28. huhtikuuta 2009

Alku oppi autuuteen



Pidätkö mahdollisena, että perustelisin sinulle hammaskeijun olemassaolon niin vakuuttavasti, että muuttaisit mielesi?

En aio tehdä sitä.

Ihmisiä ei yleensä saa uskomaan sellaista, minkä he kerta kaikkiaan torjuvat.

Korkeimmassa oikeudessa on vanhastaan ollut jäseniä, jotka eivät noudata prejudikaatteja. Kun he ovat hävinneet äänestyksessä jonkin kirkkaan oikeuskysymyksen tulkinnan, he esittävät sinnikkäästi vanhan kantansa, kun asia tulee seuraavan kerran esiin.

Se on kuitenkin poikkeus. Tuomari nielee mahdollisen harminsa ja siirtyy soveltamaan uutta tulkintaa.

Tämä on se Johannes Virolaisen pulinat pois –periaate.

Tosin Virolainen puhui henkilövalinnan jälkeen. Sellaisessa tilanteessa pulinalla ei ole merkitystä.

Demokraattisen enemmistöperiaatteen kannalta aikamoisia ongelmia voi syntyä esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä. Alakerran asukkaat vastustavat henkeen ja vereen hissin hankkimista. Lapsettomat eivät halua osallistua leikkipaikasta aiheutuneisiin kuluihin.

Enemmistön valta ei ole oikeudenmukainen ratkaisu. Osakeyhtiöissä vastapaino on ns. vähemmistönsuoja. Eräät asiat edellyttävät määräenemmistöä. Eräät asiat edellyttävät kaikkien suostumusta.

Eilen lanseeraamani kysymys perustuslaista ja yliopistolaista johtuu osaksi pikkumaisuudestani. Helsingin yliopisto, joka on jo päättänyt kulkea omia latujaan, työntää kovasti kalikoita naapurin rattaisiin. Naapuri on Aalto-yliopisto, joka on valinnut säätiömallin.

Lausunnoissa ja kannanotoissa sekoitetaan itsehallinto eli autonomia itsenäisyyteen eli suvereniteettiin.

Jotkut juristit tekevät käsitelainopillisen pellehypyn, eli ryhtyvät posmittamaan, mitä autonomiaan kuuluu ja mitä ei.

Kysymys on hyvin ajankohtainen 1862-1917, kun Suomi oli omasta mielestään autonominen suuriruhtinaskunta, mutta Venäjällä asia ymmärrettiin hiukan toisin. Erimielisyys kiteytyi sanaan ”perustuslaillisuus”.

Luulen että keisari ja osa ministereistä ei alkuunkaan käsittänyt, miten jokin perustuslaki muka voisi rajoittaa keisarin valtaa, varsinkin kun perustuslakia ei ollut, mutta suomalaiset vetosivat Ruotsin 1700-luvun säädöksiin.

Yliopistolain vastustuksen tunteenomaisuus tulee mieleen, kun asenteita vertaa kunnalliseen itsehallintoon eli autonomiaan. Ei tule mieleen, että kunnissa olisi pahemmin muisteltu perustuslakia. Ahvenanmaa on tästä ongelmasta vapaa.

On sääli ettei meillä ole tutkittu itsenäisyyden ajan oikeushistoriaa järjestelmällisesti. Nuoressa tasavallassahan kävi niin, että ennen itsenäisyyttä kaiken kimeimmin perustuslaillisuudesta huutaneet osoittautuivat eteviksi polkemaan vähiäkin oikeuksia…

Kommunistilait ehkä muistetaan, mutta kuinka moni edes tietää, että kunnanvaltuustojen toiminta estettiin ja työväentalojen ovia ja ikkunoita naulattiin tukkoon. Isänmaan tai punaisen vaaran nimissä vapauden (kyyditykset) ja poliittisten oikeuksien loukkaukset arvioitiin asiallisiksi, ja osa niistä pyhitettiin jälkikäteen.

Sota on sotaa, sanoo ranskalainen viisaasti. La guerre c’est la guerre. Perustuslaillinen ajattelu taisi kumminkin olla huonossa huudossa 1939-1944. Puhumattakaan Paasikiven ja Kekkosen hallituskausista.

Kekkonen on Kekkonen, ajattelee myös Vanhanen.

Parempi siis myöhään kuin ei milloinkaan. Olen pahoillani, että olen sellainen, mutta mitä enemmän toinen vakuuttaa kunniallisuuttaan, sitä kiihkeämmin lasken pöytähopeita.

Mutta – kuten kuuluisa amerikkalainen oikeusteoreetikko G. Marx sanoi, tämä on vakaumukseni, ja ellette pidä siitä, voin vaihtaa sitä.

