiedä sitäkään) ja uskotella toisillemme, että tajuamme miten toinen ajattelee. Jotta kommunikaatio ei olisi liian hiljaista voisimme silti nauhoittaa jostain repusta laulua tai runoja, joiden merkitys merkitsisi sitä, että rauha maassa ja kaikki voivat mennä kotiin.

    Totaalisella hiljaisuudella tukitaan suut. Onko se diplomatiaa?

    ..

    Eikö kuulu puuttua silloin kun tapahtuu vääryyksiä?
    Ilmeisesti ei. Taitaa olla niin, että Kivisten ja Sorasten elämässä on tärkeintä se, ettei häpäise mafiaa.

    VastaaPoista
  4. Aivan kuin Alexander Stubido, joka antoi Ameriikan ulkoministerin, rouva Clintonin, ymmärtää toukokuussa kuinka paljon... "Lisäksi Stubb korosti sitä, että Suomen Venäjä-tuntemus on yhä asia, jota Yhdysvallat arvostaa". Uskooko poika itsekään väitteeseensä, vaikka jenkkilehdistö piti tätäkin Stubidon väitettä hieman naiivina.

    Venäjän kansanluonne voi ilmetä hulluutena, mutta meidän Stubidomme on tyhmä, mutta älykäs, ja siksi äärimmäisen vaarallinen poika koko Suomelle.

    VastaaPoista
  5. Kinkereillä isäntä pyyteli anteeksi: - Pastori ymmärtää, hevonen potkaisi poikaa.
    - Ja muut olivat siinä lähellä, ajatteli pastori.
    Mutta mitä hän sanoi ääneen ja mitä isäntä vastasi?

    VastaaPoista
  6. Kiitos jälleen!

    Tuohan ei kerro vain itäisestä naapurimaastamme vaan myös Suomesta, jossa on palkittu ja ylennetty aina yhä korkeampiin virkoihin niitä, jotka osasivat kertoa suuresta itäisestä rauhan valtakunnasta, jossa viljapellot lainehtivat ja jossa rakastettu isä aurinkoinen suojeli lapsiaan. He ovat uskollisia toisilleen ja palkitsevat, ylistävät ja kanonisoivat edelleen toisiaan ja pitävät huolen siitä, että heidän jälkeläisensä perivät maan.

    VastaaPoista
  7. Ilmeikäs on tämä äidinkieli, ilmeikäs. Mikä on synononyymi sanalle tiedonanturoida ?

    VastaaPoista
  8. Aikooko tohtori Kemppinen hankkiutua antifasistien maalinheiton kohteeksi? Tuommoista fasistiropakantaa, ai, ai ja vot, vot.

    VastaaPoista
  9. Varmuuden vuoksi totean, että tämä on toki ajankohtainen, mutta ei eilen tai tänään sen ajankohtaisempi kuin toissapäivänä, huomenna tai 10 vuotta sitten.

    VastaaPoista
  10. Aivan, ja samaan aikaan WSOY mainosti Adolf Hitlerin Taisteluni-kirjan käännöstä ”maailman suurimpana menekkiteoksena”.
    Myös asiantuntevia arvioita, joissa ylisanoja ei säästelty, löytyi.

    (Olikin jo pakollinen natsionalistien lipaisuaika.)

    VastaaPoista
  11. Joskus olen tuumaillut, että voisi olla viisauttakin pyörittää tv:ssä myöhäisillan uusintoina 60-70-luvun ajankohtaisohjelmia. Esim. muistatte varmaan ohjelmasarjan, jossa Pentti Poukka ja Seppo Toiviainen väittelivät yhteiskuntasysteemien paremmuudesta.

    Ei nöyryytyksen takia, vaan että ei unohdettaisi.

    Osku

    VastaaPoista
  12. "Venäläiset ampuivat Suomen rajalla tykillä - vahingossa" kertoo uutinen. Mainila 2?

    VastaaPoista
  13. Joskus olen tuumaillut, että kaikkien meidän miesten on pakko olla kateellisia sille tyylikkyydelle, jolla Burt Reynolds kantaa viiksiään.

    Siinä ei ole mitään ironista.

    VastaaPoista
  14. Anonyymi kirjoitti...
    Joskus olen tuumaillut, että voisi olla viisauttakin pyörittää tv:ssä myöhäisillan uusintoina 60-70-luvun ajankohtaisohjelmia. Esim. muistatte varmaan ohjelmasarjan, jossa Pentti Poukka ja Seppo Toiviainen väittelivät ..

    Olen samaa mieltä.

    väittelivät yhteiskuntasysteemien paremmuudesta.

    Mutta se naiivi usko neuvostoliittoon: "neuvostoliitossa on tieteellisesti oikeaksi todistettu, että ..." ei ollut julmuuden, sotakiihkon ja rodunjalostuksen uskonto.
    Ja systeemin paremmuutta taas voidaan vertailla vaikka yhä Etelä-Amerikoissa päin.

    Ei nöyryytyksen takia, vaan että ei unohdettaisi.
    Virheistä oppiminen edellyttää sitä; Suomen historia on täynnä tabuja.
    Historiassa jo epämääräisen yleisluontoisesti Saksasta puhuttaessa halutaan useimmiten vain peitellä, minkä sortimentin "Saksa" oli se veljemme – se on oma erikoisuutemme (useimmiten natsi-Saksa kai halutaan sotkea keisarilliseen Saksaan, joka myös, kuten tunnettua, voimineen kävi täällä).

    VastaaPoista
  15. Hupkin Pupkin Pamilovitsh sopisi hyvin minkä tahansa nykyaikaisen yrityksen tiedottajaksi.

    VastaaPoista
  16. Saisikohan Kemppaisen ja Vuohelaisen Näin naapurissa -ohjelmia mistään äänitteenä? Korkeatasoista historiallista komiikkaa.

    VastaaPoista