22. huhtikuuta 2009

Vapaa, vakaa, vakava



Kuvassa on Suomen iso valtakunnan vaakuna, joka onneksi hylättiin 1936. Käytössämme on hallitsijasuku Folkungain leijona ja joukko heraldisia ruusuja, jotka eivät merkitse mitään.

Kukaties kielenkäyttö on hiukan muuttunut. Tätä nykyä erilaisten ihmisten tila on sairaalasta annetun tiedon mukaan vakava mutta vakaa.

Tämä vaatii hetken miettimistä.

”Vakava” tarkoittaa muun ohella toisaalta hymytöntä, toisaalta huolestuttava. ”Vakaa” tuo mieleen aerodynamiikan. Jos lentokone vaeltelee lentäessä, kuten neuvostoliittolainen Tsaikka, pyrkii muljahtamaan eli sakkaamaan siipi edellä, kuten harjoitushävittäjä Pyry, tai pyörähtämään nousussa, kuten Messerschmitt, se ei ole vakaa.

Nimitykset ”vakava musiikki”, ”vakava kirjallisuus” ja ”vakava ohjelma” näyttävät vanhentuneen. Silti esimerkiksi lausunto, jonka mukaan Kemppinen ei ole vakavasti otettava tiedemies, on loukkaava, koska se on tosi.

Virkoja hakee usein kolme henkilöä ja joukko ei vakavasti otettavia ihmisiä.

En nyt muista, olenko tullut tunnustaneeksi, että ammuskelin minäkin nuorempana pistoolilla. Se oli sellaista aikaa, jolloin vanhin poika kiinnostui aatteesta; hänestä tuli lyhyessä ajassa paikkakuntamme ruotsinkielisen ampumaseuran eli siis skytteföreningin pistoolijaoston puheenjohtaja. Jaostoon kuuluin jäsenenä ainakin minä. Muisti pätkii; en ole varma, oliko muita.

Käytettävissämme oli kuitenkin pistoolirata, joka suoraan sanoen sijaitsi Hangon tien varressa. Oli helppo nähdä, että kysymyksessä oli entinen suojeluskunnan harjoituspaikka.

Jos olisin nuorempi ja pontevampi, saattaisin hyvinkin vielä viehtyä mutta nyt varmaan ilmapistooliin. Siihen aikaan ammuimme pienoispistoolillla, cal. .22, ja minulla oli ilo käytellä käsiini joutunutta asetta, joka oli tarkoitettu olympia-ammuntaan.

Kävimme myös varuskunnassa harjoittelemassa ja pikku kilpailuissa ampumassa isopistoolilla; pojalla oli se sellainen Sako, johon on vaihtopiiput, ja minulla 9-millinen automaattipistooli.

Harrasteen henki oli käden vakaus ja keskittyminen. En koskaan oppinut. Aika usein ammuin pari kymppiä, pari ysiä, muutamia valkoiselle ja jopa ”kärpäsiä”. Etenkin varuskunnassa oli rasittavaa, kun vieressä seisoi joku alaikäinen kersantti, jonka kädessä ase istui kuin puun oksassa, ja tauluun tuli reikiä keskelle.

Totta puhuen nämä pistooleihin liittyvät murhenäytelmät ovat vieneet viehätyksen hommasta.

Eikä käsikään ollut riittävän vakaa.

Silhuettiampujia ja hiekkakuopan sankareita halveksimme kuitenkin joukolla, ja samoin kovin karkeita kaliipereja.

Mutta oikeasti hienoa oli kaksikymmentä – kolmekymmentä vuotta sitten, kun minulla oli tässä omalla tontilla 90 metrin jousiammuntarata. Se oli hieno harraste, koska kilpajousi on huomattavan jäykkä, ja vakaus oli löydettävä lihasjännitystä vastaan.

Siinä urheiluharrastuksessa oli aitoa pahanteon iloa, kun nuoli mätkähti etäältä tauluun.

Harraste hiipui osittain siksi, että niittämisestä huolimatta ainakin puoli aikaa meni nuolien etsimiseen. Ette uskoisi, miten ovelasti läheltä taulun ohi ammuttu nuoli osaa piiloutua. Käytin sellaistakin temppua, että maalasin nuoliin fluoresoivalla valolla renkaat ja kävin illalla taskulampun kanssa etsimässä.