23 kommenttia:

  1. Pienen maan kannattaisi keskittää voimansa muutamaan tieteenalaan. Muissa vain perusopetusta, mutta muutamissa huippututkimusta. Vaikka kaikki akateemiset voimamme keskitettäisiin yhteen tieteeseen, porukkaa olisi ilmeisesti vähemmän kuin useimmissa väkirikkaissa maissa. Täytyisi siis valita etenemissektorit ja nauttia muissa toisten maiden tuloksista.

    VastaaPoista
  2. "tämä on vakaumukseni, ja ellette pidä siitä, voin vaihtaa sitä."

    tai

    My opinions may have changed, but not the fact that I am right.
    --Ashleigh Brillian

    VastaaPoista
  3. Minä vaihdan mielipiteeni kuin paitaa - hyvissä ajoin ennen kuin se alkaa haista.

    VastaaPoista
  4. "Ei tule mieleen, että kunnissa olisi pahemmin muisteltu perustuslakia."


    Voi, voi. Nyt Kemppiseltä on sitten alkanut lähimuisti pettää ja pitkäkestoiseenkaan ei ole luottamista. Ehkä ei enää pitkään aikaan. Taisi tuossa Sipoon länsiosien pakkoliittämisessä olla tuo perustuslakikin jonkin verran sipoolaisten mielissä.

    VastaaPoista
  5. yliopiston autonomia... siis kassillinen rahaa valtion kirstusta ja yliopistot harkitsevat miten sen käyttävät. kunhan hallinto on ensin lailla järjestetty. jos sinne säädetään ulkopuolisia päätöksentekijöitä, onko se autonomiaa. yliopistohan on tuotantolaitos ja vapaan tutkimuksen kehto. ne jotka lähtevät yliopistolta, lähtevät myös vapauteen. mitä siis on vapaa tutkimus. kenen tahdosta vapaata sen tulisi olla? yliopistolaitoksessa? entä jos perustutkintojen suoltaminen olisikin ammattikorkeakoulujen asia ja yliopistolaitosta supistettaisiin entistä enemmän vapaan tutkimuksen kehdoksi. vain lisuria tekeviä ja väitteleviä yliopistoihin. maisterit ammattikorkeakouluista. sieltähän työllistytäänkin paremmin. jos muutosta halutaan, pitäisi sen olla muuta kuin hienosäätöä.

    VastaaPoista
  6. Ad Anonyymi: - erehdys - Sipoossa oli kysymys kuntajakolain 3 §:n soveltamisesta, ei perustuslaista.

    VastaaPoista
  7. ad Anonyymi,

    totuus on, että pieni maaamme keskittääkin voimavaransa muutamiin erittäin menestyviin tieteenaloihin. Ongelmana on, ettei näitä aloja voida valita etukäteen. Se on mahdotonta.

    Menestyvä tieteenala syntyy, kun yksittäinen professori onnistuu valitsemaan vielä nuoruusvaiheessaan olevan alan ja kasvattamaan tälle alalle joukon erinomaisia tutkijoita, jotka sitten valtaavat vapautuvia professuureja eri puolilta maata. Parin seuraavan vuosikymmenen ajan ala kukoistaa ja tuottaa valtaisan määrän korkealuokkaista tutkimusta. Sitten aihe on niin loppuun kaluttu ja alan kulttuuri niin jähmettynyt, että tutkimus hiljalleen puutuu. Kun ala on virkeä, professoreilla on nimityshetkellä parikymmentä artikkelia. Pari vuosikymmentä myöhemmin professoriksi pätevöityminen vaatiikin jo satoja papereita. Välttämättä näissä papereissa ei ole todellista uutta sen enempää kuin edellisen sukupolven parissakymmenessä oli.

    Eräässäkin tieteellisessä seurassa, jolla ei ole kolmeakymmentäkään vuotta ikää, heivattiin ihan äsken alan vaikutusvaltaisinta professoria kunniapuheenjohtajaksi, jotta hallitukseen saataisiin kiertoa. Kyseisen alan viimeisimmässä maailmankonferenssissa suomalaiset tutkijat tuottivat yhtä paljon esityksiä kuin yhdysvaltalaiset.

    Eri asia on sitten, mitä hyötyä on jonkin tieteenalan gargantuamaisesta kasvusta. Suomi voi olla jonkin tarkasti määritellyn erikoisalan suurvalta, mutta se johtaa lähinnä aivovuotoon; maassa ei riitä töitä kymmenelle saman kapean alan tohtorille vuodessa. No, opetusministeriö on tyytyväinen, kun laitokset täyttävät ja ylittävät norminsa. ;-)

    VastaaPoista
  8. "Pienen maan kannattaisi keskittää voimansa muutamaan tieteenalaan."