Huomaan että tämän muistelman aiheuttaa kauden alkaminen – juuri nyt on se aika vuodesta, jolloin tarvikkeita ruvettiin kunnostamaan.

Muuan kiinnostunut henkilö kysyi taannoin, miksi keskiajalla Agincourtissa Englannin jousimiehet tekivät selvää Ranskan jalkajousta käyttäneistä sotilaista, vaikka jalkajousi on paljon parempi laite. Vastaus on selvä – nopeus. Jalkajousella ampui yhden nuolen samassa ajassa kuin pitkäjousella kymmenen. Ja vastauksen toinen osa: pitkäjousi on niin vaativa ase, että siihen on oikeastaan kasvettava. Kuninkaan jousimiehet eivät olleet mitään turhaa joukkoa.

Mainitsemissani aseissa ja sotilaskiväärissä lisäksi (7.62 Pystykorva) on hermostuttavan epädemokraattinen piirre. Monet ovat luonnostaa hyviä eli heillä on hermoa ja vakautta. Suurin osa on tavallisia tai surkeita. Harjoittelu ei tee mestaria. Korkeintaan pääsee poropeukalon kirjoista.

39 kommenttia:

  1. Äitini oli ennen sokeutumistaan sukupiirin paras ampuja, vaikka ei sitten käynytkään kilpailuissa 60-luvun puolenvälin, pikkuveljeni kuoleman jälkeen. Ampui paremmin kuin kukaan yhdeksästä veljestä tai kukaan muukan sukulaisista.

    Poikani ampui minua paremmin jo 12-vuotiaan.

    Kun kysyin miten se onnistuu, hän sanoi "Tällä voi tappaa ihmisiä, sen vuoksi sen kanssa pitää keskittyä."

    Minä sitten löysin omani jousesta, mutta kun en hallunnut kilpailla, aloin ampua ilman taulua. Ampuen vain ensin nuolen ja tähdäten sen kantaan seuraavan.
    Jousiampujana olin kai minä sitten suvun paras, ennen kuin tuo paskaksi ammuttu hartija alkoi vihoittelemaan tosissaan.

    VastaaPoista
  2. ajattelun vakautta osoittaisi, jos vakain tuumin astelisi kohti virkaa korkeampaa. monet tekevät niin. säästävät miljoonan asuntoakin havaitakseen, että 75 prosenttia maksuista meni korkoihin ja arvonalennukseen. erilainen käyttäytyminen ei näytä vakaalta. erilaisuudessa on kuitenkin elinvoimaa. polut täyttyvät edellä menijöistä. toisin tekevä voi sentään päätyä ojasta allikkoon tai asfaltilta runsautta uhkuvaan metsään.
    vakain tuumin kävelee saattoväki.

    VastaaPoista
  3. Vieläkin lämmittää mieltä armeijassa ammutut ns. valiot. Niistä sai kuntsarin.

    VastaaPoista
  4. Kyseessä oli varmaan Crécy'n taistelu? Ranskan jalkajousimiehet olivat italialaisia palkkasotureita jotka normaalisti virittivät aseensa uudestaan leveän kilpensä suojaan kumartuen. Ranskan kuningas kuitenkin ajoi miehet sellaisella vauhdilla linjaan, että kuormastossa olleita kilpiä ei ehditty ottaa mukaan. Samaten päiviä kestänyt sade oli pilannut italialaisten jousten jänteet, brittien jänteet olivat kypärien alla rullalla. Taistelun alkaessa italialaisten nuolet eivät edes yltäneet englantilaisiin saakka ja suojattomat jalkajousimiehet olivat pitkäjousille vapaata saalista.

    VastaaPoista
  5. Eräs maaherra potkaisi oven saranoiltaan ja hyppi sen päällä vaimo lattian ja oven välissä. Vaimosta sanottiin, että hän ei ole stabiili, tarkoitettiin, että on mieleltään labiili, vaikka oli hyvinkin vakava. Vapaudestaan en osaa sanoa. Per Olov Enquist olisi heti nähnyt...

    VastaaPoista
  6. Joskus on opetettu, että vaakunan ruusut merkitsevät Suomen maakuntia. Näin oli mm. tyttärelleni kerrottu Unkarissa, kun hän oli siellä töissä.

    On hyvä, että Suomen vaakuna on enemmän oikean värinen EU-passin kannessa kuin ennen sinipohjaisena.

    VastaaPoista
  7. Ad Kariav: - ruusukkeet historiallisten maakuntien merkkeinä on suosittu perustelu, mutta sille ei ole perustetta. Lukukaan ei täsmää. Perusvaakuna onn nykyisen mallisena Kustaa Vaasan katafalkissa (ks. Wikipedia Suomen vaakuna).

    VastaaPoista
  8. Olen vuosia puhunut sen puolesta ett seksuaalirikolliset merkittäisiin tatuoidulla Suomen vaakunalla tai leijonalla, vanhan Ranskan lilja polttomerkin hangessä.

    VastaaPoista
  9. Minulle tulee aina tuosta fraasista "uhrin tila on vakava mutta vakaa" kuollut. On taatusti vakava mutta vakaa tila.

    VastaaPoista
  10. Ei liity päivän aiheeseen mutta käytän tilaisuuden hyväkseni ja tiedustelisin, palaako "Kemppinen" vielä radioon? Toivoisin kovasti. Perjantaiaamut eivät ole olleet enää samoja sitten viime joulukuun kun ohjelma loppui.

    VastaaPoista
  11. VAKAA...

    Eikos sanan vakaa pitaisi tuoda
    mieleen ennen muuta talousasioita.
    Vakaa markka; vakaa talous jne ?

    Lentokoneista loytyy vakaajia, mutta Suomen taloushistorissa olisi saanut myos olla vakaajia, tai vakaan markan osalta ajoissa toimivia vakauden rikkojia.

    VastaaPoista
  12. 50 vuotta sitten putosi Porissa Vihuri ja seuraus oli vakava: lentäjä kuoli. Koneesta sen suunnitteluryhmässä mukana ollut Ilmari Sala totesi jälkeenpäin vastatessaan opiskelijain kyselyyn: Kyllähän sen tietää, mitä siitä tulee, kun pannaan harleydavidsoni paskarattaitten eteen!
    Konetyyppi pantiin sitten lentokieltoon ja hyvä niin.
    Pistooliammunnasta vanha herra Sohlberg totesi, että sillä voi todeta, hallitseeko hermonsa. "Peltirasia, mainio asia".
    Liipaisimen varressa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  13. Parhaat (tai siis mitkään) hävittäjälentokoneethan eivät nykyään ole aerodynaamisesti vakaita. Tietokone hoitaa sen puolen. Epävakaus lisää ketteryyttä ja mahdollistaa kaikennäköiset temput.

    Termit "vakava x" eivät ole vanhentuneet. Ne kuulostavat yhä samalta ja tarkoittavatkin samaa, niitä ei vaan käytetä. Suurinta osaa esimerkiksi nykypopmusiikista ei voi vakavalla naamalla sanoa vakavastiotettavaksi. Termin käyttö vaarantaisi koko markkinakontrollin.

    VastaaPoista
  14. Jo kansakoulussa opettaja vakuutti vaakunan ruusukkeiden tarkoittavan yhdeksää maakuntaa.

    Lukumääräkin täsmäsi: Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

    Onko koululaisia kusetettu taas tässäkin asiassa?

    VastaaPoista
  15. Täällä kun on tapana kehua itseään, niin mainitsenpa minäkin ohimennen, että elämäni ensimmäisen kerran tartuin aseeseen armeijassa ja ammuin ensi yrittämällä valiotuloksen.

    Sukuvika se vaan on. Maltan tähdätä ja vetää liipasimasta hitaasti ja silmät auki. Uskomattoman helppoa. Ihan ällistyin, kun elämäni ensimmäinen laukaus napsahti keskelle taulua.

    Sen jälkeen olen ampunut jonkin verran, mutta pysyn vaan sitkeästi samalla tasolla. En siis kehity näin vähällä harjoittelulla.

    Nykyään ammun pystykorvalla mallia 39. Armeijassa ammuin rynkyllä. Kätevä kapine.

    VastaaPoista
  16. "Onko koululaisia kusetettu taas tässäkin asiassa?"