    Kammottava ja tuhoisa ajatus. Top down byrokraattista keskittymistä.

    Päinvastoin, pienen maan pitäisi heittää runsaasti resursseja alueisiin, joilta nousee merkittäviä yksittäisiä tutkijoita, jotka pystyvät houkuttelemaan ympärilleen nuorten tutkijoiden parhaimmistoa. Sellaisia henkilöitä löytyy Suomesta. Valitettavasti heidän ajastaan kuluu aivan liikaa rahoituksen järjestämiseen ja ylläpitoon.

    VastaaPoista
  9. Tiede=kirjainten tuijottamista
    Taide=ajattelun miettimistä
    Tietotaito=asian hallintaa
    Tulos=rahan mittaama asia, ei ole merkittävä
    ihmiselle, vain rakenteille joita ihminen merkitsee itselleen (vrt kehä).

    Ideologia=yläpilvi
    Idea=muotosuunta
    Intressi=suunta
    Impo=kehä

    ..

    Aloittaa voi siitä. Lue mitä laitoin rekomposti.blogspot.com Susan Boylesta ja oppimisvaikeuksista (ja kuka täällä on oppimaton vrt projisointi jota ollaan skipattu ns tyhmänä juttuna koska se pilaa hammaskeijujen fantasian).

    Tuleeks mun tekstit enää perille? Paas esille joku - muuten tuntuu, ettei. Lopetan sinun kauttasi vaikuttamisen ja meidän molempien katsojaluvut tipahtaa.

    Jöördenågå?

    VastaaPoista
  10. Blogikirjoituksen maininta "autonominen suuriruhtinaskunta" sopii hyvin esitettyihin kannanottoihin.

    Kaikki on sattumaa ja niin pienestä kiinni.

    Autonominen suuriruhtinaskunta Suomi perustui myös huikeisiin sattumiin ja tilannekohtaisuuksiin.
    Suomen yhdistäminen Venäjän valtakuntaan tapahtui otollisella hetkellä, jolloin Aleksanteri I juuri sillä hetkellä harrasti vapaamielisiä valtiollisia aatteita. Lisäksi juuri sillä hetkellä M. Speranski oli hänen lähimpiä neuvonantajia.

    Kemppisen kirjoitukse(i)sta paistaa hienon hienosti läpi Yrjö-Koskisen ja Leo Mechelinin aatteet ja ajatukset.

    VastaaPoista
  11. Suomen tulisi erikoistua generalismiin.
    Suuret keksinnöt eivät synny tieteenalojen sisällä, vaan rajoilla, siellä missä erillaiset, uudet ja ennen kohtaamattomat asiat kohtaavat.

    Suomen vahvuus on ollut riittävä pohjakoulutus, joka luonut mahdollisuuden kurottaa erillaisten tauostojen, koulutusten ja erikoistumisten ylitse. Tämän pohjan loi ensin lukutaidon nopea yleistyminen ja sen päälle luotu koulutusjärjestelmä.

    Edelleen Suomen tulevaisuus on riittävässä, laaja-alaisessa ja kattavassa perusopetuksessa, joka antaa mahdollisuuden kykyjen nousuun, riippumatta heidän kykyjensä erikoisluonteesta.

    Tämän lisäksi suomalaisten on opittava, että se mikä on teknisesti ja loogisesti paras, ei ole paras, vaan se, mikä on lähinnä teknisesti ja loogisesti parasta, minkä ihmiset ovat valmiit hyväksymään ja siihen sitoutumaan.

    Näin tieteen tuottasessa uusia keksintöjä, tuotannon tulisi jalostaa ne sellaisiksi tuotteiksi, jotka myös saadaan kaupaksi.

    VastaaPoista
  12. YLIOPISTOT JA PAPERIEN TEKO

    JUU, kylla on huomattu, etta yliopistollisesti ajattelevat henkilot arvostavat naita papereita yli muiden. 'Montako paperia on se ja se tohtori kirjoittanut asiasta'. Eikos tama ole vahan lapsellista.

    Joku Isokallio esittaa paremmin faktoihin perustuvan ennusteen tasta lamasta, kuin yksikaan yliopiston tai tukimuslaitoksen paperinkirjoittaja. Isokallion kanssa paasee vaantamaan katta hanen faktopistaa, kun naista papereista ei yleensä löydy kuin ymparipyoreyksia ja lainauksia.
    Hirviääää.

    VastaaPoista
  13. Yhtiöoikeuden iso jännite on enemmistöperiaatteen ja yhdenvertaisuusperiaatteen välillä. Vähemmistösuojasäännökset ovat kasuistisia kiteymiä, kuin tikapuita, jotta tulkintojen kiipeilyseinä on edes niiltä kohdin kiivettävissä.