    Kuuluivatko Pohjanmaa ja Lappi jo 1500-luvulla Suomen maakuntiin? Ainakin hallinnollisesti ne laskettiin "Ruotsinpuoleisiin" vielä myöhemminkin, esim. Pohjanmaan rykmentillä oli Suomen sodassa siniset takit siinä missä muilla suomalaisilla harmaat jne.

    VastaaPoista
  17. Lippueskadroonalla ei ollut aikoinaan antaa jokaiselle alokkaalleen kunnon asetta. Sain itse epävakaan "Pystykorvan" m-43,
    jossa metalliosat liukuivat ampuessa puuosan, tukin, suhteen. Kun vielä olin vähän likinäköinen, enkä tullut käyttäneeksi laseja, oli tähtääminen aika konstikasta. Piti opetella ottamaan huomioon nämä puutteet, että osuisin edes tauluun. Ihmeekseni tulokset olivat silti tyydyttäviä.

    Niitäkin rämiä kivääreitä kehotettin pitämään kasarmin käytävän telineissä tarkasti silmällä, etteivät naapurit tule läheisen rajan yli ja vie niitä mennessään.

    VastaaPoista
  18. Tulihan se ruusuke sieltä, nyt jo kahdestakin suusta.

    Ruusukkeet ovat sellaisia, joita jaetaan Amerikassa vauvojen kauneuskilpailuissa ja kai koiranäyttelyissäkin. Niissä on jokin pyöreä röyhelö ja pari roikkuvaa nauhaa.

    Vaakunassa (ja maavoimien arvomerkeissä) sen sijaan on ruusuja, jollaisilta ne minusta kyllä näyttävätkin, ovat vain saavuttaneet heraldisen vakiomuodon.

    VastaaPoista
  19. IK: Harraste hiipui osittain siksi, että .. Koko jousihomma meidän perheessä alkoi siitä, kun kävimme poikien kanssa Mustikkamaan kesäteatterissa katsomassa Robin Hood’a. Toista vuotta minäkin törötin viivalla. Kotiristi väittää, että minun osalta homma loppui siihen, kun molemmat pojat ampuivat isää paremmin. Tämän yksisilmäisen ja pahansuovan väittämän kiistän jyrkästi.

    Lähes kymmenen vuotta eli siihen asti, kunnes vanhin sai ajokortin tuli kierreltyä kilpakenttiä. Olihan se antoisaa. Kummallekin pojalle kertyi iso kaapillinen pokaaleita, muutamia suomenmestaruuksia ja jopa yksi pohjoismainen mestaruuskin maastoammunnasta. Itse nuolten tekeminen ja oikaisu oli taidelaji alkuaikaan, kun vielä käytettiin alumiiniputkia. Sitten tuli hiilikuitu, mikä oli iso harppaus eteenpäin.

    Englannissa eräs Jaakko-kuningas kielsi golfin pelaamisen, koska nuoret eivät harrastaneet riittävän tarmokkaasti sotimisen kannalta tärkeää jousiammuntaa. Pitäisikö ehdottaa ylipäällikölle samaa?

    VastaaPoista
  20. Tuo kuninkaan kruunu näyttää aika arvokkaalta. Ja karhut aika pitkäkyntisiltä.

    T.

    VastaaPoista
  21. Tavoistani poiketen vastailen anonyymille:
    Laskehanuudelleen; ei ole kuninkaan kruunu se.

    VastaaPoista
  22. Niin Suomen vaakuna, mistä se tulee? Tiesikö Kustaan hautamuistomerkin suunnittelijä alankomaalainen taitelija mitään Folkunga-suvusta? Taisipa ottaa lähempää esimerkin, sillä olihan suuri leijona hallinnut hänen kotialueitaan suurherttuana. Siten nimettiin Burgundin Filip III:tta yleisesti. Jopa häntä kutsutiin lännen leijonaksi. Nuoruudessaan hän oli Charolaisin kreivi ja tuolla kreivikunnalla on samanmoinen vaakuna kuin Suomellakin. Ja Alankomaiden heraldiikassa on pystyynnousseita leijonia mielin määrin ja jopa ihan samassa väri

    Niin ja toiko Pietari Suuri aikoinaan Andreaksen ristin juuri Burgundin herttuan jäämistöstä ja sitten se muuttui lopulta Suomen lipuksi?

    Tuo Burgundin historia on facineeraava ja se oli pitkälti propagandan mukainen muodostelma, joka lässähti Kaarle Kahjun sotaintoiluun.

    Siis, ajattelen, mutta olenko silti olemassa?

    VastaaPoista
  23. Tapsa koki saman kuin minäkin ja nähtävästi tuhannet muut nuoret: ampuminen (intissä) oli helppoa ja (yllätys-yllätys) mukavaa. Valiothan nyt ampuivat kaikki, joita se huvitti. Oman havainnon mukaan osa vähät välitti moisesta huvista ja tämä vastaa myös tutkimustuloksia aidoista taisteluista: suurin osa laukauksista on tyyliin "kohan hänes on".
    Muuten, "silloin ennen" ihailtiin elokuvissa miekkamiehiä (Seitsemän samuraita, Seppuku) tai jousimiehiä (Robin Hood). Mutta nykyisin leffoissa on "sankareina" tarkk'ampujia (sniper), jotka ampuvat ihmisen piilosta kilometrin päästä. Jotenkin tämä tökkii, en jaksa innostua. Vai lieneekö kyseessä normaali ikääntyminen?

    VastaaPoista
  24. Tekniikka antaa nyt mahdollisuuden siirtyä kilpa-ammunnassa laseraseiden käyttöön. Muutoksesta koituisi joitain etuja. Panokset jäävät pois eikä tarvitse ladata, ei tule melua, ei tarvita kuulosuojia ja rata voi sijaita vaikka asuinalueen keskellä. Ei kulu vaihdettavia tauluja, tuloksen näyttö onnistuu vaivatta ja tuloslaskennann tulkinnat jäävät pois. Ympäristö ei kuormitu lyijy- tai muista metallijätteistä. Aseenkantolupia voidaan haluttaessa myöntää myös alaikäisille.
    Olisiko tullut aika Paksu-Bertta laukaista? Tiedustelee Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  25. Mutta entä se käyrä arabien miekka, jellonan jalkojen alla? (niin, Sedis tuon osoitti kerran, ja on vaivannut vähin siitä asti). Olikohan n. 900-1000-lukujen arbismilla, tuolla tämän aikakauden korkeakulttuurilla joitain vaikutuspintaa ruåtsalais-tanskalaisilla mailla asti?

    VastaaPoista
  26. Vakavasti kysyttynä, vain munatotia ja marenkiako lapsillekin annat, anonyymi?

    VastaaPoista
  27. olikohan jousiampujilla joku anomus, että voisivat metsästellä liiat jänikset ja kanit pois hesan nurtseilta. ei oo näkyny.
    jousimetsästäjät ovat yleensä hoikkia poikia, kun saalista tulee niin vähän. viereen pitää päästä, että osuu. pitää olla melkoinen kyky, että saisi peuran nurin.
    tai muranen.

    VastaaPoista
  28. Vaakunoistamme vakain, komein ja paras on Karjalan vaakuna.

    Kauppakorkeakoulussa oli väittelytaidon kurssi, jonka saattoi suorittaa kirjatenttinä (ei ole vitsi). "How to win arguments"-opuksessa opetettiin epäilemään epiteettittrioja, niissä kun on usein älyllä tahallaan tai deklamoinnin hurmassa vahingossa viimeisin lumetta, heikko kohta, joka on vain täydentävinään kruunun. Kuten edellä vaakunoista sanomani (on vitsi).

    VastaaPoista
  29. ad LeenaN

    munatotiapa hyvinkin. voi siitä tosin jättää C2H5OH:n pois. En tiedä voisiko marenkia tehdä koivusokeriin?
    olisi ainakin uusi tuote.

    VastaaPoista
  30. Antille:

    Jos pelaisit BF2-peliä nautinto kurkussa hyvien tiimien kanssa, huomaisit kuinka nautinnollista on välillä olla sniperina.

    VastaaPoista
  31. BF2?

    WTF on hauskempi peli.

    VastaaPoista
  32. Zen ja jousella ampumisen taito on teos mikä antaa paljon lukijalleen.
    Teoksesta voidaan todeta : "Jousiampujan maali on hän itse."

    Hetkeen sopivana sanontana siteeraten Kekkosta voikin todeta,
    että "vieraat tulevat ajallaan ja talo elää omalla ajallaan"

    Mikä Medvedevin käynnin tiedoittamisessa meni pieleen.