    Yksi tapa on sanoa, että osakkuuden on oltava reilua peliä, jossa vahvinkin joutuu pelaamaan sääntöjen mukaan.

    Muuten, en oikein ymmärrä miksi vallalle on päässyt ajatus siitä, että yliopistouudistuksessa akadeemisuuteen tungettaisiin capitalismusta. Efektiivisyyttä, yeah, mutta eilen jonkun heittämä rinnastus suurimpien osakkaiden muodostamaan nimitysvaliokuntaan nimenomaan ei ole suomalaisten hyvien hallintotapojen mukaista (ks. täältä) vaan valtion omistajapolitiikan Ruotsista kopioituja judansseja: tuolta
    Kun uusi malli pyörii, ulkopuolisetkin hallituksen jäsenet nimeää ko. yliopisto itse; säätiömallissa tämä tosin tarkoittaa hallituksen itsetäydennystä, mutta - toistan usein sanotun - eikö kunnallishallinnossa ole tarpeeksi yksimielisyyttä siitä, että johdettavien(kunnissa virkamiesten, yliopistoissa saman yliopiston opettajat, työntekijät ja opiskelijat) ei kannata antaa viimeistä sanaa asioistaan, se ei ole kokonaisuuden (kunnissa kuntalaisten, valtion rahoittamissa yliopistoissa yhteiskunnan) etu.

    VastaaPoista
  14. Ystäväni vävy on hyvä esimerkki tästä erikoistumisen tuomasta aivovuodosta. Hän teki ansiokkaan tutkimuksen comanche-intiaaneista ja on sen vuoksi joutunut elämään perheineen Yhdysvalloissa. Suomessa ei tehdä intiaanitutkimusta.

    http://search.barnesandnoble.com/The-Comanche-Empire/Pekka-Hamalainen/e/9780300126549

    http://www.indiancountrytoday.com/archive/42146272.html

    VastaaPoista
  15. Isokallio voi 17000 euron kuukausieläkkeellä kirjoittaa ihan mitä lystää. Vaimonsa sukutausta tuonkin herkun toi, yrityksen johtaminen ei sujunut.

    VastaaPoista
  16. Snellmanilainen olen minäkin: pienen kansan ainoa voima ja turva on sivistys ja koulutus.

    Isotkin kansat rämpivät keskiajassa, jos esim. naisten koulutusta pidetään turhana ja pahana.

    Vähemmän byrokratiaa, enemmän oppia ja oivallusta.

    VastaaPoista
  17. Jotta katsoja- ja lukijaluvut lisääntyisivät Kemppisellä entisestään, päätin olla kommentoimatta.

    Edes taannehtivasti.

    VastaaPoista
  18. Suomen tulisi keskittyä tekemään korkealaatuista laadunvarmistusta ykkösluokan julkaisuissa ilmestyneille artikkeleille.

    Käytännössä tämä tarkoittaisi empiiristen kokeiden pilkuntarkkaa toistamista sekä teorian natsimaisen tarkkaa läpikäymistä.

    Tällä reseptillä pääsisi nopeasti alan huipulle alalla kuin alalla.

    Valitettavasti tämä ei tule koskaan tapahtumaan, koska se ei hivele tarpeeksi tutkijoiden itsetuntoa -- tutkijat haluavat kuvitella olevansa originaaleja, varsinkin silloin kun rahkeet eivät riitä.

    VastaaPoista
  19. Anteeksi, että vaivaan aivan toisella asialla, mutta en malta olla kysymättä. Mihin lopputulokseen olet päätynyt omien teostesi, lisäosiesi ja käännöstesi osalta Google-sovintoehdotusasiassa?
    Tässä tahtoo pienen kirjoittajan pää mennä aika sekaisin, kun yrittää ymmärtää asioita.

    VastaaPoista
  20. nostan vain hattua isokallioille ja liliuksille. kateellisille riittää yhden euron tuloero riidan aiheeksi. mä en jaksa...

    VastaaPoista
  21. http://jormanen.vuodatus.netkeskiviikkona, 29 huhtikuuta, 2009

    Isokallio voi taloudellisen riippumattomuuttensa vuoksi kirjoittaa totuuden. Hyvä että kirjoittaa.

    VastaaPoista
  22. Pieni kansa ei voi nojata aatteellisuuteen, sillä siinä käy huonosti.

    Pieni kansa pärjää vain reilulla oppurtunismilla. Siinä me olemmekin aika hyviä. Lähes täydellisiä.

    VastaaPoista
  23. Tapsa P - äänesi on tuttua jostain.....hmmm let me think..
    missä tapasimmekaan?

    VastaaPoista