    VastaaPoista
  33. Petja Jäppinen:

    "Laskehanuudelleen; ei ole kuninkaan kruunu se."

    Vitsejä ei pitäisi selittää.

    Tarkoitus on korostaa ko. vaakunaehdotuksen typeryyttä. Tasavalta oli jo poistanut vaakunasta suuriruhtinaanaikaisen hallitsijan kruunun ja jokin ryhmä halusi palauttaa sen vielä 30-luvulla!

    Saavat nuo olkansa yli pälyilevät pitkäkyntiset viedä omasta puolestani kruunun mukanaan.


    T.

    VastaaPoista
  34. Piti ihan hakea tietoa vaakunasta noin pintapuolisesti.

    Vaakunan ruusut tai ruusukkeet eivät alunperin merkkaa mitään ja lukumääräkin on välillä vaihdellut, ne sattuvat sopimaan maakuntien lukumäärään ja on alettu sanoa, että sitähän ne.

    Ihminen ei kai kestä asioita, joilla ei ole mitään merkitystä eikä tarkoitusta, siis kuin olla pollotella vaan siinä kuvassa nenän edessä. Pakko löytää syy kaikelle mikä syy sen takana on, vaikka keksiä se.

    rh kysyi: "Mutta entä se käyrä arabien miekka, jellonan jalkojen alla?" No, näin kerrottiin, että (kun vaakuna on, kuten Kemppinen kirjoitti, ruotsalaisen hallitsijasuvun) leijonan 'käden' miekka on Ruotsin voittoisa miekka ja leijona polkee maahan Venäjän sapelin. sapelia oli siis Venäjällä käytössä sotavoimilla. Ei siis arabeja, mutta olisiko tataareilta tullut?

    VastaaPoista
  35. Vitsejä ei pitäisi selittää, sen vuoksi käsken katsomaan sitä kruunua uudelleen.

    VastaaPoista
  36. "Zen ja jousella ampumisen taito on teos mikä antaa paljon lukijalleen."

    Joo. Hauska kirja vaikka perustuukin kokonaan väärinymmärrykseen.

    Kts: http://www.thezensite.com/ZenEssays/CriticalZen/The_Myth_of_Zen_in_the_Art_of_Archery.pdf

    VastaaPoista
  37. Epävakaa lentokone = ketterä lentokone. Epävakaus tulee siitä, että koneeseen kohdistuvan nostovoiman keskipiste ja koneen painopiste ovat etäällä toisistaan, jolloin erilaiset liiketilan muutokset ovat nopeampia. Potkurihävittäjissäkin tätä ketteryyttä haettiin, joskus vähän liikaakin, mutta nykyisissä tietokoneohjatuissa suihkuhävittäjissä se on tiedettä. Tietokone tekee jatkuvasti korjauksia pitääkseen koneen ilmassa, ja pilotti esittää ohjaussauvalla toiveita siitä mitä hän haluaisi koneen tekevän. Ilman tietokonetta se tippuisi heti, riippumatta siitä kuka sitä pilotoi.

    Tässä olisi juttu josta olisi hauska kuulla Kemppisen kommentti:
    http://online.wsj.com/article/SB124045009224646091.html

    Eli onko työnantajan haukkuminen vapaa-aikana verkossa tai muuten irtisanomisperuste?

    VastaaPoista
  38. "Eli onko työnantajan haukkuminen vapaa-aikana verkossa tai muuten irtisanomisperuste?"

    Luottamuspula, on.

    giving notices:
    - Eri asia kai jos kritiikki on aidosti niin rakentavaa, että päät nyökkyvät.
    Toki mahdollista.
    - Huumoria tavalla, johon ei ole sanomista, esim. Göstan Koe-eläinpuisto-radio-ohjelman tyyli käsitellä Ylen-kanavajohtajia:
    Varaventtiili.

    VastaaPoista
  39. ihan mielenkiintoista pohdiskelua...mutta miten on sisäukutaito...heradisessa tekstissähän puhutaan "Vakaudesta", ei "Vakavuudesta", kuten professori pohtii.
    Tosin pikkujuttu sinäänsä, mutta en malttanut kuitenkaan olla siihen tarttumatta

    VastaaPoista